Kuinkas se luoti lentääkään?

[MOj]

Ei...juu tarvii huomioida😁. Hyrrävaikutus tosin ei millään tavoin "vaikeuta" luodin liikkumista sivusuunnssa, ainoastaan poikkeutusta pituusakseliinsa nähden. Vähän sama kun pistää polkupyörän pöyrän pyörimään pitäen keskiön päistä kiinni ja koittaa poikkeuttaa sitä. Sivusuunnassa voi liikuttaa helposti.

Eikö täällä nyt prkele ole ketään aerodynamiikka insinööriä, joka kertoo meille totuuden tästäkin asiasta🤣

[jthyttin]

Jos keskustelusta pitää joku tulos nostaa esille, on se jli esilletuoma ilmanvastuksen suhde nopeuden neliöön. Eli tuulen vaikutusta ei voi ajatella simplistisesti luodin sivuprofiiliin vaikuttavana voimana, koska silloin 10m/s tuuli veisi luotia 100x enemmän sivulle kuin 1m/s tuuli. Tämän ymmärtäminen vaatii vain sen että osaa kertolaskun ja hyväksyy tuon ilmanvastuksen kaavan.

Ja se lentoaika voi toimia nyrkkisääntönä muttei asiaa selitä, koska eri luodeilla on laskuri- ja parhaan käsitykseni mukaan myös kokeilupohjaisesti eriävä tuulipoikkeama samalla lentoajalla. Tai pienempi poikkeama pidemmällä lentoajalla. Tyypillisesti luotien paino ei ole sama, mutta ainakin laskureilla saanee sellaisenkin esimerkin väännettyä (ja sitten voi kokeilla pitääkö se livenäkin paikkansa).

[MOj]

Voisiko asia olla niin, että tuuli tekee virtauskentän tuulen puolelta turbulenttiseksi jollain tavoin, niin että syntyy paineero ja näinollen luoti alkaa kääntyä/siirtyä ehjän virtauksen puolelle siellä olevan alipaineen vuoksi.

Bernoullin laki= kun virtauksen nopeus kasvaa sen aiheuttama staattinen paine pienenee.

Tästä syystä esim. lentokone pysyy ilmassa, niinkuin kaikki tietävät. Kohtaavan ilman kiertäessä siiven yläkautta pitemmän matkan kuin alakautta. Virtaus yläpinnalla kiihtyy ja siiven yläpuolelle syntyy alipaine eli toisin sanoen nostava voima.

Edit: Tämä selittäisi sen, että kaksi saman lentoajan omaavaa luotia, joista toinen poikkeaa samassa tuulessa enemmän, johtuisi isommasta paine-erosta, joko muotonsa, poikkipinta-alansa tms. syystä.

[jli]

Homma muuttuu helpoksi kun vain muistaa, ettei sivutuulta ole olemassa - luoti osoittaa virtauskentässä sen itsensä kokemaa tuulta päin.

Jos kenttä on luodin lentoradan suuntainen ("tyyntä" tai "myötä/vastatuuli"), ollaan kuvan vaiheessa 1.

Siinä sininen vastusvektori on täsmälleen samansuuntainen, kuin musta, luodin liikettä kuvaava nuoli.

Seuraavassa vaiheessa "tuulee oikealta", jolloin luodin kärki kääntyy oikealle (kuvassa vaihe 2). Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että luoti liikkuisi oikealle - se vain asettuu virtausta päin eli sivutuulta ei luodin näkökulmasta ole, eikä luotiin tuule oikealta.

Nyt vastusvoima tulee edelleen kohti luodin kärkeä, mutta oikealta etuviistosta (sininen nuoli).

Samaan aikaan nopeusvektori, eli luodin matkan suunta, osoittaa edelleen suoraan eteenpäin. Painopisteestä siis hitausvoima tönää luotia eteenpäin, ja luodin kärjestä, luodin akselia pitkin vastusvoima tönää sitä taaksepäin ja vasemmalle (punainen nuoli).

Tämän vasemmalle suuntautuneen komponentin suuruus määrää, miten paljon luodin lentorata siirtyy sivulle maakoordinaatistossa. Tuo on siis se "sivutuuli". Komponentin suuruus riippuu myös suoraan luodin pituusakselin suuntaisesta vastuksesta - koska mitään muuta ei oikeasti ole.

