Kaikki irti

[Long Range]

Kun en kisaile muuta kuin itseni kanssa,niin en yleensä jaksa hieroa PRIKULLEEN  kaikkia asioita patruunoita ladatessa,mutta viime viikolla innostuin pitkästä aikaa 7-08:n kanssa.

Mitäpä tein:

*Hinkkasin piipun hienolla timantti tahnalla

*Supistin kasan hylsyjä

*Trimmasin hylsyjen pituuden samaksi

*Katsoin vielä samanlaiset nallitaskun syvyydet

*Upotin hylsyt vedellä täytettyyn mittaputkeen.Syrjäytetyn vesimäärän mukaan poimin täsmälleen samanlaiset (sisätilavuus).

*Mittasin luotien laakeripinnat ja poimin täsmälleen samanmoiset.

*Latasin patruunat pituuteen josta 7-08 ennenkin tykännyt.

*Kun ei ole sorvatut kaulat niin valkkasin vielä täsmälleen samat kaulapaksuudet ladatuista paukuista.

*Lauantai aamuna 100 m:n radalle.Aivan loistava keli ampua.

*Kiikarina 3-12x56 Meopta.Kasa taulun rinkiin sai kivasti "diopteri ilmiön" eli kiikarin pisteen ympärille samanverran ilmaa ja ammuin 3 ls.(Kuva kasasta)

*Lopetin siihen.Säästän piippua ja toisaalta tietty pelkäsin että kasa suurenee-:).

*Lähdin hymyillen kotiin.

*Kasasta voi päätellä kannattaako hierominen...Kuitenkin kun viikon hieroo patruunoita,niin on sääli kun ampumisen kliimaksi sitten kestää vain hetken.Ja kun jokainen vaihe vähentää "täydellisiä" patruunoita,niin nopeasti nuo on ammuttu...

Timppa

[LSa]

Kova!

[jli]

Ei paha, ei ensinkään. Paperia säästyy, ja lisäbonuksena vielä se, että voi rakentaa täysin tuulettoman radan harjoittelua varten salaojaputkesta tai Bilteman tunnelikasvihuoneesta.

[saku_s-t]

Miten kauan menee että joku tulee avautumaan että alle 10 laukauksen kasasta ei voi päätellä mitään.. Itse sanon että älä suotta tuollaista vehjettä kaapissa hilloa onhan se hyvä tietää että osuntaa löytyy mutta mitä sillä tiedolla tekee jos sillä Aseella ei tee mitään

Lähetetty minun CLT-L29 laitteesta Tapatalkilla

[Long Range]

Vältän vaan turhia laukauksia,kun nuo rosterit eivät pidä huippukäyntiään kovin pitkään valitettavasti.

Mutta lauantain kokeilun jälkeen jäi muutama "täydellinen patruuna" rasiaan,niin uskalsin tuotakin ampua kurkkuun n.150 m:n päästä.

Hyvä työkalu se on.

Timppa

[MOj]

Tämä seuraava ei nyt välttämättä sovi tämän ballistiikka osion alle, mutta "kaikki irti" kuvaa tätä projektia erittäin hyvin, siksi päätin kirjoittaa tämän treadin alle.
Ylläpitäjät siirtäkööt jos katsovat tarpeelliseksi.

Pitkä projekti on vihdoin saatu päätökseen, ja olo on kaikkien matkalle sattuneiden vastoinkäymisten jälkeen lopulta voittajafiilis. Homma alkoi siitä, kun aloin suunitella uutta 6.5 PRC vaihtopiippua TRG 22: seeni viime tammikuussa. 308w ja 47 Lapua Löytyivät jo ennestään.

Matkalle on mahtunut muiden toimesta isosti ja pienesti epäonnistuneita työsuorituksia mm. yksi tuhoutunut trg 22 lukonkehys, pari lipasta ja sitä rataa. Oma lukunsa oli holkkien ja muiden jälleenlataustarpeiden saaminen Suomeen tähän korona aikaan. Näitä muiden epäonnistumisia en ala sen enempää ruotia. Kun oma ajankäyttötilanteeni homman salli, päätin tehdä homman itse alusta pitäen.

