Nopeusmittareiden tarkkuuden selvittäminen

[SMä]

Menetelmävirhe olisi mahdollinen siten, että tutka olisi huomattavan sivussa nopeuden etenemissuuntaan nähden, jolloin se näyttäisi todellista pienempää nopeutta. Asiaa on vähän hankala mitata, koska muita kuin Labradareita ei radoilla ole. Jos olisi eri merkkisiä tutkia ja ne eivät häiritsisi toisiaan, saisi saman luodin lentoa mittaamalla selville, onko nopeuksissa eroja.

Sama oli mielessä, olisi mielenkiintoista nähdä mittauksia kahdella tai useammalla Labradarilla samasta luodista. Pari päivää sitten koitin googlata olisiko joku jo tehnyt niin. En löytänyt tapauksia ainakaan vielä, mutta ja jäi sellainen käsitys, että yksiköiden taajuus olisi säädettävissä siten, että ne eivät häiritsisi toisiaan. Löytyisikö Labradarin omistajia, jotka haluaisivat osallistua kokeeseen? Varmaan osaatte kommontoida, onko taajuuksien muuttaminen mahdollista?

[jli]

Katsoin manuaalista ja sen perusteella pitäisi olla mahdollista mitata 6 laitteella yhtäaikaisesti samaa luotia. Silloin kanavien välillä olisi vaadittava 2 kanavapykälän, eli 16 MHz ero.

[mika]

Tutkassa ei ole toleransseja tai lämpötilariippuvuuksia siinä mielessä, että se on pelkkä kello joka mittaa lähtö- ja paluusignaalin välisen aikaeron. Tuon kellon toiminta taas ei käytännössä vaihtele olosuhteiden mukaan sen enempää kuin muidenkaan tarkkojen kellojen (kuten ei myöskään tutkasäteen nopeus). Jos niissä joku virhe on, se on valmiiksi tehtaalla rakennettu.

En saa kiinni mitä kirjoittaja tarkoitti. Tutka on elektroninen härpäke siinä missä seinäkello. Otetaan nyt vaikka peruskomponenttina kondensaattori. Niissä kaupalliseen tarkoitukseen myydyt osat myydään +-5-10% tms toleranssilla, sikäli kun ostaja haluaa sijoittaa vähän laadukkaampaan komponenttiin. Aivan sama vastusten, induktanssien ja puolijohteiden kanssa. Oskillaattori on sitten jo ihan oma lukunsa taajuuden vaeltamisen kanssa. Kaikki nämä vaikuttavat sen kellon tarkkuuteen, josta lainauksessa puhutaan. Ja kaikki ovat enemmän tai vähemmän esim lämpötilasta riippuvia. Teoriassa asiaa voi pohtia, sanoisin loputtomiin. Käytännössä hajonta saadaan mitattua vertaamalla mittaustulosta johonkin tarkasti tunnettuun objektiin. Tällaista mittausta ei ole vertaamalla saman laitteen eri yksilöitä keskenään.
Pelkkä jännitteen syöttö, virtalähde, aiheuttaa oman lukunsa virheisiin. Sekin kun vaeltaa hieman, riippuen olosuhteista ja mitkä komponentit sinne on laitettu.
Doplerissa käytetyt antennit on sitten oma lukunsa. Toki kaikki nämä on laitteeseen tehtaalla laitettu.

[jli]

Tarkoitin sitä, että tarkan kellon tarkkuus ei ole ongelma normaalin mittaustarkkuuden rajoissa - kuten ei myöskään sähkömagneettisen säteilyn etenemisnopeuden vaihtelut eri olosuhteissa (jos siis nopeus, luokkaa 800 m/s ilmoitetaan 1 m/s tarkkuudella).

[SMä]

Käytännössä hajonta saadaan mitattua vertaamalla mittaustulosta johonkin tarkasti tunnettuun objektiin. Tällaista mittausta ei ole vertaamalla saman laitteen eri yksilöitä keskenään.

Tässä kohtaa astuukin tilastomallinnus esiin. Näyttää sille, että eri laitteiden hajontaa voidaan arvioida, jos niillä mitataan samaa objektia, vaikka sen todellista nopeutta ei tiedettäisikään, ja tällaisia tapauksia toistetaan riittävän monta kertaa. Tätä käsittelin tuossa säikeen ensimmäisessä viestissä. Mahdollisen harhan arviointi on vaikeampaa, niin kauan kuin ei ole taatusti varmaa tapaa mitata nopeus, johon voisi sitten verrata. Jos jokin mittari päätetään harhattomaksi, käy harhan ja hajonnan arviointi mallilla, jonka tuloksia vilautin tuossa viestissä

http://www.takilta.fi/keskustelu/index.php?topic=22197.msg120036#msg120036

Huomattavaa on, että tuossakin kokeessa on kuitenkin mahdollista arvioida sen harhattomaksi oletetun mittarin satunnaisvaihtelua.

[SO]

Ammuin aikanaan hyvin ja urheilun vuoksi Magnetospeed - Labradar - Kistler vertailun kahdella eri kaliiperilla kahdella eri patruunalla ja kaikki kolme näyttivät samaa (erot 0,3m/s)  sillä huomiolla että Kistlerin valokennot oli v10 kun Magnetospeed ja Labradar v0. Eli Kistleristä laskettiin v0. Sen jälkeen lopetin arvailut ja luotan Labradariin, koska Magnetospeed aiheuttaa osumapisteen muutosta.

[SMä]

Löysin pari vertailua lisää, joissa on ammuttu useamman mittarin läpi yhtäaikaa ja tulokset on julkaistu. Laitan linkit tähän muistiin ja sovittelen tilastomalliin jahka kerkeän.

https://blog.ammolytics.com/2019-09-06/chrono-comparison.html#why-chronographs-matter-a-practical-example  ( data ehkä täällä: https://github.com/ammolytics/experiments/tree/master/chronograph-comparison )

http://bulletin.accurateshooter.com/2018/06/chrono-camparison-test-labradar-magnetospeed-oehler-35p/

https://www.shootingsoftware.com/doppler.htm

https://www.m4carbine.net/archive/index.php/t-208101.html