Kuinkas se luoti lentääkään?

[jli]

Virallinen näkemys taitaa olla tällä hetkellä seuraava:

Nostovoima syntyy siksi, että siipi pakottaa suuren määrän ohi virtaavaa ilmaa kääntymään paikallisesti alaviistoon, eli siipi antaa ilmamolekyyleille kiihtyvyyttä alaspäin.

Myös luoti tuottaisi nostovoimaa, jos se jurnuttaisi kenossa tuulta päin. Sitähän se ei jaksa pitkään tehdä, vaan kääntyy edestä tulevaa virtausta kohti, vaikka näyttäisikin maasta katsottuna kulkevan vinossa.

[MOj]

Virallinen näkemys taitaa olla tällä hetkellä seuraava:

Nostovoima syntyy siksi, että siipi pakottaa suuren määrän ohi virtaavaa ilmaa kääntymään paikallisesti alaviistoon, eli siipi antaa ilmamolekyyleille kiihtyvyyttä alaspäin.

Siiven yläpinnalla oleva alipaine muodostaa suurimman osan siiven nostovoimasta. Näin opetettiin, kun opiskelin aikanaan nykyiseen ammattiini. Tätä ei ole käsitykseni mukaan kumottu, ainakaan ammattipiireissä, vaikkakin erilaisia teoriota on esitetty eri fysiikan lakeihin nojaten. 25 vuotta on tullut leipä pöytään lentämisestä.

Edit: Omalta osaltani lopetan ilmailuun liittyvät kommentoinnit tässä ketjussa, ne kuuluvat muille foorumeille.

[MOj]

Näitä asioita setviessä tuli mieleen, että muistanko väärin vai pohtiko  nimimerkki Long Range jossain threadissa miksi yliääninen pienoiskiväärin luoti sortaa tuulessa aliäänistä enemmän.

Hyvä selitys tälle on, että aliääninen luoti ei synnytä edellään paineaaltoa mihin tuuli vaikuttaisi sortaen luotia, niinkuin yliäänennopeudella lähtevälle luodille käy. Tuulen vaikutus on sen takia isompi yliäänisellä luodilla.

Ainakin mitä markandsam afterwork on huomannut ampuessaan piekkarilla 300m+ matkoja, että 40 grainiset yliääniset piekkarinluodit (esim velocitor) ei ole yhtä tuuliherkkä kuin vaikka cci standard. Ja heillä se korostuu enemmän 500m tauluja ampuessa.

Kun luodin nopeus ylittää 425m/s, alkaa yllä mainittu haittaava vaikutus jälleen pienentyä, kun luoti alkaa poistua transsooniselta alueelta.

Normi nopeusalueella (vähän ylisooninen) toimivalla piekkarinluodilla, yllämainittu haittavaikutus pienenee mitä pidemmälle ammut, koska luoti lentää valtaosan matkasta alisoonisena vs. lyhyemmät matkat.

[jartsu]

Tarkotit varmaa 325ms

[MOj]

En tarkoittanut. Transsooninen alue loppuu jonnekin 1,3M tuntumaan.

[MOj]

Tuo mainittu Velocitor taitaa kulkea +430ms.

[jli]

Ja se lentoaika voi toimia nyrkkisääntönä muttei asiaa selitä, koska eri luodeilla on laskuri- ja parhaan käsitykseni mukaan myös kokeilupohjaisesti eriävä tuulipoikkeama samalla lentoajalla. Tai pienempi poikkeama pidemmällä lentoajalla. Tyypillisesti luotien paino ei ole sama, mutta ainakin laskureilla saanee sellaisenkin esimerkin väännettyä (ja sitten voi kokeilla pitääkö se livenäkin paikkansa).

Koska "sivutuuli" on luodista katsottuna suoraan edestä tulevan vastusvoiman sivukomponentti (massapisteen liikeradan suhteeen), silloin ainoa vaikuttava aika on aikaero vastuksettoman lennon ja toteutuneen lennon välillä.

Jos nopeus pysyisi samana, silloin pituussuuntaista vastustakaan ei olisi, eikä sillä näin ollen voisi olla myöskään sivuttaiskomponenttia. Silloin "sivutuuli" ei lainkaan poikkeuttaisi luodin lentorataa - täysin lentoajasta riippumatta. Luoti vain kääntyisi lennon aikana vallitsevaa virtausta vastaan kuin tuuliviiri, mutta ei siirtyisi (koska vastuksettoman tuuliviirin edestä ei tule mitään voimaa mikä sitä siirtäisi). Vastaavasti, mitä suurempi luodin vastus on, sitä pidempi on vastusvektori ja sen sivuttaiskomponentti (tuulipoikkeama).

Oleellinen pointti on se, ettei luoti välttämättä mene sinne minne se osoittaa, vaan se menee sinne, mihin sen massakeskipiste liikkuu. Luodin osoittama suunta riippuu senhetkisestä virtauksen suunnasta.

