onko kokemuksia masina tuoteen vaimentimesta ja hinnasta
en ole muita vaimentimia edes käyttänyt,,
mutta masiin olen ollut tyytyväinen eikä ole ollut tarvetta muita alkaa kokeileenkaan,,
on hiljainen, vie rekyyliä pois tehokkaasti.
ehkä jonkin verran joutuu panostaa enemmän hoitoon kuin vaikkapa br änkkärissä?
käyttökokemusta on reilun 4 vuoden ajalta ja on käytössä kestäväksi havaittu.
kaverin kans jolla on samanlainen masi, mittailtiin meluja radalla.
db mittari oli 1m päässä 45 astetta sivussa piipunsuusta.
molempien aseilla lukemat oli samat eli 96db.
aseina 7wsm ja 6.5x284.
Haluamatta olla ilonpilaaja niin alle 100 db:n melutasot vaimennetuillakin ruutiaseilla viittaa siihen että tulokset eivät ole vertailukelpoisia yleisesti käytettyjen vaimenninmittaustapojen kanssa. Vertailun vuoksi Milstandardin mukaisilla mittauksilla pulttilukkoisen pienoiskiväärin tyhjälakaus on luokkaa 105 db 1m päästä mitattuna.
Ongelma impulssimelun mittaamisessa on riittävän nopeaan mittaamiseen kykenevien mikrofonien harvinaisuus ja kalleus. 96db viittaa siihen että mittari on mitannut lähinnä laukauksen kaikuja. Ns. nousunopeus mikrofonilla pitäisi olla alle 20ms jotta ampuma-aseen nopeita pamahduksia voidaan mitata.
Mittaustapa yleensä on 1m päässä 90 astetta piipun suusta eli piipun tasalla.
Ylläoleva jorina ei tarkoita etteikö Masi-vaimennin olisi hyvä vaan sitä että tuota 96 db:n lukua ei kannata suoraan ottaa totuutena. Kyseessä kun olisi todennäköisesti maailman tehokkain kiväärivaimennin.
Valmistamamme Compact vaimentimen nettovaimennus 1 m piipun suusta sivulle on n. 30 dB, asianmukaisilla laitteilla mitattuna. Dual malli on vielä hieman tehokkaampi.
MaSina-tuotteen ilmoittamien tulosten mukaan vaimentimen nettovaimennus on 22 dB, ampujan korvasta mitattuna.
Joten piipun suullakin puhutaan arvoista 130+ dB.
no, joo,,
mittari ei ollut mikään hyperi, mutta kunhan nyt mielenkiinnosta mittailtiin,,
eipä kyllä ole toisaalta kukaan kova ääniseksikään moittinut?
päin vastoin hiljaiseksi kehuneet,,
molempien aseissa on 338lm:ään alunperin tarkoitetut versiot, jotka sitten räätälöity 7 ja 6.5 kaliberiin sopiviksi luodin uloslento aukoiltaan.
maseja en ole kuulut yhtään hajonneen, mutta br:än hajoamisia olen itsekin ollut todistamassa.
haittalevyt sisältä irtoilevat ja sen jälkeen luodit lentelee mihin sattuu?
en itse ainakaan ostaisi änkkäriä aseeseeni josta ei ole varmuutta kestävyydestä.
toinen ongelma noissa lyhyissä vaimentimissa on niiden kiinnitys.
lyhyt väli kierteen ja vaimentimen perän välillä jolloin tulee ongelmia, ettei välttämättä pysy suorassa piipussa ja kun iroitetaan ja asennetaan takaisin niin osumapisteet vaeltelee herkästi sitten.
kavereita joilla on br ym muita lyhyitä, niin ollut ongelmia tuossa kohden.
kokonaisuutena nykyiset lyhyet änkkärit ei oikein vakuuta itseä ainakaan.
kiinnitykset pitäisi toteuttaa jotenkin fiksummin että ongelmia osumapisteistä ei olisi. ja että sellaisen ostaja voisi olla varma että toimii varmasti tarkoitetulla tavalla.
mutta kukin tekee kuten parhaaksi näkee?
nämä edustavat vain omaa näkemystä asioista, ja muut tekevät sitten omat johtopäätökset asiassa itse.
tämä ihan siksi ettei lyhyiden änkkärien käyttäjät ottaisi poroja nenään,,
lyhyet änkkärit ovat ok, ja toimivat jos sovitteet ovat onnistuneet hyvin ym,,
masin vakio malleissa on etuna myös että vaimennin on huoltopurettavissa osiksi ilman työkaluja aika pitkälti, ja sisukalut voi putsata itse puhtaaksi ruutikarstasta, jota sisuksiin kertyy ammuttaessa.
