Sulkuolakkeet

[SO]

Kyllähän tuo oikein noin on....hmm. Aikaisemmat laskut on siis väärin, pilkuvire.

[KAF]

Kyllähän tuo oikein noin on....hmm. Aikaisemmat laskut on siis väärin, pilkuvire.

Tuo pitää aina muistaa että lasketaan hylsyn sisämittoja.



Mitoituksessa pitää muistaa että varmuuskerroin tulee myötörajaa ei murtoon. CIP testissä tulkkaus tehdään myös koepatruunoiden jälkeen ja jos muokkautumista on tapahtunut liikaa tulee hylky.



Jos kitka patruunapersän seiniin on liian suuri katkeaa hylsy, tai ainakin venyy. Siksi pyritään siihen ettei klappia pituussuunnassa olisi.



Jos lasketaan max paineilla ja ulkomitoilla tulee automaattisesti varmuutta, koska kaikki kitkat, muodonmuutokset jne pienentävät voimia. Ainut mikä lisää voimia on niippaus ja rihlakoskestus.

[HJu]

Ainut mikä lisää voimia on niippaus ja rihlakoskestus.

Näissä meidän piireissä yleensä suurin voimien lisääjä on kyllä innokas ylilataaja :=) Sen lisäksi ruudin painekäyrä voi olla luodin painoon nähden epäsopiva ja nallin vaihtamalla voidaan helposti lisätä ainakin lähtönopeutta yhtä paljon kuin 1 greinillä ruutia. Paineet voi nousta enemmänkin.



Steryin SBS-lukkoa on koestettu 8000 barin latauksilla ilman että se on ottanut siipeensä. En tiedä millä paineilla alkaa hajoamaan mutta ei ilmeisesti aivan heikoimmasta päästä sekään.

[SO]

Varmint Al on näköjään tutkinut juttua jo aikaisemmin, myös hylsyn kitkaa:

http://www.varmintal.com/abolt.htm">http://www.varmintal.com/abolt.htm

http://www.varmintal.com/abat85.htm">http://www.varmintal.com/abat85.htm

http://www.varmintal.com/a243z.htm">http://www.varmintal.com/a243z.htm

[KAF]

Ainut mikä lisää voimia on niippaus ja rihlakoskestus.

Näissä meidän piireissä yleensä suurin voimien lisääjä on kyllä innokas ylilataaja :=) Sen lisäksi ruudin painekäyrä voi olla luodin painoon nähden epäsopiva ja nallin vaihtamalla voidaan helposti lisätä ainakin lähtönopeutta yhtä paljon kuin 1 greinillä ruutia. Paineet voi nousta enemmänkin.

 :mrgreen: Tosin en ajatellut tuota "takoituksellista" ylilatausta. :mrgreen: Ajattelin koettua ja alle max latausta. Jos muutellaan latausta niin sitten mukaan nalli, hylsyn tilavuus, lämpötilat, ruutie-erät... no tehän tiedätte...

[GRinda]

Olen antanut itseni ymmärtää, ettei aseen sulku kestäkään jos paine ajatellaan jatkuvaksi. Eli jos patruunapesään luodaan painetta tuhansia baareja ja pidetään tulpattuna niin jostain repeää. Voisin kuvitella, että sulun lujuuslaskenta on jonkinsortin taidetta jo. Voimien vaikutusaikoja kannattanee mitata millisekuntiluokassa, jolloin vaikuttavan voiman aikakesto on lyhyt ja siten integroimalla saatu siirtynyt energia pieni. En ole ollenkaan varma mistä seikoista tuon laskeminen kannattaisi aloittaa...kaikki osat joihin painetta kohdistuu antavat kuitenkin hieman periksi tuona aikana ja syntyy metallissa äänennopeudella siirtyvä iskuaalto. Mikä sitten pitää sulun kasassa? Siinäpä pulma...jos vaikutusaika on lyhyt niin olisiko ihan massan hitaus yhdistettynä materiaaliominaisuuksiin. Ennenkuin materiaali venyy niin paljon, että pysyvä muodonmuutosraja ylitetään, on paine jo kerinnyt tippua niin paljon, että laajeneminen pysähtyy ja kappale palaa alkutilaansa.



