Eripainoinen patruuna

[MIG]

Eli kun ase on kohdistettu eripainoiselle(ja eri luodille) niin täytyisi laskea teoreettinen säätö kiikarille.

Tälle luodille kohdistus tehty:S&B 308win, 10,9g, 801m/s ja Match luoti

Ja tälle luodille pitäisi tehdä:Sako hammerhead, 11,7g, 760m/s ja superhammerhead luoti.

Kummatkin kaupan paukkuja.

Mites tuo lasketaan(oikein) kun itse sain eroksi n.3cm sadalle metrille...?



MIG

[Ärmätti]

Sitä ei voi laskea mitenkään niin että se on oikein. Piippu värähtelee eritavalla ja iskemät voi olla eripaikassa selvästikkin kuin mitä matematiikallaa saa. Eli selviää vain kokeilemalla

[Peränkävijä]

Esim mulla m65 kohdistettu 150gr rhinolle 100m. 165gr ballistic tip käy 4cm vasemmalle ja sentin alas. 100gr lapuan leikkuri 4cm alle, mutta sivusuunta OK. Teoreettisilla kohdistuksilla saa hyvässä tapauksessa ohilaukauksia, huonossa jahdata haavakoita päivätolkulla pitkin metsiä.

[MIG]

Juu, tarkoitus ei ole säätää kiikaria lopullisesti ILMAN live ampumista radalla...



MIG

[Perkeleen_Luoma]

Silloin ei tarvitse mitään ennakkosäätöjä. Puhutaan yleensä kuitenkin alle 10cm heitoista @100m.

[Koheltaja]

Sitä ei voi laskea mitenkään niin että se on oikein. Piippu värähtelee eritavalla ja iskemät voi olla eripaikassa selvästikkin kuin mitä matematiikallaa saa. Eli selviää vain kokeilemalla

Tai sitten luodin piippuaika yhdistettynä aseen dynamiikkaan, eli paljonko piippukulma muuttuu piippuvaiheen aikana. Tällä voi saada isojakin eroja aikaiseksi osumapisteeseen riippuen miten ase tuetaan. Kaksi eri painoisella luodilla olevaa patruunaa voi käydä samaan pisteeseen hyvältä tuelta ammuttuna ja huonolla tuennalla aivan eri paikkaan, tai päinvastoin.

[Ärmätti]

Sitä ei voi laskea mitenkään niin että se on oikein. Piippu värähtelee eritavalla ja iskemät voi olla eripaikassa selvästikkin kuin mitä matematiikallaa saa. Eli selviää vain kokeilemalla

Tai sitten luodin piippuaika yhdistettynä aseen dynamiikkaan, eli paljonko piippukulma muuttuu piippuvaiheen aikana. Tällä voi saada isojakin eroja aikaiseksi osumapisteeseen riippuen miten ase tuetaan. Kaksi eri painoisella luodilla olevaa patruunaa voi käydä samaan pisteeseen hyvältä tuelta ammuttuna ja huonolla tuennalla aivan eri paikkaan, tai päinvastoin.

joo ja yksinkertaistettuna voi sanoa että rekyylin vuoksi iskemät samallakin patruunalla ovat eripaikassa mikäli ampuu eri asennoista makuu/penkki/pysty/polvi. Luodin piipussa olo ajan eli ns piippuajan muutokset ääripäästä ääripäähän ovat niin pieniä että sillä ei ole mitään merkitystä. Muut osatekijät ovat monenkeroin suurempia ja ilmiöitä on vaikea erottaa toisistaan. Rekyyliin suunnasta esim sen verran että perälevyä siirtämällä 3cm vertikaalisesti voi osuma muuttua helposti 10cm 300m. Tämä silloin kun ammutaan hihnalta joka sallii aseen liikeen relyylin aikan ihan eritavalla kuin tuettuna.

