Kosteuden ja kuivuuden vaikutus ruudin ominaisuuksiin?

[kompressiolataaja]

Tarkoitus on herättää ajatuksia ja pohdiskelua ruudin kosteuden ja liuottimen vaikutuksesta ruudin ominaisuuksiin välillä ruutipurkinavaus => patruunan ampuminen.



Omilla ruutivaaoilla olen onnistunut mittaamaa samalle ruuti annokselle eri painoja kun lataus on ollut huoneilman vaikutuksen alaisena.



Mikä on seuraavien poikkeavuuksien vaikutus ja mahdollisuudet minimoida ne?



Ruudissa olevan liuottimen haihtuminen:



Purkissa olevasta ruudista haihtuu liuotinta hajun perusteella jolloin pinnalla oleva ruuti haihduttaa enemmän liuotinta ja sen ominaisuudet muttuvat verrattuna muuhun ruutiin.



Yksi apukeino on tietenkin aina sekoittaa ruutipurkin sisältö => saadaan tasalaatuisempi seos. Ongelmana on edelleen se että anostelijassa tai muussa astiassa oleva ruuti joutuu huoneilman kanssa tekemisiin ja luonnollisesti pinnalla oleva ruuti joutuu olemaan voimakkaamin ilmankanssa tekemisissä jolloin syntyy eroja ruudin kosteus pitoisuuksissa ja liuotin pitoisuuksissa.



Kun ruuti on imenyt itseensä kosteutta muuttu massa ja paloominaisuudet jolloin on todennäköisesti suurempaa vaihtelua lähtönopeuksissa ja piipun värähtelyssä verrattuna ruutiin joka ei ole saanut kosteutta.



Patruunoita ladatessa siis kostea ruuti antaa pienemmällä määrällä saman lukeman ruutivaakaan ja sen paloominaisuudet ovat muuttuneet.



Paljonko taas vaikuttaa se kuinka tiivis on hylsynkaula ja nallitila ja sitäkautta kentällä ruutiin sitoutuvan kosteuden vaikutus ballistiikkaan. Esim koko syksyn mukana kulkeva lipas jossa patruunoita versus tyhjiöpakatut patruunat?



Mahdollisia toimenpiteitä:



-Ruudista liuottimen poistaminen kuivurilla (vakioidut kuivaus olosuhteet).

-Ruudin kosteuttaminen keskimääräiseen ilmankosteuteen (tila jossa vakio ilmankosteus ja lämpötila).

-Patruunoiden lataaminen tilassa jossa sama vakioitu ilmankosteus ja lämpötila.

-hylsynkaulan ja nallin tiivistäminen. (kenelläkään tietoa mitä sotilaskäytössä on käytetty tiivistykseen? / kuinka tiiviisen lopputulokseen päästään supistus asteella ja niippaamisella?



Suurin osa nallimassoista eivät ole kovin herkkiä imemään ilmankosteutta itseensä mutta aineissa on eroja ja pienetkin asiat vaikuttavat kokonaisuuteen jolloin myös nallien käsittely vakio olosuhteissa ei ainakaan haittaa lopputulosta.



Ajatuksia.



Kostealla ruudilla kovemmat lähdöt?

Kostea ruuti oletettavasti palaa hitaamin kuin kuiva ruuti jolloin ruutilatausta voidaan nostaa ja ruutiin sitoutunut kosteus höyrysty ja laajenee palotapahtumassa jolloin syntyneiden kaasujen määrä on oletettavasti suurempi. (jotta hyödyn saa ulosmitattua on työn määrän oltava suurempi luodin piippuvaiheen aikana)=> pitkää piippua. :think:

[mysteryman]

Tästä tuskin löytyy valmiita kokemuksia mutta jaa ihmeessä omia testituloksiasi tänne. Aloita nyt vaikka siitä että millaisia prosentuaalisia eroja olet nähnyt ruudin massassa sen kuivuessa/kostuessa? Minkälainen vaaka sinulla on käytössä ja miten olet hoitanut kaliproinnin?

[kompressiolataaja]

Eli ilmiö johon olen omasta mielestäni törmännyt on seuraavanlainen:



Ladatessa patruunoita olen annostellut okean määrän ruutia ruuti vaalla niin tarkkaan kuin olen pystynyt. Digitaalinen hornady ja ennen sitä oli käytössä RCBS manuaalisena.

Mittattuani oikean annoksen olen joskus keskeyttänyt lataamisen joksikin aikaa => tehnyt jotain muuta noin 30 min. Palatessa lataus työn äärelle sitä mielellään vielä varmistaa annoksen oikean painon.

Jolloin on ollut mitattavissa oleva ero jonka olen korjannut muuttamalla ruudin määrää. Ruuti mitä olen käyttänyt on ollut hitaasti palavaa sorttia ja 30-06 latauksia olen muistaakseni tuolloin tehnyt.



Itse en pääse testailemaan kuin korkeintaan ensiviikolla tai sitten lähempänä kesää. Kiinostaa että onko kukaan huomannut samaa ilmiötä/tehnyt tarkempia kokeiluja.

Kun kaikelta muulta ehtii voisi toteuttaa kokeilun kuinka suuria prosenttuaalisia eroja painossa saan aikaiseksi altistamalla ruutia erilaisille ilmankosteuksille. Tosin kokeilu olisi vain suuntaa antava koska asiallista kosteusmittaria ei ole vielä käytettävissä.



Lisäksi voisi kokeilla millaisia nopeuden ja kasojen muutoksia ilmenee eri olosuhteille altistettujen annoksien välillä.

[mysteryman]

Ilmiö jonka olet mitannut on mitä ilmeisemmin tässä vaa'an ryömiminen lämpötilasta johtuen. Kaikki digivaa'at ryömivät jonkin verran lämmetessään vaikkakin kalliimmissa on parempi lämpötilan kompensointi.



Ryömiminen on ilmeisintä vaa'an taarauksessa mutta sitä tapahtuu myös absoluuttisessa tarkkuudessa. Taarauksen ryömimisen saa poistettua taaraamalla vaa'an joka kerta ennen punnitusta. Absoluuttisen tarkkuuden ryömintää voit koittaa kontrolloida kaliprointipainon avulla. Eli valitse joku metallikappale jonka paino on suurin piirtein sama kuin punnitsemasi ruutilataus. Punnitse ruuti ja kaliprointipaino ajanhetketkellä nolla. Sitten punnitse molemmat ajanhetkellä t ja tutki muutoksia. Mikäli vain ruudin massa muuttuu sitten on tosiaan kyse ruudin ominaisuuksien muutoksista. Muuten kyseessä on ainoastaan mittausvirhe.

[kompressiolataaja]

Täytyy jatkaa testailuja kun ehtii.

Uusi parempi vaaka on tilauksessa.

Ilmeneekö noissa manuaalisissa vaaoissa samaa ryömimistä lämpötilasta johtuen?

[mysteryman]

Mekaanisissa vaaoissa ei ryömintää esiinny mikäli sen lämpötila muuttuu tasaisesti kaikissa osissa. Mutta sellaisessa ei ole myöskään sisäistä lämmöntuottoa niin ei sen lämpötila sisällä edes mihinkään merkittävästi muutu.

[TTS]

Kosteuden vaikutuksesta ja muustakin oli mielestäni hyvin juttua Vihtavuoren vuoden 2002 latausoppaassa.

Alla on kyseinen latausopas.



https://drive.google.com/file/d/0B_yEvj5sORgWVzllUG1BcV9ZelU/view?usp=sharing">//https://drive.google.com/file/d/0B_yEvj5sORgWVzllUG1BcV9ZelU/view?usp=sharing