Ensinmäinen jälleenlataussetti.

[Jan I]

Omasta mielestä ellei ammu jatkuvasti jossain mutakentässä, hylsyjen putsaaminen on semi turhaa. Itse alotin lataamisen noin 5 vuotta sitten, viime vuonna ostin vasta frankfordin tärykiillottimen, koska piti PRS SM ja MM kisoihin tehdä sen 450-500 paukkua kerralla, joten käytin kiillotinta lähinna supistusrasvanpoistamiseen. Sen homman kerran tein enkä ole tärykiillotinta sen jälkeen enää käyttänyt. Jos hylsy on oikeen pölynen/hiekkanen pyyhin sen rätillä, muuten vaan laitan suoraan supistimeen ja isomman satsin rasvanpoiston hoidan bräkleenillä ja rätillä.

Muuan Marcus Olsson joka toitottaa paljon lataamisen suoraviivaistamista ja nopeuttamista jotta voi enemmän käyttää aikaa radalla/perheen kanssa ei edes poistele rasvoja pois ollenkaan.

Jos vaan valuuttaa on heti laittaa, esimerkiksi Lyman xpress sähkötrimmeri, rcbs brass boss ja rcbs chargemaster on aikalailla parhaita lisäyksiä mitä itse tein. Nämä kyseiset työvaiheet ovat manuaalisti kaikkein työllistävimmät sekä aikaa kuluttavimmat, näillä hommat on paljon tehokkaampia ja mielekkäämpiä.

Prässiksi riittää joku laadukas yksiasemainen esim rcbs rockchucker. Jos meinaat kierrättää hylsyerää mahdollisimman pitkään suosittelen panostamaan myös hehkutuslaitteeseen. Hylsy kestää mahdollisimman kauan sekä supistaminen ja luodittaminenkin on paljon pehmeämpää.

Itse viime vuoden lopussa laitoin RCBS käsinallittimen kiertoon ja laitoin ihan perus LEE auto bench prime nallittimen. On niin paljon kevyempää ja mukavampaa nallittaa isoja satseja vs käsinallitin, eikä nopeuskaan juurikaan kärsi. Kyllä viime vuonna sai ton vajaan 500 hylsyn nallittamisen jälkeen parannella hetken käden rakkoja.

Näinhän se on että jokainen tekee asiat tarpeensa mukaan.
Itse tykkään että hylsyissä on mahdollisimman vähän palo yms. jäämiä ja ne on miellyttäviä käsitellä ja virheet näkee helposti, siksi märkätumblaan kaikki jälleen ladattavat hylsyt.

Samoin tykkään käsinallittimesta koska siinä on parempi tuntuma esim. venähtäneiden/liian tiukkojen nallipesien kohdalla, tosin tuhannen hylsyn käsinallitus ei ole kohdallani tuntunut juuri miltään, muutenkin otan jälleenlataamisen yleisesti enemmänkin mukavana askartelua kuin aikaa vievänä pakkopullana.

Somot ladataan kyllä sitten Dillonilla.

Se OTsta...

Kuten jo sanottu niin aloittaessa tarvitset jonkun latausprässin (unohda itsetehdyt ja antiikkiset) näissähän on nallittimet yleensä mukana, kunnollisen tönärin, holkkisarjan haluamallesi kaliiperille, puomivaa'an, ruutisuppilon ja supistusöljyn tms.
Mielellään samantein hylsytrimmerin ja viistetyökalun jos aiot käyttää samoja hylsyjä useasti.

Näillä pääset alkuun, kunhan pidät mielessä että useimmiten laadukkailla työkaluilla pötkii pidemmälle.
Loput hommailet sitten hiljakseen ajan kanssa, kun olet päässyt hommaan sisään lompakon, tarpeen, määrän, ajankäytön ja halusi mukaan...



Lähetetty minun SM-F711B laitteesta Tapatalkilla

[Koheltaja]

Jälleenlataaminen menee helposti hifistelyksi ja välineurheiluksi jos on vähänkään OCD taipumusta. Sitten vieressä ampuu se kaveri pienempiä kasoja jolla on muiden hylkäämät latausvehkeet ilman kaikkia hienoja lisälaitteita, joiden tarvetta tulee usein kyseenalaistettua.

Jokaisella valmistajalla on omat helmensä latauslaitteissa eikä mulla ole koskaan ollut pelkästään yhden valmistajan kamppeita. Olen ostanut pala kerrallaan omien tarpeiden mukaan ja vuosien aikana niitä on vaihdettu, muokattu tai tehty kokonaan uusi, kuten viimeisenä latauspuristin.

RCBS, Hornady, Redding ja Lyman tuotteilla ei mene pahasti harhaan kun niistä valitsee mieleiset työvälineet. Latausholkeissa pidän Reddingin holkkeja laadukkaimpina, vaikka muillakin merkeillä saa tehtyä kelpo patruunaa.

