Piippu paikoillaan "53R" kasapyssyssä spekseillä ..piippu n.350mm pitkä 30mm paksu tasapaksu pökälepiippu 8" nousulla ja tiukahkolla normipesällä.. :shock:
Ekat paukut valmiina tarkkuus sekä nopeuskokeisiin.
Annosteltu on seuraavalla mitalla:
7.8,9 sekä 10gr VV N 310 polttoainetta ja tulpattu 12g Scenarilla sekä 8 ja 10gr samaa ajoainetta ja tulppana Lapuan 13g vaippaluoti.
Ylimenokartioo on senverran että latauspituudet 12g luodilla 57mm ja samalla asetuksella 13g luodillekin 56+mm ilman rihlakosketusta :?
Josjakun tarkempia mittaustuloksia on saatavilla....kirjoittelen 8)
BT1
ps. raskaampia luoteja olis tarpeessa kokeisiin...joko vaippaluotia, metsästysmallista tai vaikka lyijyluotejakin :think:
Säästän aikaasi sen verran että raskaat luodit eivät ole vielä tuon mittaisella piipulla autuus. Tutkin asiaa omalla 308w jossa myös 8" nousu ja 444 mm piippu. Lyijyluodit eivät todennäköisesti ole kovin tarkkoja kun nousu on noin jyrkkä. Vaippaluodeissa kannattaa hakea lähtönopeusvaihtelun minimoimiseksi luotia, jossa on mahdollisimman lyhyt laakeripinta ja silti kohtuullisesti painoa. Lyhyt laakeripinta minimoi piippukitkan ja siten lähtönopeusvaihtelun. Käytännössä parhaat nämä kriteerit täyttävät luodit löytyvät tuosta 10 g tuntumasta. Esim 9,7 lock base tai 10 gr. berger hybrid ovat loistavia taulun puhkomiseen. Mitään elävää ei kannata ampua terävillä laajenemattomilla luodeilla aliäänisenä sillä teho on olematon. Väärin päin ladattuna (veneperäluoti) teho paranee huomattavasti. Reikäpäisiä ei kannata ladata väärin päin koska reiän koon vaihtelu aiheuttaa lähtönopeusvaihtelun kasvua. Yleensä myös vakautuminen huononee väärin päin ladattaessa. Siten tuo 9,7 g lock base väärin päin on ihan hyvä kompromissi kaikilta osin. Omassa aseessa se käy keskimäärin noin 1 moa 100 metriin asti. Suositus perustuu siihen että kokeilin 27 erilaista ruuti + luoti kompinaatiota ja niiden alla useita latauksia. Näihin kuuluivat myös nuo sierran 220 ja 240 grainiset jotka eivät pitkän laakeripintansa vuoksi kovin kummoisesti pärjänneet.
Alla parit piippukitkamittaukset tällä metodilla: http://www.longrangehunting.com/articles/measuring-rifle-barrel-friction-1.php. Henk koht arvioni metodista on että se toimii hyvin vain aliäänilatauksilla ja niissäkin pieni osa tuloksesta on muuta häviötä kuin piippukitkaa. Artikkelin kirjoittajalle pointsit hyvästä testimenetelmästä vaikka olenkin eri mieltä kirjoittajan kanssa sen käyttökelpoisuudesta.
Aiheeseen palaten piippukitka on mittauksen mukaan lähes suoraan verrannollinen luodin laakeripinnan pituuteen. Niin se tietenkin kuuluukin olla jos materiaalit ovat täsmälleen samat. Tässä sierra MK 240 gr. piippukitka on lähes nelinkertainen verrattuna lock baseen. Lähtönopeusvaihtelu on taas MK:lla noin 2-4 kertaa isompi kuin lock basella. Selkeä tulos siitä että painosta on apua lähtönopeusvaihtelun pienentäjänä (korkeammat paineet) mutta piippukitka on tärkeämpi suure ainakin 444 mm piipulla. Quick load antaa viitteitä siitä että vaikutussuhteet kääntyvät toisin päin vasta tosi lyhellä piipulla (jossain 100 - 150 mm tuntumassa).

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://i.imgur.com/pgdQOPM.jpg%22%3Ehttp://i.imgur.com/pgdQOPM.jpg%3C/URL%3E%3Ce%3E)
Piippukitkaan kulunut energia Sierra MK 240 gr. luodilla noin 1500 J

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://i.imgur.com/McHYvka.jpg%22%3Ehttp://i.imgur.com/McHYvka.jpg%3C/URL%3E%3Ce%3E)
Piippukitkaan kulunut energia Lapua lock base 9,7 luodilla noin 400 J
Aliäänisiä ladattaessa kannattaa kiinnittää huomio lähtönopeusvaihteluun. Omissa kokeissa kaikilla vaippaluodeilla lineaarinen tarkkuus oli riittävää. Lähtönopeusvaihtelu oli ylivoimaisesti suurin hajontatekijä pidemmillä matkoilla. 50 metriin asti pärjää isollakin lähtönopeusvaihtelulla mutta yli 100 metriltä enää ei. Liekkireikien avartamisen vaikutus ainakin 308w on siinä ja siinä onko se tilastollisesti merkittävä. Tahtoo upota muuhun hajontaan. Heikolla tilastollisella luotettavuudella suosittelen kuitenkin poraamaan liekkireiät 3 mm poralla (308w) jos jaksaa värkätä. Ruudeista parhaaksi (308w) osoittautui VV N32 C.
Laita ihmeessä kommentteja kun saat testattua.
Eikös sulle tehty Savageen 10" nousuinen piippu.. :think:
Samanlaisen 8" piipun tein 308 winiin ja samalla tehdään kokeet.. varmaankin tänään aloitellaan jos ilimoja pitelee...tota TinStaria pitäää kokeilla kans vaikka aina olen 310 öyheeseen uskonut.... :doh: .. :? .. :lol:
Lockbasea tarttee hankkia mut nyt just ei ollu kaapissa muuta raskaampaa kuulaa kuin yllämainitut..10g Scenua voin kokeilla vaikkei ohjauspinta lyhykäisimpiä olekaan.. :think:
BT1
Kyllä piippu on 8" nousulla...
niintais olla..muistin wäärin :? Taisipa olla niin et OIS saanu vieläkin jyrkemmän nousun mut tehtiin tommonen 8"
Kokeilen PTn wanhaa julkituomaa konstia piippukitkan yhtenäistämiseks eli Mansikkiwainaaseen kastettuja luoteja...molyäminenkin ois hyvä mut ei satu olemaan justnyt puruja kaapissa..jollen sit hae mutterikaupasta Molyrasvaa.. :think:
7" oli muistaakseni jyrkin mitä lotharilla oli silloin tarjolla mutta katsoin että 8" riittää vakauttamaan 240 grainisetkin. Ja riitti myös ainakin sierralle oikein päin. Väärin päin jos ampuu raskaita niin nousu pitäisi olla vielä jyrkempi.
Voiteluaineiden vaikutusta kitkaan kannattaisi tutkia tuolla edellä kuvatulla metodilla. Aikanaan HBN pinnoitus ei pienentänyt piippukitkaa, päinvastoin.
Sewwrran poikkeemaan ehdin et ekat sawut on ukkosputkista otettu.
308 winistä matkaan saatetut 7.1gr VV N310 ajoaineella höystetyt 12g Scenarit saivatten vauhteja välillä 195-263m/s ja osunta olematonta 400mm matkalta 50m
8.1 gr samaa ainetta ja tulppana edelleen 12g luoti antoivat tulosta 262 264 266 280 283m /s ja osuntaa 25mm / 50m
7.1gr samaa ruutia 310 ja luotina 13g subsonic taltioitui vain kaksi laukausta mittariin patterin alkaessa osoittaa sippaamisen oireita,nopeuksia 208 ja 231m/s osunnan ollessa missäliesiellä täällä..