Vaikea sanoa myöskään siitä mitään kuinka paineen aiheuttama lyhytaikainen voima etenee kappaleessa. Eli kuinka paljon tuon lyhyen voimapiikin huippu levenee ennenkuin ollaan pisteessä, joka on keston kannalta kriittinen. Koko voiman käsite on tavallaan mielenkiintoinen, kun ajattelemalla kappale koostuvaksi pienistä paloista voi voiman tavallaan ajatella paineaalloksi. Jokaisella pienellä palalla on pinta-ala, jolla se naapuriinsa vaikuttaa.



CFD:tä voi tietty käyttää laskemiseen ja sen kanssahan noita tekijöitä voisi analysoidakin. Jollain sellaisella softalla noi kuvatkin on kaiketi viännelty.



Siinäpä esitelty yksi näkökanta, jonka avulla asiaa voisi lähteä purkamaan...oikeellisuudesta ei ole mitään käsitystä. Kuitenkin absoluuttisesti vaikuttava voima pitäisi olla patruunan palotilan pinta-ala lukonpäähän kohtisuorassa suunnassa kerrottuna siihen vaikuttavalla paineella. Patruunapesän seinämien vaikutuksesta lukonpäähän kohdistuvaan rasitukseen voi olla montaa mieltä, koska hylsy on kuitenkin tuossa se voiman välittävä osa. Paljonkohan vetoa se hylsy kestää venymättä...siis sehän välittää lukonpäähän asti venyttyään voiman taas sinne lukkoon. Tosin tässä mukaan tulee taas tuo lyhyt aikakesto, voihan olla, että vaikutus onkin huomattava. Voisiko hylsy ottaa vastaan reilunkin osan painepiikin energiasta "väsyttämällä"? Pitäisi siis saada mitattua ammutun hylsyn ja piipun lämpötilajakaumat pesän kitkan funktiona, jotta voisi selvittää minne energiaa päätyy  .

[Kosanderi]

Toisaalta kaikkien koneterästen myötöraja on huomattavasti korkeammalla kuin niitten veto-puristusvaihtolujuus, mikä tarkoittaa sitä, että ne kestävät paljon paremmin tietyn suuruista jatkuvaa voimaa, kuin saman suuruista hetkittäistä voimaa. Todennäköisesti toimii myös muilla materiaaleilla.



Samaten voisin kuvitella, että voima siirtyy tuollaisessa kappaleessa huomattavasti ääntä nopeamman paineaallon mukana. Luulisin, että se voima, joka hylsyn kannasta siirtyy lukon päähän, siirtyy tästä välittömästi sulkuolkiin, lukonkehykseen ja lopulta tukkiin.



Noita sulkuolkia jos ajatellaan, niin luulisin niitten pinta-alan lisäksi asiaan vaikuttavan sulkuolkien pituuden ja sen vaikutus leikkauspinta-alaan. Mitä suurempi jäyhyysmomentti saavutetaan tuolle leikkauspinta-alalle, sitä tasaisemmaksi saadaan jaettua paine sulkuolille. Tosin aina se suurin voima löytyy sieltä sulkuolan ja lukon kulman kohdalta, olettaen, että kehys olisi äärettömän jäykkä. Eihän se näinkään ole, joten hyvä oletus on, että paine tasautuu jokseenkin tasaisesti sulkuolkien tasoille.



Tuossa piruuttani kattelin oman Tikka 65:sen(300WM) lukkoa ja sen sulkuolkia. Niiden leveys on aika tarkalleen 10 mm ja pituus 12mm. Kun lukon halkaisija on noin 16,7 mm voidaan ajatella sulkuolan leveydeksi lukon rungon pintaa pitkin mitaten olevan noin 10,7 mm. Olkia on kaksi, jolloin se leikkauspinta-ala olisi 2x10,7mmx12mm=250mm^2. Myötöraja on tällöin esim. tuossa SO:n mainitsemassa 42CrMo4:ssa 460-500 N/mm^2(http://www.sten.fi/data/attachments/42CrMo4.pdf">Sten), jolloin voidaan laskea, että T65:sessa lukon sulkuolat antaa periksi 118-128kN voimalle, jos ne olisi tuota materiaalia.



