Petauksesta eroon pienempi rekyylisissä

[Long Range]

Noita "kiikarinjalka" piippukiinnityksiä on ollut näkyvillä ilma-aseissa ja itsekin noita takavuosina piekkarissa tutkailin.

Ranskalainen entinen asentopiekkari ampuja Pascal vienyt noiden piippukiinnikkeiden kehitystyön pitkälle/finaaliin.

www.esprit-carabine.fr/

Tilasimme piekkaritiimin Tapanille kiinnikkeet ja Tapani testasi kiinnikkeiden käynnin lineaarijohteisessa testipenkissä.
Kuva penkistä ja kiinnikkeiden parhaasta kohdasta syntynyt 20 ls kasan kuva liitteenä.

Muutamat asentoammunta huiput ovat tuon jo aseisiinsa hyväksyneet.Mm Kamensky joka ampui hopealle nyt Tokiossa.

Tuo muutamia mielenkiintoisia mahdollisuuksia esim. vaihtaa aivan erilaisen lukkokehyksen raudat tuttuun perään kun petausta ei tarvita.

Pascal on testannut 6 BR kiväärin raudoillakin.Vielä en tiedä kuinka kovan rekyylin rautoja nuo tulee kestämään.

Timppa

[MTä]

Korjaa jos olen väärässä tai ymmärtänyt väärin.
Etu tässä on, että lukkorunko värähtelee vapaasti?

Piipun ja kiinnikkeiden profiili voisi olla sellainen, että kiinnikkeet kiristyvät/keskittyvät rekyylin suunnasta/voimasta isommilla patruunoilla?
Tämä toki vaatisi sen, että kiinnikkeiden paikat pitäisi tietää tarkasti tai sitten "hammastaa" piippu.

[Jarmando]

Ei kai piipun luistaminen ylipääsemätön ongelma ole? Niinkuin missä tahansa kitkaan nojaavassa, pinta-alan kasvattaminen riittää.

Hirmuisen kauan sitten teimme kaverille tuollaisen alumiinitukin 338LM-rautoihin ja sekin piti. Kiinnityksen kokoluokkana oli jotakuinkin 120-140mm pitkä panta ja neljä tai viisi ruuvia puolellaan. Tuo siis vuosituhannen vaihteen nurkilla, kun olin vielä metalliverstaassa hommissa.

Idea hommaan lähti jostain sen aikaisesta 1000yd-kisasta amerikoissa, jossa tuo petaustyyli oli yleinen. Kyseisestä yksilöstä ei tullut loistokasta. Syvällisten tutkimusten tuloksena suurimmaksi syylliseksi epäiltiin viallista piippua, mutta sen lopullinen selvittely on vielä jäänyt hollille...

[HVi]

Kasa-ammussa taitaa hard core vehkeet olla "rail gun" eli metallipalikalla piipusta kiinni alustaan. En ole mistään huomannut että tuota kiinnitystä olisi käytössä esim piekkareissa.

Valmetin kisapienarit koeammuttiin erään aikalaisen silminnäkijän mukaan puristamalla piipusta kiinni penkkiin... ja niin lukee ainakin yhdessä näkemässäni koeammuntalapussakin "with fixture".

Muistaakseni TAK 85:ssa on piippukiinnitys ja samassa murikassa kiinni myös kiikari.

Onko muilla jotain tietoa miksi tämä piippukiinnitys ei olisi hyvä ?

[HJu]

TAK-85 -rautojen kiinnitus on itseasiassa holkki joka lukitaan rautoihin kiertämällä piippu sen läpi lukonkehykseen. Piippua ei puristeta muhviin vaan piippu tiukkaa muhvin paikalleen piipun ja lukonkehykseen väliin. Muhvin sisällä on kavennus johon piippu ottaa kiinni kun sitä kierretään lukonkehykseen kiinni. Mosinin kohdalla ihan toimiva joskin kallis ja painava ratkaisu. Mosinin lukonkehystä ei ole suunniteltu raskaille tarkkuuspiipuille joten Mosinissä tämä on toimiva ratkaisu.

Joitain keskisytteisten vapaakiväärien rautoja on USAssa kiinnitelty piipusta chassis-tukkeihin jo vuosia sitten mutta ilmeisesti metallichassis+tukki ja tukevan lukonkehykseen pulttaus chassistukkiin antaa riittävän tarkkuuden ja piipun helppo vaihdettavuus säilyy. Keskisytytteisissä piiput kuluvat nopeasti (= jopa kisapiippu per kausi + treenipiippu per kausi) siinä missä pienoiskiväärin piiput kestävät jopa 100 000 lks riittävän tarkkoina.

Mielenkiintoista nähdä yleistyykö rautojen piippukiinnitys tarkkuusaseissa. Kertalaukeavissa varmaan helppo kuvio. Lipaskiväärit tarvitsevat lipaskuilun ja lippaansalvan joka tapauksessa joten käytännössä jokin bottom metal niissä pitää olla joka tapauksessa.