8.1gr 310 ruutia ja luotina 13g antoi vain yhden nopeuden talteen 245.3m/s osunnan ollessa hyvä n.25mm ja matka edelleen sama 50m
53R kaliberissa 7gr 310 ruutia ja 12g luoti anniskelivat nopeutta ja osuntaa haarukassa 214-242m/s ja osuntaa n.400mm
8gr ruutia ja luoti sama 12g kelasivat nopeutta 252 251 ja 256m/s ja osuntaa 15mm
9gr samaaruutia samalla 12g luodilla tukittuna tuottivat 269 281 284 ja 294m/s osunnan ollessa n.20mm
9gr 310 ruutia sekä 13g luoti anniskelivat nopeuksia 286 ja 287 m/s ja tarkkuus 25mm
10gr 310 ainetta 13g luodin takana anniskelivat nopeuksia välille 302 ja307m/s ja osuntaa n.15mm
Ennen radalle lähtöä poikkesin hankkimassa munkkirasvaa ja kiepautin jokaisen patruunan luotiin voiteluksi pienen sipaisun talia.
Muistini mukaan ..en tarkistanut kansioistani..nopeuksien vaihtelut pienimmillä latauksilla olivat ilman voitelua suurempia ja osunta yhtä huonoa..
Nopeusvaihtelu tasaantuu näköjään pyöräyttämällä luodin ja hylsyn tyveä munkkirasvalla...samoin tapahtuu ruutimäärän kasvaessa 8-12gr lukemiin olkoon piipun rihlannousu mikä hyvänsä..
Meinas unohtua kokonaan...reiistä päätellen vakautuminen on hyvää eli ei ollut minkäänlaista häntimistä eikä avaimenreikiä havaittavissa.. :clap:
Seuraavan kokeen teen 100m matkalle ja mukaan pääsevät suppeassa testissä tänään menestyneet 8-10gr 310 ruutia ja 12g luodin sisältäneet latingit sekä samoilla määrillä ruuditetut 13g luodeilla tulpatut lataukset.
Senverran lujaa poksahtavat että ois kannattanut vetäistä vaimenninjenka myöskin 53Rn piipunsuuhun... :doh: ..enskerralla sitten lukkopiippu sorviin ja 17x1 Spigotti piipun nokkaan....
BT1
Spigotti? Meinaatko tehdä siimaohjattavia luoteja vai laittaa luoti siimaan ja hinata ammuttu riista matkan päästä ampumapaikalle? :D

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://www.rialinna.fi/resources/userfiles/Image/nettikuvat_2005/perhonsidonta/Hareline/Rite_Shorty.jpg%22%3E%3CLINK_TEXT%20text=%22http://www.rialinna.fi/resources/userfi%20...%20Shorty.jpg%22%3Ehttp://www.rialinna.fi/resources/userfiles/Image/nettikuvat_2005/perhonsidonta/Hareline/Rite_Shorty.jpg%3C/LINK_TEXT%3E%3C/URL%3E%3Ce%3E)
Väliaikatietoa tarkkuuskokeesta.
Mikään vähäisempi määrä kuin 10gr VV N310 pulveria ei antanut enää edes huonoa käyntiä 100m matkalle..tai ainakaan isommin ei ollut syytä heitellä voltteja taaksepäin jippiaiee huutoja päästellen.. :D
Mutta...kaliberissa 308 win pulverin määrän ollessa 10gr ja luotina joko 12g Scenar tai 13g FMBJT subuluodiksi tarkoitettu..?,alkoi tapahtumaan :o
Molemmilla luodeilla tulpatut lataukset anniskelivat kasalukemia taululle..nimittäin kolmen laukauksen kasoja kooltaan 18-20mm.. :shock:
Valmistuneeseen piippuun on livahtanut senwerran pitkää ylimenokartioo että latauspituus kummallakin luodilla n.76mm
Hylsynä sekalaista Lapuaa ja muutama Sako joukossa,täyssupistettuna tottakai,nallina Federalin Mag 215..muistaakseni :think:
Nallireiät vakiot ja luodituksen jälkeen luodin ja hylsynsuun sauma pyöräytetty kiinteässä munkkirasvassa piippukitkan vakioimiseksi.
53R kaliberisen kohdalla ei kerrottavaa sitten isommin ole..ainakaan tässä luokassa..kaikki pienemmät lataukset..7,8, ja 9gr 310 pulveria nakkelivat luoteja sinnetänne tauluun ja vasta 308 kaliberissa hyväksi havaitut lataukset antoivat edes jotenkin siedettävvää osuntaa...parhaimmillaan 12g Scenarilla symmetrinen 50mm kasa.
53R vaihtopiippuun tullee lisätä annostusta lukemiin 11 ja/tai 12gr tahi sitten hankkia suositeltua Tin Star polttoainetta?
BT1
Uus pikainen koe ja mittariin uus patteri ettei käy kuin viimeks..loppui veto kellosta ..näytti errorii millon etulinssistä ja väliin takatutkasta..
10gr latinki VV N310 ajoainetta anniskeli 12g kuulalla vauhtia 333-336m/s ja osunta edelleen 20mm luokassa / 100m
Sama annostelu 13g FMBJ luodille näytti antavan "kyytiä" 296-298m/s ja osunta hieman huonompaa kuin viimeks mut ei vallan luokatonta kuitenkaan..lisään annostelun ens kerraks 11 ja 12gr lukemiin jotta saadaan vauhti äänennopeuden paikkeille suunnilleen.. :think:
Pikku koe samalla kerralla kun pikipäin radalla poikkesin....308win pistooliin tekaisin muutaman paukun ALS luodilla ja annostelin 6 8 ja 10gr 310 ruutia tölkkiin..eka paukut 6gr latauksella antoivat nopeutta mittariin 360m/s ja sit se kolmas kuti kun kuului vaan pikku nasaus...ja kuula putkessa jumissa...hylsynsuun ulkopuolella...
Arwatkaa stana onko 3g alukuula tiukassa kunniikseen sattuu?
On.
Ei pois ennenkuin poraamalla ja kuoret naputtelemalla ulos...voi prkl..
Saattaa olla et oli vaan pelkkä nalli ja kun matkalla muistin et unohtui se hylsynsauman voitelukin tekemättä näihin aluluoteihin.. :doh:
Uus käynti taas uusilla eväillä ja hyväksi havaittu 12g lataus uuteen kokeeseen pidemmälle matkalle ei enää niinkään nopeuden mittaamiseen vaan tarkkuuden tutkimiseen...siluettipässien kaatomomenttiakin pitänee tarkastaa..ei varmaankaan oikein kovaa kolausta kuulu rautapässistä?
BT1
Tuosta tuli mieleen yhden sankarin supu kokeilut, kehui viereisellä ampumapaikalla että on pirun hiljaisia paukkuja vaimentimen kanssa, ei kuulu kun lukon naksahdus. Taululla käydessä siellä ei ollut yhtään reikää, takaisin ampumakatokseen ja kivääri käteen, siellä oli piipussa 3 luotia peräkkäin ja jälkeen syyksi selvisi moka ruudin annostelussa. Puhdistuspuikolla ei saatu mitään aikaan eikä arvanut poraamalla poistaa, onneksi lyijyluodit tottelee lämpöä ja ne saatiin pois piipusta valuttamalla. Käyntikään ei ainakaan huonontunut kyseisen operaation jälkeen :D
Ruuti varmaankin oli jäänyt pois tai perinteiseen tapaan menny kahdet purut yhteen hylsyyn..ei varmaankaan kaxia jauhoja ollut koska molemmat edelliset nopeudet oli kahden metrin sisällä ja osumat kolmen sentin sisällä 100m päästä ammuttuna :think: ...määrät kun on pieniä,ei voi tarkistaa suusta vilkaisemalla et ruudin pinta on samalla tasolla edes suunnilleen...oma tapani ottaa ruuditettava hylsy vasemmalta puolelta ja ruudituksen jälkeen laittaa se oikealle puolelle on ollut sillai hyvä menettely et VAIN yhden kerran on pelkkä nalli nasahtanut laukaistessa...vaippaluoti vaan ei ollut kuin kopauksella irroitettava mut eilinen oli kyl pirkuleen tiukassa...eikä ollut edes pitkällä...jokin kemiallinen pari niistä tulee vissiinkin...rost piippu ja sekin kaliberia 307 sekä pinnaltaan silattu alumiinikikkare.. :?
