Pertti T Kekkonen

[Long Range]

Koheltaja mainitsi kirjoituksessaan PTK:n ja en tiedä minkä osion alle hiukan" henkilökuvaa" edesmenneestä Pertistä kirjoittaisin,mutta menköön tähän.
PTK oli kuitenkin kiisteltykin persoona ja näkyvä hahmo ase savotoissa.

Tiemme kohtasivat v.1981. Muutin opiskelemaan Joensuuhun ja pirun kiinnostunut kaikesta aseisiin liittyvästä.
Olin lukenut PTK.n kirjoituksia ERÄ lehdestä.
Sain selville,että PTK asuu kävelymatkan päässä opiskelija kämpältäni ja otinpa yxi ilta ja menin soittamaan hänen ovikelloa.

Jo eka iltana istuimme PTK.n kämpällä pikkutunneille ja ihmettelin hänen asetietouttaan.

Pertistä käytettiin julkisuudessakin laatusanoja "hullu" ja "nero" ja kaikkea siltä väliltä riippuen kuka lausui.
(Isävainajani tuumi joskus,jos maailman ihmiset laitetaan seisomaan "viisaus" järjestyksessä ympyrään,niin silloinhan viisain ja hulluin lopulta seisovat rinnakkain).
Itse kallistun PTK.n kohdalla neron puolelle.

Pertillä oli korkeatasoisia asealan experttejä ympäri maapallon tuttavapiirissä.Yhteydenpito oli kirjeitse,faxilla ja joskus puhelimitse.Sähköposti ja Internet ei ollut vielä olemassa/käytössä.

Haali kaiken mahdollisen asealan kirjallisuuden ja tekstit.Hän omasi "valokuva" muistin ja hän ei kerran luettuaan enää unohtanut asiaa.
Joskus jälkikäteen ajatellut,että oliko PTK:ssa autismin piirteitä,koska tuo hänen ihmeellinen muistinsa ei ollut normaalia...

Moni teistä lukenut PTK.n kirjoituksia ja iso osa hänen mielenkiintoaan kohdistui myös liikkumiseen ääntä hitaammalla alueella.
Harmitellut monta kertaa sitä,etten pitänyt nauhuria silloin päällä tai tehnyt muistiinpanoja noista asioista.
Minun pää mielenkiinto oli silloin vain keskisyttyteisen kiväärin käyntiä parantavat tekijät.
PTK opetti tarkkuuspatruunoiden lataamista minulle ja auttoi minua hankkimaan ekan 6 PPC kiväärin v.1982.
Oli kertonut minulle,että Pindell&Palmisano ovat kehitelleet maailman parhaiten käyvän kaliiperin latvalinnustus matkoille ja sellainen ihmekone piti heti saada.

Tuolla aiemmin oli piekkarin piipun nousu keskustelua.PTK läppäsi esim. TOZ piekkareiden ylimenot ja piiput.Niissä oli muistini mukaan "nykymuotia" kireämmät rihlannousut. Ehkä 15".
Lisäksi hän rakensi säädettävän paineventtiilin piekkariin,jolla pystyi alentamaan nopeuden portaattomasti jopa 150 m/s.
Ammuimme 100 m:iin ulkona Onttolassa ja Valmet Tourulan tehtaan sisäradalla Jyväskylässä ja kyllä kasat Lapuan Scoremaxilla (luoti 3,1 g) ja Lapua Speed Acella olivat sitä luokkaa,että niillä olisi pärjännyt hyvin nykyisiä 100:n metrin kasakisa kasoja vastaan.
Yritin löytää PTK.n jäämistöstä minne tuo paineventtiili ase meni tai löytyykö edes piirrustuksia,mutta ei.

Sitten perustin Sivosen Markun kanssa BR-Tuotteen Joensuuhun.DI opiskelija Juha Hartikka tuli remmiin mukaan ja pääosin työryhmällä Hartikka,Kekkonen,Sivonen,(Minun rooli osa omistajana oli myynti,markkinointi ja koeammunta osaltaan) syntyi Reflex vaimennin,josta versonut myöhemmin myös Ase Utra ja periaatteessa koko suomalainen vaimennin "teollisuus".
Elimme senkin vaiheen läpi,jossa äänenvaimentimet olivat vain "salametsästäjien välineitä".
Ajattelu hiukan muuttunut siitä ajasta-:).

PTK:n poismenon yhteydessä meni hautaan paljon tuota ääntä hitaammalla alueella liikkumis tietoa ja kun nyt myöhemmin nuo piekkarit alkaneet kiinnostaa,niin todellakin harmittaa,etten aikanaan PTK:n mietteitä dokumentoinut tarkasti.

Timppa

[Long Range]

Ja tähänkin viitaten on 50 m:iin on piekkareiden käynti hierottu kasa-ampujien toimesta maailmalla ja toivottavasti kohta meilläkin sellaiseksi,että vain patruunaa parantamalla päästään enää eteenpäin.

Calfeekin viritteli äsken "eläkepäivillään" kasapiekkarin,jolla testissä ammuttu yli 40 ls kasa oli <10 mm ULKOLAIDASTA mitattuna eli hajonta <4,3 mm 50 m:iin.
Ase koottu juuri noista komponenteista (Muller 4 MI piippu) joista aiemmin kirjoitin.
Calfee jatko läppäsi ylimenon & piipun.
Kun meillä on parhaissakin patruunoissa 4-6 m/s alimman / ylimmän Vo erotus,niin sitä ei edes kovasti kiistelty "positive compensation" pelasta.

100-150 m:iin kehitystyötä piekkareilla on tehty vähemmän ja siellä sarkaa riittää.Ja sieltäkin kadonnut hyviä patruunoita mm. Scoremax ja Ace.
Kun asentoammunta,kasa-ammunta ja ampumahiihto ammunta tapahtuu 50 m:iin,niin pääosaa kiinnostanut vain virittely tuolle matkalle.

Kehitellään!

Timppa

Ps.Tiedä kumpi meitä kehittelyssä pitää "vangittuna". Lähes kaikki tarkkuuspatruunat Eley Tenex&Black,Lapua XAct,Center X,Midas + ovat nopeus luokkaa 326 m/s +-.
RWS R-50 hiukka nopeampi.Ja kaikissa 2,6 gramman luoti.
Vai se,että lähes kaikki kasakelpoiset piiput Shilen,Muller,Broughton,Benchmark valmistetaan 16-16,5 " nousuilla jotka soveltuvat ko patruunoiden nopeuksiin ja luodin painoon.

Kuten SO kirjoitti itäpuolella on tehty kireämpiä nousuja (Toz,Izsmash, yms.),mutta esim Score Max (3,1 g luoti) kadonnut valmistuksesta.

Eli patruunoita jotka tukisivat 100-150 m:n ammunnan kehitystä on pirun vähän tarjolla.   

[Long Range]

Tuossa kuva PTK.sta radalla.Latausvälineet kulkivat mukana.Hogdonin ruudit tutkailussa.

Aseessa Hartikan suunnittelema tukki,jonka ajatuksena oli,että "tuki" kulkee mukana ja jolla voi saada piippulinjan metsässä "varvikon yli".
Tuollaisella tukilla varustettuja aseita meni joitakin Itä-Suomen latvalinnustajille kaliiperissa 6 PPC.
Tukkeja teimme kopio jyrsin koneella 50 mm:n vanerista.

Timppa

[super varmint]

Terve. Tuli hommattua jokin aika sitten tunnukset foorumille lähinnä myyntiosion takia, + tietenkin julman tietomäärän mikä täältä löytyy.
Sitä tietoa nimittäin tulen tarvitsemaan, jos/kun aloitan lataamisen hurrimauseriin kun tuli keväällä ostettua ko kaliperin nimimerkin mukainen t3x, ja se on nyt iskenyt niin lujasti tänä vuonna, että pitäisi koko ajan olla jotakin ampumassa...

No se tuosta, syy ekaan viestiin oli julma muistojen määrä kun tuli tuo speed ace mieleen PITKÄSTÄ aikaa tätä luettuani
Tuohan oli nopea paukku oranssissa laatikossa, ja johti monen räkättirastaan äkkikuolemaan 80-luvulla.
Noita tuli nimittäin tuunattua patteri käyttöisellä dremelin tapaisella reikäpäiksi ja siihen vielä puukon kärjellä pieni kartio päähän, ja sillä kun sattui rastasta osumaan, niin ei muuten tullut siipirikkoja oli jälki sen mukaista...
Muistuu mieleen sekin, kun äiti näki ensimmäisen kerran poikansa patruunahommat, pienoiskiväärin paukku oli lukkopihdeillä koulupöydän kannessa kiinni, ja "dremelillä" työstö menossa, ei tullut kiitosta ei, ja taisi hiukan säikähtääkin....
Aseiden ja metsästyksen kanssa on tullut touhuttua koko ikä, ja nuorempana se oli ihan hullua, aina kun silmä vältti niin metsään. Ennen koulua, ja koulun jälkeen aina kun jotain ammuttavaa löytyi, olin alueen turkistarhoilla ja kaatopaikalla varmaan saman verran kuin kotona ja koulussa yhteensä

Olen ollut ilmakivääri, pienoiskivääri ja haulikkomies tähän kevääseen asti, ja olikin hirveän vaikea oppia ymmärtämään oikean kiväärin kanssa, ettei tuolla tarvitse aina tähdätä yli jos etäisyys hiukan poikkeaa kohdistusmatkasta...
Oli toki välillä rinnakkaislupa isän 222:seen, mutta se ei silloin oikein kiinnostanut, pienarin äänettömyys oli SE juttu.

No se oli sellainen eka viesti, eikä liittynyt ketjuun millään tavalla, mutta tulipahan kirjoitettua vaikka näin Joulun kunniaksi