Infiray Saim SCP19 ja muut halppis lämpökamerat

[Kuukkeli88]

Pieni oppimäärä käyty läpi lämpökameroista ja halppikset nykyään on melko halvoissa hinnoissa. Nyt ostolistalla halppis lämpökamera monikäyttöön ja vaihtoehdoiksi muodostuivat:

Tähtäinmallit:
Infiray Saim SCP19 - 1199e (picatinnyjalalla)
HikMicro Thunder Pro TE19C - 1299e (clip-on, kiikari tai picatinnyjalalla)

tai kiikarimalli:
HikMicro Lynx PRO LH15 - 1239e

Onko näistä kellään käyttökokemusta tai jotain insightia että mihin versioon kannattaisi perehtyä enemmän. Budjettina n. 1500e ja käyttökohteet lämpöplatet, SRVA jäljitys ja supijahti.

[jthyttin]

Pardilta pitäisi olla julkaistuna SU-sarja josta SU19 vastannee hinnaltaan ja ominaisuuksiltaan noita mainittuja tähtäimiä. Tavallaan SA-sarja josta riisuttu muutama ominaisuus (ikävä kyllä myös video-ulostulo). Kauppoihin saannissa taitaa olla viivettä.

Kaikki ovat 12um laitteita joten vertailu sinällään suoraviivaista. Linssin polttoväli (ja mainittu kennon pikselikoko) määrittävät kuinka yksityiskohtainen kuva voi olla ts. kuinka kaukaa näet määrätyn kokoisen kohteen. Kennon fyysinen koko, eli pikselikoko x pikselimäärä vaikuttaa sitten polttovälin ohella näkökentän laajuuteen.

19mm laitteilla näkökenttä on reilu 9 astetta eli 16 metriä satasessa. Kennon pikseli on n. 6.5x6.5cm tältä matkalta (siis vaikkapa supi koostuu korkeussuunnassa 3-4 pikselistä).

15mm laitteella näkökenttä on reilu 17 astetta (30m) koska siinä on myös suurempi kenno. Eli näet lähes 4x suuremman alan. Pikselit ovat n. 8x8cm kokoisia.

Haavoittuneen (tai jo kuolleen) eläimen etsiminen lämpökameralla on huomattavasti työläämpää kuin terveen. Laaja näkökenttä auttaa tässä. Mainitut tähtäimet voivat toimia, ei niillä haavoittunutta eläintä tunnista mutta terve eläin taas ei päästä kovin lähelle. Joku emä/vasa-tilanne voi tuottaa yllätyksen.

Eikä niillä tähtäimillä supejakaan tunnista 100% varmuudella kovin ihmeelliseltä etäisyydeltä. Jos tuollaisen tähtäimen hankkisin, ajattelisin sitä spotterina jota voi käyttää erikoistilanteissa tähtäimenä (esim. puuständiltä). Pieni kenno on ongelma, koska näkökenttä jää kapeaksi. Ja jos jalka on koko ajan kiinni, ei laite mahdu taskuun jne.

Tehokkainta supijahti on kun käytät lämpökameraa spottaamiseen ja ammut vaikka ihan asevalolla. Jos kyttäät paikaltaan, kannattaa ehdottomasti ottaa lämpökameran kuva ulkoiselle näytölle. Kamera kiinni jalkaan joka mahdollistaa sivu- ja pystysuuntaisen liikkeen sekä tietysti lukitsemisen. Isommalta näytöltä ja ilman kameran liikettä huomaat pienetkin muutokset kuvassa välittömästi. Pitkä akunkesto tai virransyöttömahdollisuus plussaa. Käsivaralta spotattuna, hyvissä olosuhteissa, sanoisin että supin kokoisen elukan huomaa jopa 300m (15mm) tai 400m (19mm) etäisyyksiltä. Lämpökameralle huonommin soveltuvassa kelissä jne. noista voi riipaista sata metriä pois. Tarkoittaen siis, että harjaantunut käyttäjä tutussa ympäristössä voi sanoa "tuolla on jotain".

[MOj]

Haavoittuneen (tai jo kuolleen) eläimen etsiminen lämpökameralla on huomattavasti työläämpää kuin terveen. Laaja näkökenttä auttaa tässä.