Ei tuo nyt todellisuudessa noin ihan mene, johtuen juurin noista erinäköisistä muodonmuutoksista, ja niitten aiheuttamista sisäistä voimista, mutta numeroillahan on aina kiva leikkiä, vai? :wink:

[KAF]

Kyllähän tuo sykkivä kuormitus on "pahempi" kuin tasainen kuorma. Eli väsyminen ja muokkauslujittuminen (ikääntyminen) pitää ottaa huomioon. Tähän tosin voi vaikuttaa paljonkin materiaalilla ja sen lämpökäsittelyllä.



Sykäyksen nopeudella ei ole käytännön vaikutusta koska impulssin nopeus voidaan ajatella äärettömäksi tai ainakin niin nopeaksi että se hukkuu "taustakohinaan", koska äänen nopeus teräksessä on n. 5000m/s. Tähän tosin vaikuttaa materiaalin lujuus/kovuus.



Myöskään massanhitautta ei tarvitse huomioida, koska ei voida olettaa että ase perääntyy aina samalla tavalla. Tästä syystä lasketaan ettei "lavetti" liiku.



Jos ajattelette kierrejousta siinäkin koko voima välittyy koko jousen läpi ja on sama kaikkialla jousessa. Sama tilanne on lukon päässä sulkuolkiin asti. Jos sulkuolkia ja lukkolieriötä ajatellaan erillisinä osina, tulee niiden välille leikkausvoima.



Kaikki tämä laskenta on tietysti kivaan (not!), mutta loppujen lopuksi tuotantotalouden insinöörit määrittelee sen minkälainen lukosta tulee. Tietenkin lujarit on antaneet minimi mitat. :mrgreen:

[GRinda]

Sykäyksen nopeudella ei ole käytännön vaikutusta koska impulssin nopeus voidaan ajatella äärettömäksi tai ainakin niin nopeaksi että se hukkuu "taustakohinaan", koska äänen nopeus teräksessä on n. 5000m/s. Tähän tosin vaikuttaa materiaalin lujuus/kovuus.

En tunne käsitettä impulssin nopeus. Mitä ainakin itse tarkoitin aikakestolla on se, että tuleeko sulkuolkiin esimerkiksi 20 kN kuorma yhden millisekunnin ajaksi vai 10 kN kahden millisekunnin ajaksi ja sen vaikutus sulkuolkien kestävyydelle. Impulssi on tietääkseni voima kertaa sen vaikutusaika.

Myöskään massanhitautta ei tarvitse huomioida, koska ei voida olettaa että ase perääntyy aina samalla tavalla. Tästä syystä lasketaan ettei "lavetti" liiku.

Hmm...voisikos tällä olla jotain kautta merkitystä...pitäisi varmaankin miettiä mihin kohtiin asetta luotia kiihdyttävän voiman vastavoima vaikuttaa. Niin minähän tarkoitin kaikkien painetta tuntevien aseen osien sisältämän materiaalin massanhitautta. Jos se ei muuhun vaikuta niin ainakin äänennopeuteen metallissa.

Samaten voisin kuvitella, että voima siirtyy tuollaisessa kappaleessa huomattavasti ääntä nopeamman paineaallon mukana. Luulisin, että se voima, joka hylsyn kannasta siirtyy lukon päähän, siirtyy tästä välittömästi sulkuolkiin, lukonkehykseen ja lopulta tukkiin.

"Välittömästi" voidaan kumota jo suhteellisuusteorian avulla, jonka mukaan jäykkiä kappaleita ei ole. Ylin nopeus on siis valon nopeus tyhjiössä millä informaatio voi siirtyä, mutta tässä tapauksessa en keksi miksi edes äänennopeus ylittyisi. Äänihän on etenevä muutos eli painevaihtelu kappaleessa ja "esimerkkimetallin" tapauksessa sen voi laskea sen Stenin materiaaliläpyskän avulla. Äänennopeus on siis kimmomodulin ja tiheyden osamäärän neliöjuuri.

Jos ajattelette kierrejousta siinäkin koko voima välittyy koko jousen läpi ja on sama kaikkialla jousessa. Sama tilanne on lukon päässä sulkuolkiin asti. Jos sulkuolkia ja lukkolieriötä ajatellaan erillisinä osina, tulee niiden välille leikkausvoima.

