Luodin piippukitkan vaikutus

[Long Range]

Yrittänyt tutkailla vakavasti piekkarin luodin laakeripinnan pituuden/tasaisuuden vaikutusta V3 nopeuteen ja osuntaan sisäradalla.
(Koheltajan teknisellä tuella).

Kun tuolla luotien laakeripinnan tasaisella pituudella on osuntaan merkitystä niin keskisytytteisillä kuin piekkareillakin,niin se on jutuissa usein yhdistetty ulkoballistiikkaan ja luodin vakauteen.

Kuitenkin sisäballistiikkaa kun mietimme,niin meidän savuton ruuti on pirun herkkä paineen vaikutukselle missä se joutuu palamaan.

Tuosta paras esimerkki on kun puhdistettuun (vahattomaan) piippuun ammutaan eka laukaus piekkarilla,niin sen nopeus on helposti esim.340 m/s jopa + ja seuraava sitten onkin about 325 m/s.
Eli kovempi luodin piippukitka  nostaa painetta luodin takana ja siten nostaa myös savuttoman ruudin  palonopeutta.

Täällä sivuilla on lukeneita/lukevia henkilöitä,niin jos löydätte linkkejä/ materiaalia tuohon  luodin piippukitkan vaikutukseen ruudin palonopeuteen,niin please laittakaa framille.

Viittaan siihen,että autotalli insinöörin ajatuksella pidemmän luodin piippu kitka on piekkarissa suurempi kuin lyhyemmän...

Tuota tavasin ja osa menee yli hilseen kuten tavallista:

www.hindawi.com/journals/mse/2022/6407452/

Keskisytytteisissä on hiukan eri juttu kun piekkareissa kun "öyhettä" riittää nostamaan nopeutta kun piippu pitenee,piekkareissa luoti nopeimmillaan about 400 mm:n kohdalla ja loppupätkän "huilailee" ja hidastuu....

Timppa

[Kumpumäen seppä]

Vähän koominen aihe, kun paljon voi miettiä ja kuvitella keksivänsä syitä. Totuuden mittaaminen ja osoittaminen onkin vaikeampaa. Ennen kaikkea se, mikä ilmiö johtuu mistäkin. Koulussa jo opimme, että pinta-ala ei vaikuta kitkaan. Sitten kiskoimme palikkaa eri päin jousivaa'alla vetäen. Totesimme, että pinta-alasta riippuen myös voima muuttui. Sitten uskoimme, että vaikka koe muuta osoittikin, niin kyllä teoriatieto täytyy olla oikein.

Siitä, että luodin pituus vaikuttaa lähtönopeuteen, sanoisin, että kyse ei ole kitkasta vaan muodonmuutoksen vaatimasta energiasta. Se kun luoti painetaan ylimenokartiossa rihlauksen muotoon, vaatii tietyn energian. Jokainen millimetri luodin pituudessa vaatii periaatteessa saman energian. Eli mitä pidempi luoti, sitä enemmän sen painaminen vaatii energiaa, ja sitä pidempään luodin kulkeminen rihloihin kestää. Ja vastaavasti mitä pidempään se kestää, niin sitä korkeammalle paine nousee.

Tuo ensimmäinen nopeammin lähtevä luoti kiinnostaa ehkä enemmänkin. Tässä oli nyt esitetty aiheuttajaksi se piipun puhtaus/voitelu. Mikähän on lähtönopeus, jos ammutaan 5 laukausta ensin, ja sitten annetaan aseen ja patruunoiden huilata vaikka tunnin verran, jotta ollaan varmasti samassa lämpötilassa kuin alkutilanteessa. Sen jälkeen asetta putsaamatta ammutaan yksi laukaus. Luotivahat on kuitenkin melko alhaisessa lämpötilassa sulavia vahoja. Ja vaikka tuntuukin, että pienoiskivääri ei ammuttaessa mihinkään lämpene, niin saattaa se ylimeno olla aika lämmin jo yhden ammutun laukauksen jäljiltä. Se, onko luotivaha kylmää, vai muutaman kymmenen asteen lämpöistä, vaikuttaa hyvinkin merkittävästi siihen voimaan, millä luoti muovautuu rihloihin.

Ja niinkuin alussa sanoin, nämä on vaan ajatuksia, joita on vaikea todistaa oikeaksi tai vääräksi. Mitatut erot kun usein mahtuu toleranssin rajoihin, eikä siten todista oikein mitään. 

[Long Range]

Siksipä tuota kyselin,kun en löytänyt tutkailua tuosta asiasta.Joskus lie parempi unohtaa miksi joku toimii,pääasia kun toimii.

Olen nyt 6 kertaa asiaa testaillut piekkarilla.3 kertaa ulkoradalla syksyllä ja nyt 3 kertaa sisäradalla.Ja savotta jatkuu.
Vasta noin 350 laukausta ammuttuna.Pääosin seurannut pystyhajonnan muutosta,mutta nyt ottanut V3 mittauksen myös mukaan.

Jos olet piippuja läpännyt 30 mm pitkällä valoksella ja vaihtoehtoisesti 60 mm pitkällä valoksella,niin ainakin minun kädet vaatii pidemmällä lisää työntövoimaa liikekitkan aikanakin.Eikä kaikki tule massan muutoksesta....

Taulu ja nopeusmittari kertoo minulle lopullisen totuuden ajan kanssa.Jo nytkin tullut esille niin mielenkiintoisia kokemuksia,että innostaa jatkamaan.

