Kirjoittaja Aihe: piipunlämmön vaikutus  (Luettu 826 kertaa)

smirreh

  • *
  • Viestejä: 6
piipunlämmön vaikutus
« : Kesäkuu 20, 2022, 19:04 »
moikka potilaana sakon l579  308. missä alkuperäinen tukki ilman petauksia, kiikarin jalat OL ja kiikarina nikko stirling 3-12 ja päässä F&D 149. voiko piipun lämpötila vaikuttaa käyntiin kun 4 ensimmäistä laukasta nättiä kasaa ja sitten pakka leviää ,vai mistä etsittäisiin vikaa. on ohut piippu ei ota kiinni tukkiin kuumanakaan 3 patin jälkeen piipun lämpötila 70+ astetta, ettei kestä kauan koskea. metsästyksen kannalta ei mitään merkitystä, mutta radalla harmittaa.

Kumpumäen seppä

  • *
  • Viestejä: 121
Vs: piipunlämmön vaikutus
« Vastaus #1 : Kesäkuu 20, 2022, 20:04 »
Mulla on suht ohut piippuinen Tikkakosken LSA 55, 243 Win. Päätin hakea, mihin tarkkuuteen tuolla pääsee alkuperäisellä tukilla, pedattuna ja lataukset haettuna. Kyllä se vaan totuus on, että muutamalla ekalla laukauksella saattaa kasa olla luokkaa 0,3 MOA. 10 laukauksen jälkeen ei piippuun voi juuri koskea, ja 15 laukausta kun on ampunut vaikka 20 min aikana, niin kasan koko alkaa olla luokkaa 2 MOA. Liki samoja lähtönopeuksia kun ampuu kasapiippuisella PPC:llä, niin piippu ei lämpiä käytännössä ollenkaan. Eikä ammutulla laukausmäärällä ole vaikutusta tarkkuuteen.

Eli oma näkemys on, että nuo ohutpiippuiset kotimaiset metsästys aseet on paras pitää metsästysaseina tai vaihtaa piippu.

metsienmies

  • *
  • Viestejä: 618
Vs: piipunlämmön vaikutus
« Vastaus #2 : Kesäkuu 20, 2022, 20:44 »
Monta kertaa saman tarinan kertonut ja kerronpa jälleen: oma ensimmäinen ase oli ohtupiipouinen 308 t3x, ja sillä ampui 300m n 0.5-0.8moa 10lks kasoja ihan ongelmitta. Eikä 100 metriin ikinä ollut käyntiongelmia oli piippu kuinka kuuma hyvänsä. Jos kasa vaeltaa tai hajoaa piipun lämmetessä, ei reikä todennäköisesti ole täysin keskitetty mikä vanhoissa aseissa voi olla hyvinkin todennäköistä.

Tuoreissa kotimaisissa pääsääntöisesti piipun paksuus vaikuttaa ammunnan helppouteen ja vakauteen.

Long Range

  • *
  • Viestejä: 518
Vs: piipunlämmön vaikutus
« Vastaus #3 : Kesäkuu 22, 2022, 04:34 »
Kuten Metsienmies kirjoittaa piipun paksuus ei ole suoraan verrannollinen käyntiin.Ollut / on / tulee olemaan paljon hyvinkäyviä ohuita piippuja,jotka jatkavat hyvää käyntiä lämmettyäänkin.

Ja vastaavasti ollut/on/ tulee olemaan paksupiippuisia aseita,joissa käynti heikkenee piipun lämmettyä.

Tuo reiän keskeisyys yxi juttu ja jos lämpökäsittely ei ole onnistunut / tehty ollenkaan, niin toispuolinen piipputeräksen kovuus alkaa kummittelemaan piipun lämmettyä.

Aika usein se tuo esiintyy "viivamaisena" kasana eli osuma piste kulkee lämmetessä tiettyyn suuntaan ja muodostaa viivamaisen kasan.Piipun jäähdyttyä palautuu "lähtö ruutuun".
Joskus tuo voi esiintyä kasvavana hajontana,joka ei ole johdonmukainen.

Hyvin käyvän piipun yxi tärkeimmistä ominaisuuksista on TASAINEN rihlan nousu perästä suulle asti.Vaikka olisi gain twist eli suuta kohti kiristyvä nousu, pitää olla tasainen.Ei saa vaihdella matkalla.
Joskus tullut mieleen,että JOS joku piippu lämpenee poikkeuksellisen nopeasti, onko sellaisessa piipussa matkalla hiukan tiukempi rihlan nousu kohta.

Nuo em. ovat asioita joita ei piipusta pysty juurikaan korjaamaan-->Piipun vaihto.

Ellei tulkkaa piippua ja selvitä onko "arvonnassa" osunut tiukka piippu,niin voi koittaa eripaksuisia luoteja.Jos niitä on ko. kaliiperiin vaan saatavilla.
Siis ohuempaa kuulaa ahtaaseen piippuun ja kääntäen.