Mutta kun ei varmasti ole kuin staattisessa tilanteessa. Kun paine nousee patruunapesässä niin voima/painemuutos alkaa edetä lukossa ja saavuttaa sulkuolat jossain vaiheessa. Eikö tuossa vaiheessa tapahdu muodonmuutosta jo itse kappaleessa, johon taas vaikuttaa kaikki muodot: sulkuolat, ulosvetäjän kynsi, toleranssiheitot ja muut epäsymmetrisesti sijaitsevat osat. Eli koitan siis sanoa, että vaikka iskupohjaan vaikuttaisi esimerkiksi tuo 20 kN niin missään vaiheessa tapahtumaa sulkuolkien yhteenlasketun tukivoiman ei tarvitse olla tuota 20kN:a. Mutta kun en ole lujuuslaskentaa sen enempiä lukenut niin olisi sinänsä mukava saada tietää kuinka asia kannattaisi oikeasti ajatella ja millä asioilla on minkäkin verran (oleellista) merkitystä.



Harrastusmielessähän laskenta olisi ihan kivaa. Nuo käytäntöä mukailevat oletukset sulkuolkien pintojen paineille tuntuvat ihan järkeville ja juuri se kiinnostaa. Oikeastaan laskenta on hanurista ennen kaikkea siksi, että harvoin voidaan sanoa asian olevan tosi tarkasti näin. Paljon useammin tulokseksi voidaan todeta mallintamattomien asioiden seurauksena, että oikea arvo lienee +-30% päässä lasketusta arvosta :roll:

[SO]

Tuossa piruuttani kattelin oman Tikka 65:sen(300WM) lukkoa ja sen sulkuolkia. Niiden leveys on aika tarkalleen 10 mm ja pituus 12mm. Kun lukon halkaisija on noin 16,7 mm voidaan ajatella sulkuolan leveydeksi lukon rungon pintaa pitkin mitaten olevan noin 10,7 mm. Olkia on kaksi, jolloin se leikkauspinta-ala olisi 2x10,7mmx12mm=250mm^2. Myötöraja on tällöin esim. tuossa SO:n mainitsemassa 42CrMo4:ssa 460-500 N/mm^2(http://www.sten.fi/data/attachments/42CrMo4.pdf">Sten), jolloin voidaan laskea, että T65:sessa lukon sulkuolat antaa periksi 118-128kN voimalle, jos ne olisi tuota materiaalia.



Ei tuo nyt todellisuudessa noin ihan mene, johtuen juurin noista erinäköisistä muodonmuutoksista, ja niitten aiheuttamista sisäistä voimista, mutta numeroillahan on aina kiva leikkiä, vai? :wink:

Tuolloinhan 118-124kN olisi ihan samassa linjassa aikaisemmin esitetyn 110871N arvon kanssa, eli lukko on mitoitettu karkeasti niin että se kestää vaikka kaikki paine tulisi suoraan sulkuun eikä muuta huomioitaisi, eikö? Eli voi kohta siirtyä siihen että miten paljon piippu kestää painetta milläkin ulkomitalla ja minkäkokoisella hylsyllä....siitähän ne kuvissakin yleensä halkeaa jos silleensä sattuu.

 :wink:

[tt]

Sitähän voisi laskea niin sanotun minimipiippuprofiilin eli kerätään taulukkoon piipun paine luodin etenemän matkan funktiona(vaikka QL:stä CIP-maksimipaineilla) ja lasketaan aina pienin seinämävahvuus, jolla piippu kestää. Tämä siis ihan vain huvin ja urheilun vuoksi ja jos jaksat laittaa koneen laskemaan. Toki painekäyrä riippuu ruudista, mutta joku hatusta vetäisty lataus kelpaa.

[KAF]

Sykäyksen nopeudella ei ole käytännön vaikutusta koska impulssin nopeus voidaan ajatella äärettömäksi tai ainakin niin nopeaksi että se hukkuu "taustakohinaan", koska äänen nopeus teräksessä on n. 5000m/s. Tähän tosin vaikuttaa materiaalin lujuus/kovuus.

