Piipun optimipituus

[Robocop]

Projektina alkaa muotoutua 6.5*47. Noususta katselin jenkkipalstoilta, niin kumpi 8" vai 8.5"? Jos kilometrissa on n. pisin matka mihin ammutaan, niin piipun optimipituus olisi mukava tietää.

[Long Range]

Ota 8" nousu ja ellei paino/käyttömukavuus rajoita,niin pitkä 28-30" piippu.

Perustelut: Tuo tiukempi nousu ja pidemmän piipun tuoma HIUKAN kovempi Vo lähtönopeus pitää vakautumisen rajoilla olevien pitkien/ raskaampien kuulien pyörimisnopeuden vielä riittävänä 1000 m:iin.

Kun luodin pyöriminen vähenee,myös BC pienenee ja sitä myötä tuulenvientikin hiukan kasvanee.

Tuossa "iltalukemista":

http://bulletin.accurateshooter.com/2019/11/bullet-rpm-and-drag-how-bc-changes-with-bullet-spin-rates/

Noista voit katsella erilaisten luotien vakautumista

https://bergerbullets.com/twist-rate-calculator/

www.jbmballistics.com/cgi-bin/jbmstab-5.1.cgi

Sana YLIVAKAUTUMINEN on olemassa,mutta en tuohon ole elävässä elämässä törmännyt. 6 JMS.ssäni on 12" nousu ja Vo reilusti yli 1100 m/s ja lyhyetkään luodit eivät ole kummitelleet.Luoti pyörii n.3800 r/s ja tuulenvienti on SELKEÄSTI pienempi kuin jos ammun 6 PPC.llä tai 6 Beggsillä SAMAA luotia 950-1000 m/s 14" nousulla.(Luoti pyörii n.2700 r/s).
Tuulen vienti ero samanmoisiin viirin häntien kulmaan/ tuulen suuntaan ammuttaessa 300 m:iin on niin suuri,ettei sitä kyllä selitä pelkästään luodin 10-12 % lyhyempi lentoaika.
Lieneekö osa tuon kovan pyörimisnopeuden tuoma parempi BC???

Timppa

Ps.Paitsi jos yxi mystinen juttu viittaa ylivakautumiseen.Kun sain tuon 6JMS:n valmiiksi ja testasin ensin 100 m:iin. 71 gr Berger oli vasta 4.paras luodeista 100 m:iin.Mutta osoittautui 300 m:iin aivan selkeästi parhaaksi.
Jonkunmoista spiraalia lentänee 100 m:n kohdalla ja vakautunee pienempään putkeen 100-300 m:n välillä.
Kun yleisesti/normaalisti 300 m:n kasat ovat kasvaneet 3-5 kertaiseksi 100 m:n kasoihin vrt.muilla luodella/latauksilla.
Tuolla Bergerillä kasat kasvoivat vain n.1,3 kertaiseksi.

Timppa

[hessu84]

Maantiekiitäjä taisi todistaa jo sen huuhaan pitkästä piipusta 6.5x47 kaliperissa.
Vastaava kaliperi, tuuma kerrallaan poikki piippu, vauhdit mitattu.
Mikä on oikea mitta, siitä voi päätellä.

https://rifleshooter.com/2016/02/6-5-creedmoor-effect-of-barrel-length-on-velocity-cutting-up-a-creedmoor/

[Ärmätti]

Minä ajattelin ensi vuonna rakentaa toisen lukkopiipun AX-AICS tukkiin 223rem räpsyn rinnalle. Härskisti 18" piippu 6.5x47L ja ajattelin sillä pärjätä 

[metsienmies]

Projektina alkaa muotoutua 6.5*47. Noususta katselin jenkkipalstoilta, niin kumpi 8" vai 8.5"? Jos kilometrissa on n. pisin matka mihin ammutaan, niin piipun optimipituus olisi mukava tietää.

Riippuu minkälaista ammuntaa ajattelit sillä harrastaa. Pelkästään pitkänmatkan ammuntaa makuulteen jossa aseen paino sekä fyysinen koko ei ole niinkään kriteeri, ota pisempi piippu sillä itseladattuna saat kaiken mahdollisen irti kaliiperista. Jos aattelit metsästää sillä ja paino sekä mitat ovat edes jonkinnäköisessä merkityksessä kannattaa ottaa lyhkäsempää piippua.

Itse aloittaisin pidemmästä, sillä aina piippua on mahdollisuus lyhentää, mutta piipun pituutta on hankala jälkikäteen jatkaa ilman, että hommaa kokonaan uuden.

[jsr85]

Projektina alkaa muotoutua 6.5*47. Noususta katselin jenkkipalstoilta, niin kumpi 8" vai 8.5"? Jos kilometrissa on n. pisin matka mihin ammutaan, niin piipun optimipituus olisi mukava tietää.

Riippuu minkälaista ammuntaa ajattelit sillä harrastaa. Pelkästään pitkänmatkan ammuntaa makuulteen jossa aseen paino sekä fyysinen koko ei ole niinkään kriteeri, ota pisempi piippu sillä itseladattuna saat kaiken mahdollisen irti kaliiperista. Jos aattelit metsästää sillä ja paino sekä mitat ovat edes jonkinnäköisessä merkityksessä kannattaa ottaa lyhkäsempää piippua.