Lukonkehyksen koneistustyö, että sai ulosheiton pelaamaan, tekemättä aukkoa liian isoksi, ettei mene lukon sulkuolakkeen liukuaukkoon ja täten lukko takertele. Tämä homma meni yhdeltä pajalta pieleen. Sama lippaiden kanssa. Homma olisi nippanappa pelannut mutta kun kehys piti fosfatoida, MS yhtiöt Tampereelta onnistui syövyttämään kehyksen lopullisesti pilalle. TRG 22 aktio on ylipäätään vähän turhan lyhyt 6.5 PRC: lle ja paksu hylsy ei yhtään helpota asiaa. No uusi kehys tilalle, jonka sitten koneistin itse ja syötönkin sain lopulta lippaiden osalta hyvin toimimaan. Samalla tuli tehtyä myös ensimmäinen patruunapesä itse. Tässä vaiheessa iso kiitos Juha Söderholmille kaikesta konsultoinnista ja neuvoista pesä asioihin liittyen. Hän on yksi osaavimmista kavereista Suomessa näissä hommissa. Muita koneistus ja muutostöitä, piipun fluuttauksia ym. olen omiin aseisiini tehnyt jo pitkään, mutta pesä oli nyt ensimmäinen laatuaan. Fiilis tästä oli tosi hyvä. Aikaa tähän kaikkeen meni siis. n 8 kk kaikkine ongelmineen ja rahaakin valui hukkaan iso summa.

Nyt on ammuttu karvan toistasataa lks. testiä, lataus ja hylsyt on valmistettu aloittajan "kaikki irti" tyyliin ja lupaavalta näyttää. Tällä pienellä otannalla ehkä tarkin kiväärini ikinä, piirtää "yhtä reikää".

Tänään sitten aseella ensimmäinen metsäreissu takana.

Aamu kahdeksalta metsään viettämään laatuaikaa, jos vaikka lintuja näkyisi puissa. Liian lämmintä vielä tähän, mietin itsekseni ajellessani kohti pelipaikkoja, mutta ajatus yksin metsässä vietetystä päivästä kaiken tämän jälkeen oli vastustamaton. Aamu meni hanhien muuttoa ihmetellessä, joita meni yli korkealla tuhansia. Ei näkynyt kanalintuja. Aurinko paistoi, kahvit, makkaran paistot, kivääri vihdoin valmis niin monen vastoinkäymisen ja pitkän odotuksen jälkeen. "Kaikki oli otettu irti" tämän projektin myötä, mutta siinä se oli valmiina mättäällä vihdoin ja viimein. Fluutattu FDE ceracote Shilen itsetehdyllä pesällä.

Päivä alkoi kääntyä iltaan, kello n. puoli seitsämän ja aurinko alkoi painua mailleen.
Jakkaralle vielä hakkuuaukean laitaan ennen kotiinlähtöä ja Leica repusta. Katse eteni aukean toista laitaa, ja siinä, akkateeri istui hämärtyvässä illassa männyn latvassa. Kaukana oli, kolme mittausta, jotka kaikki kertoi etäisyydeksi 312m. On kyllä kaukana, mutta tehtyjen testien jälkeen luotto tekeleeseen on kunnossa. Nopea tsekkaus tausta maastosta, ettei ole asutusta eikä muutakaan, että voi ampua.