Aseen ja piipun värähtely tulee joskus hassusti esiin kun ampuu tikapuutestiä. nopeuden noustessa joka laakilla osumat eivät nouekkaan joskus tasaisesti kuten matematiikka sanoisi. Yhtäkkiä voi iskemät siirtyä nopeammalla samalla luodilla esim senttäjä edellisen alle. Kun jatkaa testiä niin muutamien iskemien jälkeen lineaarisuus palautuu ainakin jokseenkin. Piippuajoilla ei ole näissä mitään tekemistä, erot ovat millisekuntien osia. Ilmakiväärillä piippuajalla on jo merkitystä ja piekkarissa

[Koheltaja]

Vastasit itsellesi tuolla perälevyn siirron vaikutuksella osumapisteeseen, aseen liikehdintä piippuvaiheen aikana muuttuu ja tämä näkyy taululla. Varsinainen asetta isosti liikuttava ja olkapäässä tuntuva rekyyli astuu kuvioon vasta siinä vaiheessa kun luoti on matkalla tauluun tai jo osunut siihen, hyvällä kelillä ampuja näkee kiikaritähtäimessä ammutun luodin lennon aikana taulua vasten. Piippuajalla on todellakin merkitystä ja tämän pystyy tarvittaessa jokainen mallintamaan ampumaradalla yksinkertaisilla menetelmillä. Tästä me ollaan käyty aiemminkin keskusteluja toisella (sekä tällä) foorumilla joten kamalasti ei ole intoa lähteä jälleen kerran avaamaan asioita mitä tapahtuu iskupiikin liikkeellelähdön jälkeen siihen asti kun luoti jättää piipun.

[Ärmätti]

Älä ymmäärä väärin- puhutaan samasta asiasta mutta jos jätetään päälikkäin olevat temit pois niin sekä piippu, ase ja ampuja värähtää. Se minne ase liikkuu sillä hetekllä kun luoti ei ole irronnut piipusta mutta nallipiikki on matkalla, vaikuttaa luonnollisesti minne luoti menee. Ilman että tulee laukasu,ote ja rekyylivirhettä niin ampuminehan olisi helppoa. Rinki keskelle ja nappi pohjaan ja aina ois napa. Kun ampuja tuntee rekyylin niin luoti on jo taulussa - siitä ei ole kyse. ns rekyyli-ote virhe on vaikuttanut jo aiemmin.

Jos pelkkä piippuajan vaihtelu selittää kaiken (max paineen muodotus - luodin irtoaminen piipusta) niin silloihan kaikkein tarkimmat kaliperit olisi niitä jotka käyttää mag nallia ja vähintään N110, 400m piippu ja 1300m/s. Teoriassa siis sama asia mutta piippuajan vaihtelu ei ole se missä virhe syntyy. Se on vain yksi osa-alue tapahtumaa joskin se kaikkein vähäisin ammunnassa. Voit olla erimieltä jos haluat en aio tästä tämä enempää vääntää



Ja perälevyn siirto ei ainakaan minun aseessa muuta "piippuaikaa" - ihan samat millisekunnit siihen menee oli perälevy ylhäällä tai alhaalla

[Koheltaja]

Ja perälevyn siirto ei ainakaan minun aseessa muuta "piippuaikaa" - ihan samat millisekunnit siihen menee oli perälevy ylhäällä tai alhaalla

En ole noin väittänytkää, perälevun muutos korreloi suoraan siihen mitä tapahtuu piippuajan aikana.



Aika suuria eroja on saatu osunnassa mm. ruudin progressiota vaihtamalla. Jos sisäballistiikalla ja niiden vaihteluilla ei olisi merkitystä niin kaikki lajit ammuttaisiin 308:lla eikä uusia kalibereja oltaisi kehitetty.



Tee joskus joskus kertomani naru/väkipyörä/punnus testi samalla aseella mutta eri ruutiprogressioilla niin piippuajan vaihtelut alkaa valkenemaan, vaihteluita saadaan aikaan myös nallilla tai jopa luodin syvyydellä.



