223 ja risuherkkyys

Aloittaja Ippe69, marraskuu 02, 2024, 18:27

« edellinen - seuraava »

Ippe69

Ikuinen keskustelun aihe on 223 ja sen risuherkkyys.
Itseäkin se on mietityttänyt niin päätin tehdä hyvin epätieteellisen kokeen. Ammuin tripodilta 03 tauluun risukon läpi. Etäisyys 100m ja risut pääosin ampujasta 10-20 metrin etäisyydellä.

Ekan testin tein jo kesällä, luoti 4,5g ScenarL, V0 680m/s. 10 laukausta joista ainakin yksi osui 3-4cm paksuun koivuun, muut korkeintaan sentin vahvuisiin.
10 laukauksesta 7 löytyi taulusta ja niistäkin yksi ulkona numeroista.
https://photos.app.goo.gl/dK3dG5sji2sDjqzj7

Toisen testin tein tänään. 12 laukausta sellierin tehdaspaukkua 4,5g fmj luodilla. 9 reikää löytyi taulusta, kaksi numeroiden ulkopuolelta. En huomannut että yksikään olisi erityisen paksuun risuun osunut.
https://photos.app.goo.gl/dK3dG5sji2sDjqzj7

Sen tämä testi ainakin kertoo että kyllä ne on risuherkkiä. Kuinka paljon eroa on muihin kaliipereihin selviää ehkä myöhemmin.

esase

Tein joskus saman kokeen 7.62x53R ja 12g D46 luodilla.
Samat tulokset.
Matka sama 100m
Pajupuska taulun edessä. Pajupuskaa ei tahtonut paljain silmin nähdä.
Osa luodeista taulusussa ja osa ohi. Mistään aseelle tyypillisestä 20mm kasasta ei ollut toivoakaan.

oho osu

Kiitos, eli mitä luokkaa mrad:eissa tai MOA:ssa oli kääntyminen?

Onnistuuko joltakin 9x19, 7,62x39, 7,62NATO, 7,62x54R, 338LM testit samassa suhteessa?

esase

Minulla tauluna oli Pistooli koulutaulu.
Sivun pituus noin 60cm
>>> Eli ohilaukaus keskustasta on yli 30cm = yli 10Moa = yli 3Mrad

Risupuska oli noin 5m taulun edessä.

Kaverit ovat kaataneet hirviä ampumalla 10cm männyn rungon läpi.
Tuurilla ne laivatkin seilaavat. ::)

Ippe69

Mulla oli pv:n 03 taulu eli 50cm halkaisija.
Yhden jäljen näin maassa taulun etupuolella, taulu karkeasti 1,5m korkeudella eli huti 15-20 mrad! Muista ohilaukauksista en tiedä kun ei merkkejä näkynyt. Ehkä talvella onnistuu paremmin kun taustavallikin saa kunnon lumipeitteen.
Ja tausta todellakin pitää huomioida kun noin paljon menevät ohi.

Jokke Espoosta

Lainaus käyttäjältä: esase - marraskuu 03, 2024, 10:39Ohilaukaus keskustasta on yli 30cm = yli 10Moa = yli 3Mrad

Risupuska oli noin 5m taulun edessä.

Jos olettaa että laukaus lähti suurin piirtein taulun keskustaa kohti ja 5 metrin päässä taulusta on muuttunut suunta niin että taulusta menee ohi, niin suunnanmuutos puskassa on luokkaa yli 60 mrad.

Noh, tarinan opetus on että jos luoti osuu matkalla risuihin niin se voi mennä ihan mihin sattuu ja muuttaa suuntaa tai asentoa hyvinkin paljon.
Trying is the first step towards failure
-Homer Simpson

oho osu

Teoriassa voisi pajukossa kääntyä takaisin ja palata ampujaan päin. Teoriassa. Todennäköisyys juuri sopivassa kulmassa osua jokaiseen risuun on niin pieni, että voidaan todeta, ettei palaa :D

