Selailin täta keskustelufoorumia jossa nimimerkki JPL kyseli TRG-21 käynnistä 300m. jossa joku koheltaja antoi testi tuloksia 45-80mm.ilmeisesti lonkalta ammuttu 8 grammasella.minun trg käy 100m 5-10m 300m20-40mm. tuelta kylläki ammuttuna. miten muitten trg käy
Joo, kyllähän ne TRG:n parhaimmat 3-5 laukauksen kasat varmasti lähellä antamiasi mittoja ovat, mutta Koheltaja puhuu aseen ns. ominaiskäynnistä. Eli kasvatetaan sitä kasaan ammuttavien laukausten määrää ja otetaan vaikkapa kymmenkunta niitä kasoja niin puhutaan aivan eri luokan kasoista kuin ovat 3-5 laukauksen "tuurikasat"
Jos aseesi käy noita mainitsemiasi kasoja ihan poikkeuksetta niin kannattaa mennä kasa-ammunta kisoihin, noilla tuloksilla sijoittuu jo kymmenen sakkiin......... :wink:
Omalla TRG 22:lla parhaat 5 laukaksen "tuurikasat" 12 mm / 150m
ja 34mm / 300m.
Luepas ase lehti no4 2003.siinä on vähän testi tuloksia trg käynnistä 100m
Noilla finnfolwin kasoilla on käytännössä aina mitaleilla suomen kasa kisoissa.Tervetuloa koittamaan :lol:
Finnfowl:
Minkä mallin (rosteri tms?) ja minkä ikäinen se sun TRG on?
Varmasti ko. käynti on mahdollista TRG:llä, mutta kuten em. kirjoitti, tarkka-ampujat määrittelevät käynnin vähän eri speksein kuin me tavalliset ampujat. Useamman nipun laukaussarjat kertovat aseen todellisen käynnin, se on totta, mutta pieneen maallikonkallooni ei tosin vieläkään mahdu, mihin sitä todellista käyntiä tarvitaan, kun ns. kuumassa tilanteessa ei pysty ampumaan muutenkaan kuin muutaman laukauksen ennenkuin alkaa tulemaan sirpaletta niskaan, eli kyllä niillä muutamalla ensimmäisellä laukauksella on merkitystä tehtävän onnistumisen kannalta. Harvoinpa nimittäin porukka jää seisoaltaan tutkailemaan, että mistä ammuttiin kun ensin kaveri kaatui ja sitten kuului laukauksen ääni. Ihan uteliaisuudesta olen tsekkaillut tarkka-ampujien historiaa ja elämänkertoja, ja harvoinpa ne tekevät samanlaisia syöksyjä eteenpäin samasta kohtaa kuten esim. mainitaan P. Sarjasen teoksessa Valkoinen Kuolema. Edesmennyt Carlos Hathcock ampui muistaakseni 93 vihollista, ja taisi osumaprosenttikin olla lähempänä sataa kuin yhdeksääkymmentä. Eikä sillä luultavasti ollut mitään tekemistä aseen todellisen käynnin kannalta. Vai miten se menee? One shot - one kill?
Mihin tarvitaan enempää? En todellakaan ole mikään asiantuntija, mutta jos joku menee ja ampuu 30 vihollista 2 tunnin aikana ta-kiväärillä paljastumatta, on aika tekijä.
Nyt ei jaksa enään, rautalanka on lopussa enkä jaksa ratakiskosta vääntää mallia.
Näitä asioita on puitu kymmeniä kertoja näilläkin sivuilla joten poistun tästä keskustelusta takavasemmalle etsimään niitä hitsilaseja että pääsen jatkamaan ammuntoja.
Eiköhän sen ominaiskäynnin perustarkoitus ole kertoa se minkä kokoiseen maaliin osut tietyltä etäisyydeltä tietyissä olosuhteissa
Vaikka saat ammuttua radalla 300m:ltä 20mm:n kasan kertaaalleen tai pari, niin se ei todellakaan tarkoita että pystyt aina ampumaan tuolta matkalta liki "silmienvälilaukauksia".
Jos huomioon otetaan vielä muuttuvat olosuhdetekijät niin homma vaikeutuu enstisestään........
vuoden vaha mustalla piipulla .asetta on vähän viritetty painoa lisätty etu tukissa levennys .jos lähdetään ampumaan 6ppctä vastaan tyynessä kelissä ei ole mitään mahdollisuuksia pärjätä kasa-ammunassa.eikä edes pienessä tuulessa. pieni vinkki kunnon kasa-ammunta tuet ei mitään veteliä hiekka pussia varsinkin perän alla kunnollinen tuki.