En tunne käsitettä impulssin nopeus. Mitä ainakin itse tarkoitin aikakestolla on se, että tuleeko sulkuolkiin esimerkiksi 20 kN kuorma yhden millisekunnin ajaksi vai 10 kN kahden millisekunnin ajaksi ja sen vaikutus sulkuolkien kestävyydelle. Impulssi on tietääkseni voima kertaa sen vaikutusaika.

Eli jos äänen nopeus teräksessä on 5000m/s voidaan olettaa että 5mm matkan impulssi kulkee 1/100000 s. Matka on niin lyhyt ettei kimmokerroin (210 000N/mm^2) kerkiä "syömään" voimaa, myötymällä.

Myöskään massanhitautta ei tarvitse huomioida, koska ei voida olettaa että ase perääntyy aina samalla tavalla. Tästä syystä lasketaan ettei "lavetti" liiku.

Hmm...voisikos tällä olla jotain kautta merkitystä...pitäisi varmaankin miettiä mihin kohtiin asetta luotia kiihdyttävän voiman vastavoima vaikuttaa. Niin minähän tarkoitin kaikkien painetta tuntevien aseen osien sisältämän materiaalin massanhitautta. Jos se ei muuhun vaikuta niin ainakin äänennopeuteen metallissa.

Luulen että hyvin pedatussa aseessa paineenalaiset osat eivät juuri liiku tukkiin nähden ja sen perääntymistähän ei estä kuin ampuja. :lol: Ja jos mikään ei liiku, ei tule myöskään massanhitaudesta johtuvia voimia.

Samaten voisin kuvitella, että voima siirtyy tuollaisessa kappaleessa huomattavasti ääntä nopeamman paineaallon mukana. Luulisin, että se voima, joka hylsyn kannasta siirtyy lukon päähän, siirtyy tästä välittömästi sulkuolkiin, lukonkehykseen ja lopulta tukkiin.

"Välittömästi" voidaan kumota jo suhteellisuusteorian avulla, jonka mukaan jäykkiä kappaleita ei ole. Ylin nopeus on siis valon nopeus tyhjiössä millä informaatio voi siirtyä, mutta tässä tapauksessa en keksi miksi edes äänennopeus ylittyisi. Äänihän on etenevä muutos eli painevaihtelu kappaleessa ja "esimerkkimetallin" tapauksessa sen voi laskea sen Stenin materiaaliläpyskän avulla. Äänennopeus on siis kimmomodulin ja tiheyden osamäärän neliöjuuri.

Jos pysytään erossa sähköstä yms. niin värähdyksen maksiminopeus teräksessä on äänennopeus. Ääretöntä nopeutta ei todellakaan ole mutta jos nopeus on esim. kolme-neljä kertaluokkaa pienempi kuin muut suurreet ei sitä juuri tarvitse ottaa huomioon, koska se ei kuitenkaan muuta lopputulosta kuin neljännessä merkitsevässä numerossa.

Jos ajattelette kierrejousta siinäkin koko voima välittyy koko jousen läpi ja on sama kaikkialla jousessa. Sama tilanne on lukon päässä sulkuolkiin asti. Jos sulkuolkia ja lukkolieriötä ajatellaan erillisinä osina, tulee niiden välille leikkausvoima.

Mutta kun ei varmasti ole kuin staattisessa tilanteessa. Kun paine nousee patruunapesässä niin voima/painemuutos alkaa edetä lukossa ja saavuttaa sulkuolat jossain vaiheessa. Eikö tuossa vaiheessa tapahdu muodonmuutosta jo itse kappaleessa, johon taas vaikuttaa kaikki muodot: sulkuolat, ulosvetäjän kynsi, toleranssiheitot ja muut epäsymmetrisesti sijaitsevat osat. Eli koitan siis sanoa, että vaikka iskupohjaan vaikuttaisi esimerkiksi tuo 20 kN niin missään vaiheessa tapahtumaa sulkuolkien yhteenlasketun tukivoiman ei tarvitse olla tuota 20kN:a. Mutta kun en ole lujuuslaskentaa sen enempiä lukenut niin olisi sinänsä mukava saada tietää kuinka asia kannattaisi oikeasti ajatella ja millä asioilla on minkäkin verran (oleellista) merkitystä.