Itse aloittaisin pidemmästä, sillä aina piippua on mahdollisuus lyhentää, mutta piipun pituutta on hankala jälkikäteen jatkaa ilman, että hommaa kokonaan uuden.

Kyllähän se on vaha sanonta että pitkä on pilalla ja lyhyttä on helppo jatkaa

JR

[Long Range]

Pidemmän piipun tuoma nopeus etu on pieni.Kuitenkin JOS saavuttaa pidemmällä piipulla myös tasaisemman Vo hajonnan,sillä on sitten jo pitkälle ammuttaessa isokin merkitys kuten tiedämme.
Tietty tuon pidemmän piipun tuomaan pieneen nopeus etuun vaikuttaa kaliiperi ja myös käytetyn ruudin nopeus.

Oikein hyvä esimerkki lähtönopeus hajonnan merkityksestä pidemmälle matkalle on luodinvalmistaja Bartsin hiljan ampuma uusi potentiaalinen ME 600 jaardiin.

7,16 mm 5 ls kasa 540 m:iin(600 yd). Kyseisten laukausten lähtönopeudet olivat väliltä 905,3-906,8 m/s.
Ammuttu 26" (660 mm) piipulla.Kaliiperi 6mmBR Ackley Improved.
En tiedä mikä on LabRadarin virhemarginaali,mutta tuo on aivan käsittämättömän pieni hajonta,jos on kyllä kasakin.
Siis tuo hajonta on about 0,16 %.

http://bulletin.accurateshooter.com/2018/04/amazing-accuracy-sauter-shoots-0-282-group-at-600-yards/

Tuossa jutussa muuten näkyy prässi jossa luodin sisään meno voiman näyttö.Nuo tuntuu olevan 600/1000 yd ampujille Jenkeissä "must" juttu.
Noita on nyt muutamia tullut kasa-ampujille Suomeen ja jos edes 600 m:n kisat palautuvat kasa-hommiin niin nuo varmaan yleistyvät täällä Härmässäkin.

Vaikka hylsyn kaulat olisivat kuinka homogeeniset mitaltaan,niin aina jää jäljelle hylsyn kaulojen kovuuserot ja sen paljastaa tuo luodin sisäänmeno voiman mittari jollakin tarkkuudella.
Itse luodittanut usein kämmenpohjalla painaen ja sekin on "köyhänmiehen mittaus" tuolle.Lajitellut tuntuman perusteella.

JOS 600 m:n kasakisat palautuvat,niin uskon myös hylsyn kaulojen lämpökäsittely laitteiden yleistyvän myös.
Noita tiedän vasta 1:n kasa-ampujilla.Lieneekö TA ampujilla jo?

www.65guys.com/cartridge-case-annealing-techniques-and-equipment/

Timppa

Ps.Asealan ihmisten piirissä kierrellyt vanha tarina,että optimi piipun pituus olisi 100 X kaliiperi.Ilmeisesti osaltaan tuon takana on takavuosien menestysampujan Vilho Ylösen mietteet.
En ole tuolle mitään tutkailua/faktaa nähnyt,mutta tuo nousee silloin tällöin jonkun suusta esille.

[Hount]

Ps.Asealan ihmisten piirissä kierrellyt vanha tarina,että optimi piipun pituus olisi 100 X kaliiperi.Ilmeisesti osaltaan tuon takana on takavuosien menestysampujan Vilho Ylösen mietteet.
En ole tuolle mitään tutkailua/faktaa nähnyt,mutta tuo nousee silloin tällöin jonkun suusta esille.

Huh, onpa hurja olettamus. Ei ota huomioon eri ruutitilavuuksia samalla luodinpaksuudella, eikä eri käyttötarkoituksia.
Esim. .22LR:llä n. 16" paikkeilla tai vähän sen yli lienee optimaalisin piipun pituus jos hakee maksimaalisia lähtönopeuksia. Ja merkittävästi pidempi piippu "tarvitaan" (pitäisi varmaankin sanoa että auttaa?) jos hakee äärimmäistä tarkkuutta.

En ollut tuollaista tarinaa kuullutkaan, enkä taida sitä eteenpäin kertoakaan.

[HJu]

Kuulostaa joltain avotähtäinampujan rahiarvaukselta. Käytännössä monissa lajeissa mitta&painorajat tulevat vastaan vaikka moista ohjetta haluaisikin noudattaa. 308 Winiin siis 782mm piippu.

[Long Range]

Itsekin ihmetellyt mistä tuo on tullut/jäänyt "kansan suuhun".

Ehkä vanhat Tikkakoskelaiset,jotka rakensivat Ylösen aikaan aseita, voisivat tietää.

Jos siihen liittyy sitten piipun muut mitat,suoruus/kartiokkuus ja teräksen laatu/kovuus ,niin sitten voisi olla jotain tekemistä YHTEENSÄ noilla värähtelyn solmukohdan osumiseen piipun suulle tms.