Tämän vuoksi myös tuulipoikkeama on suoraan verrannollinen "sivutuulen" nopeuteen: kun tuulen nopeus on X, on sivuttaiskomponentin pituus X. Kun nopeus on 2X, on komponentin pituus 2X, eikä esimerkiksi X^2.

[jthyttin]

No jos väliainetta ei ole (tai sen vaikutus negatoidaan) niin eihän siellä ole mitään "sivutuultakaan" joka vaikuttaisi lentoon. Eli sinällään 1-2 perusedellytystä teorialle täyttyy, mutta se että vastuksettomassa lennossa ei ole "sivutuulivaikutusta" ei lisää teorialle uskottavuutta. En siis ota kantaa onko se uskottava vai ei.

[jli]

No jos väliainetta ei ole (tai sen vaikutus negatoidaan) niin eihän siellä ole mitään "sivutuultakaan" joka vaikuttaisi lentoon. Eli sinällään 1-2 perusedellytystä teorialle täyttyy, mutta se että vastuksettomassa lennossa ei ole "sivutuulivaikutusta" ei lisää teorialle uskottavuutta. En siis ota kantaa onko se uskottava vai ei.

Ei väliainetta tarvitse poistaa - ainoastaan pituussuuntainen vastus. Silloin myös tuulen vaikutus häviää. Esimerkiksi kuvitteellinen, äärettömän ohutseinäinen sylinteri olisi pituussuunnassa vastukseton (aliäänivirtauksessa, jos kitka jätetään huomioimatta), mutta sivusuunnassa vastus olisi suuri. Siitä huolimatta sivutuuli ei vaikuttaisi siihen. Eli tuubi kääntyisi virtausta vastaan, muttei lähtisi seilaaman sen mukana sivulle.

[jthyttin]

Niin, eli väliaineen sijaan poistetaan "luoti".

[jli]

Niin, eli väliaineen sijaan poistetaan "luoti".

Tuollainen luoti olisi sivusta päin katsottuna vielä samannäköinen kuin oikeakin - sillä vain olisi hyvin pieni pituussuuntainen vastus verrattuna sivuttaissuuntaiseen vastukseen. Sitten havaitaan, ettei "sivutuuli" poikkeuta tällaista luotia reitiltään. Miksei? Siksi, ettei sivutuulta ole olemassa - siis luodin näkökulmasta.

Jos sivutuuli olisi olemassa, se heittäisi tuollaisen luodin sivuun kuin höyhenen. Tavallisen luodinkin poikkeama riippuisi sivuttaisesta vastuskertoimesta eikä pitkittäisestä, ja vastusvoima olisi verrannollinen tuulen nopeuden neliöön.

[Long Range]

Kaiken teoreettisen mietiskelyn keskellä tärkeintähän on kuitenkin se,että ampuja tietäisi kuinka paljon hänen ase & patruuna yhdistelmä vie tuuleen miltäkin matkalta.
Ja löytyisikö yhdistelmä joka vie vähemmän tuuleen kuin joku toinen yhdistelmä.

Ja tietty osaisi arvioida tuulen voiman/vaikutuksen kulloisissakin ampumatilanteissa.

Itsellä tuon ihmettely alkoi oikeastaan v.2012,kun suomalaiset piekkari kasa-ampujat menivät USA:han MM-kisoihin.

Menestystä ei Suomi sedille&tädeille sieltä herunut.Jenkit suorastaan dominoivat ko.kisoja.Osin varmasti tunsivat "kotiratansa" tuuli metkut,mutta tuliaisina tuli muutakin.

Suomalaiset saivat ampua siellä kokeeksi myös Jenkkien aseilla.Suurin ihmettelyn aihe oli se kuinka paljon tuulen vienti oli pienempi Jenkkien piekkareilla ammuttaessa kuin heidän omillaan.
Siis suomalaisten omillakin patruunoilla.
Kun ampumakenttä on täynnä viirejä,niin tuulen suunta ja voima on erinomaisen tarkasti näkyvillä.

Siihen aikaan suomalaisten parhaatkin piekkarit olivat "vain" hyväkäyntisiä,mutta ei huippukäyntisiä.

Aseen&patruuna yhdistelmän hyvä käynti korreloi näköjään aikas hyvin myös tuulenvientiin eli mitä parempi käynti,sitä pienempi tuulen vienti.

Lyijyluoti erityisesti olisi saatava matkaan ABSOLUUTTISEN pyöreänä ja myös rihlapalkki uriltaan ABSOLUUTTISEN homogeenisena ja piipussa ei tietty saa olla ahtaampaa kohtaa piipun suuta aiemmin.
Siksi katkaisukohta ja piipun suun viisteen laatu tärkeitä.

