Mitä piipun rakenteessa voisi muuttaa/kehittää?

[Long Range]

Tuolla toisessa säikeessä sivuttiin piippuvärähtelyä ja nimimerkki jli kuvailikin esim.massan & kimmokertoimen vaikutusta.
Kiitos siitä!!!

Kun Reflex-vaimennin oli aikoinaan kehitystyön alla,niin kolleega Juha Hartikka (pääideologi Reflexin takana) tuumi minulle: Timo, 100 vuoden aikana on autoonkin keksitty iskunvaimentimet, kivääriin ei juuri mitään".

Tuo osa jli:n kirjoituksesta jäi mietityttämään:

"Värähtelyä voi yrittää hajottaa myös geometrialla, esim spiraalimuodolla. Silloin putkessa etenevä yksi voimakas aalto hajoaa heikoksi, pitkäksi aalloksi, koska se ei pysty piipun suunnassa etenemään samaa nopeutta joka kohdassa. Silloin aallon törmätessä piipun päähän ei muodostu iskua, vaan sellainen pitkä, pehmeä puhallus"

Tuo keskisuomalainen tulkkauskoneen kehittäjä kertoi piekkarin piipusta,jolla oli ammuttu 30 ls kasa 50 m:iin 12,5 mm ulkolaidasta mitattuna seuraavaa:

Piippu supistui 3:ssa "portaassa" piipun matkalla ja loppuosa suulla aivan suora!!! Onko läppääjä tehnyt tuon tarkoituksella vai hinkannut "vahingossa" noin? Eli n.200 mm:n pätkiä hinkannut eri määrät ja lopputulos tuollainen.
Kun noita Calfeen tekemiä Sporter piippuja katsoo,niin ne eivät olekaan tasapaksuja, vaan portaittaisia ULKOpinnaltaan.
Liittyykö samaan vai ei,en tiedä.

Kun piipun painoa ei voida älytönnä kasvattaa,niin minkäslaisella rakenteella voisimme saada etua piipun värähtelylle?
Värähtely taajuuden hidastaminen ei olisi huono juttu.

Markkinoille on tullut hiilikuitupinnoitettuja kyllä.Täällä kotikylällänikin on laadukas teollisuuden telojen pinnoittaja,joiden laitteilla kyllä piipun päälle saisi TASAISESTI monenmoisia materiaaleja.

Viitaten tuohon jli:n lauseeseen yllä,olisiko esim. kumi tms. pinnoitus oltava pätkissä piipun pinnalla että saataisiin tuo isku hajotettua "pitkäksi puhallukseksi"?

Piipun sisäinen muoto (läppäys) olkoon nyt irrallaan tästä.Kirjoitan perään osa 2 joka hivoittelee tätä ja ihan elävästä elämästä.

Tuossa noita eri materiaalien kimmokertoimia:


Kimmokertoimet - taulukkoenglish_translation.jpg
Young's Modulus of Elasticity - Table
Elastisuusmoduulit
Kimmokerroin E kuvaa taipuman määrää kuormitettuna. Kimmokerroin sijoitetaan taipuman kaavaan jakajaksi => mitä suurempi kimmokertoimen arvo, sitä vähemmän materiaali taipuu.

                                              kN/cm2                                 N/mm2                   GPa     

Alumiini                                    7000                               70 000                      70

Betoni                                1 000 - 4 000                 10 000 -40 000            10 - 40

Duralumiini                              7 400                               74 000                      74

Hopea                                      8000                               80 000                       80

Invar                                       14 600                             146 000                    146

Iridium                                     15 600                            156 000                    156

Jää - 4o  C                               1 000                               10 000                       10

Kadmium                                 5 100                                51 000                      51

Kupari                                     12 000                             120 000                     120

Lasi                                           7 200                              72 000                       72

Luonnonkumi (kautsu)                 5                                     50                         0,05

Messinki ja pronssi           10 300 -   12 400               103 00 - 124 00            100

Nailon                                    200  -   400                     2 000 - 4 000              2 - 4

Teräs                                         21 000                             210 000                   211

Titaani                               10 500 - 12 000            105 000 -  120 000        105 - 120

Timantti                            105 000 - 120 000      1 050 000 - 1 200 000     1050 - 1200