Mistä pääsee ampumaan? Hakkuu kasvoi 1-3m männyntainta läpeensä, ja hetken etsiessä löytyi pieni väylä, josta aukesi näkymä istuvaan lintuun. Makuulle, siellä istui vielä. Keli oli suotuisa, tuuli n. 3-4m/s kello neljä.
Lapua ballistics kertoi 10 naksua koroa, 3 oikealle. Ne Vortexin torneihin. Keskittyminen, hyvä asento. Patruuna pesään. Tähtäys, pari puristusta olkaa vasten ja löysäys, ettei vääntöä ole ja tähtäyskuva pysyy linnussa. Vielä istuu. Tähtäys linnun rintaan, kaulan alapuolelle. Rauhallinen puristus liipasimesta. 6.5 PRC sylkäisi 9g Scenarin n.915 m/s matkaan. Hetken päästä näkyi putken läpi pöllähdys ja teeri tippui rättinä männyn oikealle puolelle. Puun alta löytyi, kaulan alaosasta oli mennyt. Istuin kannolle, kaivoin repusta taskumatin ja otin ryypyn Meukow XO: ta.

Kun välillä vastustaa, tällaiset päivät jäävät vieläkin unohtumattomampana mieleen.

Ja viikon päästä lappiin samoihin hommiin.

Ps. Kotona joutui ottamaan vielä toisenKin konjakin.

[Long Range]

Onnittelut hienosta laukauksesta!!!

Takana paljon työtä/harjoittelua ja sitten tulee hieno kliimaksi joka palkintona.

Latvalinnustus on erittäin monilta osin TA touhuakin sivuavaa.Oikeastaan harvoja mikä puuttuu on se ettei maali ammu takaisin-:).

Timppa

Ps.Kuvan linnusta virolainen kaiffarini käytti ilmausta: "Lentävä rotta".

[Long Range]

Joku viittasi aiemmin luotettavan kasan laukausmäärään.Moni kasa-ampuja ampuu latausta/ tuninkia hakiessaan 3 ls kasoja piippua säästääkseen.Tietty kun huippupiippu osuu arvonnassa kohdalle,ne usein laitetaan naftaliiniin ja otetaan käyttöön vain arvokisoissa.
Kärjen tyyli on,että ostetaan kerralla 6-10 Bartleinia/Kriegeriä.Pesitetään/piiputetaan kaikki samalla tavalla.Koeammutaan ja 1-2 parasta sitten odottelemaan arvokisoja...
Huippukäynti latauksen kovuudesta riippuen voi alkaa heikentyä 416 R teräspiipuissa jo 1000 ls jälkeen.Mustat piiput kestävät tietty usein isältä pojalle käynnissään.

Tuossa kuitenkin Jenkkien käynnin kehitystä vuosien 1912-1925 välillä 300 m:iin ja "hiukan suuremmilla" ls määrillä / kasa-:).

Veli Niemisen Ampujan Käsikirjassa v.1926 on kerrottu Jenkkien tarkkuuskokeista ja kasan koon kehityksestä 1912-1925. Ammuttu 300 m:iin.
Kasan laukausmäärä vaihdellut eri vuosina 100-300 välillä.

1912--> 100 ls-->Keskisäde 5,08 cm
1913--> 100 ls-->Keskisäde 4,47 cm
1920--> 300 ls-->Keskisäde 3,98 cm
1923--> 300 ls-->Keskisäde 2,84 cm
1924--> 300 ls-->Keskisäde 2,59 cm
1925--> 240 ls-->Keskisäde 2,14 cm

*Keskisäde" tarkoittanee,että nuo luvut on kerrottava 2:lla,että saadaan kasan koko.

Timppa

[MOj]

Onnittelut hienosta laukauksesta!!!

Takana paljon työtä/harjoittelua ja sitten tulee hieno kliimaksi joka palkintona.

Latvalinnustus on erittäin monilta osin TA touhuakin sivuavaa.Oikeastaan harvoja mikä puuttuu on se ettei maali ammu takaisin-:).

Timppa

Ps.Kuvan linnusta virolainen kaiffarini käytti ilmausta: "Lentävä rotta".