Kun ratchet rihlauksen ja matalapalkkisuuden uskotaan antavan hiukan pienempää tuulenvientiä,niin äkkiähän tuosta voi ajatella,että jos % virhe piipun tekijällä on vakio,niin matalapalkkisessa piipussa urasyvyys/palkki korkeus on tuhannesosa milleissä pienempi ja mittaheittokin tuhannesosa milleissä pienempi-->Luoti homogeenisempi lentomatkalla.

Kuitenkin jankutan vielä asiaa jos/kun luoti lentää isompaa spiraalia ennen vakaantumistaan,niin se olisi haavottuvaisempi tuulelle ja tuulen viennille tuon spiraalin aikana ja jopa niin,että JOS taulu on "spiraalin kohdalla" niin silloin Vo tai V3 lähtönopeus hajonnalla on suurempi merkitys osuntaan kuin jos taulu on pienen putken kohdalla.

Yllytän kaikkia ampumaan viirien kanssa radalla mahdollisimman paljon vaikkei niitä TA hommassa / metsästyksessä sitten käytössä olisikaan.Siellä tuulenvienti on edelleen isolta osin "sivistyneitä arvauksia".

Lyhyiltä matkoilta tuulenvienti erot ovat tietty pienempiä (esim. piekkari 50 m) ja tuulikotin määrä tulee parhaiten esille vain todella hyvin käyvillä ase & patruuna yhdistelmillä.

Vaikka täällä keskusteluissa kuljetaan hivotellen TA ammuntaa / kasa-ammuntaa,niin en yhdenäkin keksi luotiaseiden ampuma lajia,jossa paremmasta käynnistä / pienemmästä tuulenviennistä olisi haittaa vaikka muuten eroja onkin.

Tuon vuoksi näen lajien välisen keskustelun / kehittelyn hyvänä asiana.

Olisiko mottona: "Pieni kasa,mutta keskelle taulua".

Timppa

Ps.Jos Laulumaa sanoisi minulle,että näiden 2:n piipun välinen tuulenvienti ero 100 m:iin on 3-5 mm,niin en ole kyllä eka joka haraa vastaan....

www.lapua.com/finnish-benchrest-shooter-jari-laulumaa-broke-2-gun-agg-world-record-with-lapua/

[Long Range]

Jenkeillä keskustelu käynnissä Lapuan 22 LR patruunoiden nopeuksista/käynnistä/tuulenviennistä yms.

Kevin Nevius on menestynyt piekkarin asentoampuja (myös Lapua Team USA jäsen)  ja Lones Wigger on ammunnan raskas nimi takavuosilta:

https://en.wikipedia.org/wiki/Lones_Wigger

Otin Kevinin viestistä kopion ja kääntelin google kääntäjän/rallienglannin avulla:

Lones Wigger ja minä puhuimme ottelussa monta vuotta sitten (kun hän oli tekemisissä Federalin kanssa) RF-patruunan ja nopeuksien historiasta. Uskon, että teollisuudessa vallitsi yksimielisyys siitä, että kauan sitten todettiin, että keskimääräisten valmistettujen nopeuksien nostaminen tuotti kaiken kaikkiaan parempaa tarkkuutta - mutta tunnustettiin myös, että pienemmät nopeudet tuottivat pienemmän tuulen viennin. Nopeuden mediaani 1070 jalkaa sekunnissa (326 m/s) hyväksyttiin kahden muuttujan parhaaksi sekoitukseksi.

Federalin alkuperäinen UM1 (yliäänitaajuus) Ultramatch oli uskomatonta tavaraa - luultavasti yhdenmukaisin erä sen päivän suurten ampumatarvikkeiden joukossa, mutta tuulen vienti, etenkin 100 jaardin kohdalla, tuhoaisi aloittelevat ampujat (joista olin yksi tuolloin, kun se esiteltiin - luultavasti olen edelleen yksi! LOL). Lones kertoi minulle aina, että tarkkuus oli tärkein asia, ja että hyvät ampujat (ja korkealla tasolla ampuvat olympiaurheilijat) tarvitsivat tarkkuutta - he olivat todennäköisesti jo taitavia tuulilukijoita, mikä on todennäköisesti totta (varsinkin hänen tapauksessaan!).

Yleensä olen edelleen hyvin samaa mieltä. Minun on ollut paljon helpompaa löytää suuri tarkkuus paljon nopeammalla kuononopeudella. Mutta haku jatkuu molemmille - hitaalle erälle, joka ampuu hyvin, mutta sitä on vaikea löytää, ja IMHO: ta on vaikeampaa virittää kerran löydetty. Mutta ampumalla  100 jaardiin, ero tuulen viennissä on ilmeinen etu. Se varmasti ostaa sinulle pisteitä antamalla paljon kymppejä, kun taas toiset ovat yhdeksän renkaassa.

Summa Summarum tuostakin tukea itselleni:

Kun en ole maaimanluokan tuulenlukija niin katselen edelleen hitaampia paukkuja.Tuulenluku virhe ei näy niin rumasti taulussa.Ja myös ilman viirejä ammuttaessa hitaista on etua.

Timppa