Tikka LSA-55 cal. 222 tarkkuus?

[FINZKI]

Säätövarat loppuvat yleensä seuraavista syistä:

- Zerostop on väärin asetettu, manuaalista lisäohjeita

- jalusta on joten pieleen asennettu/mitoitettu, tarkista tämä

-Aseen piippu on väännetty banaaniksi, hanki uusi piippu



Lähetetty minun D5503 laitteesta Tapatalkilla

Joo, tuo lukkorunko/piippu ei taida olla ihan optimi jos perusase kyseessä ja säätövarat loppuu kesken.

Tulee mieleen yksi Sako, mutta siinä oli lukkorunko ja piippu vituillaan, Tikassa en ole kuullut näitä tapauksia, joten oletan että piippu on linko.

Tossa muuten hyvää tarinaa ammunnasta makuulta ja otteista yleensä.

http://www.ballisticstudies.com/Knowledgebase/Hold+that+Forend.html">http://www.ballisticstudies.com/Knowled ... orend.html">http://www.ballisticstudies.com/Knowledgebase/Hold+that+Forend.html

[jarppe66]

Petauksen tarkistus. Kun ruuvit on kireällä, laita sormi tukin nokkaan niin että se lepää samalla piippuun. Avaa/kiristä vuorotellen molempia ruuveja, jos piippu liikkuu ruuvien kiristyksen aikana niin petauksessa on parantamisen varaa. Lukkokehyksen etupuolella saa ja pitääkin olla petausmassaa piipun juuressa tukemassa petausta mutta massa ei saa olla piipussa kiinni, kartongin suikale pitää mennä kevyesti kehykseen asti.



Piipun puuhtaus on äärimmäisen tärkeää käynnin kannalta, kupari sekä piipun alkupään karstoittuminen on yleisimmät syyt käynnin katoamiselle. Vielä jos sulla on siinä mikrorihlapiippu niin se on tunnetun herkkä likaantumisesta sekä käynnin katoamisesta kun piippu alkaa kulahtamaan, ja käynti katoaa melko laakista. Silmämääräisesti ei piipun kuntoa saa katsottua vaan siihen tarvitaan boreskooppi.



Kun olet saanut kuparit pois piipusta niin työnnä piipun suusta pienoiskiväärin luoti piippuun ja työnnä puhdistuspuikolla, jos luoti ahdistaa patruunapesän etupuolelta niin alkupää on karstoittunut tai huonolla tuurilla palanut karheaksi. Piipun alkupään kartojen poistossa voi käyttää hienoa hiomatahnaa kuten POL-kiillotustahnaa, valkaisevaa hammastahnaa, kromin kiillotustahnaa tai 5 micronin timanttitahnaa tai siihen tarkoitettuja aineita. Tahnaa laitetaan sipaisu VFH puhdistustulppaan (kaksi peräkkäin) ja tämään kanssa hinkataan piipun alkupäätä niin moneen kertaan että luoti kulkee ahdistamatta piipun suusta pesään asti.



Jos petaus on kunnossa, piippu koko matkalta irti tukista ja piippu kunnolla puhdistettu, eikä vieläkään käy niin piippu on vaihtokunnossa. Tyypillinen 3-5lks  käynti Sako/Lapua kokovaipalla on siellä 0.5-1.0 moan välimaastossa, oikein hyvällä piipulla 5x5lks keskiarvo keikkuu 0.5moan molemmin puolin.

Moi!



Nyt en täysin ymmärtänyt tuota petauksen laadun tarkistamista? Kun löysäsin eturuuvia tukin alta niin tukki ja kiväärin väli laajeni välittömästi. Kun taas eturuuvi oli kiristetty ja takaruuvia löysäsin niin em. väliin ei tullut muutoksia. Kun paperisuikaleella kokeili piipun ja tukin väliä niin hieman se oli tiukka aivan piipun loppuvaiheessa ennen kehystä. Tästä on otettu nyt hieman petausta pois hiomalla. Lisäksi toinen puoli kehystä lukon kohdalla oli hieman tiukan oloinen verrattuna toiseen laitaan. Tätäkin hiottiin vähän.



Kuparit olen yrittänyt ottaa pois viime viikonloppuna pitämällä Forrester-vaahdot pariin otteeseen yön yli ja sitten putsaamalla. Sellainen huomio että toisella puhdistuskerralla tulppa likaantui selvästi eka kertaa vähemmän joten ei se tainnut ainakaan turhaa työtä olla. Valitettavasti tuota pienoiskiväärin luotijuttua en ole vielä pystynyt tekemään. Ensi viikolla tarkoitus käydä radalla, mielenkiintoista nähdä että onko hommassa menty eteenpäin.

[kema]

No jos Sako Rangea ampuu niin kannattaako kovin paljoa kummoisempaa käyntiä odottaa? Joissakin kalibereissa niistä saa ihan ok hylsyjä ja vielä poksauksen kaupan päälle.

