Pienestä kiinni kuin minulla pissiessä...Tunerit ja piippuvärähtely

[Koheltaja]

Kun aikoinaan laitoimme Reflex-vaimentimet  PV:lle testattavaksi RK62:iin,niin km 9/10 rynkyssä kasat pienenivät vaimentimen kanssa.
No,mietittiin mistäs moinen? Rekyylin pieneneminen ,piippu värähtely,jopa luodin vakautumista suulla mietittiin jne. näitä vatuloitiin.Niin tai näin,mutta kasat kyllä pieneni.

Ei kannata unohtaa vaimentimen tuomaa lisäpainoa joka muuttaa aseen dynamiikkaa luodin piippuvaiheen aikana, tällä on merkitystä kun aseella ei ammuta kasapukeilta vaan huojuvammalta alustalta kuten lipastuelta. Massan lisääminen piipunsuulle on usein parantanut kasojen kokoa, oli kyseessä vaimennin tai lisäpaino.

[Long Range]

Kun ei ole mittaustuloksia,niin toivottavasti en kirjoita tässä alla fakenewsiä,mutta joutuu usein johdattelemaan mahdollisia asioita useista eri tapahtumista ja luomaan niistä näkemyksensä.

Sitäkin ajatellut,kun piipun suulle laitettiin melko painavakin teräksinen Reflex-vaimennin,niin hidastuiko piipun suun värähtely taajuus,kun puhutaan "päävärähtelystä", joka on pystysuuntaista liikettä.
Menee kuin sini ja cosini käyrät vastakkain solmukohtineen.
Ja kun luodit lähtevät piipun suun pystyliikkeen aikana lieneekö etua kun värähtelyn taajuus saadaan alemmaksi piipun suulla.

Toinen asia joka vaivannut mieltä on eräs piekkarin "myster barrel",joka sitten jo loppuun ammuttuna oli minullakin tovin.Erkki Mäkinen teki normaalisti kaikki piippunsa Ovakon "kovasta" teräksestä,jotka speksattu kestämään keskisytytteisten paineet.

Ovako steel oli ollut Erkiltä lopussa hetken (joutui ostamaan sitä n.5000 kg:n erissä/ tilaus).Erkki teki kaverilleni (menestynyt makuu ampuja piekkarilla) siinä saumassa piipun joka oli ERITTÄIN pehmyttä terästä.
En tiedä onko Suomessa vieläkään ollut parempi käyntistä piekkarin piippua kuin tuo oli.Vaikka sanotaan, ettei vetorihlattu piippu voi piekkarissa ikuna pärjätä nappirihlatulle..

Kun tuota piippua naputtelin messinki puikolla,niin se "losahti", ei "pimahtanut". Eli kyllä se pirun pehmeää oli.Johtuiko tuon piipun käynti hitaasta pehmeän metallin tuomasta värähtely taajuuden alhaisuudesta? Vai oliko pehmeän materiaalin työstö/sileys yms.onnistunut Erkillä huippu hyvin? Ikuinen mysteeri,mutta hiipinyt mieleen,että onko meidän impparien ja piekkareiden piiput tehty turhaan liian kovasta materiaalista?
Painetasojen vuoksi ei tarvitsisi tehdä.

Pistepiekkari ammunnassa aseen painorajat estävät kovin paksujen / pitkien piippujen käytön.Saksalaiset pärjäsivät aseseppä Martin Menken johdolla TAKAVUOSINA paksuilla / lyhyillä piipuilla.
Eivät enää.0,8" ja 0,9" (20,32 / 22,86 mm) paksuiset piiput ovat nyt kärjessä.

Kuitenkin jos/kun mennään "överiksi" piipun paksuudessa,niin käyntiä löytyy näköjään sitten ilman tuneriakin.
Imppari & piekkari guru Frank Tirrel valmistutti ystävällään  Ed Shilenilla 60 mm paksun piekkarin piipun "ampuma koneeseensa" ja teki aikoinaan mm. Lapualle testauksia kuinka Vo nopeus hajonta korreloi taulun osuntaan pystyhajonnan osalta.
Laittoi vanhan kuvankin taulusta ammuttuna parhaalla lot erällä jonka Lapualta oli saanut.

Kun on tarpeeksi iso kärsä,niin ei tartte bemaria...(Eikun tuneria).
Karua käyntiä 50 yd vai 50 m, en muista.Kasojen KESKIHAJONTA on 2,23 mm.

Ps.Kun Frank alkoi eläköitymään testaamisesta,niin hänen vapaan luokan lavetti (testipenkki) löysi tiensä Laulumaan Jarille.
En ole nähnyt kuin kuvia,mutta ompahan laite kaikkine heittokelloineen yms. Kuva laitteen "alakerrasta"

Timppa

[jli]

Yksinkertaisen värähtelyliikkeen taajuus riippuu massasta siten, että taajuus on kääntäen verrannollinen massan neliöjuureen. Jos 1 kg palikka heiluu 100 Hz, 4 kg palikka heiluisi 50 Hz.

Ominaisvärähtelyn taajuus ei riipu teräksen kovuudesta, vaan kimmokertoimesta (ja tiheydestä), jotka ovat kaikilla mustilla raudoilla oleellisesti samat. Valuilla ja rosterilla kimmokerroin on vähän alempi.

Se mikä voi vaikuttaa, on materiaalin vaimennus; jos se muuttuu, silloin värähtelyn ampilitudi pienenee, eli värähtelyliike on vähäisempää ja se häviää nopeammin. Tyypillisesti pehmeillä, kumimaisilla materiaaleilla vaimennuskyky on selvästi parempi kuin kovilla materiaaleillla, mutta tuosta nimenomaisesta raudasta en osaa sanoa. Jos toisella materiaalilla värähtelyliike häviää esimerkiksi kahden syklin jälkeen ja toisella kymmenen jälkeen, sillä voi olla vaikutusta joillakin taajuuksilla.

Värähtelyä voi yrittää hajottaa myös geometrialla, esim spiraalimuodolla. Silloin putkessa etenevä yksi voimakas aalto hajoaa heikoksi, pitkäksi aalloksi, koska se ei pysty piipun suunnassa etenemään samaa nopeutta joka kohdassa. Silloin aallon törmätessä piipun päähän ei muodostu iskua, vaan sellainen pitkä, pehmeä puhallus.