Hehkutuksen jälkeen nopeudet ja paineet tappiin...

[Tuomo]

Teinpä hieman testiä tänään. Tarkoituksena oli saada nopeuserot minimoitua. Mutta tällä kertaa ei ihan nappiin mennyt.
Piippu Lw 260rem
N160 ruuti
Annos 2.85g
Federal 210 nalli
139 scenar
Lp 72.5
Hylsy Lapua 308 muokattu > 260rem
V0=865
ES ka.12m/s
Hylsyssä ei mitään painemerkkejä ja kampi aukeaa nätisti.
Hylsyt samaa erää ja ammuttu kaksi kertaa. Kaulaa sorvattu vähän. Bushing koko .291.

Hehkutin hylsyt, 10kpl, ja samoilla asetuksilla latasin ne. Kokeilemaan ja yllätyksenä nopeus nousi 885m/s, (es 4 sd 1,7)tässä alkoi jo olla vastusta kammessa sekä pieniä jälkiä kannassa. Wtf... Eka ajatus että jotain meni nyt sekaisin. Pöydällä edelleen oikea ruutipurkki. No kokeilin ladata ne uudestaan ja verrokiksi ei hehkutettuja. 5kpl molempia latasin ja uudestaan kokeilemaan. Ei hehkutetuilla vakionopeus, 865m/s, ja sitten eka hehkutetuilla... 911m/s! (Latasin nämä siis jo valmiiksi hehkutettuihin jolla oli jo korkeampi nopeus), kampi aivan jumissa hylsy kiinni lukossa. Loppu siihen näitten ampuminen.

Kirjanpidon mukaan 3.00g antoi vain 900m/s, tosin merkeillä hylsyn kannassa. 2.95g antoi nopeudeksi 888m/s

Toinen satsi joka on myös kierrossa on hehkutettu samoilla asetuksilla ja keskiarvoisesti nousi nopeus 3m/s. Ja hajonta tippui todella paljon. Pelkkä kaula hehkutettu ja ajastin katkaisee just kun kaula alkaa hehkua.

Kysymys siis on että onko kellään hajua mitä tuossa on nyt tapahtunut? Ja mistä tuo extra potku on kotoisin?

T

[Perkeleen_Luoma]

Kaulan ulkohalkaisijaa sattunut mittaamaan supistuksen jälkeen hehkutettu vs. ei-hehkutettu?

[Jan I]

Tuossa ei ollut piipun pituutta mutta omassa .260 Rem 24" Vihtavuoren N160 yläpäässä nosti paineet niin korkealle että hylsyt jumitti ja nallitaskut olivat kerrasta löysinä.
GRTn mukaan paineet oli vaarallisella tasolla!!!
Lienee nuo muutokset johtuvat siis ylipaineen vaikutuksesta.
Varmaan viisaammat valaisevat asiaa enemmän...

Itsellä nyt käytössä RS70 ja olen todella tyytyväinen, ei nouse paineet vaikka nopeutta nostaa ( myöskin hylsyt kestää).
Usealla 6,5 CM ampujalla myös tuo RS62 käytössä ja olleet hyvinkin tyytyväisiä.

Toinen tosiaan tuo hylsyn kaula, meneekö luoti herkästi ammuttuihin hylsyihin?? Lapuan. 308 hylsyistä joutuu kyllä sorvaamaan ihan kunnolla.

Lähetetty minun BAH-L09 laitteesta Tapatalkilla

[Perkeleen_Luoma]

Tuossa ei ollut piipun pituutta mutta omassa .260 Rem 24" Vihtavuoren N160 yläpäässä nosti paineet niin korkealle että hylsyt jumitti ja nallitaskut olivat kerrasta löysinä.
GRTn mukaan paineet oli vaarallisella tasolla!!!
Lienee nuo muutokset johtuvat siis ylipaineen vaikutuksesta.
Varmaan viisaammat valaisevat asiaa enemmän...

Itsellä nyt käytössä RS70 ja olen todella tyytyväinen, ei nouse paineet vaikka nopeutta nostaa ( myöskin hylsyt kestää).
Usealla 6,5 CM ampujalla myös tuo RS62 käytössä ja olleet hyvinkin tyytyväisiä.

Toinen tosiaan tuo hylsyn kaula, meneekö luoti herkästi ammuttuihin hylsyihin?? Lapuan. 308 hylsyistä joutuu kyllä sorvaamaan ihan kunnolla.

Lähetetty minun BAH-L09 laitteesta Tapatalkilla

Jos nopeudet nousee, niin kyllä siihen on syypää paineiden nousu. Siihen sitten voi olla monta selitystä miksi niin on käynyt.
Oma epäilys on, että hehkutuksen seurauksena kaulan tiukkuus ja hylsygeometria on muuttunut.
Pehmeä messinki ottaa muotoa aivan eri tavalla supistuksessa kuin hehkuttamaton usean kierroksen jo veivattu hylsy.

[Tuomo]

Kaulan seinämän paksuus on 0.0135". Hylsy ja valmis patruuna menee pesään ja tulee pois,  nallipiikki poistettuna, ilman voimaa. Tuolla 2.85g annoksella ei hylsynkannassa tapahtunut mitään mitattavia muutoksia. Ladattu aikanaan monta kertaa. Mitta hylsyt hartiasta on sama, ilman hehkutusta tai hehkutuksen jälkeen. Tämä siis supistuksen jälkeen. Kun luodin painaa prässissä hylsyyn, hehkutettu, on vastus todella pehmeä, vs hehkuttamaton.