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Vaippaluodeissa kannattaa hakea lähtönopeusvaihtelun minimoimiseksi luotia, jossa on mahdollisimman lyhyt laakeripinta ja silti kohtuullisesti painoa. Lyhyt laakeripinta minimoi piippukitkan ja siten lähtönopeusvaihtelun. Käytännössä parhaat nämä kriteerit täyttävät luodit löytyvät tuosta 10 g tuntumasta. Esim 9,7 lock base tai 10 gr. berger hybrid ovat loistavia taulun puhkomiseen.
Omia sekalaisia näkemyksiä, kokemukset ja kokeilut N310 / 308win +10v takaa:
- Laskennallisesti, luodin piippua koskettava pinta-ala tai luodin nopeus ei vaikuta luodin liikekitkaan millään tavalla. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kitka
- Epäilen- vaan en tiedä varmaksi- että nopeusvaihtelu liittyy paljon enemmän luodin ylimenossa kuluvaan energiaan kun luoti pakotetaan/muokkautuu rihlaukseen.
Mitä pidempi kosketuspinta luodissa, sitä enemmän voimaa tarvitaan.
- Asian voi kokeilla suht helposti myös käytännössä: Kun uusi luoti survotaan rihlaan, tarvitaan vasaralla koputtelua. Kun luoti on piipussa sisällä, riittää luodin liikuttamiseksi kevyehkö puhdistuspuikolla naputtelu
- Mitättömänkin pienet muutokset ylimenon muokkautumisvastuksessa kertautuvat loppunopeusvaihtelussa koska ruudin palaminen on vielä kesken. Palopaine riippuu täysin tilavuudesta ja sen muutoksesta- ja nimenomaan nopeimmat savuttomat ruudit ovat vaihtelulle myös herkimpiä. En tosin ole edes laskenut QL:llä pienen N310:n teoreettista palomatkaa piipun pituutena. Arvaan että koko panos ei ole palanut kokonaan ennen kuin luoti on jo kokonaan rihlassa
- Kuten myös käytännössä ansiokkaasti todettu, lyhyempi (kevyempi) luoti on vähemmän altis lähtönopeusvaihteluiden kasvamiselle- mutta syynä ehkä se että energiaa luodin
rihlalle survomiseen tarvitaan suhteessa paljon vähemmän
- Pehmeä lyijyluoti tässä luonnollisesti vielä paljon anteeksiantavampi koska luodin muokkautumiseen tarvittavat voimat paljon pienemmät.
Toisaalta, lyijy vs teräs liikekitka piipussa vrt messinki vs teräs osimoilleen 30-40% suurempi
- Rasvattu vaippaluoti samaten muokkautuu rihlaan paremmin, eli pienemmällä voimalla + vaihtelulla.
Kuten jotkut palstalaisista ovat käytännössäkin asian kokeilleet- esineitä on aina helpompi survoa tiukkaan reikään jos mukana on rasvaa...
...kyllä näin taitaa olla..tuon voitelun kanssa..tasaa kummasti nopeusvaihtelua siinä vaiheessa varsinkin kun ns. oikea latausmäärä on suunnilleen kohdillaan ,308win tapauksessa baut 10gr +-0.5gr
Ilman Mansikkivainaata ammuttujen muutaman laukauksen nopeusvaihtelu oli 10-40m/s ja voideltuna munkkirasvalla nopeusluokka pysyy 5m/s haarukassa ja osunta 25mm nipussa AMET 100m
Voitelemattoman luodin kiinnipurevat woimat tulivat selväksi eilen alukikkaretta pois kaivellessa :?
13g luodin ruutimäärää kasvatettaessa 11 ja 12gr lukemiin selvisi että 11gr ruutimäärä antaa nopeutta keskimäärin 350m/s ja osunta pysyy näppärässä kasassa niin että neljästä kolme reikää koskettaa toisiaan ja yks karkulainen sentin päässä.
12gr 310 ajoainetta lisäsi nopeuden 370-380 lukemiin ja osunta mielestäni huononi hieman ..saattaa olla ampujastakin johtuvaa :o
Lisäkkeenä mainittakoon että 13.5" nousuisesta piipusta ammuttuna..tällä kertaa kaikki patruunat ruuditettuna sekä voideltuna, ALS luotien nopeudet lisääntyivät siten että 6gr antaa nopeutta 350m/s 8gr 550 m/s ja 10gr lukemia välillä 450-570m/s ja osunta kämmenellä peitettävissä jollei ole sattunut nuorena olemaan sahalla kesätöissä :shock:
Piiitkän matkan kokeet antavat odotella vielä tuotatuonnemmaksi mutta osunnasta ja KF powerfactorystä kirjoittelen sittemmin kunhan saan kannettua edes yhden säästyneen siluettipässin kiskolle luotistoppariksi/teholukemaindikaattoriksi :D
BT1
Mysteryman hallitsee kyllä fysiikkaa vähän Wikipediaa laajemmin todetessaan luodin vaippapinnan pituuden vaikutuksen liikekitkavoiman suuruuteen.
Lainaus käyttäjältä: Antti Tiitto
Mysteryman hallitsee kyllä fysiikkaa vähän Wikipediaa laajemmin todetessaan luodin vaippapinnan pituuden vaikutuksen liikekitkavoiman suuruuteen.
Niin. Pointtina kuitenkin että fysiikassa liikekitka ei ole millään tavalla riippuvainen "liukuvan" kappaleen pinta-alasta. Wikipediassa kaava u = F/N näppärästi kaikkien luettavissa- sama kaava oli ainakin kouluaikaisissa kirjoissani.
Pinta-ala voi silti vaikuttaa, mutta tällöin kyseessä ei ole kitka vaan muut ilmiöt.
Ja täsmälainaus Antille:
"Kun liikutetaan kappaletta pinnalla, kappaleen pintaa vasten oleva pinta-ala ei vaikuta kitkavoiman suuruuteen"
Olen kyllä lukenut fysiikkaa, pari vuotta lukiokurssien jälkeenkin. Niin on kyllä Mysterymankin. Ja uskon edelleen, että luotiin kohdistuva puristusvoima piipussa riippuu kutakuinkin lineaarisesti laakeripinnan pituudesta eikä ole vakio.
-En ole fyysikko, mutta ajattelisin luotiin kohdustuvasta "puristusvoimasta" puhuttaessa, sovellettavan paineen kaavoja eikä niinkään kitkan.
-Luotihan liikkuu eteenpäin rihlaa vasten, jota voitaisiin käsitellä kaltevana pintana jne jne...
Onko kukaan ajatellut asiaan niin päin että ongelma ei niinkään ole liika paine vaan sen vähyys? Olen ampunut 6,5grendelistä satoja eri latauksia juuri aliäänisillä hakien siihen maksimi tarkkuutta ja toistaiseksi parasta käyntiä (pienintä lähtönopeus hajontaa) on antanut 10g mega painettuna reilusti rihloihin ja ilman mitään rasvoja sekä piippu vielä putsattuna puhtaaksi ja lopuksi puhdistus asetoonilla jotta kaikki rasvat on varmasti pois.
