"Shoulder pump" välys

[Long Range]

Yritin kasa-ampujien foorumilla udella ovatko minkä verran testailleet tuon "shoulder pump" välystä ja eipä tuohon kukaan mitään vastannut.

Tuli vaan mieleen kun en saanut N133.lla mieleistäni käyntiä 6 mm Beggsiin ja pitää ampua N130.llä.Se on senverran äkäisempi että hylsyt venyy pituuttaan hiukan nopeammin.

Tuossapahan Eric Cortina esittelee savotan ja vaikuttaa että ainakin pitkän matkan ampujat pyörivät 0,002" eli 0,05 mm välyksessä enimmäkseen.

Jotkut kokeilleet isompaa välystä ja pystyhajonta alkanut kasvaa.

www.youtube.com/watch?v=htvk1UYOXm8&t=23s

Timppa

[ErkkiEinari]

Mitään tarkempaa testiä ei ole tullut tehtyä mutta rihlakkoon olen ladannut suurin piirtein tuollaisella välyksellä verrattuna ammuttuun hylsyyn ja tulokset olivat kertaluokkaa paremmat kuin olisin rihlakosta uskaltanut edes toivoa. Holkkeina käytin forsterin "sholder bump" holkkeja

[esase]

Terve

Raudaskosken ja Laulumaan kasa-kurssien muistiinpanoista lainaten:
-Olkapäätä viedään taaksepäin noin. 0.1mm
-Perustelut. Lukon pitää mennä kiinni ilman ylimääräistä vastusta.
Muuten nopea ammunta ei välttämättä onnistu ja etupukin hiekkapussien kireys saattaa vaihdella, jos asetta käännetään lukon sulkemisen yhteydessä.

Kyllä, 0.05mm riittää, jos hylsyt ovat kovuudeltaan samanlaisia. Eli supistettaessa lyhenevät satkun tarkkuudella samalla tavalla.
Kaikkihan me ammumme lapuan hylsyillä, jotka on ostettu sinisissä laatikoissa ja ne on samasta valmistuserästä 
-Hehkutus joka ammunnan jälkeen tasoittaa hylsyjen kannan ja olkapään välistä hajontaa supistuksessa.

Asian vierestä.
-Vaan entäs hylsyn kaulojen paksuudet? Vaikka hylsyt olisivat saman valmistuserän hylsyjä, mutta jos niillä on ammuttu eri laukaisumäärät, varsinkin jos hylsyjen pituutta pitää sorvata usein... niin hylsyn pito luodista vaihtelee hehkutuksesta huolimatta. >>> itse läjittelen pitkänmatkan patruunat luodin asetusvoiman mukaan.
-Hylsyn kaulojen sisäpuolta kasa-ampujat eivät puhdista. 0-2 muoviharjan edestakaista liikettä riittää. Luodin paikkaa hylsyssä pitää pystyä "melkein" käsin säätämään.
-Nämä lyhyen matkan 100-300m kasa-ampujat eivät useinkaan lajittele uusia saman valmistuserän Lapuan hylsyjä painon tai tilavuuden mukaan. Heittävät huonot hylsyt roskiin 2-3 laukauksen paisutusvaiheen jälkeen.
F-luokkalaiset ja 2Mile kaverit taas näyttävät vakioivan "kaiken" mahdollisen, melkein jopa aamukahvin määränkin kisapäivänä.


Esa

[metsienmies]

Shoulder pump on olkapääreeni/pumppi, shoulder bump taasen hylsyn olkapään vientiä alaspäin.

Sori, töissä tylsää joten pitää keksiä jotain tekemistä 🤭😂

[esase]

Terve

Eikös tuo N133 ruudin kelvottomuus voi johtua piippuajasta eli piipun suun paikan hajonnasta luodin poistuessa piipusta.

Nin eikös shoulder pump ole hylsymateriaalin siirtymistaä hylsynkaulan ja olkapään liittymäkohtaan.
pienentää hylsynkaulan sisäreikää olkapäätä ennen.....Eri hylsyt pitävät luodista kiinni eri tavalla.

