Tikka T3X CTR 308win latausreseptejä.

[Ile__]

Jos niitä CTR reseptejä laittaa tänne näkyville niin kannattaa ilmoittaa onko musta vai SS piippu.

Ja piipun pituus, nyt kun noita saa pidempinäki.

[FINZKI]

Musta ja 20" joka on perus CTR mallissa, tilaamalla saa vain niitä 24" piippuisia malleja, nimittäin tiedusteltu on sekin.

Minun mielestä tuo 20" on 308win hyvä piipunmitta kun siihen tulee Ase Utra SL7i vaimennin kuitekin.

Toki 24" piipulla saisi jokusen ≈40-50 m/s lisää vauhtia, mutta matkat joille tuolla ammun, tuo mitta on bueno.

260remarissa tuo 24" olisi optimi, vaikkakin Aselehdessä tulivat siihen tulokseen että 650mm ois ihanteellinen mitta.

[FINZKI]

Edesmenneen Kekkosen sivulta 8g Lapualaisen kahta eri latausta.

VV N140 ihtee kiinnostas 8g luodille, koska sillä voisi sitten .30 kaliperin Scenaritkin ladata, vaikka hyllyssä on itellä aina N150 ruutia, mutta se on pääraaka-aine 260rem:ille.

Tuo sub lataus tietenkin omalla vastuulla.



Valaiseva vertailu



Eräitä tietoja kaliberissa .308 Win, luotina Lapuan S374 8 g:



                                                        täysteholataus     kevytlataus



Ruuti:                                                             N140     N310

Vähimmäislataus:                                          2,70 g    0,40 g

Lähtönopeus em. latauksella:                     800 m/s    270 m/s

Enimmäislataus:                                             3,00 g    0,92 g

Lähtönopeus em. latauksella:                     875 m/s    560 m/s

Itseladatun patruunan hinta:                      0,95 mk    0,65 mk

Ruudin kalorinen energia:                         3700 J/g    4200 J/g

Max. latauksen lämpöenergia:         11100 Joulea    3864 Joulea

Piipua kuumentava energia:                1665 Joulea    579,6 Joulea



Ruutien lämpöenergiasisällöt ovat Vihtavuori Oy:n "Reloading Manualissa" (3rd Edition, v. 2000) julkaistuja likiarvoja. Aseen hyötysuhde lasketaan korottamalla nopeuslukema toiseen potenssiin (= neliöön) ja kertomalla saatu lukema luodin grammapainolla sekä jakamalla saatu tulo luvulla 2000. Esimerkiksi ruudin N310 max.-latauksesta saadaan luodin liike-energia, laskien 560 x 560 x 8 / 2000 = 1254,4 Joulea, joka kerrottuna 100:lla ja jaettuna 3864 Joulen energialukemalla antaa hyötysuhteeksi 32,46 %



Se on varsin lähellä laskelmallista kiväärien hyötysuhteen likiarvoa: 33 % - eli noin kolmannes ruudin lämpöenergiasta muuttuu luodin liike-energiaksi. "Piippua polttavan" hukkaenergian osuus on noin puolet hyötyenergiasta. Vertailussa on käytetty vaatimatonta 15 % kerrointa. Rk:n (Valmet M62) tapauksessa on kerroin 22,25 % koska hukkalämpö kuumentaa myös kaasukanavan ja -sylinterin seinämiä. Luodin liike-energiaksi muuttuu M62:ssa 32,0 % ja automaattilataukseen hyödynnetyksi energiaksi 0,48 % ruutiin kemiallisesti sidotusta energiasta, eli hyötysuhde on parin promillen kymmenyksen erolla sama kuin rk:n tapauksessa.



Kuten taulukosta huomaa, kevytlatauksilla on etua erityisesti minimi- ja maksimilatausten välin suhteen, sillä mitä suurempi tämä väli on, sitä enemmän on kehittelyvaraa latauksissa omaan aseeseen tarkan latauksen löytämiseksi. Kivääriruudeilla ladattaessa väli on pieni, ja joskus käytännössä pienempi kuin käsikirjojen resepteissä mainitaan. Aseet ovat yksilöitä, jonka takia jokaiseen täytyy etsiä tarkin lataus, jos lataa itse. Itseladaten voi saada aikaan huomattavastikin tehdasladattuja tarkempia patruunoita. Koeampumalla lataukset tuelta saa hyvän käsityksen ko. latauksen tarkkuudesta.





Piippukitkan yhdenmukaistaminen



Luotien vahaus (myöskin vaippaluotien) vähentää niiden kitkaa piippuun, jonka ansiosta nopeushajonta vähenee ja tarkkuus ilmeisimmin parenee, ainakin pitkille matkoille. Luotien kuivavoitelu jo tehtaassa, tavallisimmin jauhemaisella liukasteella on yleistymässä kaikkialla maailmassa. Liukasteena käytettävä ohut metallisulfidikerros ei korvaa luultavasti milloinkaan vahavoitelua, koska erityisesti lyijyvaluluoteja ammuttaessa on pyrkimyksenä koko piipun rihlatun osuuden kitkan pitäminen mahdollisimman alhaisena ja yhdenmukaisena joka laukauksella. Vaikka voidellaankin luotia, on liukaste kuitenkin tarkoitettu piipunseinämiin, vähentämään vasta seuraavana ammuttavan luodin piippukitkaa.