Tikanpoika74

Nähnyt elävässä elämässä hirvijahdissa kuinka 9,3mm 14,5g naturalis vaihtoi suuntaa niin ettei hirvi kellistynyt 50m etäisyydellä. Minun mielestäni ei ole olemassa mitään erityisen risuherkkää luotia. On vain huonoa tuuria ja huonoja valintoja... Kovin tiheässä pusikossa ei kannata riistaa yrittää kaataa, oli sitten kyse 556 tai vaikkapa 9,3.

metsienmies

Lainaus käyttäjältä: Tikanpoika74 - helmikuu 08, 2025, 12:47Nähnyt elävässä elämässä hirvijahdissa kuinka 9,3mm 14,5g naturalis vaihtoi suuntaa niin ettei hirvi kellistynyt 50m etäisyydellä. Minun mielestäni ei ole olemassa mitään erityisen risuherkkää luotia. On vain huonoa tuuria ja huonoja valintoja... Kovin tiheässä pusikossa ei kannata riistaa yrittää kaataa, oli sitten kyse 556 tai vaikkapa 9,3.

Lähtökohtaisesti kaikki spitzer muotoiset luodit (eli nykyaikaset hpbt yms terävänokkaiset) vaihtavat herkästi risusta suuntaa ja mitä kevyempi, sen heppoisemmin. Painavat tylppäkärkiset luodit kuten vaikka 45-70 käytettävät flat noset puskevat helpommin materian läpi vaihtamatta suuntaa. Sen takia niitä usein puskapyssyksi nimitetään ja siihen käytetään.

Ippe69

Hieman unohtunut tämä aihe...
Tämä testi uusittiin kaverin 338 lapua magnumilla jo alkutalvella. Mulla ei nyt siitä kuvia tai muuta muistiinpanoa, mutta ei sekään mitenkään hyvin pärjännyt! Muistaakseni silläkin meni joku kokonaan taulusta ohi ja muissa hajontaa. Pitää vielä tarkistaa tämä.

Joskus todella kauan sitten joku asealan lehti ampui vinon lastulevyn tms läpi tauluun. Sellainen muistikuva on jäänyt että kaliiperia olennaisempaa oli nimenomaan luodin muoto. Eli tylppänokkaiset pärjäsi selkeästi paremmin kuten olettaa voikin, mutta muistaakseni vielä niin että tylppä 308 paremmin kuin terävä 338.

oho osu

Koska teräväkärkisen luodin pinta kohtaa vinolevyn loivemmassa kulmassa? Ja koska se on myös herkempi kääntämään kevyttä nokkaansa?

MikaS

Kyllä se 45-70 lättäpäilläkin muuttuu vähän, tosin mulla ei ole kokemusta kuin yhdestä tietoisesti ammutusta, kun päätin aukossa että nyt kokeillaan. Yllätys olikin suuri kun puskan takana olikin välimatkaa noin viitisen metriä. Osumapaikka oli muuttunut lavantakusesta noin 30cm selkärankaan.

Radalla onkin tullut katseltua jonkin verran, kun on heinistä/ vanerista, laudasta, muovista tai pressusta läpiammuttu. Harvoin löytää reikää taulusta ja jos löytää niin yleensä soikeita/poikittaisia reikiä. Eilen oli metsästysseuran majalla puhetta, kun oli torsrqina 7.62x39 kuula kerinnyt lautaosuman jälkeen kääntymään poikittain noin 30centin matkalla. Itse olen ainoastaan yhden peuran tänävuonna jäljittänyt, kun matkan varrella osuma oli ensin ollut todistetusti puussa. Niin minulla on jälkikoira, itse en harrasta tietoisesti puskiin ampumista enkä pääsääntöisesti päähänkään, kolari/muiden ampumisissa riittää tekemistä, kun yksikin on liikaa.