Itselle on tullut koko supuilusta juuri sellainen tunne että juuri paine pitäisi saada jotenkin nousemaan jotta ruuti palaisi mahdollisimman tehokkaasti (kuumasti) jolloin palo tapahtuma olisi mahdollisimman samanlainen joka kerta. Vajailla painella tulee palotapahtumaan pientä muutosta joka näkyy nopeudessa ja edelleen taulussa. Jo 20 laukauksen sarjassa alkaa piipun paskoittumien näkyyn ja noin 10% paukuista tämän jälkeen ovat huomattavasti (15-25m/s) hitaanpia kuin muut. Ja jo 5m/s nopeuden tippumien näkyy taulussa. Ja kertaakaan ei ole tullut eteen tilannetta jossa jokin paukku olisi satunnaisesti ollutkin noin paljoa nopeampi kuin muut. Nopeammat paukut jää aina keskihajonnan sisään mutta ongelman aiheuttaa juurikin nuo hitaammat paukut.
Lainaus käyttäjältä: Ukko
...toistaiseksi parasta käyntiä (pienintä lähtönopeus hajontaa) on antanut 10g mega painettuna reilusti rihloihin...
Mielenkiintoista.
Itse sivusin samaa asiaa vastikään, aineena selvitystyö BR tasoisen piekkarin pesittämisestä. Turisin aiheesta tietääkseni Suomen pätevimpiin kuuluvien henkilöiden kanssa.
Tarkoissa pulttilukkopienoiskivääreissä oleellista ja yhdistävänä tekijänä juurikin luodin runttaaminen rihlaan oikeasti kunnolla jo pesitysvaiheessa- ja myös piekkareissa mitätön annos nopeaa ruutia.
Hmm... Mukavaa että postaukseni ovat näemmä herättäneet keskustelua. Olen mitannut useiden luotien energiahäviön edellä kuvatulla metodilla. Kuten mainitsin niin menetelmä mittaa itseasiassa hiukan muitakin häviöitä kuin piippukitkan. Olen JL:n kanssa siitä samaa mieltä että osa energiahäviöstä on ehdottomasti myös luodin deformoitumiseen kulunutta energiaa joka tapahtuu juuri siinä vaiheessa kun luoti painuu rihloihin. Kuinka suuri osa on sitä ja kuinka suuri osa taas piipun myöhemmässä vaiheessa kulunutta kitkaenergiaa selviäisi esimerkiksi sellaisella kokeella että lyhentäisi piippua hiukan ja toistaisi mittauksen. Mihin energia sitten ikinä kuluukaan niin mittauksiin perustuva fakta on se että kaikkineen energiahäviö on riippuvainen luodin laakeripinnan pituudesta lähes lineerisesti. Tämä tulos on totta vaippaluodeille joiden vaipan paksuus ja kovuus on suurin piirtein samanlainen. Lyijyluodeille tulos ei enää olekaan sovellettavissa. Avaan seuraavassa asiaa hiukan enemmän.
JL viittasi wikipedian artikkeliin jossa puhutaan klassisesta kitkateoriasta. Sen mukaan on todellakin on niin että kitka ei riipu pinta-alasta. Todellisuudessa kitka on kuitenkin klassista teoriaa monimutkaisempi ilmiö eikä olettamus täysin toteudu. Se on kuitenkin kohtuullinen approksimaatio jota en lähde missään nimessä haastamaan. Miksi sitten vaippaluodin piippukitka on suoraan verrannollinen laakeripinnan pituuteen kuten aikaisemmin mainitsin? Siksi että kitkavoima riippuu suoraan verrannollisesti pintojen välisestä voimasta. Ja pintojen välinen voima taas suoraan luodin laakeripinnan pituudesta. Tämä johtuu siitä että luodin kuparivaipalla on kimmoinen venymäalue. Tämä tarkoittaa siis sitä että kun luoti survotaan rihloihin niin se jää puristamaan itseään piipun pintaa vasten. Mitä pidempi luodin laakeripinta, sitä suurempi jousivoima joka vaikuttaa pintojen väliseen kitkaan. Tästä on siis kysymys. Lyijyllä ei ole käytännössä ollenkaan kimmoista aluetta. Eli se ei jää puristamaan itseään piipun pintaa vasten ja näin ollen lyijyluodilla piippukitka ei riipu laakeripinnan pituudesta suoraan verrannollisesti.
Luodin deformoitumisvoima on myös melko pitkälle riippuvainen laakeripinnan pituudesta. Se pätee sekä lyijylle että vaippaluodeille.
Eli yhteenvetona: Luodin deformoitumiseen ylimenolla tarvittava voima riippuu laakeripinnan pituudesta + luodin piippukitka riippuu laakeripinnan pituudesta = energiahäviö riippuu laakeripinnan pituudesta (eli mittaustulos ja teoria käyvät yksiin). Minulla ei ole suoraa mittaustulosta siitä kumpi on lähtönopeusvaihtelun kannalta tärkeämpi asia piippukitka vai luodin deformoitumisvoima ylimenolla. Väittäisin kuitenkin että ehdottomasti piippukitka on tärkeämpi. Perustelen väitettä sillä että ladattaessa vaippaluoteja aliääninopeuksiin lähtönopeustulosvaihtelu on selvästi pienempää lyhyestä piipusta kuin pitkästä piipusta. Piipun pituudella ei voida vaikuttaa luodin deformoitumisvoimaan mutta voidaan vaikuttaa merkittävästi piippukitkaenergiahäviöön.
Vilkaisin vielä energiahäviömittaustuloksia lyijyluotien osalta. Näyttää siltä että selvää korrelaatiota laakeripinnan pituuden ja energiahäviön välillä ei ole. Sekin selittyy hyvin edellä kuvatulla teorialla.
EDIT: korjattu parit typot. Varmaan vielä jäikin :)
Lainaus käyttäjältä: Ukko
Onko kukaan ajatellut asiaan niin päin että ongelma ei niinkään ole liika paine vaan sen vähyys? Olen ampunut 6,5grendelistä satoja eri latauksia juuri aliäänisillä hakien siihen maksimi tarkkuutta ja toistaiseksi parasta käyntiä (pienintä lähtönopeus hajontaa) on antanut 10g mega painettuna reilusti rihloihin ja ilman mitään rasvoja sekä piippu vielä putsattuna puhtaaksi ja lopuksi puhdistus asetoonilla jotta kaikki rasvat on varmasti pois.
Itselle on tullut koko supuilusta juuri sellainen tunne että juuri paine pitäisi saada jotenkin nousemaan jotta ruuti palaisi mahdollisimman tehokkaasti (kuumasti) jolloin palo tapahtuma olisi mahdollisimman samanlainen joka kerta. Vajailla painella tulee palotapahtumaan pientä muutosta joka näkyy nopeudessa ja edelleen taulussa. Jo 20 laukauksen sarjassa alkaa piipun paskoittumien näkyyn ja noin 10% paukuista tämän jälkeen ovat huomattavasti (15-25m/s) hitaanpia kuin muut. Ja jo 5m/s nopeuden tippumien näkyy taulussa. Ja kertaakaan ei ole tullut eteen tilannetta jossa jokin paukku olisi satunnaisesti ollutkin noin paljoa nopeampi kuin muut. Nopeammat paukut jää aina keskihajonnan sisään mutta ongelman aiheuttaa juurikin nuo hitaammat paukut.
