Kirjoittaja Aihe: Viisseiskan rihlannousu  (Luettu 546 kertaa)

POM

  • *
  • Viestejä: 69
Viisseiskan rihlannousu
« : Marraskuu 19, 2020, 07:44 »
Jahtikausi lintujen osalta alkaa olla hiilillään ja tuli joutessaan tutustuttua Lapuan ballistiikkalaskuriin. Paljonhan tuossa näkyy olevan ominaisuuksia ja toistaiseksi menossa vasta käytön opiskelu ja sekin vähän yritys ja erehdys-menetelmällä. Peruskuvio alkanee olla kuitenkin hahmottunut ja rupesin mittaamaan, millaisia rihlannousuja arsenaalista löytyy.

Ensimmäisenä mitattavaksi sattui pari vanhaa viisseiskaa (Sako) ja niiden rihlannousu näyttäisi olevan 14". Samaa lukemaa näkyy netistäkin löytyvän tuon ikäisille sakolaisille. Laskurista taas löytyi kolmea latausta valmilla arvoilla, joten kokeilin sitten niitä, kun omaa nopeusdataa ym tarvittavaa ei tähän lähtöön löytynyt.

Ellen ihan väärin tuloksia tulkinnut, ne oli jokseenkin yllättävät (ainakin itselleni): yksikään noista Lapuan patruunoista ei vakavoidu 14 " rihlannousulla tuon ballistiikkalaskurin mukaan. (Luotien painoluokat 3,2 ja 3,6 grammaa ja nopeudet välillä 880-965.)

Kysymys kuuluu, onko todella noin vai olenko töpännyt jossain kohden tuon laskurin kanssa?


KJJ

  • *
  • Viestejä: 250
Vs: Viisseiskan rihlannousu
« Vastaus #1 : Marraskuu 19, 2020, 08:04 »
on ja et ole töpänny mutta silti toimivat 14" nousussa(toki välillä tulee pahaa jälkeä linnussa)
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 19, 2020, 08:06 kirjoittanut KJJ »

POM

  • *
  • Viestejä: 69
Vs: Viisseiskan rihlannousu
« Vastaus #2 : Marraskuu 19, 2020, 16:42 »
Äkikseltään luulisi, että tuon ballistiikkalaskurin epäluottamus luodin vakavoitumiseen tarkoittaisi sitä, että käynti ei voisi olla kovin(kaan) kaksinen tuolla rihlannousulla ja noilla nopeuksilla ja luodinpainoilla.

Seuraavaksi tulee mieleen, jos laskurin tulema on faktaa, miten hitossa Sako (lie Tikkakin?) tehnyt piiput noin loivalla rihlannousulla? Mikä lienee rihlannousu nykyisillä viisseiskoilla?

Alussa mainitut sakolaiset on ikäluokkaa (Vixen), joissa käytössä mikrorihlaus. Onhan noilla tullut ammuttua, niin tauluun kuin lintuunkin. Epävakauden kaiketi pitäisi näkyä taulussa pyöreästä reiästä poikkeavana jälkenä ja kehnona kasana, mutta en ole mielestäni moista huomannut. Todettakoon tietysti heti perään, että noita Lapuan lataamia ei kyllä ole tullut kokeiltuakaan. Tältä pohjalta tuskin tuleekaan. Vastaavilla paino- ja nopeusluokilla on kyllä tullut ammuskeltua, myös lapualaisia luoteja.

1970-luvun alkupuolella Pohjois-Karjalassa oli muutamia tosi hyviä lintuvuosia ja toinen noista viisseiskoista oli ahkerassa käytössä. Tuolloin en vielä itse ladannut vaan olin tehdaspatruunoiden varassa ja ne oli pelkästään Sakon patruunoita 3,2 gramman luodilla. Oli sekä vihreällä nallilla (nopeus jotain 800 + m/sek) ja punaisella nallilla (hiukka päälle 900 m/sek, ellen väärin muista). Vihreää tuli pääsääntöisesti käytettyä linnulle, majavalle punaista puolivaippana. Kun tuossa yllä viitattiin aika ajoin pahaankin jälkeen lintuosumassa, niitä ei kyllä juurikaan ole mieleen jäänyt. Kivipiiraosumat tietysti poislukien. Niillä ampumasuunnasta riippuen linnusta ei juuri jää pataan pantavaa, ampui sitten millä kaliperilla tahansa.  Sen sijaan vähän turhankin usein sai hyvälläkin osumalla hakea pudonnutta, joka ei välttämättä ollut ihan puun juurella.