338lm vaimennin on purettavissa myös, mutta vaatii jo työvehkeitä sitten,,
BR Tuotteen vaimentimiin sen kummemmin puuttumatta, on totta että kyseisen tyyppinen kaksipiste kiinnitys vaatii ammattitaitoisen asennuksen.
Yrityksemme valmistamat AU vaimentimet kiinnittyvät piipunsuun kierteeseen. Olemme valmistameet tuotteitamme jo useamman tuhannen, eikä kokemuksiemme mukaan kiinnitystavassa ole juurikaan ongelmia. Itse asiassa osumapisteen muutos kyseisellä vaimenninrakenteella on keskimäärin erittäin pieni.
Huoltopurkamisesta, vaimentimen purkamiselle ei ole välttämättä tarvetta. Vaimentimiimme ei yksikertaisesti pääse kertymään samanlaista karstamäärää kuin muun tyyppisissä vaimentimissa.
Vaimentimien rikkoutumisesta, BR:n Reflex vaimentimia valmistetaan useita tuhansia, joka vuosi. Montako MaSi vaimenninta valmistuu vuosittain ja montako mahdollisesti tulee takuupalautuksena takaisin.
Meidän omia AU tuotteita tulee takuupalautukseen n. 1-2 per vuosi.
http://www.eralle.net/forum/viewtopic.php?t=15250
Lueppa Kampsa täältä ohjeet BR-vaimentimen osumapisteongelmaan, toimii tuunauksen jälkeen kuin junan vessa.
Mulla on 308:iin nyt asennutettava BR:n uusi lyhyempi vaimenninmalli. Mielenkiinnolla odottelen, että pääsen testaamaan.
Lainaus käyttäjältä: Tuukka
Täysin samaa mieltä, Compact Magnumin läpi paahdettiin n. 6000 laukausta läpi 6mmPPC-338LM kaliibereilla joista suurin osa ammuttiin 300LM ja 338LM:llä. Minkäänlaisia ongelmia ei koko aikana esiintynyt vaimentimen toiminnassa. Vaimenninta ei huollettu kertaakaan ja 6000 laukauksen aikana ruutikarstaa kertyi vaimentimen sisään 63 grammaa, karstan kerääntyminen rauhoittui 4000 laukauksen paikkeilla ja karstan kerääntyminen väheni.
masi-vaimennin mainostaa vaimennustehoa aseen etusektorilla miten lie muiden tuotteissa?
Lainaus käyttäjältä: helike
Arvot suoraan etusektorissa eivät heitä kovinkaan paljoa, mentäessä vaimentimesta toiseen (luodin lentomelu). Sen sijaan eroja alkaa olla mitattaessa;
- 1 m piipun suusta sivulle
- ampujan korvan kohdalta
- suoraan ampujan sivuille
Kun en ketään tunne jolla Masi-vaimennin olisi, niin kertokaapa, että miten siinä tuo piippu kärsii siitä, että koko piipun matkalla on vaimennin eikä piippu pääse jäähtymään kunnolla.
(Tuukka: isä meinasi, että teillä pitäis tehä yks muutos siihen BR-vaimentimeen. Elikkä kun tuo ylempänä kuvattu osumapisteen muutos tuntuu olevan aika yleinen ongelma niissä vaimentimissa, niin isä meinas että siinä vaimentimen perässä pitäisi olla kolmella ruuvilla kiinni säädettävä laippa, johon peräholkki kierretään kiinni. Seppä tekee kierteet piippureiän mukaan, mittaa peräholkin paikalta piipun halkaisijan ja sorvaa peräholkin aavistuksen väljäksi. Vaimennin kierretään paikalleen säätölaipan ruuvit irrallaan ja lopuksi kiristetään ruuvit. Tällöin vaimennin voi olla hieman vinossa piipun ulkopintaan nähden, jos piippureikä ei ole aivan piipun keskellä eikä asia aiheuta mitään ongelmia eikä vaimennin väännä piippua mutkalle.)