Kyllähän noilla kasoilla pärjää kelissä kun kelissä...
Olen ymmärtänyt ko. asian niin, että ase/patruuna yhdistelmällä voit ampua esim. tasaisia -30mm/5lauk. kasoja joka päivä, mutta jos(kun) osumapiste vaihtelee päivänmukaan, taustakasan koko kasvaa. Eli jos viime kuussa osumapiste oli 8mm ylhäällä, toissapäivänä 15mm vasemmalla ja tänään 3mm. oikealla, et voi olla varma, että osut alle 15mm etäisyydelle tähtäyspisteestä ensimmäisellä laukauksella(= -30mm kasa). Käytännössä lienee enemmän kyse ase/patruuna/ampuja yhdistelmän käynnistä kuin pelkän aseen ominaisosunnasta, jolla ei mielestäni ole mitään käytännön merkitystä. Tällä osunnalla taas on suurikin merkitys, kun arvioit mihin voit osua ensimmäisellä laukauksella, eli yrittääkö lintua/vääpeliä päähän 200m päästä, vai odottaako että koko vartalo tulee esiin? :)
Tähän alkuun täytyy todeta, että itse olen vain kylätason ampuja.
JpL kirjoitti: "
Nopea Googlen käyttö sai minut poimimaan seuraavia lainauksia]How much wind did he encounter in Viet Nam? "it was considerable. I was shooting across a river, one time, and the wind just whistled down the river. I missed two bad guys in one day..."[/quote]
Eli jos Carlos Hathcock ampui yhden päivän aikana kahdesti huti niin hän ei olisi saanut enää missata kuin kaksi kertaa kahden Vietnam-komennuksensa aikana jotta osuma prosentti olisi ollut yli 95. Tosin en voi tietää mistä tämä JpL:n osumaprosentti on peräisin.
Lainaa
Eli monsuuni kaudella tuuli rajoitti TA-toimintaa, tai ainakin veikeutti osumista.
Lainaa
Ei taida olla kenellekään mikään yllätys miten puutukki soveltuu Vietnamin viidakoihin. Mutta onneksi silti osumaprosentti oli lähempänä sataa kuin yhdeksääkymmentä prosenttia...
Lainaa
- - - - - -
In 1967, Hathcock set a record for the longest combat kill with a 0.50 caliber BMG mounting a telescopic sight. The distance was an astounding
Mitäpä tähän sanoisi, One shot - one kill. Näinhän siinä kävi.
JpL kirjoitti:"
Tietääkseni tarkkuutta voidaan mitata useilla eritavoilla. Jotkut käyttävät mittarina aseella ammuttua pienintä kasaa. Se on täysin perusteltu tapa mitata aseen käyntiä/tarkkuutta. Koska jos aseella on kerran ammuttu 10-pennisen kokoinen kasa niin ase on siihen pystynyt. Toisin sanoen Zelezny on heittänyt keihästä 98,48 metriä. Hän on sen tehnyt ja sillä selvä. Ei hänen tarvitse toistaa kolmeakymmentä kertaa kuinka pitkälle hän heitti.
Mutta ehkäpä hieman paremmin tarkkuutta (ase-patruuna-ampuja-kompinaatio) kuvaa ammuttujen kasojen keskiarvo. Siinä ammutaan muutama kasa ja lasketaan niistä keskiarvo. Tämä on melko yleinen tapa ase-lehdistössä.
Suurinta aseella ammuttua kasaakin voidaan pitää (ase-patruuna-ampuja-kompinaation) tarkkuuden mittarina. Mutta onko millään aseella vielä ammuttu sen suurinta kasaa? Aina voi mennä huonomminkin ja aina voivat asiat mennä enemmän pieleen. En keksi suurimmankasan mukaan mitatulle tarkkuudelle muuta käyttöä kuin rauhan ajan poliisi/antiterroristijoukkojen tarkka-ampujille joiden on
Paljon myös käytetään ns. suhteellisia tapoja mitata (ase-patruuna-ampuja-kompinaation) tarkkuutta. Joissa ammutaan
Eli mikäli puoliautomaattikiväärillä aseistautunut tarkka-ampuja tietää osuvansa 2 MOAn kokoiseen kohteeseen 90% todennäköisyydellä. Ja hän ehtii ampua kohdetta kaksi kertaa ennen kuin se katoaa näkyvistä, niin todennäköisyys sille että ensinmmäisen luoti osuu on 90%. Mutta mikäli hän ampuu ensimmäisen luodin huti, niin todennäköisyys sille että seuraava osuu en edelleen 90%. Joten todennäköisuus sille että kumpikin luodeista menevät ohi on 1%, joten jompikumpi, (joko ensimmäinen tai toinen) luodeista osuu 99 prosentin todennäköisuudellä.