Tästä syystä myös:

- poikkeama on suoraan verrannollinen "sivutuulen" nopeuteen (vastusvektorin sivuttaiskomponentti, punainen nuoli), eikä esimerkiksi nopeuden neliöön (aerodynaaminen vastusvoima olisi).
- poikkeama ei riipu luodin sivuttaissuuntaisesta vastuksesta.
- lentoradan sivusiirtymän nopeus on huomattavasti pienempi, kuin "sivutuulen" nopeus.

Menikö nyt oikein?

[tniiniko]

Voisiko asia olla niin, että tuuli tekee virtauskentän tuulen puolelta turbulenttiseksi jollain tavoin, niin että syntyy paineero ja näinollen luoti alkaa kääntyä/siirtyä ehjän virtauksen puolelle siellä olevan alipaineen vuoksi.

Bernoullin laki= kun virtauksen nopeus kasvaa sen aiheuttama staattinen paine pienenee.

Tästä syystä esim. lentokone pysyy ilmassa, niinkuin kaikki tietävät. Kohtaavan ilman kiertäessä siiven yläkautta pitemmän matkan kuin alakautta. Virtaus yläpinnalla kiihtyy ja siiven yläpuolelle syntyy alipaine eli toisin sanoen nostava voima.

Edit: Tämä selittäisi sen, että kaksi saman lentoajan omaavaa luotia, joista toinen poikkeaa samassa tuulessa enemmän, johtuisi isommasta paine-erosta, joko muotonsa, poikkipinta-alansa tms. syystä.

Näin minäkin asian tulkitsen, sivuttain luodin lentorataan vaikuttava ilmavirtaus vaikuttaa perävirtaukseen, jonka muutoksen poikkeuttava vaikutus kääntää hivenen hyrrävakautettua luotia ja poikkeuttaa sen lentorataa. Luoti ei siirry vaan kääntyy ja lentää vakautettuna kohti uutta suuntaa. Ns. sivutuulikomponentti ei vaikuta itse luotiin kuin hjuomattavan pieneltä osin nopeuseroista johtuen.

[Hount]

Luotihan kohtaa tuon "sivutuulen" melko pienessä kulmassa. Esim. 800 m/s (ampujasta poispäin) liikkuva luoti näkee 5 m sivutuulen: 0.358° kulmassa puhaltavana 800.01562 m/s tuulena (kulma alkuperäisestä lentoradasta poikkeava kulma, 0.00° olisi täysin tyyni ilma ts. ei sivutuulta)

Siksi tuo 10 m/s sivutuuli ei vaadi 100 kertaista korjausta 1 m/s sivutuuleen.
1 m/s sivutuuli ja 800 m/s luodin lähtönopeus = 0.0716° kulmassa puhaltava 800.00062 m/s vastatuuli.
10 m/s sivutuuli ja 800 m/s luodin lähtönopeus = 0.716° kulmassa puhaltava 800.0625 m/s vastatuuli.

Tuo pienessä kulmassa luotia vastaan puhaltava tuuli ei siis pelkästään hidasta luotia kuten 0.00° asteessa puhaltava vastatuuli tekisi (eli seisova ilma jonka läpi luoti liikkuu 800 m/s)
Tuo pienen pieni kulma tekee sen että luodin tuon kulman puoleinen reuna kokee hieman kovemman ilmanpaineen. Tuo puolestaan painaa luotia hieman sivuun jollain voimalla joka poikkeuttaa luotia lentoradaltaan. Ja mitä aikaisemmassa vaiheessa luodin lentomatkaa tuo pieni voima luotia sysää sivuun sitä enemmän se vaikuttaa luodin oletettuun osumapisteeseen koska luoti saa tuosta sivuun työntävästä voimasta (F) kiihtyvyyden (a) joka antaa luodille (sen massalle) (m) nopeuden (v).