Juuri näin se menee aliäänisillä. Isosta hylsystä kun ampuu niin paine meinaa aina olla vähän liian alhainen jotta palotapahtuma olisi homogeeninen. Siksi moni varmaan ajatteleekin että mahdollisimman raskas luoti olisi se ratkaisu, sillä silloin paineet nousevat. Kuuluin itsekin tähän koulukuntaan ennen kunnes huomasin että paino ei auta lähtönopeusvaihteluun vaippaluodeilla jos se tulee laakeripinnan pituuden kustannuksella. Lyijyluodeissa paino auttaa kyllä. Samasta syystä käytetään juuri niitä nopeita ruuteja että saataisiin se paine mahdollisimman kovaksi.
Summataan vielä, lähtönopeusvaihtelun minimoimiseksi:
1. paine pitää olla riittävän kova jotta ruudin palotapahtuma olisi mahdollisimman homogeeninen
2. piippukitkan pitää olla mahdollisimman pieni jotta sen vaihtelun osuus latauksen kokonaisenergiasta olisi mahdollisimman pieni
3. Latauksen kokonaisenergia tulee olla mahdollisimman suuri jotta piippukitkan vaihtelun osuus jäisi pienemmäksi
Kun lataat rihloihin kiinni niin se vaikuttaa kohtaan 1 parantavasti. Kun käytetään raskaampaa luotia niin kohdat 1 ja 3 paranevat mutta kohta 2 huononee.
Mutta mikä sitten olisi optimaalisin aliäänikaliberi jos otetaan huomioon luotien BC, lentorata jne? Monasti tullut mietittyä aliäänipyssyä pienpedoille ja linnuille...
Optimaalisin, kovin vaikea kysymys. Aina se kaliiperin valinta on jonkinlainen kompromissi. Mutta huomioiden että aiot metsästää niin suosittelen jotain pistoolikaliiperia siksi että niihin saa aliäänisnopeuksissa laajenevia vaippaluoteja ja kokovaippaisetkin ovat tylpempiä. Kivääriluotien teho jää aliäänisnopeuksissa melko heikoksi. Esim 9 mm luger 100 - 150 mm piipulla ja kiintovaimentimella olisi toimiva kompinaatio. Tuollainen on itsellä juuri rakenteilla.
BC:t ovat pistooliluodeissa heikkoja mutta BC ei ole aliäänishommissa se välttämättä kaikkein tärkein juttu.
Norman ballistiikkalaskurilla hieman tein vertailuja, niin BC ei näköjään ihan hirveästi vaikutakkaan. Jotenkin ajattelin että sillä olisi enemmänkin vaikutusta.
Kieltämättä olen mittinyt 44maggia, koska reijän koolla on vaikutusta. :D Ja taitaa tämä aiempi keskustelukin hieman antaa viitteitä että lyhyenä kuulana, voisi olla ihan toimiva. Ja taitaa siihen saada nopsasti aukeavaa pistoolin kuulaakin. Jenkkilässä suosittua tehdä Rugerin 77/44:sesta noita vaimennettuja neljänelosia. Ase kun on vielä pienoiskiväärikokoa niin...
Tiedä sitten millainen rihlannousu, tai tarkkuus tuossa on. -> https://www.youtube.com/watch?v=3jMeacFXNZA
Lisäys: Rugerin sivut kertoivatkin että : 1:20" RH, onko tämä sitten millainen ajatellen aliäänitouhuja?
-> http://www.ruger.com/products/rotaryMagazine7744/models.html
Aika pitkälti olen samaa mieltä mysteerimiehen jutuista mutta erona vielä siihen että luodin rasvaus ei ole se onni käynnin suhteen. Rasvauksen kanssa itse huomasin että luodin lähtöpeudet heittelee enemmän kuin kuivana ammutut. Mutta kuivana ongelma alkaa tulemaan siinä 10-15 laukauksen jälkeen jolloin ilmeisesti piippuun alkaa kerääntymään kaikkea moskaa sen verran että alkaa tulemaan näitä huomattavasti hitaampia kuulia. Joten kuivana nopeushajonta on pienempää jos ei otata huomioon näitä yksittäisiä hitaampia luoteja. Tulipahan sekavasti kirjoitettua....
Ja mitä tulee optimi aliääni kaliiperiin onkin hiukan hankalampi yhtälö. Jos maksimi käynti niin todennäköisesti joku suurempi kaliiperi pienellä hylsyllä (pistooli/revolveri kaliiperit) mutta jos äänen vaimennus näyttelee isoa osaa niin yhtään yli .30cal ei kyllä kannata mennä jos vaimentimen meinaa pitää edes jotenkin järkevän kokoisena. Toinen ase millä olen aika paljon testaillut aliäänisiä on .458 kaliiperin kivääri minkä saa kohtuudella käymään mutta ainakaan normi BR-tuotteen peltipöntöllä vaimennus teho on aika surkuhupaisan onnetonta. Ero ampuuko aliäänisiä vaimentimen kanssa tai ilman ei ole kovinkaan suuri. Vaimennin ei vain yksinkertiasesti saa pidettyä mölyä sisällään. Uskoisin että jos tähän .458:siin saisi etu vaimentimen joka tulisi piipun eteen +400mm vois tilanne olisi eri mutta jos vaimennin painaa yhtä paljon kuin ase niin ei se kovin käytännöllinen ole.
Joten minun mielestä jos oikeasti hiljaista vaimennin asetta haluaa niin joku kaliperi valilltä 6,5mm(joku pieni hylsyinen) - .300Blackout ja ase on vielä järjellisen kokoisella vaimentimella mahdollisuus vaimentaa oikeasti hiljaiseksi. Ja kuitenkin noilla 6,5mm-7,62mm luodeilla on jo painaviakin kuulia jos iskutehoa tarvitsee luodilla eikä vain paperin puhkomista. Jos pelkkä paperin reijittäminen riittää niin 22lr on kyllä aika mahdoton ylittää ominaisuuksissa. Se on hiljainen, pieni, riittävä käynti ja halpa ampua jos vain 2,6g luodin tuoma teho riittää.
Aikoinaan tuli hankittua 300JHC piippu, patruuna perustuu 6mmPPC hylsyyn. Se tuntui oikein mainiolta patruunalta supuille pienen hylsytilavuuden johdosta. Luoteina käytin lyijyluoteja sekä erilaisia vaippaluoteja, vaippaluotien kanssa pyyhkäisin luodituksen jälkeen luodin ja hylsyn saumaan juustovahaa. Aika usein käytin Lapua 8g luoteja ja niissä rasvasin niippuurat juustovahalla ennen hylsyyn laittamista. Lähtönopeudet oli melko tasaisia, samoin osunta huonoltakin tuelta joka kielii piippuaikojen tasaisuudesta. Vaimentimena BR sekä Jet-Z, molemmilla toki ääntä kuului mutta ääni ei ollut juuri kovempi kun huonolla vaimentimella oleva 22LR.
300JHC piippu, holkit ja parisataa hylsyä läytyy vielä kaapista. Kaliberi oli mainio 150-300 matkoille niin supuna kun täysitehoisena, vähän vastaava kun rynkyn paukku mutta hylsyt kestää ikuisuuksia järkevillä latauksilla ja on toimivampi patruuna sisäballistiikan osalta. Eikä pieni ruutitilavuus ole haitaksi nykyisillä ruudin hinnoilla, varsinkin kun 300m on käytännössä maksimi matka mitä pääsee eniten ampumaan. Tarkoitus oli tilata Jyriltä lukkolaite mihin saisi kaapissa makaavat piiput kiinni mutta toistaiseksi investoinnit on jäissä työttömyyden takia joten säilytetään kamppeet hyvässä rasvassa kunnes lompakko alkaa täyttyä 8)
Lainaus käyttäjältä: fr0z
Mutta mikä sitten olisi optimaalisin aliäänikaliberi jos otetaan huomioon luotien BC, lentorata jne? Monasti tullut mietittyä aliäänipyssyä pienpedoille ja linnuille...