[HxM]

Ehkä nallin syttyminen tönäisee luodin pehmeämmästä hylsystä kiinni rihloihin, johon luoti hetkeksi jumittaa, kunnes paineiden noustua tarpeeksi koviksi luoti pääsee jatkamaan matkaa. Kovemmalla hylsyllä luoti ehkä pysyy vielä paikallaan ja kun ruuti alkaa palaa, työntää paine luodin kerralla kunnolla rihloille ja siitä eteenpäin?

Minulla yhden pyssyn kanssa kupariluodilla hitaampi ruuti antoi ylipainetta huomattavasti herkemmin kuin nopeampi. Veikkaan, että ero johtuu nimenomaan siitä miten nopeasti luoti pääsee rihlojen alun ohi.

[Koheltaja]

Mittaa luoditetun hylsyn kaula koko matkalta, sen pitää olla yhtä paksu muutaman satkun sisällä koko matkalta. 308 hylsyt supistettyna 260 on joillain aiheuttanut ongelmia kun hylsyyn tulee donitsi kaulan juureen, välykset minimiin ja paineet heittelee, samoin käynti.

[Jan I]

Upposiko se luoti ammuttuihin hylsyihin helpohkosti?

Tosiaan tuo donitsikin on yksi mahdollisuus joka on tehnyt häikkää useammalle...

[Tuomo]

Helposti, no joo tuntu kyllä pehmeä pieni vastus. Huomattavasti kevyempi kuin ilman hehkutusta.

Donitsi ilmiö on tuttu tämän kaliberin kanssa. Sorvaan joka kolmannella kerralla sen pois. Niin sisältä kuin ulkoakin. Nopeuksissa en ole havainnut heittoja aikanaan kun tuo ilmiö oli tuntemattomampi, käynnissä sit tulikin jo pirusti heittoa.

Se että kimppaa luodin todella lujaa tai pienellä kaularenkaalla supistaa nostaa kyllä painetta mutta mitäs sitten jos asia onkin toisinpäin?  Eli luoti ei ole juuri mitenkään kiinni hylsyssä? Mietin oisko tässä mahdollista että rengas on tässä tapauksessa liian iso.

[260]

Voisko olla et luodin irtivetovastus ois kuitenkin kovempi pehmeällä hylsyllä ku kovalla. Kuiva pehmyt hylsynkaula nappaa kiinni. Laittanut myös merkille sen, että luoti jotenkin tarttuu hylsyyn tiukemmin ku se on ollu jo hetken ladattuna vs. juuri ladattu.

[Kumpumäen seppä]

Irtivetovastus on ainakin helppo mitata. Jos on luodinpoisto holkki, niin se kiinni prässiin ja jousivaa'alla tai matkalaukkuvaa'alla mittaa vivun tarvitsema voima, jotta luoti irtoaa. Jos ei ole luodinpoistoholkkia, niin ottaa luodista kiinni vaikka abikopihdeillä, tai millä vaan pihdeillä.

[Koheltaja]

Olen jo vuosia käsitellyt 223 kaulat grafiitilla luodin kitkan vakiointiin eikä se omassa ole ainakaan huonontanut käyntiä.

[Long Range]

Nopeuden nousu ollut siis 2,3-5 %.

Mittaappas hehkutetun hylsyn ja hehkuttamattoman hylsyn ulkomittoja ammutuista hylsyistä.Kannasta,keskeltä,olakkeen juuresta ja kaulalta.Onko eroa?

Samoin ampumattomista.

Alkutapahtuman paine on noussut ja savuton ruuti palaa paremmin kun paine nousee.

*Vaikka hylsyjen tilavuus sama molemmilla,niin kovemman hylsyn laajentuminen "alkuräjähdyksessä" "hitaampi" ja palotila ALUSSA pienempi?

*Luodin ulosveto voima noussut kuten jo mainittiin.

*TUSKIN tässä tapauksessa,mutta paine/ nopeus tietty nousee kun luoti viedään rihlakosketukseen,mutta myös joillakin ruudeilla/latauksilla kun viedään luotia taaksepäin ja muodostetaan puristelataus / alun palotilaa muutetaan pienemmäksi.

Tässä tapauksessa ei ole kysymys piippukitkasta kuten minulla piekkarissa-:).Voimme rajoittaa mietinnän pelkästään hylsyyn ja siinä ei montaa liikkuvaa osaa ole....Kun nalli & ruutikin on vakio tässä tapauksessa.

Timppa

[Kosanderi]

Moi,

Onko tähän tapaukseen saatu jotain vastauksia tai uutta tietoa?

Olen nyt tässä itsekin testaillut hylsyjen hehkuttamista, ja vaikka kaliiperi on eri, voisin kuvitella, että ilmiöt olisivat samat. Hylsyt 2-3 kertaa ammuttua Sakon 308:ia. Omat huomiot:
Hylsyn supistamiseen tarvittava voima on pienempi. Luodin asetukseen tarvittava voima vähentynyt merkittävästi. Irtivetovastus samaten. Mitään arvoja on vaikea antaa, koska testaamiseen käytin puristinta ja purkuholkkia. Käsin ei luotia kuitenkaan saa irti tai syvemmälle sen puoleen, vaan jotain pihtejä olisi pitänyt käyttää.

Labradarin mukaan hehkuttamattomilla hylsyillä ammuttuna 859,9m/s lähdöt ja maksimihajonta 9m/s. Hehkutetuilla 857,4 ja maksimihajonta 6m/s. Keskihajonta molemmilla kuitenkin sama 3m/s.

Paineen merkkejä ei hylsyissä näkynyt.