Nyt jos oletetaan että 800 m/s liikkuva luoti linkaistaan kilometrin lentoon. Ensimmäisen puoli kilometria siihen vaikuttaa sivutuuli ja viimeinen puoli kilometria luoti lentää (ampujasta katsottuna) täysin tyynessä ilmassa.
Tästä eteenpäin minulla on kaksi keskenään kilpailevaa teoriaa, a ja b.
a) luoti on jo kääntänyt lentoratansa tuon ensimmäisen 500 m matkalla tuon tuulen vaikutuksesta ja lentää omasta mielestään täysin 0.00° kulman vastatuuleen loput 500 m joka hetki poiketen silti alkuperäiseltä lentoradaltaan tuon ensimmäisen 500 m aikana puhaltaneen tuulen takia.
tai
b) luoti saa ensimmäisen 500 m puhaltavan sivutuulen (vastatuulen kulmasta) pienen sivuttaisvauhdin, sanotaan nyt vaikka 0.5 m/s ja viimeisen 500 m luodin lentonopeuden keskiarvo on vaikkapa 500 m/s (aika korkean BC:n luoti siis:D). Jolloin luoti viettää tuolla viimeisellä puolikkaalla kilometrilla 1 sekunnin. Etenee siinä ajassa 500 m eteenpäin (ja luonnollisesti kohtaa tuolla nopeudella melkoisen ilmanvastuksen (ilmanvastus kasvaa nopeuden suhteen eksponentiaalisesti) mutta ei juurikaan hidastu enää sivusuuntaan sillä tuollainen 0.5 m/s nopeus ei luodin sivuprofiiliinkaan luo juuri kummoistakaan ilmanvastusta joka ehtisi yhdessä sekunnissa hidastaa luodin sivuttaissuuntaista vauhtia juuri nimeksikään. Mieti itse luotia liikkumassa 50 cm matka yhdessä sekunnissa ja pohdi pysähtyisikö tämmöinen liike ilmanvastuksesta edes esimerkin kohtuttooman pitkän lentoajan aikana?

Eli kumpi tahansa a tai b, niin oman teorioinnin tulos on se että mitä aiemmin lentorataa tuuli vaikuttaa luotiin, niin sitä enemmän se tulee poikkeamaan taululla. Ja vieläpä niin että kumpi tahansa teorioista on käytössä, niin lopputulema taululla on aivan sama. Vaihtoehto b:n tapauksessa luotihan ei kulkisi täysin suoraan taulun läpi, mutta sellaista mittalaitetta tuskin on edes kehitetty joka tuota "kylki edellä" matkaamista pystyy havaitsemaan noin nopeasti liikkuvasta pienestä kappaleesta.. Esim. 1000 m matkalla jos tuulipoikkeama on kaksi metriä on kulma 0.115° astetta.

[HxM]

Oikealta tulevan sivutuulen aikana luodin nokka kääntyy oikealle osoittamaan virtausta kohti. Kun luoti yhtäkkiä siirtyy sinne tyvenen puolelle, sen nokka osoittaa lentorataan ja virtaukseen nähden oikealle.

[MOj]

Näitä asioita setviessä tuli mieleen, että muistanko väärin vai pohtiko  nimimerkki Long Range jossain threadissa miksi yliääninen pienoiskiväärin luoti sortaa tuulessa aliäänistä enemmän.

Hyvä selitys tälle on, että aliääninen luoti ei synnytä edellään paineaaltoa mihin tuuli vaikuttaisi sortaen luotia, niinkuin yliäänennopeudella lähtevälle luodille käy. Tuulen vaikutus on sen takia isompi yliäänisellä luodilla.

[Perkeleen_Luoma]

Voisiko asia olla niin, että tuuli tekee virtauskentän tuulen puolelta turbulenttiseksi jollain tavoin, niin että syntyy paineero ja näinollen luoti alkaa kääntyä/siirtyä ehjän virtauksen puolelle siellä olevan alipaineen vuoksi.

Bernoullin laki= kun virtauksen nopeus kasvaa sen aiheuttama staattinen paine pienenee.

Tästä syystä esim. lentokone pysyy ilmassa, niinkuin kaikki tietävät. Kohtaavan ilman kiertäessä siiven yläkautta pitemmän matkan kuin alakautta. Virtaus yläpinnalla kiihtyy ja siiven yläpuolelle syntyy alipaine eli toisin sanoen nostava voima.

Edit: Tämä selittäisi sen, että kaksi saman lentoajan omaavaa luotia, joista toinen poikkeaa samassa tuulessa enemmän, johtuisi isommasta paine-erosta, joko muotonsa, poikkipinta-alansa tms. syystä.

Bernoullin laki ei selitä lentokoneen ilmassa pysymistä. Tämän kumoaa jo yksinkertainen paperilennokki, jonka siiven ylä- ja alapinta ovat yhtä pitkät.
Tai useat koneet joilla voi lentää ylösalaisin.
Kahdella siiven etureunan erottamalla molekyylillä, ei ole mitään voimaa muuttaa omaa nopeuttansa, niin että ne kohtaisivat taas siiven takana.

[metsienmies]

Näitä asioita setviessä tuli mieleen, että muistanko väärin vai pohtiko  nimimerkki Long Range jossain threadissa miksi yliääninen pienoiskiväärin luoti sortaa tuulessa aliäänistä enemmän.