Eiköhän tämä ollut tässä.

[Ärmätti]

heh. Tarkennetaampas vielä että mitä tarkoitat piippuajan vaihtelulla? Tarkoitatko tosiaa vaihtelua nimeenoman ajassa jonka luoti viettää piipussa vai  tarkoitatko kaikkea mitä tapahtuu sen aikana kun iskupiikki on matkalla siitä kun luoti irtoaa piipusta? - ovat kaksi ihan eri asiaa.

Pelkkä piippuajan muutokset olisivat käsittääkseni massanhitauden lakien sisällä mutta sisäballististiikka on paljon muutakin. Kaikki muukin värähtee kuin piippuu, koko ase ja vielä sen lisäksi ampuja ase pakettina värähtelee joka vaikuttaa käyntiin. Ja kaikki aiemmin mainitut muutokset selittyvät ase ja ampujan värähtelyn muutoksella. Edelleen sanon että puhut asiaa mutta se että kaikki selittyy muutaman millisekunnin osan vaihtelulla on aika paljon sanottu ilman tieteellistä faktaa. Tuijotat merkityksettömintä osa-aluetta sisäballistiikassa

 Mode Shapes and Natural Frequencies mm http://www.varmintal.com">www.varmintal.com sivustolla on selkeä kuvaus ilmiöstä ja satoja tieteellisä julkaisuja

[Koheltaja]

Piippuaika alkaa siitä kun nalli syttyy ja loppuu luodin jättäessä piipun. Laskennallisesti piippuaikoja voidaan ennustaa QL:än kanssa mutta piippuaikojen vaihteuita ei kyetä laskukaavoilla purkamaan osiin, nämä saadaan monesti esille yksinkertaisilla testeillä joista on ollut aiemmin puhetta.



En ala tätä aihetta sen enempää avaamaan (samaa toisintoa aiemmista keskusteluista) vaan tyydyn kohtalooni kylähulluna jonka näkemykset poikkeaa valtavirran käsityksistä värähtelyiden kaikkivoipaisuuteen.  En missään nimessä kiistä värähtelyiden vaikutusta kasoihin tai osuntaan, mutta en myöskään pidä värähtelyitä yksistään määräävänä tekijänä käyntiin. Mitä pienempiin osiin aletaan pilkkomaan eri osa-alueita (värähtelyt, piippuaika/vaihtelut, aseen/ampujan dynamiikka) niin löydetään paljon kummallisuuksia joita laitetaan värähtelyiden piikkiin koska ei uskota näiden kylähullujen kummallisuuksien vaikuttavan millään tavalla käyntiin tai osuntaan

[HJu]

Olivat amerikoissa mittailleet ja havainneet että lähtönopeudet,vaihtelevat ampuma-asennon mukaan. Makuulta ase pääsee.vähiten perääntymään ja nopeudet useita m/s enemmän kuin pystystä ammuttaessa samalla aseella ja patruunalla. Ei käytännössä haittaa koska harvemmin ammutaan pystystä +1000m matkoille mutta mielenkiintoista silti.

[Ärmätti]

Eikai tässä nyt mitään kylähullun viittaa oltu jakamassakaan . Jotain asioita on tutkittu paljonkin ja joitain sen verran että tiedetään ettei tarvi tutkia enempää. Sitten täytyy todeta että aina aika-ajoin palataan takasi ja löydetään jotain uutta jostain joka piti olla jo selvä - toivon etten joudu pyörtään puheitani

Oliko Hju tutkimuksessa testattu että jos nojaa eteenpäin niin saako paljon lisää vauhteja? Eikai vaan sittenkin Angelina Jolien kurviluodit ole mahdollisia

[Koheltaja]

Kyllä se kylähullun viitta on ihan ite ansaittu kokemuksiin perustuvien valtavirrasta poikkeavien näkemysten ansiosta joten ei siitä kannata huolta kantaa.