[Jarmando]

Korkealentoisissa visioissa silloin mietiskelimme, että liipaisuvoima sormen paikka liipaisimella vaikuttaa värähtelyihin... Voipi toki olla haastava mitattava kasoista, kun kiinnityksen takapuolella yleensä lyhyet tangot ja jäykät materiaalit. 

En näe muuta negaa kuin painon lisääntymisen ja sekään ei kai niin paljoa lisäänny..?
Positiivisena on helpompi toteuttaa ja vähemmillä koneistuksilla. Yleistyttyään voisivat olla peruschassista ihan pikkuisen halvempia siis?

Edellä mutua, nuo tietenkin lopullisesti paljastuvat vasta mittavilla kestotesteillä ja vertailuilla.

[Long Range]

Olen ollut "vapaasti värähtelevien lukkokehysten" fani siitä saakka kun TA-85:lla sain kertausharjoituksissa ampua 300&600 m:n matkoilta.
Ammuin 600 m:iin taisteluhaudasta 20 ls kasan n.180 mm tietty ilman mitään viirejä ja silloin ajattelin,että käynti on vähintäin yhtä hyvää kuin laadukkaasta petauksesta.

Pitkän matkan "hanhi kiväärin" teetin piippu blogi rakenteella.Käy ja kukkuu,mutta painoa tuli tietty niin paljon ettei se liikkuvan metsästäjän ase ole.Kannetaan "asemaan" ja sieltä päivä tiiraillaan.
Kun tuo piippublogi ottaa piippuun kiinni yli 200 mm:n matkalta huomasin,että kun ampuu hiukan enempi laukauksia ja piipputeräs ja blogi lämpeää (laajenee) eri tahtiin,niin alkoi piirtämään "viivaa" kasaan.
Laitoin blogin päihin ohuet paksuus kalibroidut teräsnauhat (vähän kuin Optilockin renkaat) ja tuo lämpeämisen aiheuttama viivan rakentaminen loppui.Oikein hyvällä kelissä syntyi 300 m:iin 3 peräkkäistä 5 ls kasaa 15/17/21 mm.

Kun vehtasin hyväkäyntisellä piekkarilla noilla piippukiinnikkeillä,niin jäi tunne,että kyllä niillä yhtä hyvään käyntiin on päästävissä kuin huippuluokan petauksella,mutta ei siitä mitään "mind blowing" käyntiä syntynyt.

Nuo Pascal Bessyn kehittämät versiot ovat edistyksellisempiä.Minulla oli 2 kiikarinjalan omaista kiinnikettä piippuun ja niitä pystyi portaattomasti kuljettelemaan pitkin piippua.
2 jäykkää kiinnikettä aiheuttaa piipun lämmetessä/pidentyessä jännitystä.Muutin toisen renkaalla joustavaksi ja se petrasi.

Nuo Bessyn kiinnikkeet eivät nosta niin painoa kuin piippublogi ja O-renkaat päästävät tuon lämpölaajenemisen tapahtumaan ilman jännityksen syntymistä

Tuo mahdollistaa erilaisten rautojen kiinnittämisen samaan tukkiin.Vaikka piipun halkaisija olisi eri niin voi olla eri kiinnikkeet eri paksuisille piipuille.

Tuo mahdolistaa myös heiveröisemmät lukkokehykset painavammallekin piipulle.

Eikä tartte kiinnitysruuvien momentteja kyttäillä.

Laitan huvittavan kuvan kun aikoinaan
eka kerran koitin piekkarinrautoja "kiikarin jaloissa". Laitoin sen 7 mm-08:n päälle ja katsoin miten käy.Voi sitä naurun remakkaa radalla kun huomasivat.Kyselivät,että yritätkö saada pieniä kivääreitä aikaan kun olet nuo päällekkäin laittanut-:).

Antoi ihan jees käyntiä ja sitten rakennutin oikeat kiinnikkeet jotka liikkuivat tukissa olevaa n.60 cm pitkää kiskoa pitkin portaattomasti mihin kohti vaan.

Timppa

[Kumpumäen seppä]

Onkos kukaan täälläpäin tehnyt noita tension barrel ratkaisuja. Ainakin oman ymmärryksen (tai ymmärtämättömyyden) mukaan tuo olisi se viisain kiinnitystapa. Eli piipun ja kehyksen väliin laippa. Laipan ja putken väliin vielä mielellään tarkka ohjauspinta ja nippu levyjousia. piipun päähän kierre, jolla kiristetään (=venytetään piippu suoraksi). Rautojen kiinnitys lavettiin tai tukkiin tuosta ulkoputkesta. Nuo levyjouset tuossa sen takia, että niillä kompensoidaan lähes täysin tuo piipun lämpölaajeneminen lämmetessään. Vaatii melkoisen työmäärän, kun kaiken on oltava suorassa toisiinsa nähden, mutta hyvin toteutettuna pitäisi olla paras mahdollinen ratkaisu niin jäykkyyden, suoruuden kuin myös toistuvuuden kannalta. Tuossa lämpölaajenemisenkin saa aika hyvin kuriin, kun laittaa tuohon vaippaan vesijäähdytyksen.