Hyvä selitys tälle on, että aliääninen luoti ei synnytä edellään paineaaltoa mihin tuuli vaikuttaisi sortaen luotia, niinkuin yliäänennopeudella lähtevälle luodille käy. Tuulen vaikutus on sen takia isompi yliäänisellä luodilla.

Ainakin mitä markandsam afterwork on huomannut ampuessaan piekkarilla 300m+ matkoja, että 40 grainiset yliääniset piekkarinluodit (esim velocitor) ei ole yhtä tuuliherkkä kuin vaikka cci standard. Ja heillä se korostuu enemmän 500m tauluja ampuessa.

[Long Range]

Huomasin Metsienmiehen viestin ja 300-500 m:iin ammuttaessa olisi hyvä tietää luodin lentonopeus tuolla KAUKANA 300-500 m:n päässä.(Lisäys ao:hon).


Itseasiassa myös äänennopeuden alapuolella on kasapiekkari puolella huomattu,että hitaampi patruuna vie hiukan vähemmän tuuleen kuin nopeampi.(esim. RWS R-50 vrt.Lapua Midas+.)
Onhan noissa Vo eroja lottien välilläkin,mutta monet alkaneet hylkiä nopeampaa RWS R-50 "tuulikelin" paukkuna.

Kertonut tarinankin jolloin tuo tuli itselle eteen kauan sitten.Ammuimme 2:lla hyväkäynisellä piekkarilla Midas+,Center X ja XAct paukkuja 53 m:iin.
Tuli pitkäkestoisia tuulisyklejä oikealta,jolloin viirien hännät pysyivät pitkään samassa kulmassa.Tuohon sykliin laukoessa tuuli oli luotettava/tasainen ja luodit tikkasivat samaan reikään vasemmalle ja hiukan ylös kuten oikealta tuleva tuuli tekee.

Minulla oli mukana vanhaa Lapuan Subsonic patruunaa ja sanoin kaverilleni,että katsotaanhan tuonkin käynti.Hän ampui kasan samoihin viirin hännän ja tuulen suunnaan kulmaan ja sanoi katsohan kiikarista missä kasa on.
Kasa oli selkeästi lähempänä tähtäyspistettä kuin noilla km.326 m/s Vo ammutuilla Midas,CX,XAct.
Vaihdoimme minun aseen ja sama juttu.


Ihmettelimme vaan ja asia jäi useaksi vuodeksi "hautumaan".Sitten törmäsin McCoyn tutkailuun piekkarin ballistiikasta ja hän totesi tuulenviennin olevan pienimmillään nopeudessa n.289 m/s.

Kun Vo326 m/s lähtevän luodin nopeus 50 m:ssä on about 304 m/s ja 100 m:n päässä about 284 m/s,niin 100 m:iin ampuessa aivan loppu päässä olisi "optimi".

Tämän vuoksi olemme lobanneet Lapuaa tekemään patruunaa jonka Vo oli 300- 305 m/s ja silloin 50 m:n päässä se olisi about
280 m/s eli olisi 50 m:n ammunnan "tuulikelin patruuna".
16,5-17" nousuilla vakautuminen voipi olla tiukoilla sillä kyllä.

Hitaimmat patruunat joita olen itse ladannut piekkariin ovat olleet Vo 100-110 m/s eli ampunut vahattuun piippuun pelkällä nallimassalla.
Tai kaikkein hitaimmat ovat olleet niitä joilla luoti jää piippuun.Tutkailin pelkän nallimassan tehoja/sen vaihtelua eri brändeistä ja ammuin pelkällä nallimassalla joka välissä puhdistettuun piippuun ja kun piipussa ei ole vahaa,niin luodit jäävät pitkään piippuun.
Mittailin matkoja pesästä päin kuinka pitkälle luoti piippuun menee ja yritin selvittää samalla nallimassan tehon vaihtelua.

Jos/kun nallimassa antaa esim. 6 m/s Vo hajontaa niin se ei korjaannu kun ruuti lisätään.
Lajittelin nallimassattuja piekkarin hylsyjä TARKASTI painon perusteella ja odotin "läpimurtoa",että painavimmilla ILMAN ruutia ammutut menisivät piipussa pidemmälle,mutta pettymys tuli.
Ei tullut "lineaarista funktiota" tuosta.(Painoerot voivat tulla hylsyistä, ei nallimassasta).