Kiitos. Hyvältä tuntuu ja joo, latvalinnustus on ehkä omalle luonteenlaadulle se mieluisin metsästysmuoto, sen haastavuuden takia. Ja itse tekemällä saa hommiin sellaisen lisämausteen ja fiiliksen, jota ei pysty kuvailemaan mitenkään, se pitää kokea. Lisäksi se on usein ainoa tie sellaiseen lopputulokseen jonka itse haluaa. Nyky maailmassa on ikävä kyllä n. 80% tekijöistä asenne ongelma, vaikka osaamista löytyisikin. Välillä tuntuu, että ammattiylpeys tekemiseen on kadonnut tyystiin.

[jthyttin]

*Keskisäde" tarkoittanee,että nuo luvut on kerrottava 2:lla,että saadaan kasan koko.

Ei vaan kyseessä lienee "average mean radius" eli laskennallinen suure joka kertoo keskimääräisen etäisyyden tähtäyspisteestä. Tyypillisesti tähtäyspisteeksi vielä korjataan kasan keskipiste, eli piste joka antaa pienimmän "keskisäteen". Kasan kokoon ("extreme spread") verrattuna käytetään usein nyrkkisääntöä 1/3 eli "keskisäde" pitää kertoa kolmella.

Kukaan tällä foorumilla ei varmaan hetkeäkään usko että nuo mainitut laukausmäärät olisi ammuttu yhteen (tausta)kasaan? Arvatakseni on ammuttu useita X laukauksen suorituksia joille on erikseen laskettu "keskisäde" ja sitten keskiarvona tms. lopullinen.

[jsr85]

Tämä seuraava ei nyt välttämättä sovi tämän ballistiikka osion alle, mutta "kaikki irti" kuvaa tätä projektia erittäin hyvin, siksi päätin kirjoittaa tämän treadin alle.
Ylläpitäjät siirtäkööt jos katsovat tarpeelliseksi.

Pitkä projekti on vihdoin saatu päätökseen, ja olo on kaikkien matkalle sattuneiden vastoinkäymisten jälkeen lopulta voittajafiilis. Homma alkoi siitä, kun aloin suunitella uutta 6.5 PRC vaihtopiippua TRG 22: seeni viime tammikuussa. 308w ja 47 Lapua Löytyivät jo ennestään.

Matkalle on mahtunut muiden toimesta isosti ja pienesti epäonnistuneita työsuorituksia mm. yksi tuhoutunut trg 22 lukonkehys, pari lipasta ja sitä rataa. Oma lukunsa oli holkkien ja muiden jälleenlataustarpeiden saaminen Suomeen tähän korona aikaan. Näitä muiden epäonnistumisia en ala sen enempää ruotia. Kun oma ajankäyttötilanteeni homman salli, päätin tehdä homman itse alusta pitäen.

Lukonkehyksen koneistustyö, että sai ulosheiton pelaamaan, tekemättä aukkoa liian isoksi, ettei mene lukon sulkuolakkeen liukuaukkoon ja täten lukko takertele. Tämä homma meni yhdeltä pajalta pieleen. Sama lippaiden kanssa. Homma olisi nippanappa pelannut mutta kun kehys piti fosfatoida, MS yhtiöt Tampereelta onnistui syövyttämään kehyksen lopullisesti pilalle. TRG 22 aktio on ylipäätään vähän turhan lyhyt 6.5 PRC: lle ja paksu hylsy ei yhtään helpota asiaa. No uusi kehys tilalle, jonka sitten koneistin itse ja syötönkin sain lopulta lippaiden osalta hyvin toimimaan. Samalla tuli tehtyä myös ensimmäinen patruunapesä itse. Tässä vaiheessa iso kiitos Juha Söderholmille kaikesta konsultoinnista ja neuvoista pesä asioihin liittyen. Hän on yksi osaavimmista kavereista Suomessa näissä hommissa. Muita koneistus ja muutostöitä, piipun fluuttauksia ym. olen omiin aseisiini tehnyt jo pitkään, mutta pesä oli nyt ensimmäinen laatuaan. Fiilis tästä oli tosi hyvä. Aikaa tähän kaikkeen meni siis. n 8 kk kaikkine ongelmineen ja rahaakin valui hukkaan iso summa.