7,62X39
.308"x39@1/8"
Kahta edellistä komppaan täysillä...sisältää PIIPUN RIHLAUKSEEN SOPIVAN LUODIN SEKÄ NOPEASTI PALAVAN AJOAINEEN OIKEIN VALITSEMALLA kaikki ne sisä&ulkoballistiset hywyydet/ominaisuudet joita tarkkuuden,ammuttavuuden,vaimennuskyvyn&vaimennettavuuden kannalta voidaan edellyttää kun amet on kohtalainen ja/tai mitattavissa.
Mikäli optimaalisen hyvää tarkkuus/supukaliberia halutaan...saattaa vaivaan löytyä muitakin extremekummajaispropiertarykalibereita jotka on ideoitu vainjaainoastaan tähän tarkoitukseen sopivaksi.
Muutaman mainitsen malliksi..yllämainittu 308"x39 1/8" piipulla varustettuna sekä samaa kokoluokkaa olevat 763 Mauserin hylsy kiväärikaliberiseen esim. 8" tai 10" piippuun istutettuna...hieman erikoisempi kaliberi olis 38SP,357mag tai 357max supistettuna kaliberiin 30.
Viimeksi mainitun ongelma on latausholkkien saatavuus sekä pesäkalvaimien saatavuus..yhdet löytyvät allekirjoittaneen hallusta :shock:
Kaikkien mainitsemieni kaliberien aseita olen valmistanut erilaisina muunnoksina esim.8 10 sekä 12" piippuihin istutettuina...koeammunta sekä mittaustietoa lähinnä nopeuksista sekä tarkkuudesta eri matkoille eripainoisilla heitteillä tulpattuna on kohtalaisesti kertynyt vuosien varrelta.
BT1
Aika moni kaliberi ehdotus liippaa läheltä 300 BLK:ta (7.62×35mm), joka on maailmalla yleistymäänpäin. Toki Suomalainen AR-valmistajakin on jo olemassa. Sakon tekemiä hylsyjäkin olla löytynyt jo jostain Suomen ampumaradalta, joka voisi viitata myös toimivaan hylsynsaantiin tulevaisuudessa.
Ruger julkaisi eilen ihan mielenkiintoisen kiväärin ko. kaliberissa ja rihlannousuna löytyy aliäänisiä ajatellen 1:7" RH. Hintaakin povaavat alle 500 dollarin 16.12" piipulla.
-> http://www.ruger.com/products/americanRifleRanch/models.html

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://www.ruger.com/products/americanRifleRanch/images/6965.jpg%22%3E%3CLINK_TEXT%20text=%22http://www.ruger.com/products/americanR%20...%20s/6965.jpg%22%3Ehttp://www.ruger.com/products/americanRifleRanch/images/6965.jpg%3C/LINK_TEXT%3E%3C/URL%3E%3Ce%3E)
Muistuttaa kovasti omaa koeasettani 98 Mauseria 350mm piipulla...voin myydä kun kokeet on ammuttu ja kirjattu sekä yleiseen tarpeeseen levitetty opiksi ja varoitukseksi muillekin tietoa janoaville.
Noista muista tekemistäni kokeista ja kaliberivaihtoehdoista senverran että,kokeiden tarkoituksena ei ole ollut suinkaan hakean sitä parasta mahdollista hyvää kaliberia AÄ paukkujen kannalta vaan osoittaa että lähes mihin hyvänsä kaliberiin VOI tehdä toimivan turvallisen ja tarkan tai kohtuullisen tarkan AÄ patruunan.
Valmistettu on sekä runsaastikin ammuttu ja mitattu mm.
50BMG
-338LM
-300LM
30 378WBY
-45/70
-444 Marlin
-500NE
-500A Square
-sekä muut tukitavalliset 53R, 308win, 30 30 ,x39,30 06 ja muut jokkisluokan paukut poislukematta kehiteltyjä "omia" kalibereita ja erilaisia versioita esin 30/357 variaatiot tai 375 JDJ...nämä siis aliäänisinä eri luodinpainoilla tutkinnan keskittyessä osumatarkkuuteen kohtuullisille matkoille maksinissaan 300m matkalle kalibereilla 50BMG ja 458win sekä 45/70.. :o
Parhaa tai hyvän kaliberin saa AÄ/supupaukutteluun jo olemassa olevista x39 johdannaisista,kolmenollakasista tai aiemmin mainitusta 765 pistoolinpatruunasta...piipun rihlannousu ja piipun pituus määrittänevät osumatarkkuuden ja käytettävän luodinpainon ja loppu onkin sitten pelkkää salatiedettä :?
BT1
Siinä vielä kuva 300JHC:stä, hylsynä maailman paras aihio eli .220 Russian ja hylsynpituus 35mm. Patruuna toimii JJ-91 lippaallisessa lukkolaitteessa mainiosti, lukkolaite on alunperin tehty 7.62x39 patruunalle. Jyrkkäolkainen hylsy joka ei tunnu venyvän vaikka miten pommittaa, ja kuten mainittua tuli, hylsyt tuntuu kestävän ikuisuuksia. Oikeanpuoleinen hylsy tuli piruuttaan tulpitettua .338 solidilla, on herättänyt ihmettelyä mikä tää on :D

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://uppaa.fi/images/2014/09/18/P114026487df8.jpg%22%3Ehttp://uppaa.fi/images/2014/09/18/P114026487df8.jpg%3C/URL%3E%3Ce%3E)
...unohtamatta tietenkään koetta jossa supistin 9mm paran hylsyn 30 kaliberiin...pieni ruutimäärä täytti hylsyn kohtuutäyteen :D eikä luodiksikaan voinut laittaa enää kuin tasaperäisen 8g luodin ..osunta oli kohtuullista&hyvää 12" nousuisesta piipunraakusta johon sen aikoinaan tekaisin...laukaisualustana TC Encore joita vielä tuolloin lojui kaapissa 12kpl erilaisina kaliberivariaatioina.. :lol:
BT1
Lainaus käyttäjältä: fr0z
...... Sakon tekemiä hylsyjäkin olla löytynyt jo jostain Suomen ampumaradalta, joka voisi viitata myös toimivaan hylsynsaantiin tulevaisuudessa......
Valmitaako Sako jo 300.blk hylsyjä? :shock:
Sakon kantaleiaisia bläkärin hylsyjä on ollut Näkyvillä, mutta mitään virallista tietoa ei ole vielä tullut. Hylsyn tekeminen 223:sta on kuulemma ollut helppoa kuin heinänteko poutasäällä.
Erämessuilla niitä oli jaossa Sakon ständillä ilmaisnäytteinä. Milloim tulevat myyntiin oli epäselvää sakolaisillekin. Alkuun menevät USAn markkinoille.
Jaa onko tietoa että tuleeko 300.blk:sta cip standardi?
Sakolaiset sanoivat että eivät tiedä mutta "ehkä jossain vaiheessa". Kysehän on lähinnä rahasta eli kuka sen cipittämisen CIPille maksaa ja saako siitä omansa pois millä aikataululla.
CIP-vaatimusta ei käsittääksen hylsyille ole mutta valmiit patruunat kaupallisessa myynnissä pitää olla CIPattuja jos niitä kuluttajille CIP-maassa myydään. Tai näin olen käsittänyt.
Sakoa ei luultavasti kiinnosta myydä pelkkiä hylsyjä joten USAhan voivat myydä valmista patruunaa (koska on jo SAAMI-speksattu) mutta eivät vielä CIP-maihin kuten Suomeen.
Oma veikkaus on että 300 Blackout cipitetään 2015 aikana jonkun patruunavalmistajan toimesta.
HJu, Joo hylsyt ei tarvitse aina CIP hyväksytää.
edit. Miten suomessa valmistettut tai suomeen tuodut 300.blk kiväärit on koe paineistettu?
