N570 testiä ja dataa

[mamannon]

Millaista dataa te oikein haluatte? Minulla on kyllä QuickLoad 3:lla tehty sisä- ja ulkoballistiikkadata PDF-muodossa kaikille Vihtavuoren manuaalissa oleville ruudeille ja luodeille kalipeerissa 338LM. Mutta se on aika iso pumaska, 200-sivuinen...



Voinen toki lähettää sähköpostiliittenä kuka haluaa...

[mpmasa]

Nämä arvot:



Energy 4020Kj/Kg

Ratio 1.241

Ba 0.3097 1/s

a0 1.3676

z1 0.51 x100%

b 1.8612

Density 1.620 g/cm^3



Kiitos etukäteen.

[mamannon]

Tässä mpmasalle dataa:



HUOM! Ruudin Vihtavuori N570 paloarvoja muutettu oletusarvoista mpmasan toiveiden mukaiseksi!



http://mamannon.suntuubi.com/datafiles/userfiles/Image/mpmasa1.gif">//http://mamannon.suntuubi.com/datafiles/userfiles/Image/mpmasa1.gif



http://mamannon.suntuubi.com/datafiles/userfiles/Image/mpmasa2.gif">//http://mamannon.suntuubi.com/datafiles/userfiles/Image/mpmasa2.gif



http://mamannon.suntuubi.com/datafiles/userfiles/Image/mpmasa3.gif">//http://mamannon.suntuubi.com/datafiles/userfiles/Image/mpmasa3.gif



Kuvat ovat isoja, jotta niistä saisi luettavia tulosteita. Mistä muuten sait nuo paloarvot N570-ruudille, mpmasa?



( Kuvat luettavuuden nimissä muutettu linkeiksi. Ohjeet kuvien liitämiseen löytyy kyllä foorumilta. t. Moderaattori JRu )

[mpmasa]

eikun...



Pitäisi aina kertoa tarpeeksi tarkkaan mitä haluaa...



Meni nyt väärin päin. Nuo  minun antamat on itte etsitty nopeuden mukaan, pohjana oli N560.



Nyt olisi hyvä jos saisi brömelin omat arvot jotta ei tarvitsisi swagilla arvottuja käyttää lataussuunnitelmissa.

Saisi laittaa ne sitten tuohon minun vanhempaan QL:ään. Ja muidenkin tarvitsijoiden.





elikkä mitä on uudessa QL:ssä N570 kohdalla.

Energy ?Kj/Kg

Ratio ?

Ba ? 1/s

a0 ?

z1 ? x100%

b ?

Density ? g/cm^3





Kiitos.

[MSa]

mikan kanssa tänään testattiin N570 arvoja. Ei ne "uudetkaan" arvot anna autuutta. Ba:ta muokkaamalla (nostamalla) jonnekin 0.315 tienoille oli ok rihlakosketuksettomalle LockBaselle. Mä ammun scenareita rihloissa, jolloin aloituspaine on luokkaa 10000psi ja tulokset ok ilman Ba muokkausta.



Säätämään joutuu joka tapauksessa.

[mamannon]

No niin, ehkä tämä nyt menee oikein:



Energy=3950Kj/Kg

Ratio=1,2470

Ba=0,2770/s

a0=2,6972

z1=0,516 x100%

b=2,2230

Density=1,620g/cm^3

[mamannon]

Mä ammun scenareita rihloissa, jolloin aloituspaine on luokkaa 10000psi ja tulokset ok ilman Ba muokkausta.

QL:n oletus aloituspaine on 250baria tai 3626psi (menikö oikein?). Pitääkö tuo aloituspaine kuitenkin muokata, jotta tulisi oikeita tuloksia?

[MSa]

Mä ammun scenareita rihloissa, jolloin aloituspaine on luokkaa 10000psi ja tulokset ok ilman Ba muokkausta.

QL:n oletus aloituspaine on 250baria tai 3626psi (menikö oikein?). Pitääkö tuo aloituspaine kuitenkin muokata, jotta tulisi oikeita tuloksia?

QuickLoadissa on selvät englanninkieliset ohjeet miten tulee aloituspaineen kanssa toimia luodin vaihdellessa. Esim asetettaessa luoti rihlakosketukseen => +7200 PSI aloituspaineeseen eli palttiarallaa kaksinkertaistaa defaultin 3600PSI.



Ohjeita kannattaa yleensä lukea - jos ei ole insinööri.  



MSA

[HJu]

Mitenkään haluamatta olla ilonpilaaja niin mitään TA-patruunoita ei ladata rihlakosketukseen. Ikinä. Erilaisia kasa-ammunta&viriviri-patruunoita toki ladataan.



Ugh. Olen puhunut  

[MSa]

Mitenkään haluamatta olla ilonpilaaja niin mitään TA-patruunoita ei ladata rihlakosketukseen. Ikinä. Erilaisia kasa-ammunta&viriviri-patruunoita toki ladataan.



Ugh. Olen puhunut  

Mulla on KAIKKI patruunat supuista hirvikivääriin rihlakosketuksessa / kevyessä rihlakosketuksessa JOS luoti ja patruunapesä vain tämän sallivat riittävän asetussyvyyden myötä...



KOSKAAN ei ole ollut ongemia paineiden tai luodin juuttumisen kanssa - päin vastoin tarkkuus ja nopeusjajonta ollut vähällä vaivalla ok.