[jarppe66]

Mitä tehdaspatruunoita ehdotatte kokeiltavaksi noiden Lapuan 3,6 grammaisten lisäksi, ilmeisesti tuo sakon raceheadit olisi hyvä vaihtoehto kokeilla. Pitäisikö ottaa kokeiluun joitain varmint panoksia? Tällä hetkellä itselataaminen ei onnistu, pitäisi ensin saada selville että kannattaako jatkaa tämän kiväärin kanssa....

[mpikkara]

Kannattaa unohtaa ne netti ja essonbaari jutut missä ase ampuu yhtä reikää 100m. Varmaan tuurilla välillä on ampunut mutta kukaan ei juurikaan kerro mikä on se todellinen käynti joka on sitten ihan jotain muuta kun ne satunnaiset 3-5lks sattumat.

+1

Toisaalta, kun 222:ssa on kanki kunnossa niin Lapua/Sako kokovaipalla pitäisi 1moa alittua helposti 5lks sarjoilla, nämä kokemukset parilla kotimaisella -60-80 luvun tehdaskiväärillä.

+1

[jarppe66]

Hieman päivitystä tähän 222:n projektiin; raudat otettiin irti ja eturuuvin luona olevaa petausta hieman hiottiin, samoin kuin kehyksen sivua toiselta reunalta, molemmat oli hieman tiukan oloisia kohtia.

Radalla ammuin aluksi edelleen noita Sako Rangen 3,2 grammaisia, kasojen kokoon ei tullut parannusta. Onneksi kaverilla oli mukana Lapuan 3,6 grammaisia joilla jatkettiin ja homma muuttui oleellisesti eli kasat pieneni. Seuraavat kasat ampui 3 eri henkilöä 150 metriltä;

- 5 laukauksien kasat; 0,56 MOA ja 1,01 MOA (omat kasat)

- 3 laukauksen kasat; 0,91 MOA ja 0,42 MOA (kavereiden kasat)



Keli ei ollut aivan paras mahdollinen, jonkun verran tuulta + vesisadetta. Selvästi Lapualainen tehdaspatruuna pelittää paremmin kuin Sakon Range. Mielenkiintoista nähdä jatkossa miten itselataamalla kasat pienenee. Olen kuitenkin aika tyytyväinen nyt tuohon käyntiin joten taitaa kivääri jäädä omaksi....



Mielenkiintoista oli se että radalla nähtiin kaveri joka oli tosi harrastaja. Hän tarkasti kiväärin ja kommentoi että rautojen takaruuvin seutuvilta pitäisi avartaa tukkia, pitää tätäkin ehkä vielä kokeilla....



Kiitokset vastauksista ja neuvoista

[jarppe66]

Moi!



Onko kellään mitään hyvää latausreseptiä tällaiseen 14" rihlannousulla olevaan 222:een? Ilmeisesti luotina kannattaa käyttää esim. tuota Bergerin 52 g Targettia.

[oh7hhi]

Minä olen käyttänyt tämmösiä yhdistelmiä:



Lapua S538 3,6g FMJ ja Hornady 3,6g SP

VV N130 20 grainia



Pitkiä target-luoteja olen välttänyt. Kokeilin kerran 52grainin Matchkingejä ja ne eivät vakautuneet, voi olla että vakautuvat kun vauhteja on tarpeeksi.

Tarkkuus noilla luodeilla on ns. riittävä, eli alle kulmaminuutin viidellä laukauksella.



Mullakin siis aseena paksupiippuinen Tikka LSA-55...

[Tapiok]

Sierran Match Kingiä, Hornadyn 52 gr ja 53 gr Noslerin Custom Competitionia ja Bergeriä tullut ammuttua joku tuhat 222:lla useammalla 14" nousun aseella. Vakautuu siinä oikein kivasti. Vasta 55 gr Noslerin Ballistic Tip alkaa olla niin pitkä, että se ei enää pakkaskelissa vakaudu. Bergerit ja muuta vastaavat 52 gr HPBT kuulat on noin 18,1 mm pitkiä, ja esim. hyvin pelaava Lapuan 3,6 g FMJ 18 mm pitkä. Noslerin 55 gr B-Tippi on 20,6 mm ja se alkaa olla vasta vakautumisen rajoilla.



Tuo mainitsemasi Hornadyn 3,6 g SP on aivan saman pituinen kuin nuo 52 gr reikäpäät. Yhdessäkään Tikassa, mihin noita 52 gr reikäpäitä ollaan kokeiltu, ei ole ollut mitään ongelmaa käynnin löytymisen kanssa. Laittaa N120 ruutia 1,21-1,23 g ja luoti lähes rihlakosketukseen, niin se on käynyt joka aseessa erittäin hyvin. Monasti niin hyvin, ettei latausta ole tarvinnut hieroa ollenkaan.



Nuo reikäpäät toimii aivan hyvin alle 900 m/s vauhdeillakin, jos sellaista jostain syystä tarvitsee.