Tarkkuuta voidaan mitata myös mallilla Olut malja. Mikäli ase-patruuna-ampuja-kompinaatio osuu 30 laukauksella tietynkokoiselle alueelle, niin maalaisjärjellä voidaan olettaa että mahdolliset muutkin laukaukset osuisivat tuohon nippuun melko suurella todennäköisyydellä. Samalla maalaisjärjellä voidaan päätellä, että ampuja-ase-patruuna osuu samankokoiseen maaliin
JpL kirjoitti]En todellakaan ole mikään asiantuntija, mutta jos joku menee ja ampuu 30 vihollista 2 tunnin aikana ta-kiväärillä paljastumatta, on aika tekijä.[/color]"
No niin mietitäänpä asiaa rata-ammunnan kannalta. Luulenpa että tämä kaksi tuntia on valittu ajaksi seuraavista syista johtuen. Ei elo mielekästä ampua 30 laukausta putkeen rekyylin ja aseen lämpenemisen takia. Toisaalta ei ole mielekästä venyttää ampuma-aikaa koska ratavuorot eivät veny. Samalla tavalla voidaan ihmetellä hirviradalla. Mielestäni sekin on aika tekijä joka ampuu kymmenen hirveä samaan läjään muutamaan minuuttiin ja kun ajokin on vielä kahteen suuntaan. :D :D :D
En tiedä olenko ymmärtänyt asian oikein mutta näin minä olen asian käsittänyt ja tämä on vain minun mielipiteeni, mutta eikö keskustelupalstan tarkoituksena ole juuri vaihtaa mielipiteitä.
Hatchkockin 93 killiä olivat confirmed kills. Eli upseeri joko näki kaadot tai siten Hatchkock kävi hakemassa ammutun varusteet todisteeksi.
Oman arvionsa mukaan varmoja tappoja oli paljon enemmän mutta ne eivät täyttäneet tätä "confirmed killin" määritelmää. Vähän samaa kuin lentäjillä joilla on esim. 93 1/3 pudotusta ja todellisuudessa ovat pudottaneet vähintään 150 konetta.
Eikä se one-shot-one-kill ollut Vietnamissakaan mikään yksi totuus. Yhden ta-miehen bravuuri oli ylläköissä (VC yllätti) tulittaa XM21:llä kertatulella 30cm maanpinnan yläpuolelle suojatulta tähtäilemättä sen kummemmin. Tulosta tuli "riittävästi" vaikka metodilla ei ollutkaan mitään tekemistä ta-toiminnan kanssa.
Tässähän kysyttiin nyt aseen ja siinä parhaiten käyvän patruunan käyntiä kolmeensataan metriin,ja parhaiten sille etäisyydelle käyvä patruuna ei ole useinkan se millä te ammutte 800 metriin jantteria.
Jos haluaisi aseen ja patruunan käyntiä viimeisen päälle testata,niin ase pitäisi olla penkissä,jossa se ottaisi joka laukauksen rekyylin samalla lailla vastaan ja palaisi laukauksen jälkeen samaan pisteeseen.
Jos testataan ase,patruuna,AMPUJA käyntiä,silloin voidaan ottaa taustakasat huomioon.
Joskus niitä kasoja mittailin ja ne oli muistaakseni siinä 40 mm paikkeilla.
Mutta nyt täytyy ladata jokunen paukku ja käydä koittamassa,sen verran alko kiinnostamaa
Kuinka monta laukausta pitäisi yhteen nippuun ampua,että voisi mitata ja sanoa että miten se ase,patruuna,ampuja viritys käy?
Jos ammun 20 laukausta niin varmasti muutama nypy tulee ja kasvattaa kasaa.Ja se ei taas aseesta johdu.