JPu

#12
Pakko tähän heittää, koska insinööri.. Että jos luoti puristuu kasaan osuessa osumakohdassa, niin suunta muuttuu aika vähän aina. Jos varmaa puskalatausta haluaa tavoitella olisi paras ampua vaikka poikkikatkaistuilla kuparitangon pätkillä, siis pinnalla joka on 90°, joka ei muuta muotoaan, mutta läpäisee hitausmomentin vaikutuksessa oksan kulmallaan suuntaa muuttamatta. Kaareva ja pitkä pinta koskettaa kauan ja ehtii vaihtaa suuntaa kosketuksen ajan, eli suunta muuttuu herkästi.  Suora kuparinen luoti Ei puristu mainittavasti risuissa kasaan, läpäisee massansa ja nopeutensa ansiosta välillä olevan massan suuntaa muuttamatta.

Eli siis, jos tietää todella joutuvansa ampumaan suhteellisen läheltä, niin valinnat sen mukaan. Ihan vaan "näppituntumalla" väittäisin, ettei nopeudella ole suurtakaan väliä suunnan muutoksilla, vaan kosketuspinnalla ja luodin kärjen muodolla. Homma voisi toimia väärin päin ladatulla suoraperäisellä luodilla varsin mallikkaasti..

Haulikon täyteiset yleensä menee aika suoraan ja risuista paljoakaan välittämättä, mutta Suomessa ei niin paljoa ole hirvestäjillä kokemusta, koska metsästäminen ko. luodilla ei ole sallittua metsästyslakien mukaan. Itse olen ampunut vain yhden hirven täyteisellä laillisesti ja se kyllä kuoli kyselemättä täsmälleen oikein osuneella täyteisellä 40 m etäisyydeltä.
Nopeudesta olisi etua suuren läpäisykyvyn takia jota ei haulikolla saa, mutta voisi saada esim 458 Winmagilla ja suorapintaisella luodilla, mutta en ole kokeillut, ehkä joku voisi ottaa projektin ja tutkia asiaa?
JPu, TRG-300LM ja pari muuta

MMä

Minulla on jossain Puolustusvoimien tekemä tutkimus .223:n ja isompien luotien risuherkkyydestä muistaakseni vuodelta 1989. Tutkimus on  julkinen (ainakin nykyään on kun aikaa on kulunut raportin tekemisestä yli 25v). Täytyy katsoa jos löydän sen ja saan aikaiseksi kirjoittaa siltä pohjalta artikkelin. Ajatuksissa artikkelin kirjoittaminen tuon pohjalta "risumyytistä" on ollut jo muutaman vuoden mutta aina se on jäänyt.

Mutta teaserina: kaikki testatut luodit poikkesivat, raskaammat vähemmän kun kevyemmät mutta käytännössä osuneet maaliin mikään.

JPu

#14
Jos luodissa on kaltevaa pintaa yhtään niin poikkeaa varmasti ja massan hitaus auttaa suunnassa pysymiseen. Mutta jos luodissa on täysin poikittainen pinta, kuten vaikka ns. wadcutter luodeissa on, ne eivät poikkea suunnasta yhtä paljon kuin kaareva vaan puskevat läpi ja jos luoti on kokoon puristumatonta materiaalia, niin se vahvistaa puskemista. koko kuparinen kaarevalla kärjellä kimpoaa, koska kaareva pinta kimpoaa materiaalista mihin osuu, eikä siltä leikkaa. Leikkaaminen on jutun juoni ihan vaan insinööri-matematiikalla. Jos leikattava materiaali ei ole ns. periksi antavaa, kuten puu, kimpoaa ihan kaikki luodit tietenkin, teräslevylle ei oikein mahda, ellei ole voframia luoti, joka tunkeutuu kovaankin terävällä kärjellä, mutta mekanismi on ihan eri kuin risuherkkyys tasapintaisella tavallisesta materiaalista valmistetulla luodilla. Volframiluodillakin suunta muuttuu, mutta koska on hyvin kova, puskee kovasta materiaalista varsin suoraan lävitse.

Asiasta ei oikeasti ole menneiltä, eikä nykyisiltä ajoilta tutkimusta, eli väittämiäni pitäisi tutkia. Mikään vanha vertailu tai testi ei asiaa tue, koska suoralla pinnalla olevia luoteja ei testeissä ole ollut mukana.
JPu, TRG-300LM ja pari muuta