Tammi syiden suuntaan              1 100                              11 000                     11

Volframi                                      40 000                             400 000                  400

Volframkarbidi                    45 000 -  65 000           450 000 - 650 000         450 - 650 

1 Pa = N / m2

Back_Arrow.jpg
26.5.2015*23:45 (1124 - 1125)
www.karikolehmainen.com
epcalculation@gmail.com

[Long Range]

Arvostamani aseseppä Erkki Toro kuvaili minulle tutkailleensa/ rakennelleensa 6,5-284:een piipulle "esijännitys" rakennetta.
Samalla yrittänyt löytää ratkaisua ekan kylmälaukauksen dilemmaan kun ampui 600 m:iin.
(Harmi kun Erkkikin eläköityi).
Hänen rakennettaan en lähde kuvailemaan,mutta siitäpä lähti ajatukseni laukkaamaan ja tein kokeilua:

Asensin piekkariini etutukin alle 10x100x450 mm alumiini latan.Pulttasin kiinni valmiisiin asentoammunta hihnaa varten oleviin 8 mm:n pultin reikiin.
Latta on n.50 mm etutukkia pidemmällä.Latan päähän pultti pystyyn.Teetin erillisen teräksisen kiikarin jalan omaisen kappaleen,jota voin juoksuttaa piipussa / kiristää mihin kohti vain.

Otin ns. vaunukumin (käytetään pressujen kiinnityksessä) ,jossa on soikiot reiät.

Ja eikun radalle.

Sitä mukaa kun siirsin piipussa ollutta kiinnikettä eteenpäin,niin kasat vaan pieneni piekkarissani.Lopulta en enää uskaltanut/voinut kiristää,kun vedin jo niin tiukalle kumin kun käsivoimat riitti.

Laitan kuvan ekasta kokeilusta.Numeroilla näkyy kasojen ampuma järjestys. Ovat 5 ls kasoja 53 m:iin ammuttuna ulkona.
Toistin kokeen myöhemmin ja tulos myötäili ekaa.

Tuo vaunukumi vetää siis enempi taaksepäin,mutta myös alaspäin piippua. (Esijännitys).

Mutta kumpi oli syy parantuvaan käyntiin?

*Piipuvärähtelyn muutos vai se että kun raudat vetäytyivät TIUKASTI taakse ja kun kehys on ko. piekkarissa upotettu tukkiin MYÖS kehyksen perästä,niin värähdys muuttuikin kehyksen PERÄ päässä tasaisemmaksi???

Nimittäin erinomaiseksi on todettu kasapiekkareissa petaustyyli jossa petausmassa on vain kiinnityspulttien kohdalla ja kehyksen peräosa on "vapaasti värähtelevänä" irti tukista.

Jos kehys on upotettu tukkiin,niin tuo peräosan petaus/kosketus tukkiin SAATTAA jäädä monilla vähälle huomiolle ja on PIRUN TÄRKEÄ kohta.

Moni asia jäänyt vaiheeseen.Toinen kuva kesken jääneestä ajatuksesta,että laitan piipun alle "jännittimen" jolla jännitän piippua alta kuten kaarijousen jänne kiristää jousen kaarta-:).
Tuossa kuvassa ko kiinnike on kokeilu tunerina...Jenkki kaverini tuumi tuon nähtyään,että sotaanko valmistaudut kun olet pistimen jo päähän laittanut.

Ja kun raportoin hiukan parempaa käyntiä ko. "tunerilla" sivulta kuin päältä/alta,niin kolleegat keksivät että minulla on kiero piippu aseessa-:).

Timppa

[Kumpumäen seppä]

Puupuolella sirkkelin terissä on pitkään käytetty kuparitappeja vinkumisen (=värähtelyn) poistoon. Isoissa kivisahojen terissä runko koostuu kahdesta teräslevystä, joiden välissä on kupari levy, ja koko paketti on juotettu yhteen.

Tästä lähtökohdasta sanoisin, että jos värähtelyä pitäisi yrittää poistaa eri materiaaleja yhdistämällä, niin aloittaisin parittamalla kuparia piipun kanssa.