Tämä oli myös kylätason ampujan näkemys asiasta.
Vaikka lupauduin pitämään turpani kiinni tässä keskustelussa niin kommentoidaan kuitenkin. Arnold puhui paljon mutta asiaa käynnin määrittämisestä joten se asia tuli selväksi.
Suurin ihmetyksen aihe on nämä ikuiset "kärpäset" jotka ei kuulema koskaan johdu aseesta/patruunasta vaan vika on aina ampujassa????
Onko koskaan tullut mieleen että kun kyse on ampumisesta jossa vaikuttaa useampi tekijä niin erittäin harvoin voidaan nimetä yksi osatekijä osunnan kasvattajaksi?
Onko koskaan tullut mieleen että ne "kärpäset" on helppo laittaa ampujan tai "piipun epäsuotuisan värähtelyn" piikkiin siksi että ei välttämättä ymmärretä kokonaisuutta?
Onko koskaan tullut mieleen että jos niitä lipsahduksia sattuu niin onko ne lipsahdukset poikkeuksetta niitä "kärpäsiä"? Vai kuvaavatko ne "kärpäset" ase/ampujan todellista suorituskykyä ja ne "lipsahdukset" onkin siinä pienessä nipussa?
Onko koskaan tullut mieleen että jos ei pysty analysoimaan omaa ampumista jokaisella laukauksella niin silloin on hyvin vaikea sanoa mikä meni pieleen. Myöskään jos ei pysty sisäistämään ase/ampuja kokonaisuutta niin mekaanisesti kuin dynaamisesti niin on vaikea saada niitä "kärpäsiä" tapettua.
Kuinka moni on analysoinut omaa ampumista jokaisen laukauksen jälkeen ja katsonut osumat rataputkella ja selvittänyt mikä meni pieleen?
Tosiasia on se että ei ole yhteen reikään ampuvia rautoja muualla kuin ampumakoneessa silloin kun raudat on kunnossa. Yksikään ampuja ei pysty koskaan ampumaan robottimaisen tarkasti laukauksesta toiseen, oli se ase aivan mikä tahansa.
Itse en kuulu edes kylätason ampujien kastiin eli omaa ampumistaitoa ei kannata kehuskella kovinkaan kummoiseksi. Olen ikuinen pessimisti osunnan osalta ja siksi en ole koskaan joutunut pienten :sattumakasojen joista on otettu "kärpäset pois": lumoihin vaan olen mielummin realisti käynnin suhteen.
Olen vuosien mittaan tehnyt kaikkeni että pystyisin jatkuvasti nakuttelemaan 20-40mm 5lks kasoja 300 metriin mutta nyt kun ikää on kertynyt niin olen huomannut että omalta osalta kyseiset suoritukset ovat täysin utopiaa. Jos joku, vaikka sitä vahvasti epäilen, pystyy kerta toisen jälkeen moiseen tulostasoon niin he saavat minulta ikuisen ihailun, kunnioituksen sekä ison viskipullon.
Viimeisin lauseke ei koske TM:ää, se on vienyt multa jo yhden sixpäkin :wink:
Moi,
Arnold ja Koheltaja kirjoittivat molemmat hyvin ja melko tyhjentävästi asiasta.
Lainaa
Näinhän se tosiasia on, kuten Koheltaja kirjoitti.
Joskus kauan sitten nuorena poikana muutamissa kiväärikisoissa tarkkailin sen aikaisen Itä-Saksan huippuampujia, jotka Beta-salvan ja ties minkä muunkin aineen voimalla kyllä toistuvasti naputtivat pienen pieniä kasoja kasoja kivääreillään ja tekivät muutamia MM-ennätyksiäkin. Hemmot vaikuttivat pölyissään enemmän roboteilta kuin ihmisiltä. Sellaistakin tapahtui 70-luvulla ja vielä 80-luvun alussa. Eipä ollut tulloin vielä paljon doping-testejä; pistää miettimään, että kuinka monta "ennätystä" onkaan tehty epärehellisin keinoin.
No niin, ainoastaan ampumakoneella (ei ampujan vaikutusta) kliinisellä sisäradalla (ei olosuhdetekijöitä) pystytään melko absuluuttisesti mittaamaan aseen kuin aseen todellinen ominaistarkkuus; tämä lienee kaikille itsestäänselvää. Valitettavasti ns. ballistisia testisisäratoja ei löydy joka nurkalta, vaan yleensä ainoastaan patruunavalmistajilla ja asevalmistajilla.