Kaksi esimerkkiä mitä tapahtuu kun piippu ei jäähdy:
1.Olutmalja 2004:
Espolla oli kiväärissään vaimennin (BR?) kiinni kun hän ampui kilpailun vaatiman 30 kuulaa taululle. Syntynyt kasa oli pitkä nauha taulun keskipisteestä klo 11:00 suuntaa. Muistaakseni halk.5cm ja pituus 25 cm.
Muuta syytä ei löytynyt kuin tiukka sovite piippuun vaimentimen etupäästä (kierre) ja vaimentimen takaa (holkki). Ilmeisesti piippu kuumetessaan taipui vaimentimen matkalla.
2. RK92S ja BR-vaimennin:
Vaimennin suulla ja 20 kuulaa taululle pikatulena. Välittömästi lippaan tyhjettyä päätin jatkaa ammuntaa ilman vaimenninta ja aloin kiertää (hansikoidulla kädellä :wink: ) purkkia irti aseesta. Ihmettelin että kylläpäs tämä kiertäminen kestää kauan... no vaimennin irtosi lopulta aseesta ja niin myöskin kranaatti-istukka joka oli jäänyt vaimentimen sisälle !
Tällaisiakin juttuja ne sordiinot tekevät mikäli lämpötila nousee tarpeeksi.
Eli kuumennut pönttö sulatti ruuvilukitteen jolla istukka on piipussa kiinni.
hm,,
(tuukka)
en osaa sanoa paljonko maseja tehdään vuosittain?
toisaalta sillä tiedolla ei ole väliäkään itselleni,, silvennoinen varmaan kertoo kun soittaa ja kysyy?,,
omassa aseessani en ainakaan ole huomannut mitään siirtymiä osumapisteessä kun aletaan ampumaan piippua kuumaksi.
tosin koetan välttää tietoisesti olla ampumatta piippua kovin kuumaksi, kun en usko että se tekee millekään piipulle hyvää oli siinä sitten vaimenninta tai ei,,
vaimentimen kanssa piippu lämpiää herkemmin kun vaimennin aiheuttaa sen ettei lämpö pääse pois kovinkaan nopeasti.
kampsa,
Hyvä että tuote toimii, vaikkakin tietysti olen ymmärrettävästi toisen yrityksen kannalla :wink:
Valmistusmäärillä lähinnä tarkoitin sitä että kun tuotteita tehdään tuhansia niin mahdollisuus virheisiin prosessissa voi kasvaa. Myöskin usein rikkoutumistapauksissa asennuksessa on ollut vikaa.
Lämpenemisestä, käytettäessä ns. etuvaimentimia, piippu pääsee jäähtymään selvästi paremmin.
En ole Masiin sen kummemmin perehtynyt mutta eikös Masin rakenne ole sellainen että kuin vaimennin kierretään kiinni niin piippu jää koko matkaltaan "vetoon"? Jos näin on niin silloin osumapiste ei muutu piipun/vaimentimen lämmetessä.
Tuosta kasani vaeltamisesta: Toistin 30 ls ampumakokeen ja sama tapahtui uudestaan: noin 10 ls jälkeen (ampumatahti ehkä noin 1,5 ls/min) kasa alkoi siirtyä klo 11 suuntaan kun aseessa oli piipunpäälle ulottuva vaimennin. Toistin 30 ls ampumasetin ilman vaimenninta, ja kasa pysyi paikallaan. Osumakeskipiste oli siinä missä pitikin eli siellä mihin osumakeskipisteeni muuttuu kun ruuvaan vaimentimen pois. Ammuin tietysti chronyn läpi ja laukausten nopeustiedoissa ei ole mitään viitettä siitä että piipun kuumentuessä lähtönopeus olisi muuttunut ammutun laukauksen järjestysnumeron mukaan.
