Rihlakosketus Barnes ttsx

[pjarvenpaa]

moro,

täällä Noviisi jälleenlatuaksen kanssa kyselee, että onko patruunan pituus mitoitettava siten, jotta luodin rihlakosketus saadaan? Ja kuinka se mitoitetaan oikein?
Tarkoitus ladata 308 ja Barnesin ttsx -kupariluotia 130gr- painosena. Aseena Tikka M76 ja 12/1- rihlan nousu.

[HJu]

Solidiluoteja EI OLE terveellistä ladata rihlakosketukseen. Paineet raketoi.

[MikaS]

Kupari olisi syytä olla vähintään 0.5mm irti rihloista, olikohan barnesin ohje. Joissakin kaleissa on pitkä ylimeno juuri tasaanassa painetta muutenkin, esim Weatherbyt.

[pjarvenpaa]

Jep, tätähän itsekin muistelin jostakin lukeneeni. Kiitos vahvistuksesta!

[Ippe69]

Rihlakosketuksen saa mitattua yksinkertaisesti lataamalla patruuna pitkäksi ja kokeilemalla meneekö pesään. Kuitenkin vähällä voimalla, muuten luoti voi jumiutua rihloihin. Siitä lyhentämään kunnes sopii ja sen jälkeen vähintään se 0,5mm lyhyemmäksi. Samaa suosittelen myös lyijyluodeille.

[HxM]

Jos haluaa tietää, missä latauspituudessa on rihlaKOSKETUS, kannattaa katsoa tämä video. Toimii ihan hyvin, vaikka piippu on kiinni aktiossa. Piipun puolelta kun tökkii vaikka puhdistuspuikolla, tuntee kyllä milloin luoti nahistaa rihlojen alkuun ja milloin lakkaa nahistamasta. Ns. "jam length" on sitten helposti monta kymmenystä enemmän.

https://youtu.be/AFiIuzvgHYc?feature=shared

[K.Helin]

Short Action Customs, Scott Satterlee ja Accuracy International PSR/ASR-testeissä. Ovat kaikki todenneet, että pidemmät latauspituudet toimivan todella hyvin. Tämä tarkoittaa noin 1mm-jopa 2,5mm irti rihloista. Tikatkin ovat tarkkoja ja niissäkin käsittääkseni pitkät ylimenot. Chase Stroud ja ehkä jotkut muut ELR jätkät lataavat rihloihin pitääkseen lähtönopeushajonnan paremmin kurissa. Muutamalla tutulla ja itselläkin äärihajonta on välillä noin 20 m/s. Tätä saa hillittyä mm. hylsyn kaulan voitellulla esim. graffitilla. Ehkäisee luodin galvanoitumista hylsyyn. Eli irti rihloista vaan.

[Ippe69]

Olen myös kuullut että kovan tason prs-ampujatkin lataavat reilusti irti rihloista. Pitää kuitenkin muistaa että niissä touhuissa käytetään erilaisia kaliiperejä kuin 308. Uudemmissa kaliipereissa kuten creedmooreissa on esimerkiksi kaulan välykset pienempiä ja siksi latauspituuden vaikutus lähtökohtaisesti pienempi. Toki myös ase- ja patruunakohtainen juttu.
Itse kokeilin lyhentää nykyisestä 72 millistä cip-mittaan, eli 71mm mutta ainakin ensitestien perusteella ero tarkkuudessa oli huomattava. Ajattelin tosin vielä toistaa niin että ammun molempia samalla kertaa niin saa kunnolla verrattua.
Alkuun kuitenkin pysyisin taulukoiden antamissa pituuksissa ja jos niillä ei toimi niin sitten pidempää kuitenkin siten että pysyy selvästi rihloista irti.

[HxM]

Ainakin Litz on esittänyt, että tangent ogive olisi vähemmän kranttu latauspituuden suhteen kuin secant ogive. Tästä syntyikin ns. hybrid ogive.

Itse en ole tainnut muuta ladatakaan kuin tangent ogivellisia luoteja, enkä ole havainnut toistettavia eroja käynnissä, oli sitten luoti reilusti rihloissa, juuri huulilla tai reilusti irti rihloista. Otoskoko on tosin vain muutama eri piippu ja kourallinen eri luoteja. Piipuissakin on ollut suht modernit, eli tiukat, kaulat. Käynnin kannalta on kai olennaista, että luoti menee rihloille suorassa. Jos vapaahyppy on kovin pitkä ja väljä suhteessa luotiin ja luodissa on lyhyt laakeripinta, luoti menee helpommin vinossa rihloille, jolloin lähelle rihloja lataaminen varmaankin voi ehkäistä tuota. Jos pesä on tiukka ja luodin laakeripinta on pitkä, se lienee anteeksiantavampi latauspituuden kannalta. Nämä nyt on tälläisiä kuulopuheita tietysti, mutta käy ainakin itsellä järkeen.

[K.Helin]

Joo. Lyhyet ja paksut luodit ovat tarkempia kuin virtaviivaiset.
-George Gardner
GA Precision

[MOj]

Short Action Customs, Scott Satterlee ja Accuracy International PSR/ASR-testeissä. Ovat kaikki todenneet, että pidemmät latauspituudet toimivan todella hyvin. Tämä tarkoittaa noin 1mm-jopa 2,5mm irti rihloista.

+1. Testattu ja toimii. Samalla säästää ylimenoa. Itsellä ollut käytössä jo pari vuotta juurikin USA: ssa tehtyjen kokeilujen innoittamana.