Onneksi kuitenkin nykyisin monet asevalmistajat testaavat myymiensä aseiden ominaistarkkuuden em. radoilla ja ampumakoneilla. Keskisytytteisten tarkkuuskiväärien ollessa kyseessä ampumaetäisyys on joko 100 jaardia tai 100 metriä; monesti myös molemmat matkat. Testilaukausten määrä vaihtelee yleensä kolmesta viiteen; viisi lienee yleisin standardi. Testipatruunat ovat pääsääntöisesti tehdasladattuja Match-patruunoita ja HUOM! ominaistarkkuus määritellään ja taataan vain niille tai aivan vastaaville tehdas Match-patruunoille.
Itse pidän tunnettujen asevalmistajien ominaistarkkuusmääritelmiä erittäin luotettevina tänä päivänä. Valmistajien määritellyt ominaistarkkuudet ovat konservatiivisia eli ominaistarkkuus määritellään hieman huonommaksi kuin mitä se todellisuudessa itse asiassa on. Syynä tähän on valmistajien oma varovaisuus, halutaan pelata varman päälle ja erityisesti nykyiset miltei globaalit yhdenmukaiset tuotevastuulait. Asevalmistaja, joka antaa katteettomia lupauksia ja takeita joko yksityisostajille tai organisaatio-ostajille (kuten esim. poliisi, asevoimat jne...) menee hyvin pian konkurssiin tai vähintäänkin joutuu maksamaan mittavia korvauksia maineen menetyksen mukana.
Todennäköisesti suurin osa nykyisistä keskisytytteisistä kivääreistä oli ne sitten pulttilukko, vipulukko, itselataavia jne... on huomattavasti tarkempia ominaistarkkuudeltaan kuin mitä niiden ampujat pystyvät niistä ottamaan irti eli itse kivääri on paljon tarkempi kuin mihin ampujan omat taidot riittävät missään oloissa.
Teknologian kehityttyä tämän hetken tasolle tietokoneohjatut laitteet pystyvät valmistamaan aseiden eri osat äärimmäisen toleranssitarkoiksi. Samoin laadunvalvonta ja eri laadunvalvontametodit ovat huomattamasti parantuneet esim. siitä, mitä ne olivat vaikka 25 vuotta sitten. Yksinkertaisesti tiivistettynä, massatuotantona pystytään valmistamaan lähes identtisiä ja tarkkoja aseita laadun siitä mitenkään kärsimättä.
Kannattaakin aina ottaa tarkoin selvää siitä, minkä ominaistarkkuuden asevalmistaja on taannut valmistamalleen aseelle ja millä patruunalla. Se on paras olemassa oleva lähtökohta, joka on joka tapauksessa verifioitu valmistajan kannalta olosuhteissa, joissa suurimmalla osalla aseen käyttäjistä ei ole mahdollisuutta testata asetta.
Tarkkuuskiväärin käytiin radoilla vaikuittaa jo edellä todetut tekijät: Ulkoiset ammunta-olosuhteet, itse ase, tähtäin, patruunat ja lopulta eniten itse ampuja. Variaabeleita on useita ja yksittäisen muuttujan erottaminen vaatii vuosien kokemusta ja siltikin sen tunnistaminen on vaikeaa.
Ideaalia olisi, mikäli jokaisen ammutun laukauksen pystyisi analysoimaan 100%, kuten Koheltaja toi edellä esille. 100% jokaisen laukauksen analysointi lienee kuitenkin mahdottomuus meille kaikille. Toki kokeneet ampujat tunnistavat omat heilahduksensa ja nykimiset ammuttaessa ja voivat ns. "kutsua" ammutun laukauksen etukäteen, kun havaittu virhe on tapahtunut; esim. nykäisy juuri liipaisinta painettaessa vaikkapa vasemmalle ja alas, jolloin voi todeta tähystäjälle (mikäli sellainen on vieressä), että meni tähtäyspisteestä vasemmalle sen ja sen verran ja tähtäyspisteestä alas sen ja sen verran - oma moka. Harvoin kuitenkaan pystyy täsmällisesti edes näinkään "helppoja" mokia aina tunnistamaan ja anylysoimaan joka laukauksen suhteen.
On tämä niin vaikea laji, mutta niin mielenkiintoinen ja haastava - koskaan ei opi täydellisesti, mutta siinäpä se suola onkin, aina löytyy uutta opittavaa.