Joskus luin näistä tension barrel viritelmistä. Joku mainitsi, että parhaaseen tulokseen oli päästy rakenteessa, jossa sisäpiipun ja ulkovaipan väli oli täytetty Cerrosafella. Tosin piipun vaihtaminen oli tuon jälkeen melko työlästä. Sinänsä mielenkiintoinen idea. Luonnollisesti tuo täyttö tehdään pystyssä, jolloin piippu jää todennäköisesti suoraksi, ja cerrosafe tukee sen tuohon asentoonsa. Ja varmasti myös vaimentaa piipun värähtelyä joka suuntaan.

[jli]

Tuo keskisuomalainen tulkkauskoneen kehittäjä kertoi piekkarin piipusta,jolla oli ammuttu 30 ls kasa 50 m:iin 12,5 mm ulkolaidasta mitattuna seuraavaa:

Piippu supistui 3:ssa "portaassa" piipun matkalla ja loppuosa suulla aivan suora!!! Onko läppääjä tehnyt tuon tarkoituksella vai hinkannut "vahingossa" noin? Eli n.200 mm:n pätkiä hinkannut eri määrät ja lopputulos tuollainen.
Kun noita Calfeen tekemiä Sporter piippuja katsoo,niin ne eivät olekaan tasapaksuja, vaan portaittaisia ULKOpinnaltaan.
Liittyykö samaan vai ei,en tiedä.

Kun piipun painoa ei voida älytönnä kasvattaa,niin minkäslaisella rakenteella voisimme saada etua piipun värähtelylle?

Tuossa voi olla haettu sitä, että patruunapesästä tulisi iskuaalto ja se piippua pitkin edetessään aina törmäisi noihin ulkopinnan rappuihin ja heijastuisi takaisin. Silloin piipun päähän asti menisi vähemmän energiaa ja sekin paremmin levittäytyneenä. Jossain määrin samaa vaikutusta pitäisi saada piippuun tiukasti kiinnitetyllä tunerilla ainakin jos se on riittävän pitkä. Iskuaalto leviää metallismurgulassa ja levinnyt osuus pysähtyy sitten tunerin seinään.

Jos ja kun iskuaallon nopeus on sama kuin materiaalin äänennopeus, silloin eri materiaaleja yhdistelemällä saa aallon hajotettua osiin, ja hyvällä tuurilla katoamaan kokonaan - koska aalto ei pääse etenemään rakenteessa pistemäisenä. Kun piipun päähän lyö lekalla, sieltä ei siis teoriassa saisi kuulua "Diiiiing" vaan "Töf".

[Long Range]

Tarkka-ampujalla on monta tärkeämpää kehitys kohdetta/ tarvetta kuin miettiä pilkun jälkeisiä piippuvärähtelyjä,mutta missään ampuma lajissa ei käynnin parantuminen ole pahasta.

Ja jos saadaan vaikka kumi pinnoitettu piippu hyvään käyntiin,niin eihän hiipiessä haittaa,jos ei kilahtele johonkin osuessaan..

Mitähän tuo piippuvärähtely tykkäisi jos piipun pintaan ajettaisiin koko matkalle kierre...Luodin pyörimis suuntaan ja sitten vaikka vastasuuntaan kokeeksi...
Tai sitten osalle piipun pintaa...Varmaan joku tuonkin jossakin jo koittanut.

Timppa

[Räiskis]

Pitäskö koittaa "putki" piipun päälle, sorvatut olakkeet piipun päihin, testata voisi vetoa kristämällä, vetämällä putkea? Putki kahdesta osasta, tiheä kierre osien väliin. Tasainen veto ympäri piipua. Aika lyhyt seloste tarkoituksesta. Mahdollistahan tuolla menetelmällä puristaakin kasaanpäin.
Silhuetti kisoihin joskus GJW kuskas erikoisen näköisen aseen piipun, sorvattu paksusta kangesta ja jätetty "laikkoja"  piippuun ulkopintaan, tuota värähtelyä tarkoitus parantaa?

[Long Range]

Erkin viritys oli tuon Räiskiksen kuvaillun tyyppinen.Lautasjousi prikat vielä pitämässä jännitystä mahdollisimman vakiona jos/kun piipun pituus muuttuu lämpötilan muuttuessa.

Timppa

[Räiskis]

On viisaita ollu ennenkin! Tai ainakin kokeilunhaluisia.