Kun testailin takavuosina erilaisia vahoja 22 LR patruunoihin,niin siinäkin tuli esille,että suurempi kitkainen vaha nostaa nopeutta ja päinvastoin.Ja siinä tutkailussa tuli räpsytettyä V3 nopeuksia sadoilla 10 sarjoilla.

Tuli muuten juuri nyt kirjoittaessa mieleen,että sama setä joka rakensi piippuvärähtelyn mittaus laitteen on tehnyt myös piipun tulkkaus koneen joka näyttää lyijy tulkin läpimeno voiman vaihtelun piipussa.
Lähetänpä luoteja hänelle,niin siitäkin lisä dataa syntyy.
Videokin laitteen toiminnasta on mutta sitä en osaa tänne lähettää.Yhden kuvaajan yhden piipun läpi työnnetystä tulkkauksesta lisään.

Timppa

Ps.Tuo viittaamasi aseen seisottaminen ei vaikuta ainakaan sisätiloissa ammuttaessa juuri yhtään mitään V3 nopeuteen kun piipussa on vahaa.Edeltävä luoti vahaa piipun seuraavalle ja tuo vahaamattomaan piippuun ammutun eka laukauksen kova V3 nousu on hyvä todiste tuon kitkan merkityksestä.

Ps2.Kustomoin joka lotista 25 kpl ja jätän 25 kpl kustomoimatta eli tehtaan jäljiltä.Ammun 5 x 5 ls kasat molemmilla.
Kun kustomointi natsaa kaikilta osiltaan kuten  tuon kuvan lotin kohdalla kävi,niin pystyhajonta pieneni tosi paljon km.Vastaavasti tullut vastaan hyvin tehtaan jäljiltä käyneitä lotteja jotka huonontuneet kustomoimalla.(Älä korjaa jos toimii).50 metriä sisärata.

[Long Range]

Tuosta löytyi tekstiä joka tukee kovin huomioitani tässä savotassa:

www.quora.com/Why-does-a-longer-barrel-increase-bullet-velocity-Wouldn-t-there-be-more-friction-slowing-the-bullet-down

Points 1-3)

You have 3 forces acting on the bullet while it's in the barrel.

1)Friction from the barrel itself. This is largely determined by the bullet you are shooting and the design of the barrel.

2)Air pressure in the barrel. The barrel, being open on the end, has air inside it and this must be pushed out with the bullet. How much this air resists depends on how much air there is and how small of a hole it's being forced down.

3)The hot gasses from the propellant pushing on the bullet from behind. As the gunpowder in the case burns it will only produce so much gas in a given time. However, it burns VERY fast and produces a LOT of pressure in a very short time.

Ja sitten tuo TÄRKEIN jonka huomasin jo kauan sitten 22 LR vahojen kanssa leikkiessänikin:

Detonation of the gun powder gets to push on the bullet a little bit longer. Friction only causes pressures to rise higher and push the bullet even harder. By contrast, greasing a barrel's bore, which you would think makes the bullet go down the barrel faster, actually decreases muzzle velocity because pressures do not rise as high. The speed of the powder burn is really what has the most effect on muzzle velocity. There are "fast" powders and there are "slow" powders. Pistol and shotgun powders are generally faster. Rifle powders are slower.

Kun aloitin aikoinaan tuon vaha leikin,niin kuvittelin/luulin,että pieni piippukitka antaa kovempia nopeuksia 22 LR paukulla,mutta asia olikin päinvastoin.

Meillä on parhaissakin 22 LR patruunoissa 6-8 m/s alimman & ylimmän nopeuden ero ja pääosa siitä tulee nallimassan teho vaihtelusta.Tuo alimman-ylimmän välinen ero on about 1,8-2,4 %.

22 LR luodin laakeripinnan pituutena jos käytän 6,52 mm laskennassa ja vaihtelu olisi +-0,05 mm.Niin tuo 0,1 mm:n vaihtelu on n.1,5 %.Suoraan verrannollinen piippukitkaan? En tiedä.Tuskin.

Tuo nallimassan tehovaihtelu on pirullinen asia.Nallimassa räjähtää ja ruuti palaa.Nallimassan voima on about 30 % ja ruudin about 70 % tuosta piekkarin paukun nopeudesta/tehosta.

Ja vaikka nallimassa olisikin tasainen,niin pienikin vaihtelu patruunan pituudessa eli kuinka pitkällä se on ylimenossa / rihloissa aiheuttaa sen että alun (lepo)kitka vaihtelee ja painekäyrän alku muuttuu.

Ja vaikka saisin/saan sisäballistiikan kuntoon / paremmaksi,niin se on tullut selväksi ettei se autuaaksi tee.Kun muokkaan luotien laakeripinta pituutta,niin samalla muutan luodin massakeskipistettä ja eipä olekaan enää kaikissa vakaa eli osunta voi myös heiketä.

Olen ampunut paljon laukauksia pelkällä nallimassalla vahatulla luodilla superlooni patjaan ja nallimassan teho ei jaksa tyssätä luodin perää,että se tiivistäisi.Kuvassa 1 näkyy kuinka luodin perä on tyssäytymättä.Toisessa kuvassa lankkuun ILMAN ruutia,pelkällä nallimassalla ammutun luodin jälki täystehoisten reikien alapuolella.

Seikkailu jatkuu. 22 LR = Ammo from hell

Timppa