Kuten tuossa aikaisemmin totesin on impulssin matka-aika lukon päästä, sulkuolkiin niin lyhyt (1/100000s) ettei kannata ruveta sillä hifistelemään, sen vaikutus on 0,001 % luokkaa. Joten statiikkaa ja lujaria peliin, tässä ei dynamiikan lakeja tarvita. Ei senkään takia että liikematkat ovat kovin pieniä, eivätkä siten aiheuta dynaamisia voimia joilla tässä olisi merkitystä. Tuon ulosvetäjän kynnen, iskurin ja ulosheittäjän aukon koon pysyessä riittävän pienenä suhteessa lukon pään pinta-alaan ei niilläkään juuri ole merkitystä, JOLLEI ne pienennä sulkuelimen kokoa. Toki kaikista terävistä reunoista alkaa murtuma helpommin, joten väsyminen voi aiheuttaa ongelmia.



Jos lukonpohjaan vaikuttaa 20kN niin kyllä se sama 20kN menee sulkuolkien kautta runkoon. Kuten jos painat jousta tuolla voimalla menee voima koko jousen läpi alustaa vastaan, vaikka välillä muodonmuutosta tapahtuu. Voimalle on aina vastavoima, eikä materiaalin muodonmuutos ole sellainen! Kitka olisi mutta kitkapinta ja kitkavoima ovat niin pieniä ettei silläkään ole merkitystä.



Ajattele riittävän pitkää terästankoa jota työnnät voimalla X ja silti toinen pää ei liiku, koska tanko painuu kasaan. Mikä on tässä mahdollinen vastavoima? Jos tanko on maassa on vastavoima kitka, jos se on pystyssä on vastavoima gravitaatio.



Eli jos lasket lukon lujaria älä missään tapauksessa oleta ettei hylsyn pohjan täysi voima tulisi sulkuelimille! Ja hylsyn pohjaan tulee patruunan testipaine/hylsyn pohjan pinta-ala PLUS varmuus 20-30%.

Harrastusmielessähän laskenta olisi ihan kivaa. Nuo käytäntöä mukailevat oletukset sulkuolkien pintojen paineille tuntuvat ihan järkeville ja juuri se kiinnostaa. Oikeastaan laskenta on hanurista ennen kaikkea siksi, että harvoin voidaan sanoa asian olevan tosi tarkasti näin. Paljon useammin tulokseksi voidaan todeta mallintamattomien asioiden seurauksena, että oikea arvo lienee +-30% päässä lasketusta arvosta :roll:

Juuri näin! Laskenta todennetaan kokeilla, kunnes kokemusta on tarpeeksi. Ymmärrän kyllä että sinulla tuossa yllä on ajatuksena että riittävän nopea liike riittävän massan omaavaa kappaletta kohtaan luo massahitausmomentin joka ylittää kimmomodulin.

[Kosanderi]

http://users.tkk.fi/~jlehto/gifs/painekayra.JPG">

(click ja kuva suurenee)



Noh niin, tuossa kuvassa on yhdenlaisen latauksen painekäyrä ajan funktiona.



Nyt kun tarkemmin uusilla silmillä tuota GRindan ideaa ajattelin, niin tottahan se lukko tietyllä tavalla toimii jonkinlaisena jousena. Se perääntyy hieman ja toivottavasti palautuukin. Samalla tuli ajateltua tuota paineaaltoa uudelleen - on todettu, että ydinräjähdyksessä paineaalto saattaa kulkea ääntä nopeammin - muualla ei juurikaan. Eli ei edes LM:ssä.. :roll:

 

Aloin tuossa myös miettiä(ei olis kannattanut) sitä hylsyn ja pesä välisen kitkavoiman osuutta tuohon yhtälöön. oletetaan, että hylsy kantaisi sen koko voiman, jonka se vain voisi, eli paljonko vetoa tuollaisen hylsyn seinä kestää? Messingin vetolujuus on hiukan laadusta riippuen noin 350-450N/mm^2. Lapua Magnumin hylsyn leveys on ruutitilan lopussa jotain vajaa 15 mm ja hylsyn seinän paksuudesta minulla ei ole tietoa. Oletetaan sen olevan vaikka 1 mm(puhdas heitto). tällöin poikkileikkauksen pinta-ala olisi jotaikuinkin 47 mm^2. Vetolujuus hylsyllä silloin 16-21kN. Kulostaa aika pahalta roikottaa hylsyn seinän paksuisessa levyssä 1,5-2 tonnia.