Johtopäätös: Peräpäästään tiukkasovitteinen, 20 cm piipunpäälle menevä vaimennin yhdustettynä ohueen metsästyspiippuun aiheuttaa siirtymän kun piippu ja vaimennin kuumenee tarpeeksi. Lyhyemmissä seteissä (5 tai 10 ls ja taululle..) tai hitaammin, normaalitahtiin ammuttaessa en ole saanut havaittavaa siirtymää aikaiseksi. En tiedä miten Sako hunterin ohutta piippua paksumpi piippu käyttäytyy. Tähtäimenä oli IOR, joten nyt joku varmaan sanoo että tähtäin lämpeni ja aiheuttu siirtymän....ja että sama pitää kokeilla Leupoldilla, USO:lla, Nightforcella, S&B:llä ja Zeiss:illä...
No kyllä se sama ilmiö tulee paksupiippuisellakin, latvastaan se taipuu sekin. Otappa hiomapaperia, pistä kierros piipun ympärille ja kiertelet niin pitkään vaimenninta kiinni asti, että perätulppa on vaimennin täysin kiinnikiristettynä kokonaan irti piipusta, niin jo alakaa toimimaan.
Äkkinäinen vähän ihmettelisi että mikä sen peräohjuriholkin tarkoitus on jos se pitää olla irti piipusta (pitää lämpö vaipan sisäpuolellako)? Ja miksi asennusohjeissa on piirretty piipunpäähän kierre ja sen jälkeen 18,5mm pitkä ohjaus johon on annettu -0,1 toleranssi jos tuon takaholkin on kuitenkin tarkoitus olla se keskittävä "juttu"? Ja kun kierre pitää (ohjeiden mukaan) tehdä vähän horoksi niin loppuen lopuksi se etuosan ohjauspinnan olkapää ohjaa vaimentimen niin että se on piipun sisäreiän suuntainen, -kö?
nimim. vähän epätietoinen
No siinähän se probleema just on. Ohjauspinnan olkapäähän se loppupeleissä määrää vaimentimen linjan, jos peräholkkiin tehdään välys. Ja kun pelkästään vaimentimen sisäisesti linjoissa on heittoa, niin vieläkun piippureikä ei välttämättä ole keskellä kankea, niin lopputulos on espon kuvailemat ongelmat plus se että osumapiste voi vaihdella kun vaimenninstä irrotellaan, jos peräholkki on tiukka.
Eli mun mielestä ko. vaimennin pitää asentaa siten, että vaimentimen reikä ja piippureikä on samassa suunnassa (ohjauksen olkapää linjaa) ja peräholkki sovitetaan käsin väljäksi. Tällöin vaimennin koskee piippuun vain kierteestä ja ohjauksesta olkapäineen.
Voisikohan sitä silloin ajatella että tekisi takaholkin ja piipun väliin riittävästi väliä (vaikka urittamalla tukiholkin) että se lämpö pääsisi pois sieltä piipun ja vaimentimen välistä?
Lainaus käyttäjältä: SO
Sillä saa pidemmän kiikaritähtäimen etulinssiin jatkuvan ruutimömmöhuuhtelun. Eli noihan puhaltelee taakse päin lievästi ruutikaasuja normaalistikin. Jos siihen tehdään oikein uritykset niin sitten sitä tavaraa alkaa tulla enemmän linsseille ja ampujan suuntaan. En suosittele. Eikä se lämpäkuorma nyt muutamasta ilmareiästä paljon vähene kun vaimentimen metalliosien massa on kuitenkin se reilu puolikiloa.
2-pistekiinnityksen idea on että vaimennin tuetaan kahdesta pisteestä. En tiedä mikä järki on on tehdä takimmaisesta tukipisteestä väljä mutta jos se on käytännössä toimivaksi havaittu niin kai sitten kannattaa tehdä.
Jos kyse on uudenmallisesta BR:än vaimentimesta niin sillä voi ampua vaikka ilman takaholkkia. Ei sieltä ruutikaasuja tule taaksepäin koska siinä ei ole karstareikiä holkin kierteessä. Jos reiätön vaimennin päästää kaasuja taaksepäin niin silloin joko vaimentimessa on valmistusvirhe tai asennuksessa on käynyt källi.
Kyllä sillä peräholkilla on merkitystä olla olemassa. Ilman sitä sisäputken sauma hinkkaa helposti sinistyksen naarmuille vaimenninta asennettaessa. Siitä on myös hyötyä (ainakin teoriassa) silloin kun esim. hihnalenkin kiinnike pettää ja ase iskeytyy nokka edellä maahan, jolloin peräholkki pitää huolen siitä ettei piippu väänny kierteen takaa mutkalle.