Antanut itselleni kertoa,että jos Vo lyijyluodilla on <300 m/s piippukitka ei enää sulattaisi lyijyä (riippunee kyllä hiukan lyijy luodin antimoni yms.pitoisuudesta).
Latasin pienen määrän Vo km.290 m/s paukkuja ja ammuin ilman vahaa.V3 hajonta ihan ok ja ainakaan boroskoopilla en pahempaa lyijyttymistä huomannut,mutta ls määrä pieni ja aikaista vielä lausua vakavia.
Kun tuonne sisäradalle pääsee,niin onhan noiden käyntiäkin katsottava vaikka pelkään ettei 16" nousu ehkä riitä noita vakauttamaan.
Kuluuhan tuo nuoruus näitäkin ihmetellessä.Vai pitäisikö jo siirtyä piekkarissakin umpi kupari luoteihin,kun tuo EU kaikenmoista miettii lyijyn pään menoksi...

Timppa

Ps.Vielä lisäys,kun moni TA harrastaja ampuu piekkarillakin PIITKILLE matkoille jopa 150 m ja +,niin ei huolta kun tarpeeksi pitkälle ampuu,niin nopeampikin luoti kyllä hidastuu "optimaaliselle" tuulenvienti alueelle-:).
Pistepiekkari & Asentoampujat murehtivat tuulenvientiä vain 50 m:iin.

[metsienmies]

En ole lukenut ketjua alusta asti, joten onkohan tässä nyt ideana setviä miten laskea ja arvoida tuulen lukua paremmin jotta tulee parempia osumia vai keksiä vaan teorioita miten luoti lentää ilmamassassa?

600 yardiin on olemassa helppo ja toimiva kaava: Otetaan luodin BCn esim 0.492 ensimmäinen numero eli 4. Tämä on käytännössä suoraan tuulen mph luku, jolloin ase-patruunakombona tuulenvienti on seuraavaa 4mph tuulessa:

100yd 0.1mrad
200 0.2
300 0.3
400 0.4
500 0.5
600 0.6

Jos tuuli taas on 8mph, korjaus luonnollisesti kaksinkertaistuu, 12mphlla kolminkertaistuu. Pidemmälle ammuttaessa asia monimutkaistuu niin ettei tämä kaava enää päde täysin 1:1. Eli 700yd laukauksessa 4mph tuulella korjaus on lähempänä 0.8 kuin 0.7.

BCstä moni unohtaa sen, että luodin muodon ja painon lisäksi bc on lentonopeussidonnainen. (toki ilmanpaine, kosteus jne vaikuttaa tällain myös). Valmistajat testaavat luodit ampumalla testikasaa 300yd/m matkalle ja ilmoittamalla lento-ominaisuuden keskiarvon luodin BCksi. Esimerkiksi 11.3g luoti saatetaan testeissä lähettää matkaan 853ms vauhdissa, mutta jos käyttäjä itse ei saakkaan kuin esim 807ms vauhtia, on bc luonnollisesti heikompi. Tästä johtuu monen käsitys siitä, että valmistaja "kusettaa bcn markkinointitarkoituksessa", sillä eivät joko tiedä vauhtia millä valmistaja on luodin testannut tai ei yksinkertaisesti ole tiennyt, että vauhtikin vaikuttaa.

[jli]

Piekkarin luodin lennosta, sikäli kun niiden vehkeiden kanssa haluaa välttämättä tapella, löytyi mainio Finnaccuracyn kirjoitus:

https://www.thefirearmblog.com/blog/2018/03/06/long-range-22lr-trainer-get-best/

Kuvista myös näkee, kuinka vastus = tuulenvienti menee täysin kuralle mach 0.9 jälkeen.

[MOj]

Voisiko asia olla niin, että tuuli tekee virtauskentän tuulen puolelta turbulenttiseksi jollain tavoin, niin että syntyy paineero ja näinollen luoti alkaa kääntyä/siirtyä ehjän virtauksen puolelle siellä olevan alipaineen vuoksi.

Bernoullin laki= kun virtauksen nopeus kasvaa sen aiheuttama staattinen paine pienenee.

Tästä syystä esim. lentokone pysyy ilmassa, niinkuin kaikki tietävät. Kohtaavan ilman kiertäessä siiven yläkautta pitemmän matkan kuin alakautta. Virtaus yläpinnalla kiihtyy ja siiven yläpuolelle syntyy alipaine eli toisin sanoen nostava voima.