Carpe Diem,
MJ
Mikä se tuuri kasa tarkoitaa. JPL vertasi hyvin zelesnyn keihäänheitoon.vaihdetaapas lajia Tarkkuusammuntaan.Suomesta löytyy tuhansia kasa- ampujia joista oi 100 harrastaa kilpailemista. loput harrastaa omaksi iloksee eikä kilpaile niinkuin minäkin. ja velä niin että yritetään aseesta saada maksimaalinen tarkkuus hyvilla luodeilla latauksilla ja ammutaan vain hyvissä keleissä. palataanpa TRG-22 ampumiseen en väitä että jokainen 300m kasa pysyy 20-40mm kasassa. jos aseen nimike on tarkkuuskivääri ja maksaa yli 2000€ niin pakkohan sieltä on tarkkuus löytyä joka aseesta.
Suurin ihmetyksen aihe on nämä ikuiset "kärpäset" jotka ei kuulema koskaan johdu aseesta/patruunasta vaan vika on aina ampujassa????
Tarkoitin että jos ampuja huomaa että ristikko ei ollut kohdalla kun laukaus lähti,silloin on varmaan perusteltua ottaa se pois laskuista.
Kyllähän ne laukauset näkyy tähtäimen läpi valkoisesta taustasta.
Mutta on ne kasat sitten 10mm tai 100 mm niin ei vaikuta minun ammunta harrastukseen mitenkään,jatkossa paukuu myös.
ammuta on matavaa hommaa mutta otaa se luonnon päälle kieltämättä kun neljä laukausta samassa reijässä ja yrittää ottaa viimesen laakin varmanpäälle ja tulee kärpänen vaikka laukaus oli omasta mielestä hyvä
Lukaiskaa joutessanne, jos ette ole vielä lukeneet, Kaliberi 7/2005. Siinä on parin aukeaman juttu otsikolla "Ampuma-aseen tarkkuuden arviointi". Eikä mikään ihan kevyt raapaisu asiasta.
Ei tässä muuta...
Näin on.Sitten kun ammunta ei tunnu enää hauskalta on parempi lopettaa.
Jos kastaa jokasen luodin Raidiin,auttaisko se noihin kärpäsiin?
teetä VP kinnusen joukolla kasa ase niin pääset eroon kärpäsitä
Kyllä jos nyt olisin asetta ostamassa niin teettäisin sen sepällä.Mutta kyllä tehdas aseen tarkkuus riittää minulle,on se ase sitten mikä vaan.
Lainaus käyttäjältä: finnfolw
Taitaa finnfolwilla olla mersu tai bemari pihassa?Sika hintaisia,niin pakko olla hyviä...totuus monesti toinen.
ei oo bemarii vaan nissan micra eikä kinnusen asetta. vaan jalonen tervonen mäkinen.
Kävin tekemässä oman pienimuotoisen tarkkuus kokeen.Ase oli trg 21 rosteripiipulla,päällä swarowski 6-24x50 tds-4.Väreilynauhan tehoa lisäsin laittamalla ympärille foliota.
Matka oli aika tarkasti 295metriä,eli ei mikään 300metrin koeammunta.
Ammuin ensin viisi laukausta,aikaa niihin kului n.5minuuttia.Kävin tauluilla ja kasan koko oli 35mm.Ammuin toiset viisi samaan tahtiin,osumat oli alempana ja kymmenen laukauksen kasa oli nyt 48 mm.Kahdestoista laukaus on tuo ylhäällä oleva "kärpänen",yhdeksän muuta paukkua ei levittänyt 48 millin kasaa."Kärpänen" mukaan lukien kasa levisi 72 milliin.
Jos tolle "kärpäselle" pitäisi joku selitys antaa,niin se voisi olla vaikka ammunnan aikana tullut tunne,että pystyn ampumaan kaikki 48 millin nippuun.En pystynyt,ja se,että ase oli löysästi kiinni olkapäässä.
Korkeushajontaa tuli enemmän kuin sivu suuntaan,se voisi johtua että ase oli toisilla sarjoilla tiukemmin olkapäätä vasten.
Tällaista kasa ammunta tyyppistä ammuntaa en ole ampunut kuin n.200 laukausta,mitä olen latauksia haeskellut.Enempi tykkään pystykorvalla rauhassa naatiskella ja sitten laukaista.