Yhtenä vuotena tuolloin syystä tai toisesta Sakon patruunoita ei paikallisista kaupoista saanut vaan tarjolla oli vain Normaa. Oli karmea syksy, niillä ei kerta kaikkiaan saanut minkäänlaista kasaa. Liekö sitten ollut vakavoitumisongelmaa vai muuta vipotusta.

Onhan noita vielä kolmaskin viisseiska, sakolainen sekin. Ajalta ennen mikrorihlausta (L46 malli 4, ehkä vuodelta 1953 tms). Ei ole metsällä käynyt eikä käy: mikään lataus, joka on noissa mikrorihlaisissa toiminut, ei ole suostunut tuolla kiväärillä kasaa tekemään. Kai siihenkin saattaisi käypäinen lataus löytyä, mutta eipä ole tullut sen enempää kokeiltua. Hämärä mielikuva on, että kun kokeilin sitä aikoinaan, luodinreijät ei ihan pyöreiltä näyttäneet. Liekö tämä sitten samaa pataa tuon ballistiikkalaskurin kanssa....

Tuo takauma 1970-luvulle siksi, että viisseiskaa ei juuri ole paljon sen jälkeen tullut lintujahdissa käytettyä kun SweduMauser tuli tilalle.

 


Woodsman

  • *
  • Viestejä: 80
Vs: Viisseiskan rihlannousu
« Vastaus #3 : Marraskuu 19, 2020, 16:51 »
Oma T3 .222 on 14" nousulla. Luotien vakautumisessa ei ole ongelmaa, ei Sakon/Lapuan/Norman/Sierran/Speerin//Bergerin/Sellierin luodeilla noissa painoissa. Neligrammanenkin käy , ihme kyllä. Vakautumisongelmiin en ole koskaan törmännyt. Käsittääksni viisseiska on aikoinaan kehitetty 50-52gr luodille ja 14" nousulle jenkkilässä.

jli

  • *
  • Viestejä: 741
Vs: Viisseiskan rihlannousu
« Vastaus #4 : Marraskuu 19, 2020, 17:24 »
Pakkanenhan sitä epästabiliutta myös edistää. Eli voi toimia kesällä radalla, mutta latvalinnustuksessa ei. Jos siis on ihan nahkoilla lukemat.

Woodsman

  • *
  • Viestejä: 80
Vs: Viisseiskan rihlannousu
« Vastaus #5 : Marraskuu 19, 2020, 17:28 »
Ei ole tullut kokeiltua ihan paukkupakkasilla mutta -15 vielä vakautui linnulle viritetty lataus. Pitää kuitenkin kokeilla viritykse kylmillä että tietää miten pelaavat. Sitä kylmemmällä ei ole tullut kokeiltua niin ei osaa sanoa aiheesta. Ja ei ole kyllä tullut murehdittuakaan asiaa, talvijahteihin lähtee 308 mukaan.

POM

  • *
  • Viestejä: 69
Vs: Viisseiskan rihlannousu
« Vastaus #6 : Marraskuu 19, 2020, 17:47 »
Nythän tämä keskustelunalainen epästabiilisuus perustuu vain siihen, että saan Lapuan ballistiikkalaskurista epästabiilisuutta ilmentäviä käppyröitä kaikille Lapuan viisseiskalatauksille rihlannousulla 14", jolle suurin osa kotimaisista aseista on kaiketi porattu. Kokeilin nostaa lämpötilan 25 asteeseen, mutta epästabiilisuus ei näyttänyt häviävän. Kannattaa kuitenkin nyt muistaa, että olen täysin aloittelija ohjelman käytössä ja olen saattanut töpätä jossin kohden.

jli

  • *
  • Viestejä: 741
Vs: Viisseiskan rihlannousu
« Vastaus #7 : Marraskuu 19, 2020, 19:44 »
Niin kevyt kuula, että vauhti hidastuu välittömästi, jolloin stabiilius saavutetaan hyvin lyhyen epävarman lennon jälkeen? Pyörimisliikehän ei hidastu läheskään niin nopeasti kuin luodin nopeus. Tai sitten syystä tai toisesta Millerin kokemusperäinen kaava ei ole tarkka aivan pienimmillä luodeilla (data johon kaava perustuu, on kerätty suuremmista luodeista)?