Edit: Tämä selittäisi sen, että kaksi saman lentoajan omaavaa luotia, joista toinen poikkeaa samassa tuulessa enemmän, johtuisi isommasta paine-erosta, joko muotonsa, poikkipinta-alansa tms. syystä.

Bernoullin laki ei selitä lentokoneen ilmassa pysymistä. Tämän kumoaa jo yksinkertainen paperilennokki, jonka siiven ylä- ja alapinta ovat yhtä pitkät.
Tai useat koneet joilla voi lentää ylösalaisin.
Kahdella siiven etureunan erottamalla molekyylillä, ei ole mitään voimaa muuttaa omaa nopeuttansa, niin että ne kohtaisivat taas siiven takana.

Vahva offtopic, voi poistaa tarvittaessa.

Sorry, mutta kyllä se lentokone tuon takia ilmassa pysyy, eli siiven ylä- ja alapinnan paine-erosta johtuen. Sen takia paperilennokkiiin tehdään siivekkeet, että lentäisi edes jotenkin ennustettavasti, muutoin lentää miten päin sattuu. Koneilla joilla voi lentää, tai lennetään ylösalaisin, luodaan sama efekti korkeusvakaimella, muuttamalla koneen rungon ja näin osaltaan siiven kohtauskulmaa. Siiven pintakerros hoitaa tuon ilmamassan nopeuden muutoksen. Virtauksen irrotessa siiven yläpuolen pintakerroksesta (kutsutaan rajapinnaksi), kone sakkaa. Näin voi tapahtua joko liiallisen kohtauskulman, liian pienen ilmanopeuden, tai näiden yhdistelmän vaikutuksesta. Myös siiven jäätyminen poistaa tämän efektin.

Esimerkkinä maailmalla on tapahtunut lukuisia lento-onnettomuuksia siiven yläpinnan ollessa jäässä, jolloin siiven virtaus häiriintyy, ja lentoonlähdössä ei sitten olekaan nostovoimaa. Jokainen arvaa lopputuloksen.

Helikopterin lapa toimii samalla tavalla. Siinä vain siipi eli lapa pyörii ja nostovoima luodaan lavan asetuskulmaa muuttamalla, sen kohtaavaan ilmavirtaan nähden, jolloin kohtauskulma kasvaa  (lavan yläpuolen ilmavirta kulkee pitemmän matkan suuremmalla nopeudella (Bernoullin laki), syntyy lavan yläpuolelle alipaine=nostovoima), ja täten myös nostovoimavektori kasvaa kumoten koneen painon ja se nousee ilmaan.

Myös näistä syistä johtuen helikopterin suurin nopeus (VNE) on melko rajoitettu, koska ilmavirran kohtaava (etenevä lapa) lähentelee äänennopeutta (kokoonpuristuvuusilmiö), ja virtaus voi irrota lavan yläpinnasta.
Vastaavasti taas taasepäin menevä lapa (taantuva lapa) voi sakata suuren kohtauskulman takia, ja virtaus irtoaa jälleen lavan yläpinnalta. Tämä joka lavan kierroksella tapahtuva nostovoimaepäsymmetria on taas hoidettu  roottorinnavan nivelillä ja lavan joustavuudella. Muutoin kone kaatuisi eteenpäin lennettäessä.

[jthyttin]

Lisää offtopicia:

BC riippuu nopeudesta vain jos yritetään tunkea käärmettä piippuun eli kuvata asiaa väärällä funktiolla. Ballistinen kerroinhan kuvaa, miten projektiili käyttäytyy verrattuna "ideaaliprojektiiliin" (jonka BC = 1 kyseiselle funktiolle). Olikos G1 ideaaliprojektiili tuuman halkaisijaltaan oleva, naulan painoinen, tasaperäinen ja tietyllä kärkiprofiililla varustettu. Jo G7-funktio sopii sen verran täydellisesti veneperäisille pitkänmatkanammuntaan käytetyille luodeille että virhe hukkuu kohinaan (kunhan G7 BC on oikein määritelty ko. luodille). Sitten nämä muotokertoimeen perustuvat esim. Lapuan tutkadatat ovat vielä tarkempia menetelmiä lentoradan laskemiseen.

Ja kun aloitin pilkunviilauksen, sanotaan nyt sekin että "vee nolla" on V0, siis nolla eikä esim. O. Se kertoo luodin nopeuden piipunsuulla. Jos mittari on vaikka 3m päässä, on kyseessä V3 (eikä esim. V0 3m kuten tälläkin palstalla välillä näkee kirjoitettavan). Kiitos ja anteeksi.