Ihan tavallisella 30€ työntömitalla pärjää mainiosti kun opettelee lukemaan noonius-asteikkoa, sillä pääsee 0.05mm mittaustarkkuuteen joka on täysin riittävä laadukkaiden patruunoiden lataamisessa.

Digitönäri on plussaa ja osa edullisista toimii ihan ok, mutta on niissäkin ongelmansa. Mitutoyo ja Mahr on niitä joita tulee töissä käytettyä ja jälkimmäisen digitönäri on osoittautunut erittäin kestäväksi ja luotettavaksi. On niillä hintaa mutta ei tarvii toista ostaa.

Kun muistaa että turha hifistely on usien lataus- ja aseteknistä tietämättömyyttä niin pääsee hyvin alkuun. Ensin kannattaa hankkia ihan peruskamppeet että oppii ymmärtämään mistä on kyse, kun ymmärrys ja vaatimukset kasvaa niin voi itse arvioida mikä lisälaite on tarpeellinen, vai kuuluuko se kategoriaan "ihan kiva". Se on varma että työkaluvalmistajat tekee ja markkinoi vaikka minkälaista ihmevälinettä jota ilman ei tule toimeen, kuitenkin ilman niitäkin saa tehtyä laadukasta patruunaa vaikka kilpakäyttöön.

[rum]

Näin on, Reddingi on itelläki suosikki tuossa parikymmentä PRC:tä latasin perusholkilla jota vähä virittelin.

Luodittimen karan vaihdoin 0.30 kaliberiseen ja täytin epoksilla vuorokaudeksi kuivumaan vahattu pati sisällä,istuupa luoti jämäkästi luodittimessa pienihän otanta vielä on mutta luodin vipotus Norman hylsyllä 0-003 satkua ja hornalla 3-7 satkua matcholkkien tarkkuus halvemmalla,merkitystä oo mutta saa mielenrauhan

[oho osu]

Työntömitassa eniten eroja taitaa tulla siitä missä asennossa esim. hylsyn pohjan saa pysymään mittarissa. Pitäisi 3D-tulostaa sellaisia yksinkertaisia tukia/holkkeja, jotka pitää erikokoisia hylsyjä keskellä mittausleukaa, leuka hoitaa sitten mittauksen. Sitten moni voi pärjätä ihan Motonetilla.

[rum]

Vasaralataussarja ja ruutivaaka+käsinallitin tulee yhtä hyviä pateja mitä busning ja mikroholkeilla kun on huolellinen.

Sakon vasaraholkeilla on töskätty tarkkoja pateja melkopaljon.

[ErkkiEinari]

Itse hommasin työntömitaksi sellaisen Diesellan, jossa voi vaihtaa tuuma/mm välillä. Se on kätevä kun aina välillä taulukkodatat on tuumissa.

[Koheltaja]

Työntömitassa eniten eroja taitaa tulla siitä missä asennossa esim. hylsyn pohjan saa pysymään mittarissa. Pitäisi 3D-tulostaa sellaisia yksinkertaisia tukia/holkkeja, jotka pitää erikokoisia hylsyjä keskellä mittausleukaa, leuka hoitaa sitten mittauksen. Sitten moni voi pärjätä ihan Motonetilla.

Mikään työntömitta ei pelasta jos ei ole mittaustekniikka hallussa. 30€ nooniustönärillä saa samat mittavirheet aikaan kun +500€ digitönärillä. Tukia tai holkkeja on aika harvoin tarvinut tönärin kanssa kun kappaleet on yksinkertaisia kuten latauskomponentit. Youtubesta löytyy monta opastusvideota työntömitan käytöstä, aikansa kun harjoittelee niin pääsee todella tarkkoihin mittaustuloksiin: https://www.youtube.com/results?search_query=how+to+measure+to+caliper

[HJu]

Vasaralataussarja ja ruutivaaka+käsinallitin tulee yhtä hyviä pateja mitä busning ja mikroholkeilla kun on huolellinen.

Sakon vasaraholkeilla on töskätty tarkkoja pateja melkopaljon.

Saa toki jos on rajattoman paljon aikaa väkertää 20 patruunaa.

[rum]

Mihinkä siinä hommassa kiire on?

[HJu]

Itse harrastan enemmän ammuntaa kuin lataamista. Eli itsellä "kiire" on radalle ja muihin rientoihin.

Saakos muuten 6.5 Creedmooreen tai 338 Lapuaan vasaralataussarjaa?