Esa

[Kumpumäen seppä]

Samoin pitäisin tuota 0,05 hyvin riittävänä välyksenä ammuttuun verrattuna. Toisaalta myös sanottava, että yllättävän vähän tuolla on merkitystä tarkkuuteen. Kun paisuttelulaukauksetkin, joissa on niin olkapäässä kuin myös hylsyn ympärillä muutenkin tyhjää, käyvät kuitenkin yhteen reikään, niin ei tuolla voi suurta merkitystä tarkkuuteen olla. Hylsyn kestoon tuolla tietysti on oleellinen merkitys. Samoin kun sorvatut hylsyn kaulat, kun välys on vain sen muutaman satasen, niin kun ei ammu paljon ylipaineisena, niin käsin ei uutta luotia saa painettua ammuttuun hylsyyn. Eli hylsy palautuu enemmän kun mitä hylsyn kaula pääsee leviämään ammuttaessa.

[J.J]

Millä mittaatte tuota tarvittavaa luoditusvoimaa? Onko saatavilla jotain mittalaitetta joka käy ihan tavan holkkien kanssa vai tarviiko spessuholkit ja mahdollisesti dedikoidun prässinkin?

[Long Range]

esase:Eikös tuo N133 ruudin kelvottomuus voi johtua piippuajasta eli piipun suun paikan hajonnasta luodin poistuessa piipusta.

6 mm Beggsin hylsyn tilavuus on pienempi kuin 6 PPC.ssä. Piipun nousu on 14",niin ei näytä jaksavan N133 puskea riittävästi kyytiä.(Beggs pohjautuu kyllä myös 220 Russianin hylsyyn).
Piippukin lyheni kun siirrettiin 6 PPC:stä Beggsiin).
Tehnyt N133.lla ihan puristuslataukseen asti.En kyllä millään jatkoputkella ole sirotellut ruutia.Mitäpä tuosta, N130.llä käy ja kukkuu hienosti.

Timppa

[Long Range]

J.J. kirjoitti: Millä mittaatte tuota tarvittavaa luoditusvoimaa? Onko saatavilla jotain mittalaitetta joka käy ihan tavan holkkien kanssa vai tarviiko spessuholkit ja mahdollisesti dedikoidun prässinkin?

Minulla ollut vain "köyhän miehen luodin sisäänmeno voiman mittari" kun välillä puristanut luodit kämmenellä paikoilleen ja hiukan lajitellut ko tuntuman perusteella.

Kun nuo 6 mm PPC:t ja 6 mm Beggsit ovat niin helposti hyväkäyntisiä noilla lyhyillä matkoilla 100/200/300 m,niin ei ole tuollaista tullut vielä hankittua. Jos olisi pitkälle ampumis mahdollisuus niin varmasti olisin jo hankkinut.

www.youtube.com/watch?v=uZ2QFq6Dfx4&t=104s

Timppa

[Kumpumäen seppä]

Ja jos olis ylimääräistä rahaa ja haluaisi tosissaan vertailukelpoista dataa, niin sitten tällainen.
https://www.youtube.com/watch?v=mP2UmfTYKRU

[K.Helin]

Suurin osa luodeista galvanoivat itsensä kiinni hylsyn kaulaan. Eli irtivetovastus vaihtelee riippumatta siitä, miltä luodin asetus tuntui. Galvanointi-ilmiön voi käytännössä poistaa voitelemalla hylsyjen kaulan sisäpuolet graffitilla tai molyllä. Niin ja termihän on shoulder bump.

[J.J]

Suurin osa luodeista galvanoivat itsensä kiinni hylsyn kaulaan. Eli irtivetovastus vaihtelee riippumatta siitä, miltä luodin asetus tuntui. Galvanointi-ilmiön voi käytännössä poistaa voitelemalla hylsyjen kaulan sisäpuolet graffitilla tai molyllä. Niin ja termihän on shoulder bump.

Osahan kiertää tämän luodittamalla odottamaan ladatut paukut ylimittaisiksi, ja lyhentämällä oikeaan latauspituuteen edellisenä päivänä ennen ammuntaa.