[Long Range]

En tiedä Suomessa vesi/nestejäähdytteisen rakenteita tehdyn tarkkuuskivääreihin.Jenkeissä noita vilisee joskus vapaanluokan kasakivääri rakenteissa.
Moneen käyttöön paino nousee liian korkeaksi.

Olen markkinoinut sepille yksinkertaista versiota "vapaasti värähtelevästä" kehyksestä.

Tehdään etummaiseen kiinnityspultin kohtaan pyöreä kartio,jossa kierre sisällä alaosassa.

Vastaava naaras kartio tukkiin ja yhdellä pultilla kiristetään kartio tukin alta.

Kehys tukeutuu vain kartiosta tukkiin.

Mutta usein vanhasta pois oppiminen on vaikeampaa kuin uuden oppiminen...

Timppa

[Woodsman]

Kiinnityskartion ikävä puoli on se, että käytännössä se kuitenkin vastaa vain pistemmäisistä kohdista, ei koko pinnallaan. Tullut tutkittua monesti työstökoneiden karoissa jotka on kiinnityskartioiltaan tarkkuushiottu.

[Kumpumäen seppä]

Sillä TAK85 rakenteellahan saa helposti vapaasti värähtelevän piipun ja kehyksen, mutta silti lujan kiinnityksen. Joskus ihmetellyt, miksei tuota rakennetta ole käytössä. Tuon holkin voi huoletta liimata tukkiin, mutta silti saa raudat vielä irti. Voisi hyvin tehdä vaikka 200 mm pitkän blokin, jolloin ei kiinnitys tukkiin ainakaan notku.

[Long Range]

Ymmärtänyt,että nyt jo eläköitynyt Asemestari Erkki Toro oli vahvasti mukana aikoinaan tuon TAK-85.n kehittelyssä.

Erkkiä opin arvostamaan asesavotoissa,kun samalla kylällä toistakymmentä vuotta asuin.
Mm.laukausukoneistojen viritys,piekkarin piippujen läppäys olivat osa-alueita,jotka olisi hyvä ollut saada siirrettyä jälkipolville....

Laadukkaiden sepän taitojen lisäksi hänellä oli/on luonteenpiirteenä innovatiivisuus ja ongelman ratkaisukyky.

Harmi,ettei hänelle kisälliä / jatkajaa löytynyt.

Nykyään ollut vallalla rakentaa raskaita/jäykkiä lukkokehyksiä kun käytetään osin myös raskaita piippuja.

Olisi kyllä kiva nähdä tuo TAK-85:n petausratkaisu jossakin 6 PPC tms.kasakiväärissä ja saada vertailu liimattuun petaukseen käynnin osalta.

TAK-85 tikkasi kyllä kertausharjoituksissa perhanan hyvää käyntiä,kun huomioi,että käytössä tehdaspatruunat,pieni suurenteinen kiikari,ammunta taisteluhaudasta repun päältä ja ilman viirejä.

Timppa

[MTä]

Erilaiset petaukset ja muutkin aseteknologian ihmeet kuvilla on kyllä mielenkiintoisia.
Itse odottelen mitä erilaiset pinnoitteet, 3D-tulostus ja elektroniikka tulee tuomaan alalle tulevaisuudessa.
Pari kertaa on tullut vastaan tilanne, jossa "kokeiltiin muutama vuosi sitten, ei toiminut", muuttuu "paljon parempi kuin entinen" - tilaan kun käytetään uudempaa tekniikkaa/teknologiaa.

[HJu]

Sinänsä rautojen kiinnitysmuhvia voi kuka tahansa koneistusta osaava kokeilla aika helposti. Jos kiinnitys tehdään kuten TAK-85:ssa niin piippua pitää myös hieman sorvata joka menee jo sitten sinne aseseppien tontille. Lähinnä sulkuvälin pitäminen sallituissa rajoissa voi olla vaikeaa jos ei ole riittävää osaamista. Lisäksi tukkiin pitää tehdä sopiva vastinpinta johon se muhvi pultataan kiinni.

[Koheltaja]

Tässä jo pyörii työsuunnitelma päässä jos ottaisin työn alle Quad Bravon. Riittää kun tekisi tukille uuden rungon missä on TAK-85 tyylinen bloki runkoon työstettynä. Piippu on tasapaksu joten ei tartteisi tehdä rautoihin mitään muutosta ja aina voi palata edelliseen tukin runkoon. Katsotaan jos talven aikana tulee inspis tekemiseen.