Eikä niillä tähtäimillä supejakaan tunnista 100% varmuudella kovin ihmeelliseltä etäisyydeltä. Jos tuollaisen tähtäimen hankkisin, ajattelisin sitä spotterina jota voi käyttää erikoistilanteissa tähtäimenä (esim. puuständiltä).

Tehokkainta supijahti on kun käytät lämpökameraa spottaamiseen ja ammut vaikka ihan asevalolla. Jos kyttäät paikaltaan, kannattaa ehdottomasti ottaa lämpökameran kuva ulkoiselle näytölle. Kamera kiinni jalkaan joka mahdollistaa sivu- ja pystysuuntaisen liikkeen sekä tietysti lukitsemisen. Isommalta näytöltä ja ilman kameran liikettä huomaat pienetkin muutokset kuvassa välittömästi. Pitkä akunkesto tai virransyöttömahdollisuus plussaa. Käsivaralta spotattuna, hyvissä olosuhteissa, sanoisin että supin kokoisen elukan huomaa jopa 300m (15mm) tai 400m (19mm) etäisyyksiltä. Lämpökameralle huonommin soveltuvassa kelissä jne. noista voi riipaista sata metriä pois. Tarkoittaen siis, että harjaantunut käyttäjä tutussa ympäristössä voi sanoa "tuolla on jotain".

Lämpökameroiden kanssa pääsee parhaaseen/käyttäjäystävillisimpään lopputulokseen, jos on mahdollista hankkia kaksi eri laitetta. Spottaamiseen lämpökiikarit (kun molemmat silmät käytössä, niin tähystämistä voi tehdä yhtäjaksoisesti tunteja väsymättä), ja aseeseen sitten erillinen lämpötähtäin. Tällöin joutuu satsaamaan melkoisen euromäärän, mutta kyllä hommakin muuttuu aivan eri sfääreihin. Tällaisella kombolla on tullut viimeisen 2,5 vuoden aikana ammuttua yli 100 supia.

Jos vain yksi laite, niin silloin ylläkuvattu toimintamalli on hyvä, että käyttää lämpökameraa pääasiassa spottaamiseen irrallaan aseesta.

Lämpökameroiden käytössä, kuten kaikessa muussakin, kokemus niinkuin mainittu näyttelee isoa osaa. Harjaantunut käyttäjä hyvillä laitteilla suotuisissa olosuhteissa pystyy löytämään/tunnistamaan/ampumaan kohteen (supikoiran) hyvinkin kaukaa. Omissa testeissä pisimmät osumat lämmitettyyn jasteriin 40x50cm on ammuttu tuhannesta metristä.

[jthyttin]

Briteissä aika moni on siirtynyt lämpötähtäimestä takaisin NV-värkkeihin (Drone Pro / Gen3), kun 100% tunnistus ei ole mahdollista ja ampumatta jäänyt kettu voi maksaa yhden tai kahden yläkylän lämpötähtäimen verran esim. fasaanibisneksessä.

Käytössä on kuitenkin ollut jotakuinkin parasta mitä rahalla saa. Tyypillisesti "monimaalitilanteita" eli kettu pitäisi tunnistaa vaikka satojen liikkuvien lampaiden joukosta. Mutta kyllä noita on mainittu, esim. makaava kettu jota on luullut rusakoksi (tai kolme tällaista putkeen...) Kuitenkin porukkaa jotka ovat tehneet hommaa vuosikausia 1-7 iltaa/yötä viikossa, ja käyttäneet thermal spottereita vuosikausia.

[MOj]

Näin on. NV on parempi tunnistukseen, jos vain olosuhteet sallivat. Lämpökamera antaa anteeksi enemmän tämän suhteen. Näiden yhdistelmä on myös hyvä kombo. Lämppäri spottaamiseen ja aseessa NV, millä lopullinen tunnistus tehdään.

Omilla metsästysmailla liikkuu paljon kaikenlaista elukkaa. Supi, kettu, mäyrä, rusakko, kauris, peura, ilves. Käytännössä kaikki mainitsemani supit on ammuttu +200m pisimpien ollessa yli 300m . Yhtään väärää tunnistusta ei ole. Tosin teen tätä hommaa mainitsemaasi brittimalliin eli vuorokausia kertyy. Aikaa ja mestat näihin touhuihin täytyy olla, muutoin rahallinen satsaus ei ole mielestäni kannattavaa.