Ylimenokartion polttavat kaliperit: Lista

JpL · helmikuu 21, 2007, 18:21

Kaipa nyt sentään 300 LM kestää enemmän kuin 250 laukausta?

PS. Yksi kysymys vielä: Voiko sen ylimenokartion palamisreaktion laskea suoraan lähtönopeudella? Nimittäin 222 Remingtonin 3.2 gramman luotihan lähtee 900m/s - ja joskus vähän nopeampaakin. 7mm Remingtonin magnumissa luoti lähtee samaa luokkaa, mutta silti sen mainitaan olevan piipunpolttaja, kun taas 222 remingtonista ei?

Voiko joku valaista :?: :?: :?: :?: :?: :?: :?: :?: :?:

tt · helmikuu 21, 2007, 18:35

Veikkaan että osatekijänä on painavilla luodeilla alkumatkan hitaampi kiihtyminen. Kuumat ruutikaasut vaikuttavat piipun kanssa pitempään painavilla luodeilla kuin kevyillä luodeilla vaikka lopullinen luodin lähtönopeus on sama.

JpL · helmikuu 21, 2007, 18:58

OK. Selvis. Ilmeisesti piipputeräs täytyy kuitenkin olla aika pehmeää - siis esimerkiksi vanadiiniteräkseen verrattuna? Jostain olen lukenut piippujen kovakromauksesta, mutta ei se kuulemma käy kuin haulikoihin...

tt · helmikuu 21, 2007, 19:10

En ole minkäänlainen metallurgian enkä ballistiikan asiantuntija, joten piipun alkumatkan kuluminen voi johtua lukemattomista tekijöistä. Varmaankin kaikkien venäläisvalmisteisten rynnäkkökiväärien piiput ovat kovakromattuja.

JpL · helmikuu 21, 2007, 19:17

NO mitenkäs sitten yleensä, kun konetuliaseella (vaikka rynkyllä tai M249:llä) kun ammutaan tuhansia laukauksia, luulisi, että rihloista on jäljellä vain muisto kun on muutaman lippaallisen päästellyt...

tt · helmikuu 21, 2007, 19:19

Luultavasti ne on suunniteltu niin, ettei piippu ole ampumakelvoton parin lippaallisen jälkeen. Myös käytetty lataus on olennainen tekijä.

JpL · helmikuu 21, 2007, 19:28

Kaverilla on muistaakseni pikakiväärin piippu hirvikiväärissään. On tosi korkeat rihlat ainakin. Tässä kai yksi syy?

Koheltaja · helmikuu 21, 2007, 19:56

~~Lainaus käyttäjältä: "JpL"~~Kaipa nyt sentään 300 LM kestää enemmän kuin 250 laukausta?

Toisinaan kestää toisinaan ei

Sanotaan nyt vielä kerran noista piippujen kestoista että lähtönopeus ei ole määräävä tekijä piipun palamiselle. Suuri ruutipanos suhteessa pieneen piippureikään on avainsana piipunpalamiselle. Jommin kannattaa edelleen keskittyä lukemiseen ja luetun ymmärtämiseen sekä käsiteltyjen asioiden muistamiseen :wink:

JpL · helmikuu 21, 2007, 19:59

Joo mä teen parhaani, tosin näitä topiikkeja alkaa olemaan jo niin riemastuttava määrä, että pitää kyllä tarkkaan fundeerata - en minä tahallani kysy joskus aiemmin sivuttua asiaa.

Eli olenko asian ymmärtänyt oikein: .338-50Talbot on kehitetty 50BMG hylsystä, jonka päähän on supistettu 338 - kaliperin luoti. Tämä patruuna vetäisee rihlat pois 250 laukauksen aikana. Kuitenkaan 50BMG ei (siis miten asian olen käsittänyt) ole ns. piipunpolttaja, koska luoti on sen verran suuri halkaisijaltaan, että painepiikki ei muodostu kovin suureksi (onko näin). 338-50 Talbotilla sen sijaan ruutipainepiikki nousee korkeaksi, koska ulostuloreikä (siis piipun sisähalkaisija) on pienempi ja täten paine nousee suuremmaksi: Sama määrä ruutia palaa ja purkautuu vain pienemmästä reiästä. Tämä paine aiheuttaa sitten piipun eroosion?

Koheltaja · helmikuu 21, 2007, 20:33

Paine ei ole ratkaiseva tekijä vaan liekin kuumuus ja se kuinka paljon palokaasuja ajetaan pienen reiän läpi. Suuritilavuuksisen ja pienireikäisen kaliiberin palotapahtuma muistuttaa hitsipilliä kun suurireikäisen palotapahtumaa voisi kuvailla kaasutohoksi.

Kun 300LM:ssä ajetaan millisekunneissa 4700barin paineella 6,3g ruutipanos pihalle niin rihlojen alkupäähän kohdistuu jumalaton kuumuus ja liekin "virtausnopeus", tämä on kuin hiekkapuhaltaisi piipun alkupäätä.

338:ssa reikä on suurempi ja ylimenoon kohdistuva lämpökuorma ja palokaasujen virtausnopeus pienempi. Jos samaan hylsyyn tulpataan .50 luoti niin taas mentiin rihlaystävällisempään suuntaan.

Joku selkäkielisempi voi valaista asiaa enemmän, mun rautalanka ei riitä parempaan tulkintaan :wink:

JpL · helmikuu 21, 2007, 20:43

Joo. Nyt meni perille. Toi hitsipillikuvaus oli hyvä. Kiitos. Tämä tällä selvä.

Sämpy · helmikuu 22, 2007, 12:23

Joskus muistelen että ollaan jossakin suomalaisessa foorumissa keskusteltu myös luodin luodin kitkavaikutuksesta ylimenokartion ja piipun pään palamiseen liittyen. Punainen lanka taisi olla se, että näissä luodin halkaisijaan nähden suurihylsyisissä kalibereissa luoti iskeytyy rihloihin nopeasti jolloin muotoutuminen rihloihin tapahtuu erittäin nopeasti ja kovalla paineella, josta edelleen seuraa kova kitka, josta edelleen seuraa rihloille kova lämpörasitys, palaminen jne.

Lahtis · helmikuu 22, 2007, 15:51

Onko ohivirtauksella suoranaista vaikutusta ylimenokartion palamiseen?

Koheltaja · helmikuu 22, 2007, 16:27

Niiden piippujen perusteella mitä on ammuttu karrelle niin niissä ei ainakaan ohivirtaus ole ollut merkittävässä asemassa piipun palamiselle.

MikaS · helmikuu 22, 2007, 19:26

~~Lainaus käyttäjältä: "Sämpy"~~Joskus muistelen että ollaan jossakin suomalaisessa foorumissa keskusteltu myös luodin luodin kitkavaikutuksesta ylimenokartion ja piipun pään palamiseen liittyen. Punainen lanka taisi olla se, että näissä luodin halkaisijaan nähden suurihylsyisissä kalibereissa luoti iskeytyy rihloihin nopeasti jolloin muotoutuminen rihloihin tapahtuu erittäin nopeasti ja kovalla paineella, josta edelleen seuraa kova kitka, josta edelleen seuraa rihloille kova lämpörasitys, palaminen jne.

Tuo taitaa olla syynä, weatherbyn tehdasaseiden erittäin pitkiin ylimenokartioihin.