Joka tapauksessa tällöin lukolle tuleva voima olisi luokkaa 100kN.



Toisaalta, koska tuo paine vaikuttaa vain hylsyn sisäosiin, tällöin taaksepäin suuntautuva voimakin on laskettava hylsyn sisältä. tämä ala olisi jotakuinkin edellisiä arvoja hyväksikäyttäen noin 90% kannan alasta. Tällöin voimakin olisi vain tuo 90% tähän mennessä lasketusta = vajaa 100kN. Tähän tuo hylsyn vaikutus - 16-21kN ja päästään jo 80-85kN. Tottapuhuen tuokin kuulostaa vielä aika suurelta luvulta.



Tässä on aiemmin heitelty arvoja, jonka mukaan tuo hylsyn kitkavoima veisi suurimman osan tuosta voimasta. Hylsyn seinä ei kuitenkaan tämän perusteella sitä kestäisi. :? Mene ja tiedä...



Tuossa samalla laskeskelin, kuinka nopeasti se paineaalto kohtaisi lukonkehyksen, mikäli se liikkuisi nopeudella 5000m/s. 12mm pituisessa sulkuolassa tuo alkaisi tuntua 0,024ms:n sisällä. Paineaallon huippu kestää jotakuinkin 0,15-0,25ms. Jos lukko painaa vaikka sen 350 grammaa ja siihen vaikuttaa useampikymmentä kN:ia, niin se saavuttaa aika hyviä kiihtyvyyksiä. Useamman sataatuhatta m/s^2.  :lol: Pelkän paineaallon huipun(0,25ms) vaikutuksen aikana se siis siirtyisi ampujan pään taakse, mikäli sulkuolat eivät ottaisi ja pysäyttäisi sitä. Mutta joo, lisää fysiikkaa ja lujaria taas joskus myöhemmin...

[KAF]

Sitähän voisi laskea niin sanotun minimipiippuprofiilin eli kerätään taulukkoon piipun paine luodin etenemän matkan funktiona(vaikka QL:stä CIP-maksimipaineilla) ja lasketaan aina pienin seinämävahvuus, jolla piippu kestää. Tämä siis ihan vain huvin ja urheilun vuoksi ja jos jaksat laittaa koneen laskemaan. Toki painekäyrä riippuu ruudista, mutta joku hatusta vetäisty lataus kelpaa.

Tuohon tasaisesti muuttuvaan (oletus että paine laskee lineaarisesti etäisyyden suhteen piipussa) kuormaan pitkissä kappaleissa ei rajat tule myödössä vaan muodonmuutoksessa, ja sitäkautta mukaan tulee dynaamiset värähtelyt. Eli piippu on aina "ylipaksu" lujuuteen nähden, jotta sillä saavutettaisiin jonkinlainen tarkkuus. Kuten varmasti olette huomanneet niin räjähtäneet piiput ovat aina haljenneet rihlan nurkkia myöten, missä on epäjatkuvuuskohta, josta murtuma lähtee. Tämäkin on jollain tavalla otettava huomioon.



Lisäksi, mitä isompi kaliberi, sen paksumpi pitää piipun seinämän olla, jos painekäyrä pysyy identtisenä.



Kaikki tämä pyörittely on lähinnä akateemista, koska harva kai on mitään uutta keksimässä ja siksi ei kai kannata yrittää pyörääkään keksiä uudellee. :mrgreen:

[KAF]

Jos lukko painaa vaikka sen 350 grammaa ja siihen vaikuttaa useampikymmentä kN:ia, niin se saavuttaa aika hyviä kiihtyvyyksiä.

Eipä kannata otta koko lukon painoa koska mietimme mitä tapahtuu lukon pään ja sulkuolkien välillä. Eli vain sen osan paino mukaan. Ehkä 50g? Aika monta G:ä kuitenkin! :shock: