Piippuvärähtelyn mittaaminen

[HVi]

22.2 oli mittauspäivä. Onko tuloksista mitään juilkaistavaa?

[Long Range]

Mittausinsinöörin kanssa joutuu vielä useamman puhelin palaverin pitämään,että ensin itsekin ymmärtäisin käppyrät/mahdolliset johtopäätökset oikein.

Kyllä sieltä joitakin asioita nousee esille.

Timppa

[Long Range]

Jotain uskaltaa mittausinsinöörin siunauksella kirjoittaa.Mitattu vain kasa piekkareita.

*Stopped Muzzle eli pysähtynyt piipun suu tunerin ollessa täydellisessä asennossa vaikuttaa pitävän paikkansa.Piipun suun värähtely sitten enää 0,00079 mm suuntaansa eli 0,00158 mm yläkuolokohdasta alakuolokohtaan.

Mittaukset tehty kiihtyvyys anturilla (piipun suun liikenopeus) ja tuo liikematka saatu laskennallisesti.

s= 1/2*a*t*t, käppyrässä kiihtyvyys on g-arvona n 0,8 g = 5,8 m/ss, t = 0,2 ms (Kuvaaja)

--> Eli 610 mm piippu ja ampumamatka 50 m, niin (50 m/0,61 m) = kerroin noin 80.

-->Vaikka tuo 0,00158mm kerrotaan 80.llä niin vaikutus taululla on häviävän pieni eli 0,12 mm.

*Piipun suun kiihtyvyys on alaspäin mennessä nopeampi kuin ylöispäin mennessä.(Ymmärrettävää,piipun massa&maan vetovoima)

*Piipun suun värähtelyn kesto luodin ulostulon jälkeen n.25 ms (0,025 sekuntia).--> Hyvä uutinen pikatulen ampujille-:).

Tuo Stopped Muzzle on hiukan masentava asia.Huippupiekkareissa on saavutettu käyntitaso jota on vaikea enää aseteknisin keinoin kummoisesti parantaa....
Meillä on jäljellä enää hyvin lähelle vain patruunasta ja sen nopeusvaihtelusta syntyvä hajonta.

Vaihtoehdot parantamiseen:(Fantasioita/osin kieli poskessa):

*Pienemmällä Vo hajonnalla varustetut 22 LR patruunat

*Tunerit pois piipun suulta ja keksittävä positiivisen kompensaation aiheuttava piippu.

Käppyröiden tutkinta jatkuu.

Timppa

[Kumpumäen seppä]

Se mikä olisi mielenkiintoista tietää, montako kertaa tuo piippu ehtii heilahtaa ylös ja alas ennen kun luoti poistuu piipusta. Eli siis lähinnä se, koska värähtely todellisuudessa alkaa.

[Long Range]

Ohuen sporter piekkarin piipun suun värähtely taajuus oli km.2000 Hz ja paksumman HV luokan piipun värähtely taajuus km. 3500 Hz.Eli kertaa / sekunti.

Tuo tunerin avulla aikaan saatu "pysähtynyt piipun suu" masentaa/ tuhoaa pari minunkin "kuningas ajatusta".

Piippuvärähtelyn alentamisella esim.ei ole mitään merkitystä,kun piipun suun liikematka on jo pienennetty muutamaan tuhannesosa millimetriin.

Liitän yhden kuvan tapahtumasta,jossa n.kohdassa -5 ms iskuri iskee ja värähtely alkaa.

Kun tuneri oli paikoillaan on piipun suu 65 mm syvemmällä kuin valokenno joka ilmoittaa luodin ulostulo hetken.
-->Luodin ulostulohetkeä on siirrettävä 0,2 ms vasemmalle.

Eli ohje kuvien tulkintaan herra mittaus insinööriltä:

Liitteessä käppyrät, punainen on luodin ulostulo sensori, sininen on kiihtyvyys anturi,

koska anturi oli ylösalaisin piipun kiihtyvyys on alaspäin kun käppyrä on nollatason yläpuolella,

Käppyrän nollakohdassa kiihtyvyys muuttaa suuntaansa eli piippu on ääriasennossa (ykk tai akk).

Timppa

Ps. tuossakin näkyy kuinka piipun suun kiihtyvyys on alaspäin mennessä suurempi kuin ylöspäin mentäessä ja kuinka kauan piipun suu värähtelee luodin lähdettyä piipusta.

[Kumpumäen seppä]

Ensimmäisenä täytyy kyllä onnitella hyvästä mittaustuloksesta. Ei ole ilmiö helpoimmasta päästä mitattavaksi. Suuri vaara on, että mittausvirheet tekee mittauksesta hyödyttömän, kun on mahdoton arvailla mikä on totta ja mikä tarua. Käppyröistä saa kyllä sen kuvan, että nuo olisi todellista dataa.

Ja jottei tulkinta olisi liian helppoa, niin selkeästi tuossa on kaksi eri taajuista värähtelyä. Eli tuo suuritaajuinen ensin alkava värähtely on siitä patruunan paineen muodostamasta ilmiöstä johtuvaa. Myöhemmin alkava hitaampi värähtely on ilmeisesti luodin etenemisen aiheuttamaa. Sitten vielä kun kyse on tosiaan kiihtyvyydestä, eikä piipun liikkeestä, niin täytyy tulkinta ajatella aivan eritavalla. Kun kyse on kiihtyvyysanturista, eikä suoranaisesta paikasta, niin hitaammat liikkeet kuten aseen liikkeet ja kiinnitysten joustot ym. hävinnee kohinaan. 

[Long Range]

En haluaisi itseäni / aseita kehitteleviä masentaa,mutta:

Kyllä nyt ollaan sen karun tosi asian edessä,että piekkareiden aseteknologisella alueella on päästy niin lähelle täydellisyyttä,että sillä puolella on lähes mahdoton päästä eteenpäin NÄKYVÄÄ käyntiä parantaaksemme.

Kun maailman parhailla piekkareilla ammutaan 50 ls kasa 50 m:iin ja se on ulkolaidasta mitattuna 12-13,5 mm.

-->Hajontaa jäljellä 6,3-7,8 mm.

-->Tuo tulee jo patruunan Vo erosta.Aseen tekemälle hajonnalle ei jää enää juuri mitään.....

Kun kerran saamme aikaan pysähtyneen piipun suun tunerin avulla,niin eipä tartte enää vatuloida piippuvärähtelyjä.

Eli jos aiomme saada NÄKYVIÄ tuloksia aikaan piekkarilla (ei minimaalisia,lähes näkymättömiä parannuksia) kehityksen painopiste oltava patruunassa.

Tietenkin aseseppien on tehtävä KAIKKI tiedossa olevat savotat aseisiin,että tuo "lähes täydellisyys" saavutetaan/ pystytään toistamaan.

Timppa

[MTä]

Muutama ajatus aiheesta ja kysymyksiä.

Miten toistettava ja samankaltainen tuo värähtely on laukauksien kesken? Eli onko värähtely toistettavissa?
Voisi piirtää useampia laukauksia päällekkäin ja tarkistaa sen. Ja jos on, niin vielä jotain voi olla tehtävissä, kun värähtely on ennustettavissa.
Muuttuuko värähtely lähtönopeuden muuttuessa?

Yksi idea tähän on pietzo värähtelijä, joka voisi ehtiä lyömään "vastaisku" värähtelylle. Vähän kuin vastamelukuulokkeet.
Toinen villimpi on piipun päähän viritettävät (sähkö)magneetit, joilla voisi tunerin tavoin yrittää pysäyttää piippua. Tämä voisi vaatia jatkuvaa ja aktiivista mittausta sekä säätöä. Toisaalta tällä voisi kompensoida lähtönopeus muutosta.

Luonnollisesti nytkin ollaan jo aika lähellä saavutettavia iloja, mutta tämmöisenä akateemisena harjoituksena tähän voi aina suhtautua.

[Long Range]

Nopeasti käyriä selaillessa hitain mittariin ammuttu patruuna 319 m/s ja nopein 336 m/s.

Mittausinsinööri on viikonlopun rallin ajanottoa järjestämässä ja jatketaan käppyröiden analysointia yhdessä taas maanantaina.

Vaikka käppyrät eivät ole samanlaisia päällekkäin laitettaessa,silläkään ei ole merkitystä kun piipun suu on kuitenkin lähes pysähtyneenä.

Timppa

[Long Range]

Tämä ei liity tähän piekkareiden piippujen värähtelymittaukseen,mutta voidaan 6 PPC kasapuolelta tehdä brutaalia laskentaa.

Kasa-ammunnan Maailmamestarimme Jari Raudaskoski ampui v.2015  5 x 5 ls maailmaennätyksen.Keskihajonta 4,19 mm 100 jaardiin (91 metriä).

Otetaan piipun pituudeksi 600 mm (0,6 metriä)

Laitetaan tuo koko hajonta piipun suun värähtelyn syyksi (Jota se ei tietenkän ole,koska tuuli,kiikarin tähtäystarkkuus,luoti yms. tehneet tietty osansa hajonnasta).Ja tuo ammuttu Maailmanmestaruus kisapaineen alla.....

Eli 91 m / 0,6 m = 151,7.

4,19 mm / 151,7 = 0,028 mm olisi piipun suun värähdys maksimi jos KOKO hajonta laitettaisiin sen syyksi.....

5 x 5 ls on riittävä ls määrä tilastotieteilijällekin......

Timppa

[Long Range]

Värähtely kuvaajien analysointi jatkuu.Yksi hämmentävä asia tuli taas esille.

Tapanin huippupiekkarin piipun suu on pysähdyksissä Harrels tunerilla ja käy parastaan.

Tuneriin lisättiin 50 gramman lisäpaino.

Piipun suu edelleen pysähtyneenä ja käy parastaan.

Tapani huomasi tuon saman jo ENNEN piippuvärähtelyn mittausta ampuessaan sisäradalla ja katsoen pelkästään käyntiä tauluista.

Joskus nimimerkki PeeVeen kanssa keskusteltiin tuosta Purdyn kaavasta puhelimessa ja tämäkin tukee sitä kun piipun suun ulkopuolella olevalla osalla saadaan värähtelyn solmukohta "houkuteltua" piipun suun (luodin ulostulon) kohdalle senjälkeen kaikki muu paitsi purjehdus on turhaa.
Piipun suun ulkopuolella olevan "putken" pituus on ratkaisevassa roolissa.Mihin Purdyn kaavakin pyrkii.

Stopped Muzzle on Stopped Muzzle vaikka voissa paistaisi.

Timppa

[Kumpumäen seppä]

En nyt alkanut etsimään kyseistä videota, mutta jossain näistä piippuvärähtelyitä koskevissa artikkeleissa oli video ohuesta akselista, jota täristettiin alapäästä. sitten oli tunereita akselin päällä, ja niiden jatkona. Siitä oivalsi helposti, että tuo tuner täytyy olla piipun ulkopuolella, jotta tuon Stopped Muzzlen voi saada aikaan piipunpäähän.

Se mikä näissä mittauksissa pitäisi mielestäni olla lähtökohtana, on se värähtelyn alkuperä. Tuner on kiva, mutta se on vähän kuin laastari. Kiva saada veren vuotoa sormesta vähennettyä, mutta viiltosuojahanskoilla olisi ehkä välttynyt siltä haavalta, ja se olisi vielä kivempaa. Eihän noihin helppo ole keksiä varsinaista ratkaisua, ja se ongelma on tietysti se, että harva tarvitsee huipputarkkaa asetta. Harva on valmis maksamaan siitä, että se tarkkuus paranee oleellisesti 1 MOA:sta. Silläkin osuu jo hirveen hyvin. Ja saattaa olla, että muutama muukin on noita ratkaisuja jo etsinyt.

[HVi]

Terve

"Tuneriin lisättiin 50 gramman lisäpaino.
Piipun suu edelleen pysähtyneenä ja käy parastaan.
Tapani huomasi tuon saman jo ENNEN piippuvärähtelyn mittausta ampuessaan sisäradalla ja katsoen pelkästään käyntiä tauluista."

Nyt ei kyllä tajua, kun on sanottu että yksi napsu tuunerissa vie käynnin, mutta 50g lisäpaino ei. Oliko lisäpaino tunerin jatkona? Kai sentään tuunerin napsuja muutettiin.

[Long Range]

Nyt ei kyllä tajua, kun on sanottu että yksi napsu tuunerissa vie käynnin, mutta 50g lisäpaino ei. Oliko lisäpaino tunerin jatkona? Kai sentään tuunerin napsuja muutettiin.

Tuon vuoksi käytinkin sanaa HÄMMENTÄVÄ.Kun ko tapauksessa ei muutettu naksuja.Lisäpaino pidentää tuneria.

Tunerin säätäjä törmää useampaan kohtaan (Esim 2-3) jossa piekkari käy hyvin.

Alan epäillä,että tuossa Tapanin aseen kohdalla sattumalla on satoa eli lisäpainon asettaminen teki aseeseen toisen käyvän kohdan.Sattumalta.

Tuosta lisäpainon vaikutuksesta on kerättävä muidenkin tunerin käyttäjien kokemusta lisää.Mutta missään tapauksessa yhden aseen perusteella ei pidä yleistää,että tuo olisi noin muissakin aseissa.

Timppa