Tämä ei varmaan kaikkea kerro aseen tarkkuudesta,mutta ainakin enemmän kuin ne kolme laukausta.
Trg on ylihinnoiteltu ase,mutta ei sitä voi huonokäyntiseksi sanoa.Ei ainakaan minun taidot riitä siihen mihin ase pystyisi.
Mutta ampuu sitten miten hyvin tahansa niin joku pistää aina paremmaksi.(//%3CURL%20url=%22http://imageshack.us%22%3E%3Cs%3E%5Burl=http%5D%3C/s%3E%5Bimg%5Dhttp://img466.imageshack.us/img466/9504/dsc000018ns.jpg)[/url][/img]
Arvasin että jotain unohtuu,lataus.
Luotina oli 10.85 scenar
Ruutina N150
Hylsy Lapua
Nalli CCI
Latauspituus 72.50
Muutama kuukausi sitten hommasin nopeusmittarin,silloin koitin sen toimivuutta näillä paukuilla,ja viidestä laukauksesta nopein oli 807 m/s ja hitain 804 m/s.
Ei taida ketään harrastaa TA-touhua näin hitaalla paukulla.
Hyvin tuntuu osuvan . varmasti kävis paremmin kunnon kasa tukilla. lataapas 10.85 72mm voi käydä vielä paremmin
Olis mielenkiintoista kun jonku kasa ammuntaan perehtynyt ampuisi samalla aseella.
niin kyllähän kai ta hommassa on kuitenkin kyse muusta kun kasan koosta... että osunko keskelle rintaa vai kaksi kolme senttiä sivuun ja jos osun vaikka viisikin niin luulen että kaveria heikottaa kummasti ja ainakin istahtaa hetkeksi... :lol: :lol: :lol: :lol:
Itse en ole käynyt ensimmäistäkään ta-kurssia.Tarkka ampuja 2 kirjaa olen lukenut ja tietty näitä sivuja.Olen huomannut että vaikka ampuisi miten pientä kasaa pöydältä,niin vaikeus tulee siinä,kun koitan bibodi tuelta ampua radalle tullessa ensimmäiset laukaukset tarkasti tiettyyn pisteeseen.En sitäkään paljoa ole koittanut,ehkä se parisataa kuulaa.Nyt olen saanut tuota sivu hajontaa vähennettyä aika mukavasti,kun muistaa vaan tarkistaa että asetta ei tarvii väkisin vääntää mihinkään suuntaan kun ottaa kohteen ristikkoon.
Sitten kun on hyvä asento niin siihen vielä hyvä laukaisu,siitä kai se lähtee.
Ja sitten tulee ne tuulikorjaukset vielä pidemmillä matkoilla....ja etäisyyden arviointi....opiskeltavaa riittää.
En minä ole tehnyt mitään vertausta Zelesnyyn...
Olisi varmaan parempi, jos nämä 3-5 lks sarjojen ampujat minä mukaanlukien siirtyisimme Erällä.net:in metsästäjäfoorumille. Tarkka-ampujat mitoittavat käynnin ja muutenkin vermeet niin eritavalla kuin me muut, joten siitä ei tule mitään muuta kuin keskitettyä ja hyödytöntä kahtiajakoa. Vähän sama kuin yrittäisi sekoittaa savea ja rautaa keskenään.
Kyllä uudella TRG 22:lla ampuu sen 5 laukausta 25mm kasaan 300 metriltä - riippi vähän aseesta ja patruunasta ja vielä enemmän ampujasta.
VP: Huippuhieno kasa, todella. Mulla ei pysy käsi vakaana kuin korkeintaan sen 5 laukausta ja se on siinä.
Mitäs pahaa siinä on jos Suomen Armean virallisesta tarkuus kiväärin tarkuudesta keskustelaan. pitäähän aseen maine palauttaa jos sitä on vääristelty.
PV:llä on käytössä TRG-42 eikä suinkaan 22. Kaliberissa on "lievä" ero.. :roll:
-J-
PV:llä on TRG-22 ja varmaan TRG-21:kin ainakin kilpailukäytössä.
TRG-42 (8.6 TKIV 2000) on TA-kiväärinä.
Ok, kiitos valaisusta. Kilpa-aseista en tiennyt, näin TA-Au:n ominaisuudessa kiinnostaa vain "työkalut".. :wink:
-J-