Ei-cip kalipereissa käyttöturvallisuustestauksen tilaaja toimittaa ylipainepatruunat ja Riihimäki testaa. Riihimäellä voi olla joihinkin ei-cip kalipereihin ylipainepatruunlita mutta siitä ei ole takeita.
Kun rakennutin 7x55:n niin toimitin asesepälle 5 kpl ylipainepatruunoita. Leimat tuli. Ylipaineiden laskenta on tilaajan vastuulla.
Varsinaiseen aiheeseen....nopeusmittauksien jälkeen suppea koeammunta osoitti että pari latausta sälyttää tarkkuutensa kohtuullisella tasolla vielä 150m matkalle...toisena valmistunut 308win kaliberinen nakkelee luoteja 50mm nippuihin 150m etäisydeltä latauksilla 10 ja 10.5gr VV N310 ajoainetta ja tulppana 12g Scenar...paremmin käy jokin wanha Scenar joita ostin 18kg aikoinaan puulaatikossa..nykyinen Scenar ei mielestäni silminnähden tai digitönärillä mitattuna eroa kuin vyötärön mitassa ,jokin pieni ero.. :think:
Samanlaista käyntiä osoittaa 13g vaippaluoti ladattuna 10.5 ja 11gr annoksella samaa 310 polttoainetta.
Luodin ja hylsynsauma tuli pyyhkäistyä munkkirasvalla.
Lähtönopeudet pienemmällä latingilla 12g luodilla 330m luokassa ja 13g luodilla 300m/s ja alle,osumapiste 13g luodilla 400mm alapuolella ja 300mm oikealla verrattuna 12g osuntaan /150m.
Kasaaseeseen tekemäni vastaava piippu on jäänyt muista kiireistä johtuen odottelemaan tarkempia mittauksia sekä osuntakokeita.
Suurempi hylsytilavuus vaikuttaa siten että sama määrä poltoainetta kuin 308win kaliberissa ei toimi oletetulla tavalla vaan nopeudet ovat huomattavasti alhaisempia ... :think:
Ainakin 308win kaliberissa näyttää olevan tärkeää valita hylsyt samalta valmistajalta eikä sekoittaa esim....kuten minä...Sakoa Normaa ja Lapuaa keskenään...hylsymateriaalin kovuus aiheuttaa erilaisen irtivetovastuksen ja vaikutus on korvin kuultava sekä silmin havaittavaa taululla osumia katsellessa..saman valmistajan hylsyt nakkelevat osumia samoille paikkeille ja jonkin hylsyn luodin asetuksessa havaittu suurempi tiukkuus palkitsee ammuttaessa aivan toisenlaisella suupamauksella...vaikka hylsyt ovat täyssupistettu ensimmäisellä kerralla ja senjälkeen vain millin verran suustaan supattu.
Suurempi hylsyntilavuus aiheuttanee myös sen että sellaista tarkkuutta ei tunnu löytyvän kuin esim x39 kaliberisella piipulla tai 300 BLKta muistuttavassa willikissapatruunassa 7.62/357 magnum tai maximum..
Ja kyllä...kaikki valmistamani willikissat on koeammuttu minun lataamillani ylipainepatruunoilla...wiimeksi 585 Nyati kaliberinen mettuuluodikko :shock:
Mikäli kaliberin on unhoon painunut muinaismuisto esim 7x54 Finn..voi koeammuntaa varten valmistaa testipatruunat DIY
BT1
Laitoitko 308 hylsyyn kuitua täytteeksi että ruuti pysyy hylsyn pohjassa? Mä sain aikoinaan lähtönopeudet ja käynnin rauhoittumaan 308:ssa kun laitoin hylsyyn täytteeksi sitä keinokuitua mitä löytyy mm. talvitakeista tai vaikkapa tyynyistä. Kuitupallo ei tarvitse olla iso ja se työnnetään vaikkapa lyijykynällä ruutipanoksen päälle pitämään ruuti hylsyn pohjassa. Kuitu kärähtää ruudin palamisen aikana pieneksi muovipalloksi joka löytyy 5-10m päästä maastosta, yhtään palleroa ei koskaan jäänyt vaimentimen sisään.
Supuille 308 hylsyjen kaulat tuli aina hehkutettua irtimenovastuksen vakioimiseksi, hylsyt tietenkin oli saman valmistajan samaa erää.
Noita dacron yyäm täytteitä tuli aikoinaan kokeiltua erilaisissa puoltuumasissa kun vaikutti niin kovin wajaalta toi hylsy....130 ruutia mahtui 120gr ja yli täystehopaukkuun :shock: ja aliäänilatauksessa pohjalla siinteli 10-12gr 310 propellanttia niin tuli mieleen et josko jotain täytettä :think: mut aivan turhaan....paperisilppua pöllähteli laukauksen jälkeen kuin pakkaslunta..eikä nopeusvaihtelu muuttunut mikskään ennenkuin ajoainetta oli senverran että paine nousi sopivaksi..useimmissa kalibereissa määräksi riittää 8-12-15gr luodinpainosta ja hylsynmuodosta riippuen.
Täytteen merkitys on selkeä suuritilavuuksissa hylsyissä joihin ei ole järjellistä tukkia täyttä määrää ruutia kotimaisessa metsästyskäytössä tai aseen rakenteen huomioon ottaen esim.wanhaan haulikkoon tehdyssä 500NE kaliberissa jossa järjellinen käyttölataus heiluu 50-70gr ruutia jolloin hylsy jää puolityhjäksi ja alilatausdetonaation vaara alkaa olemaan todellinen hitaasti muutenkin palavan ruudin syttyessä kytemällä ,kaasuuntuu ja kaasuuntunut ajoaine syttyykin räjähtämällä eikä hallitusti palamalla kuten tarkoitettu on.
Suurimmat määrät mikä tarvittiin ovat olleet 338LM ja 50 BMG viimeksimainittuun yli 50gr VV N310 polttoainetta jotta tarkkuus oli kohtalaisella tasolla hyvinkin pitkille matkoilla,300m,ja lähtönopeus 300-340m tasolla.
Syttymisen vakioimiseksi on muita varmistusmenetelmiä kuin täytteen käyttäminen..hylsynsuiden hehkutus,liekkireiän avarrus,magnum nalli ,hylsynsauman ja luodin kyljen/sauman voitelu tai jopa molyaminen.
Arvelen että nopeasti palava ajoaine syttyy sellaisella pöllähdyksellä ettei ole merkitystä sillä onko vähäinen rippunen ruutia pohjalla vaiko perällä suunnilleen tyhjässä hylsyssä :think:
Jossain säikeessä taannoin kirjoittelin suppeasta kokeesta 53R kaliberin AÄ kokeista joiden lopussa mittasin nopeudet piipunsuu ennen laukausta ylöspäin käännettynä ja sitten alaspäin käännettynä ja varovasti vaakasuoraan asetettuna ennen laukausta...nopeusvaihtelu oli vähäistä ja tarkkuus yhtä hyvää molemmilla tavoilla toteutettuna... :o
BT1
Elvytetääs hieman hyvää threadia. :mrgreen:
Minkäpainoisten kuulien voisi olettaa vakautuvan subsoniceina 11" nousuisesta 308win piipusta?
Kuten aiemminkin threadissa kirjoitin, niin haaveissa aliääninen lintupaukku. Pysyisi lentomatkatkin hieman lyhyempinä, jolloin takavaara-alueet jäisi pienemmiksi.
Esmes Bergerin VLD:t, Sierran Matchkingit, Scenarit.. Pystyisikö/kannattaisiko tuolla nousulla lähteä liikkeelle näillä sieltä kevyemmästä 150gr päästä?
