Kaukosäätimen hyöty on kovin rajallinen, koska pääasiallinen säätötarve on fokuksen muuttaminen tai miksi tuota nyt sanoo; siis "nopean linssin" aikaansaama lyhyt syvyysterävyysalue jonka takia linssiä täytyy säätää etäisyyden mukaan jos haluaa kuvan pysyvän terävänä. Korostuu lyhyillä etäisyyksillä.
Clip-on -laitteissa katsotaan päiväkiikarilla laitteen näyttöä joka on tyypillisesti selvästi suuremmalla resoluutiolla oleva kuin kenno/mikrobolometri. Eli kuva on jo softalla paranneltu, ja tapauksesta riippuen tämä on joko hyvä tai huono (onko softan suunnittelijan ja tuotteen käyttäjän tahtotila yhteneväinen, jos kuvasta koittaa saada liian nätin hukataan informaatiota). Esim. Pulsar FXG50 kenno on 640x480 ja näyttö 1746x1000, yhtä sensorin pikseliä kohti on jo käytössä n. 2x2 näytön pikseliä.
On aivan yksi ja sama rajataanko kuva-alaa erillisen tähtäimen digizoomilla vai clip-onin tapauksessa päiväkiikarin optisella zoomilla. Päiväkiikarin kanssa pienin järkevä suurennos on se jolla clip-onin kuva täyttää kuva-alan (joko neliskulmaisena tai pyöreänä, miten itse tykkää). Kun optista zoomia ruuvataan vaikkapa sen verran että kuva-ala puolittuu, on näkyvissä vain kennon keskiosan pikseleitä. Myös digizoomeja on tarjolla portaattomana eli kuva-alan leveyden voi optimoida käyttötarpeen mukaan.