Jos menette hiomaan tuon minun ohjeen mukaan niitä perätulppia, niin muistakaa tarkistaa ensin ilman perätulppaa, että vaimentimen sisäputki ei paikalleen asennettuna kampea piippuun. Jos se niin tekee, niin tuo perätulpan hoonaus on turhaa. Mutta tätä ei voi tapahtua, jos aseseppä vaan on älynnyt laittaa vaimentimen oikean kokoisella sisäputkella.
Sain nyt oman aseen asennukselta ja siinä on nyt BR:n 19cm mittainen, kompakti vaimennin, jonka ei ole enää sellainen helistin kuin se pitkä malli. Ja kun tarpeeksi neuvottiin, niin jo oli aseseppä Paavo Heiskanen osannut tehdä peräholkin sellaiseksi, että siinä on välystä myös paikalleen asennettuna eikä vain tönärillä mitattuna. Nyt kun vain löytyisi aikaa, että pääsisi tekstaamaan.
En tarkoittanut että holkki on turha kapine, mainitsin pelkästään että jos vaimennin on kunnossa niin ruutikaasuja ei tule silmille vaikka holkki olisi kokonaan irti :wink:
Kun käyttää AU:n vaimentimia niin ei tarvii kikkailla 8)
No oikeastaan minä vastasin HJu:lle, joka tuota kahden pisteen kiinnitystä pohdiskeli. Ei tuo BR-vaimentimen asennus vaadi mitään kikkailuja, vähän enemmän vain asetuntemusta kuin keskivertosorvarilla on ja tuo idea peräholkin urituksesta voi olla kokeilemisen arvoinen. Ainakin minun silmään tuo lyhyt-BR malli näyttää todella fiksulta ja asekin sopii vielä tavalliseen asepussiin. Minusta BR-vaimentimen suurin ongelma on olleet taidottomat asentajat.
ei se piippu jää vetoon masin kiinnityksissä.
se tukeutuu o-renkaan kautta piipun alkupäähän ja rengas hoitaa kaasutiivistyksen samalla.
vaimennin kiinnittyy ainoastaan etupäästään keskityskartion ja kiinnityskierteen avulla piipunsuuhun.
Ammuskelin eilen muutamat suppeat testit uudella vaimentimella. Sitä ennen olin punninnut sen ja mittarilukema oli 553,8g muovitulpan kanssa, pitää seurailla jatkossa, että kuinka sinne kertyy karstaa.
Osumapisteen muutos versus ilman vaimenninta vaikutti 100 metriltä olevan vajaa MOA kello 1:n suuntaan. Ero on siis huikea aiempaan, virheelliseen asennukseen BR:n pitemmällä mallilla, joka muutti osumapistettä samalta matkalta lähes 15cm. Vaimennusteho vaikutti korvakuulolta hyvältä eikä mitään osumapisteen muutosta pystynyt havaitsemaan vaikka vaimentimen ampui kuumaksi. Toki tähtääminen oli tuolloin vaikeaa, mutta mitään vetelyitä ei tullut esiin. Vaimennusteho vaikutti hyvältä, ammuin myös supuja sekä rekyyli muuttui täystehoisilla 5,7-luokkaan. Ensisavujen jälkeen olen tyytyväinen ostokseeni.
Olisiko tässä vastaus ?
Lainaus käyttäjältä: espo
Johtopäätös: Peräpäästään tiukkasovitteinen, 20 cm piipunpäälle menevä vaimennin yhdustettynä ohueen metsästyspiippuun aiheuttaa siirtymän kun piippu ja vaimennin kuumenee tarpeeksi. Lyhyemmissä seteissä (5 tai 10 ls ja taululle..) tai hitaammin, normaalitahtiin ammuttaessa en ole saanut havaittavaa siirtymää aikaiseksi. En tiedä miten Sako hunterin ohutta piippua paksumpi piippu käyttäytyy. Tähtäimenä oli IOR, joten nyt joku varmaan sanoo että tähtäin lämpeni ja aiheuttu siirtymän....ja että sama pitää kokeilla Leupoldilla, USO:lla, Nightforcella, S&B:llä ja Zeiss:illä...