Itse asiassa esim. Bergerin mukaan 52 gr HP:lle optimaalinen rihlannousu on juuri tuo 14".



http://www.bergerbullets.com/products/target-bullets/">http://www.bergerbullets.com/products/target-bullets/

[Tappi]

http://www.bergerbullets.com/twist-rate-calculator/">//http://www.bergerbullets.com/twist-rate-calculator/

[oh7hhi]

Mikäpähän lie kun en saanut Matchkingiä toimimaan Tikassa enkä Sakon L46:ssa enkä L461:ssä...

Veikkaanpa että lähtönopeus oli liian pieni, metsästyskäyttöön kun niitäkin latailin...

[jarppe66]

Hieman päivitystä tähän LSA-55 tarkkuuteen...



Nyt olen päässyt muutamia ammuskokeiluja lataamaan ja eilen kävin radalla, nyt kokeilut tehty 100 m.



Ennen tätä kertaa kokeilin muutamia ruutimäärä vaihtoehtoja; N135 1,38 g, 1,42 g ja 1,44 g ja parhaalta näytti 1,38 g.



Tällä ruutimäärällä latasin kaksi eri sarjaa suurin piirtein samalla luodin pituudella 53,8 - 53,9 mm.



1. lataus:

Hornady FMJ-BT 3,6 g

N135 1,38 g

latauspit. 53,9 mm



3 x 3 laukauksen sarjat; 0,79 MOA, 1,25 MOA ja 0,85 MOA



2. lataus:

Lapua FMJ 3,6 g

N135 1,38 g

latauspit. 53,8 mm



3 x 3 laukauksen sarjat; 0,93 MOA, 0,96 MOA ja 0,93 MOA.



Huomioitavaa on se, että yhtä lukuun ottamatta kaikissa muissa sarjoissa kaksi laukausta ihan vieri vieressä kolmannen ollessa kauempana. Joskus tuo kolmas oli toinen laukaus muistaaksenikin eli ei mielestäni tuo kärpänen johdu piipun lämpeämisestä. Yritin pitää taukoja ampumisien välillä välttääkseni liian suuria lämpötilaeroja. Mistäköhän tuo voisi johtua muusta kuin ampujavirheestä?



Löysin eilen tältä foorumilta ohjeen rihlakosketuksen mittaamiseksi; luoti pesään, pieni napautus puikolla, puikko piipun suusta sisään ja kun pysähtyy luotiin, merkki. Luoti pois pesästä, lukko kiinni, puikko sisään ja kohdan merkkaus kun tavoittaa lukon. Tällä tavalla sain pituudeksi noin 57 mm eli nyt etäisyys ennen rihloja luodin kärjestä n. 3 mm, voiko ero olla näin suuri? Latausohjeet ilmoittaa panoksen pituudeksi 54 mm!?



Anyway, seuraavaksi oli tarkoituksena kokeilla edelleen ladata noilla molemmilla luodeilla mutta lisätä panoksen pituutta vaiheittain (kuinka pitkälle uskaltaa?) sekä vähentää supistusholkilla supistusta, nyt hylsyn kaula supistui n. 4/5 osaa pituudestaan.



Mitä mieltä olette?

[Koheltaja]

Puhdistuspuikolla mittaamalla saa suuntaa antavan latauspituuden. Tarkemman saa kun ruttaat ammutun hylsyn kaulaa niin että luoti istuu hylsyyn napakasti, sen jälkeen käytät mittapatruunan pesässä ja mittaat pituuden. Tämä kannattaa tehdä 2-3x niin saa varmuuden oikeasta pituudesta, joskus luoti saattaa tarrata kiinni rihloihin lukkoa avatessa ja silloin tulee liian pitkä mittaustulos. Kun latauspituus on mitattu niin siitä pituudesta -0.5mm on hyvä lähtökohta alkaa etsimään huippukäyntiä.

[Perkeleen_Luoma]

Suosittelen tekemään tuolla tekniikalla ns. tulkkipatruunan. Eli teet kyseisen operaation, mittaat pituuden, poistat luodin, supistat hylsyn, asetat saman luodin samaan pituuteen. Ja kas sinulla on tulkki, jolla saat luoditusholkin säädettyä aina rihlakosketus pituuteen. Luotien pituudet voi scenar tyylisillä bthp-luodeilla vaihdella useamman kymmenyksen, joten kärjestä mitatut tulokset päätee aina vain sillä samalla luodilla. Eli useamman patruunan latauspituutta ei kannata vakioida kärjestä mitattuna, jos tarkkuus on tavoitteena.

[jarppe66]

Moi!



Hieman päivitystä tähän projektiin....en saanut tätä lsa-55:sta käymään tasaisesti. Nyt kokeilussa ollut loppukesän CZ527 222:na ja kokemukseni on että tällä kasat on pienempiä ja eikä tarkkuudessa ole niin suurta hajontaa. En tiedä missä vika oli tuossa Tikassa.



CZ:ssa hankaluutena on tuo sian selkätukki, mikä ei todellakaan ole suunniteltu makuulta ammuntaan, kasat olleet välilllä 0,7 - 1,1 MOA. Piippu ei ole irti tukista ja se saattaa aiheuttaa sen että yleensä kaksi laukausta vierekkäin ja kolmas aina erillään. Nyt haen hieman kokemuksia tästä aseesta.....