Nyt on ammuttu karvan toistasataa lks. testiä, lataus ja hylsyt on valmistettu aloittajan "kaikki irti" tyyliin ja lupaavalta näyttää. Tällä pienellä otannalla ehkä tarkin kiväärini ikinä, piirtää "yhtä reikää".

Tänään sitten aseella ensimmäinen metsäreissu takana.

Aamu kahdeksalta metsään viettämään laatuaikaa, jos vaikka lintuja näkyisi puissa. Liian lämmintä vielä tähän, mietin itsekseni ajellessani kohti pelipaikkoja, mutta ajatus yksin metsässä vietetystä päivästä kaiken tämän jälkeen oli vastustamaton. Aamu meni hanhien muuttoa ihmetellessä, joita meni yli korkealla tuhansia. Ei näkynyt kanalintuja. Aurinko paistoi, kahvit, makkaran paistot, kivääri vihdoin valmis niin monen vastoinkäymisen ja pitkän odotuksen jälkeen. "Kaikki oli otettu irti" tämän projektin myötä, mutta siinä se oli valmiina mättäällä vihdoin ja viimein. Fluutattu FDE ceracote Shilen itsetehdyllä pesällä.

Päivä alkoi kääntyä iltaan, kello n. puoli seitsämän ja aurinko alkoi painua mailleen.
Jakkaralle vielä hakkuuaukean laitaan ennen kotiinlähtöä ja Leica repusta. Katse eteni aukean toista laitaa, ja siinä, akkateeri istui hämärtyvässä illassa männyn latvassa. Kaukana oli, kolme mittausta, jotka kaikki kertoi etäisyydeksi 312m. On kyllä kaukana, mutta tehtyjen testien jälkeen luotto tekeleeseen on kunnossa. Nopea tsekkaus tausta maastosta, ettei ole asutusta eikä muutakaan, että voi ampua.

Mistä pääsee ampumaan? Hakkuu kasvoi 1-3m männyntainta läpeensä, ja hetken etsiessä löytyi pieni väylä, josta aukesi näkymä istuvaan lintuun. Makuulle, siellä istui vielä. Keli oli suotuisa, tuuli n. 3-4m/s kello neljä.
Lapua ballistics kertoi 10 naksua koroa, 3 oikealle. Ne Vortexin torneihin. Keskittyminen, hyvä asento. Patruuna pesään. Tähtäys, pari puristusta olkaa vasten ja löysäys, ettei vääntöä ole ja tähtäyskuva pysyy linnussa. Vielä istuu. Tähtäys linnun rintaan, kaulan alapuolelle. Rauhallinen puristus liipasimesta. 6.5 PRC sylkäisi 9g Scenarin n.915 m/s matkaan. Hetken päästä näkyi putken läpi pöllähdys ja teeri tippui rättinä männyn oikealle puolelle. Puun alta löytyi, kaulan alaosasta oli mennyt. Istuin kannolle, kaivoin repusta taskumatin ja otin ryypyn Meukow XO: ta.

Kun välillä vastustaa, tällaiset päivät jäävät vieläkin unohtumattomampana mieleen.

Ja viikon päästä lappiin samoihin hommiin.

Ps. Kotona joutui ottamaan vielä toisenKin konjakin.

Hieno tarina

JR

[Woodsman]

Hienosti ammuttu. Latvalinnustus on itselle se ainoa metsästyksen muoto. Siinä ei auta muu kuin hyvä ampumataito.

[Long Range]

Kirjan kirjoittaja Veli Nieminen ollut mullan alla jo 84 vuotta ja en voi kysyä häneltä,mutta tottavieköön tuo heidän keskisäteen mittaaminen olikin korkeampaa matematiikkaa kun peruutin kirjan sivuja taaksepäin.
Yritän tekijänoikeus rikkomuksenkin uhalla julkaista kuvat 3:sta sivusta,jossa asiaa käsitellään.
Hieno kirja.Yllytän lukemaan.

Timppa