Sporter piekkareihin on helposti saatu tuo värähtelyn solmukohta oikeaan kohtaan,kun tehdään n.12 mm:n halkaisijaltaan syvennys piipun suulta ja sitten hienoa lastua suulta ottamalla saadaan "kiinteä tuneri" / tuninki aikaiseksi.
Sporter luokassa ei säädettävä tuneri ole sallittu,niin tuolla on saatu sääntöä kierrettyä ja tehty kiinteä tuneri noin.

Timppa

[jpniemi]

Projektina alkaa muotoutua 6.5*47. Noususta katselin jenkkipalstoilta, niin kumpi 8" vai 8.5"? Jos kilometrissa on n. pisin matka mihin ammutaan, niin piipun optimipituus olisi mukava tietää.

Blaser R8 tehdaspiiput on kyseiseen kaliberiin 65 cm pituisia. Todellisuudessa 63 cm kun mitataan lukon päästä eikä koko irtopiippua. Kun taas 6.5x55 osalta ovat tehtaalla päätyneet  mittoihin   58/56cm  17 mm vakiopiipussa. Kun taas match piippu 2 cm edellistä pidempi 60/58cm. Rihlan nousun ollessa 6.5x55 8.66"

[Maantiekiitäjä]

Mulla on tossa Sakon AII kehyksessä 6,5x47 450mm pitkänä ja 120gr L-scenar lähtee 830m/s v0, rosteri piippu ja 8,5" nousulla. Nyt jos olis vastaava projekti suunnitteilla kokeilisin 9/10 nousua.

[jsr85]

Mulla 260 tuo 120gr scenar-l lähtee V0 902m/s, 39.5gr N150 ja federalin gm210m nalli. Piippu 8" nousulla 26" pitkä.

JR

[hessu84]

17,7" = 830 ms.
26" = 902 ms.

8,3" pituus ero ja vauhdissa 72 ms.

Tuossa 1" on noin 8,6 ms.

Toki vertailua ei voi suoraan verrata, eri piippu, pesän tiukkuusm, materiaali jne.

Mutta ei tuollainen 500mm liene kaukana optimaalisesta, jos sitä halutaan kuljettaa ryteikössä mukana.

Tuohon jos vaimennin lisätään, pituus lisääntyy 10-25cm.

Tuo pitkä piippuinen ase on ikävä metsällä, radalla ei ongelmaa kun asetta ei ryteikössä kuljeteta.

Jos tuohon vielä se 4" lisätään, niin taktisesta aseesta on kaukana, metsälle en lähtisi itse tuollaisella ollenkaan, jos en Pohjanmaalla asuisi.

Jos puhdas rata-ase, niin silloin asian ymmärtäisi, mutta jos ryynäykseen tulee, niin silloin kannattaa asiaa katsoa muualtakin kuin vain mitä vauhtia antaa.

Tuossa oli tuo 6,5 creedmoor, siinä vauhti rupesi hidastumaan 24 tuuman jälkeen, joten miksi sinne kannattaa 6 tuumaa lisätä
6,5x47 lapuassakaan, kun ruutia ei senkään vertaa mene.

[SO]

Eri kaliperien maksimi piipunpituuksia voi ballistisesti ja laskennallisesti lähestyä niin että esim. 308ssa laskee maksiminopeuden antavalla ruudilla (kuten vaikka N150) CIPn maksimipaineisen patruunan halutulla luodinpainolla ja QLllä katsoo koska ruuti on 100% palanut. Siis laskennallisesti. Pääsääntöisesti niin että isommat hylsyt ja hitaammat ruudit tarvitsee pitemmät piiput jos haetaan maksiminopeuksia. Toinen lähestymistapa voi olla käsiteltävyys, huomioiden että haluaa säilyttää ballistisesti jonkun tietyn maksimietäisyyden, esim 1000m jolloin taas lataustaulukosta katsoo oletetun maksimilatauksen ja sitten QLssä piipun pituutta varioimalla katsoo koska lähtönopeus putoaa kriittiselle tasolle CIPn maksimipaineet huomioiden. Nämä eivät tietenkää takaa osuntaa, mutta sen kuitenkin että nopeutta on riittävästi. Ylipitkät piisit juontavat ajalle jolloin ammuttiin dioptereilla ja haluttiin saada mahdollisimman pitkä tähtäinväli. Mitään muuta taikaa niissä ei ole. Piipun profiililla voi vaikuttaa värähtelyihin jos tuntuu että se on viimeinen muuttuja ampumatapahtumassa ja kaikki muu on eliminoitu. Hylsynkaulan hehkutuksella ei sinänsä ole muuta merkitystä kuin estää hylsynkaulan kovettuminen ja sitäkautta vakioida luodin irtivetovastus joka vaikuttaa lähtönopeushajontaan. Irtivetovastuksen hajonta sallii useiden kymmenien Newtoneiden eron ilman että se näkyy lähtönopeudessa. Ruutilaatu sekä nalli vaikuttavat oleellisesti enemmän. Jos min-max ero on 100N tai enemmän, nopeuseroja alkaa näkymään.