Joten miksi ei harrastaja TA-lataajan pitäisi ladata luotejaan rihlaan?



Ugh Ugh. Olen myös puhunut.

[HJu]

Ehkä ymmärsin väärin. Kevyt rihlakosketus tai "aavistuksen omainen kosketus" on eri juttu kuin rihlakosketus minun mielestä. Rihlakosketuksessa luotiin tulee rihlan jäljet. Eli sellainen junttapituus.



Paineet lähinnä se suurin syy miksi kannattaa harkita onko rihlakosketus hyvä asia varsinkin jos muutenkin lataillaan yli ja ohi taulukoiden niin kuin itsellä ja muilla monesti on tapana.



Tämä on toki oma mielipiteeni ja mm. täyssupistuksen suosimisessa joka latauskerralla olen käsittääkseni vastarannakiiski mutta jokainen taaplaa tyylillään :-)

[MSa]

Mä käytän seuraavaa empiiristä määritelmää rihlakosketuksille:



- "rihlakosketus" = se pituus, johon luoti painuu kevyesti kurratussa hylsynsuussa lukko suljettaessa. Luotiin jää about neliönmuotoinen kosketusjälki.

- "kevyt rihlakosketus" = rihlakosketuspituus -0.05-0.1mm

- "kova rihlakosketus" = rihlakosketuspituus + 0.05-0.1mm



Tavoite on siis minimoida luodin vapaalento. Jos luoti ladattuna rihlakosketukseen antaa riittävän käynnin, niin sitä en sitä muuta. QL:llä simuloitaessa rihlakosketuksen vaikutusta maksimipaineeseen, niin se toki nostaa sitä. Vastaavasti toki ei tarvita aivan yhtä paljon öyhettä samaan lähtönopeuteen. Eli lite sii o såå.

[HJu]

Rihlakosketus ei itsellä ole normaalisti ohjelmassa jo senkään takia että lipasmaksimista on yleensä vielä paljon matkaa rihlakosketukseen ja minun mielestä TA-patruunoita pitää voida käyttää lippaasta.



338LM:ssä tosin ylimeno on niin lyhyt että patruunapesä rajoittaa patruunan maksimipituuden lyhyemmäksi kuin mitä lipas vetäisi. Nämä patruunat lataa noin 0,1-0,2mm irti rihloista. Tavoite on 0,1mm mutta käytännössä komponenttien variaatioista ja mittavälineiden toleransseista johtuen taidetaan olla lähempänä 0,15-0,2mm. Eli irti rihloista mutta ei niin kovin kauas. En ole havainnut ongelmia osumisessa, ehkä parempaakin tarkkuutta voisi rihlakosketuksella saada mutta katson että omilla latauksilla rihlakosketuksessa menee se varmuusraja jota en viitsi ylittää. Rihlakosketuksen hallinta tuo yhden ison painemuuttujan lisää kuvaan ja en ole halunnut sen kanssa alkaa pelaamaan.

[MSa]

Rihlakosketus ei itsellä ole normaalisti ohjelmassa jo senkään takia että lipasmaksimista on yleensä vielä paljon matkaa rihlakosketukseen ja minun mielestä TA-patruunoita pitää voida käyttää lippaasta.

Ok, mulla kaikkissa torrakoissa, kumma kyllä, on rihlakosketus mahdollinen hpbt-luodeilla ja käyttö lippaasta ok. TRG, SSG, Jalonen, M65, Sako75. Lippaan toiminta ok.

Rihlakosketuksen hallinta tuo yhden ison painemuuttujan lisää kuvaan ja en ole halunnut sen kanssa alkaa pelaamaan.

Rihlakosketus on toki paineita nostava. Toisaalta KUN aina lähtökohtaisesti luoti on rihloissa ja lataukset kehittää näin homma on aivan sama kuin selvästi irti rihloissa olevan latauksen kehittäminen. Ruutia vastaavasti vain vähemmän. Ehkä vois sanoa jopa että vain vähän irti rihloista oleva lataus ja suurempi ruutimäärä on alttiimpi joku kerta menemään ylipaineiden puolelle jos joskus joku kuula jää pitkäksi...



Mutta tapoja on monia, ei ole oikeaa eikä väärää, pääasia on että tietää mitä tekee ja rihlakosketuksen kanssa kieltämättä on enemmän muuttujia kehissä. Esimerkiksi en oikein ymmärrä miksi 0.1mm irti rihloista oleva lataus on "turvallinen" irti rihloista oleva verrattuna 0.1mm pidempää kevyeen rihlakosketuspatruunaan. Ehtiikö luoti 0.1mm matkalla liikkeelle lähdettyään saamaan niin suuren nopeuden, että se painuu pienemmällä pesäpaineella helpommin rihloihin. Varmaan jotaki tämän suuntaista, sillä lepokitka on aina suurempi kuin liikekitka. Rihlakosketuksessa kuula on rihloissa lepokitkan voimalla kiinni ja lähtee vasta liikkeelle kun riittävän suuri pesäpaine sen painaa rihlaan ja liikkeelle. Irti rihlasta oleva kuula pienessä liikkeessä oleva kuula taas kohtaa rihlan liikekitkakertoimella ja siten pesäpaine ei nouse niin korkeaksi kuin rihlakosketuksella. Mene ja tiedä.