Piipunreiän voitelu olisi mahdollista muinkin keinoin, mutta liukastaminen käy kenttäolosuhteissa helpoimmin päinsä antamalla luodin toimia "pensselinä". Vanhoissa sotilaspatruunoissa oli siveltimenä vahakyllästeinen pahvikiekko ja vielä vanhemmissa (mm. Berdanin patruunoissa) talitulppa tai mehiläisvahan ja talin seoksesta valettu välitulppa luodin takana. Aikoinaan käytettiin vahavälitulppaa myös Vihtavuoren haulikonpatruunoissa, kunnes Suomessakin omaksuttiin joustimelliset muovitulpat. Vahatulppa vähensi piipun lyijyttymistä, mutta se aiheutti kovanpuoleisen rekyylin joustamattomuutensa takia ja joutui sen takia epäsuosioon.





Varo tupla-annostelua !



Kaksoisannostusta on varottava, sillä ainakin max. latauksella kaksinkertainen annos tuottaa varmasti aseräjähdyksen. Vaimenninpatruunoita ammuttaessa huomaa kaksoisannostuksen ehkä vain normaalia kovemmasta laukausäänestä ja luodin lentoradan suoristumisesta, mutta jos ladataan raskailla luodeilla ja niitä vastaavilla ruutimäärillä, kehittää kaksoisannostus tuhoisan paineennousun muunmuassa luodin tyssäytymisen tai "ilmapatjavaikutuksen" tehostamana. Huolellinen vasta-alkaja voi ladata kevytlatauspatruunoita yhtä turvallisesti kuin täysteholatinkejakin, mutta varomaton "veteraaniharrastelija" voi kokeneisuudestaan huolimatta - tai siihen liikaa luottaen - saada aikaan korvaamattoman vahingon.



Juuri kaksoisannostelun riskillä on yritetty jo lähes 20 vuoden ajan säikytellä aseharrastajia pidättäytymään "vaarallisesta kevytlatauspuuhailusta". Esimerkiksi revolverinpatruunoiden huolimaton lataaminen on tosiasiassa paljonkin riskialttiimpaa askartelua. Revolverinhylsyynkin voi joutua huomaamatta (ainakin nopeatoimisia progressiivi-latauslaitteita käytettäessä), kaksoisannos nopeapaloista ruutia, joka räjäyttää aseen takuuvarmasti. Kiväärin vaimenninpatruunan ruutimäärä on useimmiten alle puolet, ja joissain tapauksissa vain kolmasosa enimmäisannoksesta. Ase yleensä kestää vähäiset max.-annoksen ylityksetkin, koska kivääri on revolveria lujarakenteisempi.

[FINZKI]

Riistamaan sivuilta löysin tälläisen datan, ei liity nyt CTR dataan, mutta tuolle N140 ruudille on sitä.

http://www.riistamaa.fi/files/2012/04/sako-143a-latausarvot.jpg">

[Ile__]

Mä oon ladannu noita 145A ja 143A luoteja N133 ruudilla. Aluksi latasin 67mm pituuteen kun ei Sakon luodille löytynyt latausdataa, niin käytin Lapuan 8g fmj luodin latausdataa olettaen ettei niissä nii paljoa oo eroa. Oli sitten kuitenkin. Meinas hylsyn kannat karata ulosvetäjien kohdilta.

Kun löysin tuon taulukon netistä niin alkoi hylsyt pysyyn parempina millin pidemmällä latauspituudella.

[FINZKI]

Kiitos Ile_



Lapuan 8g fmj ja VV N140 data yleensäkkin 308win kiväärille ottaisin mieluusti vastaan, vaikka nyt aikan Sakon fmj luodille on data millä N140 ruudilla lähtisi liikkeelle.

[jartsu]

Jos on 500mm piippu ni melkoinen roihu tulee putkesta, N:133 ois melkoisen passeli, toki saa latailla millä tykkää.

[FINZKI]

Jos on 500mm piippu ni melkoinen roihu tulee putkesta, N:133 ois melkoisen passeli, toki saa latailla millä tykkää.

Kiitos vinkistä, kaikki tieto otetaan vastaan

[vänkylä]

Vv:n taulukosta löytyy tuo Lapuan 8g fmj.

[FINZKI]

Jep, mutta ei N140 ruudilla ladattua dataa.



8,0    123    FMJ    Lapua    66,9    2.634    N120    2,08    32.1    812    2664    2,39    36.9    896    2940

                              N130    2,26    34.9    782    2566    2,78    42.9    923    3028

                              N133    2,62    40.4    858    2815    2,87    44.3    940    3084

                              N530    2,59    40.0    850    2789    2,88    44.4    959    3146

                              N135    2,72    42.0    830    2723    3,06 F    47.2 F    921    3022

[Ile__]

Ei löydy=> eli ei kuulu löytyäkään.

Käy vaan hakeen sitä 133:sta

[jartsu]

luoti S374 FMJ N:140 aloitus n. 800m/s 2.7g lopetus 875m/s 3.03g  tämä suoraan lapuan kirjasta

[FINZKI]

Kiitos Jartsu

[jartsu]

Ollos hyvä, joskus oli jopa luotia ostaessa A4 paperilla luotikohtaisia ohjeita. Hyytisen vanhassa olis kanssa noita ohjeita jos sellasen löytää, vaikka kirjastosta, nykyään ku on tuo telefuuni sellasta tekoa et voi harrastaa teollisuus vakoilua.



https://eralehti.fi/ps-pekkasuuronen/2012/06/01/jalleenlataajan-kasikirja/">https://eralehti.fi/ps-pekkasuuronen/20 ... kasikirja/">https://eralehti.fi/ps-pekkasuuronen/2012/06/01/jalleenlataajan-kasikirja/

[FINZKI]

Kiitoksia vinkistä, voisi käydä keskiviikkona kirjastosta kysymässä

Onko muuten Paanasen kirjassa N140 ja 8g Lapualle "softaa"?