Timppa

 

« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 22, 2022, 04:46 kirjoittanut Long Range »

rum

  • *
  • Viestejä: 49
Vs: piipunlämmön vaikutus
« Vastaus #4 : Kesäkuu 22, 2022, 21:51 »
Ei taija nykyään olla noita eripaksusia kuulia? aikoinaanhan oli D-46 eri vahvuuksilla.

Long Range

  • *
  • Viestejä: 518
Vs: piipunlämmön vaikutus
« Vastaus #5 : Kesäkuu 23, 2022, 07:09 »

Lähinnä 6 mm:iin löytyy PALJON käsintekijöiden kuulia joissa valinnan varaa paksuudenkin suhteen.

Rönsyilen ja hyppään piekkarin lyijyluotiin ja sen paksuuteen ja paksumman luodin pitenemiseen kun menee piipun läpi.

Kun Lapuan/ RWS:n "piekkarin luoti insinööri" on luodin suunnitellut hän ei voi tietää millaisen halkaisijan omaavasta piipusta niitä sitten ammutaan.

Lyijy ei katoa piipussa mihinkään vaan esim. 5,715 mm paksu RWS:n luoti pitenee piipussa tietty enemmän kuin esim. 5,68 mm halkaisijaltaan oleva Lapuan luoti.

Tuo ollut mielenkiintoinen tutkailun kohde ja jatkaa pitää.Kuitenkin edelleen olen sitämieltä,että "Maybe I am on something".

Keskisytytteisissä voidaan muuttaa lähtönopeutta ja saada "pidentyneen laakeripinnan" (luodin pidentymisen) vaikutus kuriin lähtönopeutta muuttamalla.mutta piekkarin paukussa se on mikä on.

Timppa




Kumpumäen seppä

  • *
  • Viestejä: 121
Vs: piipunlämmön vaikutus
« Vastaus #6 : Kesäkuu 23, 2022, 21:15 »
Nyt kun noihin halkasioihin on menty, niin heitän oman ihmettelyn aiheeni tähän. Monissa kalibereissa CIP ja Saami on hyvin lähellä samoja määritelmiä. .22 LR noissa on piipun halkaisia määritelty melko paljon erikokoiseksi.
CIP 5,38/5,58
Saami 5,51/5,64

Long Range

  • *
  • Viestejä: 518
Vs: piipunlämmön vaikutus
« Vastaus #7 : Kesäkuu 24, 2022, 06:33 »

En tiedä miksi CIP/SAAMI eroaa,mutta parhaiten käyvien 22 LR piippujen valmistuksessa on menty "Minimal invasive" suuntaan.
Palkkien leveyden suhde uriin on jopa 20/80 ja vieläpä niin matala palkkiset millä vaan varmistuu luodin pyöriminen.

On viitteitä siitä,että piekkarin luodin hitaassa pyörimisessä n.800 r/s ilmavirta ei kulkisikaan luodissa rihlaurien yli kuten tapahtuu keskisytytteisissä,joissa luoti pyörii about 2800 r/s.

Eli piekkarissa matalat,kapeat ja viistetyt rihlapalkit pienentäisivät tuulen vientiä.Keskisytytteisissä tuo ei taida auttaa.

Kun piekkarissa on hassu juttu,että hitaampi paukku vie vähemmän tuuleen kuin nopea.

Kun valmistuseriä testataan,niin löytyy hyvin käyvä lot JOHONKIN piekkariin.Kuitenkin tuo HUIPPU käyntinen lot erä käy sitten yleensä vain max. 5.ssä piekkarissa 10:stä hyvin.Joku harvinainen tapaus että on käynyt 7/10:ssä hyvin.

Pääosin johtunee juuri piippujen vaihtelevista sisämitoista.Kuinka piippu muokkaa lyijyluotia ja soveltuuko ko lotin Vo enää vakauttamaan luodin hyvin.

Tuosta kävin mielenkiinoisen  keskustelun Miroslaw Vargan kanssakin.Hän käy koeampumassa hyväkäyntisillä piekkareilla RWS:n ja Lapuan tehtailla ja ottaa sitten myyntiin lot eriä,joita myy testattuna hiukan bulkkia korkeammalla hinnalla.

www.euroshooting.eu/en/

Ostimme joskus about 30000 kpl:n erän Miroslawilta suoraan testattua RWS R-50.Se erä kävi pidemmissä piipuissa keskimäärin hyvin,mutta lyhyissä ei.

Yllytin sitten Urheilu Koskimies Oy:n Lappeenrannassa tuomaan noita testattuja Suomeen,kun koimme paperisodan ja logistiikan yksityishenkilönä työlääksi.Sinne noita on sitten tullut ja monelle ollut iloa.

Tuossa linkissä Miroslawin RWS R-50 testiammunta video 50 ls kasa.Saimme tuon lotin 405 lähes kokonaan Suomeen ja siitä oli iloa useammalle.
Yxi 60 ls makuuammunnan SE:kin syntyi tuolla valmistus erällä.

www.euroshooting.eu/en/index.php?detail=50

Timppa