[oho osu]

Youtubessa on se yksi perhe, joka viiteen henkeen lataa veivattavalla Dillonilla yli 10 000 9x19 patruunaa alle 24h, nallinpoisto mukaan lukien. Pitäis joskus laskea kuinka monta perhettä olis sitä tahtia tarvittu koko Suomen (käytännössä) konepistoolikulutukseen 1941-1944. Ei kovin montaa    Eivät toki lakanneet hylsynsuuta eikä nallin ympärystä. Siinä on toinen ääripää vasaralataukselle (kuitenkin käsivoimilla siis).

[Brownells Finland Oy]

HJu, kyllä saa, ei tietenkään kokosupistavia:

https://www.brownells.fi/epages/Suomi.sf/fi_FI/?ViewAction=ViewFaceted&ObjectID=7508127&FacetValue_PreDefString_fi_1309281570=338+Lapua&FacetValue_PreDefString_fi_1309281570=338+Lapua+Mag&FacetValue_PreDefString_fi_1309281570=6.5+Creedmoor&CurrencyID=EUR

[oho osu]

tarkkoihin mittaustuloksiin: https://www.youtube.com/results?search_query=how+to+measure+to+caliper

Hyviä tuttuja videoita, muttei vastaa siihen helpotustarpeeseen mikä itellä on.

[ates80]

itse en välttämättä hankkisi valmista sarjaa vaan keräilisin tarvittavat osat erillään sillä sarjoista usein puuttuu jotain oleellista tai niihin on ympätty kaiken näköistä pikkusälää jolla nostetaan hintaa ja saadaan näyttämään sarja edulliselta.
1. prässi kannattaa valita laadukas niin päivittämiseltä välttyy niin kauan kuin nälkä kasvaa siinä syödessä,kannattaa muistaa että esim 338lm ja 50bmg vaativat erilaisen prässin kuin 30-06. hyviä prässejä löytyy esim hornady redding rsbs. ehkä se kallein hankinta.
2. laadukas ruutiannostelija, valurauta runkoinen. muovihärpäkkeet kannattaa unohtaa kuten esim leen tietyt mallit.
3. vaaka. mekaaninen puomivaaka on luotettava mutta vaatii hiukan harjoittelua jotta punnitus on sujuvaa varsinkin jos punnitsee kaikki ruuti annokset. digitaalinen vaaka helpompi käyttää mutta herkempi elso häirinnälle. kannattaa valita sellainen jossa on kaliprointi painot mukana niin saa kaliproitua sen vaa,an. laadusta kannattaa maksaa ei välttämättä merkistä.
4. pituuden mittaamiseen soveltuva mittalaite. rullamitta on huono tässä mutta ihan normaalilla työntömitalla päästään riittävään tarkkuuteen kuten jo koheltaja kirjoitti aikaisemmin. tärkeämpää on opetella toistettava mittaustapa kuin hankkia kalliita mittalaitteita joilla mitataan väärin. mutta se motonetin digitönärikin on jo hifistelyä ja siitäkin on se hemmetin patteri loppu kun pitää saada yksinkertainen hylsyn pituusmitta selville.
5. kaliperikohtaiset holkit sekä hylsyn pitimet. perusholkeilla pärjää yllättävän pitkälle.
6.nallitin. prässeissä on yleensä jonkin moinen nallitin mukana mutta käsinallitin helpottaa kummasti elämää, (itsellä leen halpa nallitin joka on päivittymässä leen pöytä nallittimeen.)
7. kaikenlaista pikkusälää kuten
nallitaskun putsaustyökalun (voi tehdä latta meisselistä)
hylsyn sisäpuolen putsaus työkalun (nailoninen piippu harja on hyvä tässä)
hylsynsuun viisteytys työkalu (itsellä leen sormissa pidettävä malli)
hylsyvahaa rasvaa tai öljyä
ruutisirotin (itsellä toimi semmonen t lusikka siihen asti kun hankin charssemasterin)
8.luotettavaa tietoa lataamisesta ja latausarvoista käytetyillä komponenteilla. esa paanasen kirja on itselle toiminut tiedon lähteenä silloin kun netti oli vielä harvojen sastavilla. nykyään netistä löytyy esim vv lataus dataa yms. suomi24 kannattaa jättää omaan arvoonsa. ylipaineen merkit kannattaa opetella ensin teoriassa ennenkuin niitä opettelee käytännössä ja nimenomaan niin että sieltä huomataan ne ensimmäiset pienet merkit eikä niitä viimeisiä.
näillä pitäisi omasta mielestä päästä jälleenlatauksen alkuun ja sitä kautta miettimään että mitähän sitä seuraavaksi hankkisi.

[FireBells]

Täällä kans uusi lataaja miettii latausvehkeitä itselle.
Onko köyttökokemuksia RCBS Turret pressistä vai onko vain viisain laittaa yksiasemainen kampe alkuun.
Ajatus ladata radalle, pitkälle matkalle ja jotain metsästyspanosta.
Kiitos jo etukäteen.