Sopivin luodin paino taitaisi olla 10g paikkeilla..riippuu niin monesta asiasta kulloinkin mikä missäkin vakautuu ja piipun pituudesta ja likaisuudesta riippuu se ,kuinka pienellä nopeudella ase toimii luotettavasti ja joka kuula tulee ulos piipusta.
Painavammatkin heitteet vakautuvat ..taas aseesta(kin) riippuen kunhan vauhtia on hieman enemmän kuin 330m/s.
Lintumettälle kannataisi kokeilla 8g painoista luotia ja n. 10gr annosta VV N310 polttoainetta,jopa enemmän ,ja lisäksi vaimenninta.
8g luoti menettää nopeutensa nopeammin kuin 10 12 tai 13g painoinen luoti mikäli takavaara-alue huolestuttaa,ja josse paskanakki sattuu osumaan kohdalle et se luoti putois jonkun kalloon tahi muuhun eloperäiseen kohteeseen..niin 8g luoti on turvallisempi vaihtoehto kuin taivaalta tippuva 10-13 painoinen kokkare.
Oma sattumakokemus hyvästä ja hyvästä..oli viime viikolla..ammuskelin 53R hyshyspyssyyn tehtyjä latauksia poi kuljeksimasta...kaikissa sama lataus 12gr VV N310 ruutia ja 8g leikkuri nokassa...tarkkuus loistava matkoilla 30-120m ja kaikki sijaiskärsijän osaan joutuneet siluettikanat karisivat oksaltaan kuin salaman iskemänä tähtäyspisteen ollessa sama eli keskelle kanaa.
Nopeus muistaakseni 340m/s luokassa ,ilman vaimenninta laukausääni melkoinen poksahdus mutta tehokkaan DIY vaimentimen kanssa vain lentomelu oli sellainen rätkäisy ettei hyshys paukusta oikein voinut henkseleitään paukutella.
BT1
Lainaus käyttäjältä: torrehaa
Oma sattumakokemus hyvästä ja hyvästä..oli viime viikolla..ammuskelin 53R hyshyspyssyyn tehtyjä latauksia poi kuljeksimasta...kaikissa sama lataus 12gr VV N310 ruutia ja 8g leikkuri nokassa...tarkkuus loistava matkoilla 30-120m ja kaikki sijaiskärsijän osaan joutuneet siluettikanat karisivat oksaltaan kuin salaman iskemänä tähtäyspisteen ollessa sama eli keskelle kanaa.
Nopeus muistaakseni 340m/s luokassa ,ilman vaimenninta laukausääni melkoinen poksahdus mutta tehokkaan DIY vaimentimen kanssa vain lentomelu oli sellainen rätkäisy ettei hyshys paukusta oikein voinut henkseleitään paukutella.
Voiko olla noin hidas? Eikö tuolla 0,78g annoksella pitäisi nopeutta olla jo enemmän? Vai tuliko kirjoitusvirhe, tarkoititko 540m/s ?
Lainaus käyttäjältä: fr0z
Minkäpainoisten kuulien voisi olettaa vakautuvan subsoniceina 11" nousuisesta 308win piipusta?
Aikoinaan tuli ammuttua 8g leikkuria ja 9.7g Lockbase vielä vakautui 11" nousulla. 8g leikkurista vastaavia kokemuksia kuin torrheella, käynti oli hyvää vielä 150m asti.
Voin tarkistaa nopeuden kirjanpidostani....myöhemmin..53R kokoisessa kannussa 12gr polttoainetta ja 308winissä sama määrä antavat erilaiset nopeudet..samoin asiaan vaikuttaa se että aiempia kokeita olen ampunut mm. vakiomittaisilla piipuilla ja nämä kokeet 300mm pitkillä piipuntumpeilla joissa nousua AÄ käyttöön soivempi 8".
Toki kokeita olen ampunut lyhyilläkin piipuilla erilaisilla rihlannousuilla,mitä on milloinkin sattunut nurkissa lojumaan...hyllyssä kummittelee nytkin 150mm piipuntumppi johon teen 308win pesän ja 98 Mauser sovituksen ja suuhun vielä vaimenninkierteen..nousua vain ikävät 12" :(
Mainitut 53R ja 98 Mauser ovat tarkoituksella valmistettu aliääniammuntaa silmälläpitäen ja kokeiden jälkeen ovat molemmat myynnissä..53R vaikka pelkkinä rautoina..
BT1
Kiitokset vinkeistä! Ilmeisesti tuolla 8g leikkurilla tarkoitetaan Sakon 145A luotia?
Käyttelitkö Koheltaja myös tuota Torrehaan mainitsemaa N310 pistooliruutia?
Threadin alussa kehuttiin myös Vihtavuoren N32 C (Tinstar) ruutia... Onko muilla siitä kokemuksia Subsonic käytössä?
Enemmän Tinatähden kanssa on kokeita tehty Mysteerimiäs...
Tinatähti ruudin etevämmyys supulatauksissa llienee siinä että hylsyn täyttöaste paranee hieman eli hylsy tulee hieman täydemmäksi.
TinStaria ei liene laajemmin kokeiltu kylmissä olosuhteissa eikä ole ainakaan omiin salaatinlehtiini asti kantautunut tietoa pakkaskestävyydestä ja lämpimien kelien latauksien samankaltaisena pysymisestä?
VV N310 polttoaine lienee laajemminkin kokeiltu...omastakin toimestani ..ja hyväksi havaittu niin lämpiman kelin kuin pakkaskelinkin ajoaineena.
En ole profeetta enkä väitä olevani asiaa eniten tutkinut vaan kommenttini perustuvat melko laajaan kokemukseen erilaiste kaliberien aliäänilatauksien valmistamisessa sekä erilaisten ITSELLÄNI mahdollisuuksien rajoissa olevien asioiden mittaamisessa.Edellämainittuja asioita ovat vain nopeus tarkkuus sekä muotoutuminen sekä kaatowoimuus erilaisiin kohteisiin ammuttuna..esim. siluettiriista.
Oma vankkumaton mielipiteeni on se että TinStar polttoaineen hieman suurempi täyttöaste ja sen merkitys latauksen hyvyyteen tai huonouteen on akateemista tasoa&laatua koska hylsy jää joka tapauksessa pikemminkin tyhjäksi kuin täydeksi.
Tinatähti polttoaineen palonopeus on "huomattavasti" hitaammalla tasolla kuin N310 ruudilla..jopa huonommalla eli hitaammalla kuin N320,ja koska kevyiden sekä suhteellisen raskaiden luotien luotien matkaansaattamiseksi aliäänipaukuissa on tarkoitus käyttää mahdollisimman nopeasti palaa pöllähtävää ruutia on mielestäni vastaus nopein saatavilla oleva polttoaine.
Vihtahousun polttoaineita välillä 320-350 olen toki käyttänyt muttavain siitä syystä että mainittuja propellantteja sattui olemaan kaapissa lojumassa ja luontaisesti nuu..tarkkana olen pyrkinyt hyödyntämään ensisijaisesti olemassa olevia materiaaleja.Toki saattoi olla pieni kammotus siitä että oikein raskaan kuulan matkaan saattamiseksi voisi/tulisi käyttää vähemmän sähäkästi palavaa materiaalia.
Hitaampien paloaineiden käyttämisestä vain on kuulunut etäistä vaimeaa mutinaa etteivät hitaammat paloaineet olisikaan enää niin kylmänkestäviä kuin nopein saatavilla oleva?
BT1
Lainaus käyttäjältä: fr0z
Kiitokset vinkeistä! Ilmeisesti tuolla 8g leikkurilla tarkoitetaan Sakon 145A luotia?
Käyttelitkö Koheltaja myös tuota Torrehaan mainitsemaa N310 pistooliruutia?
Molempia tuli käytettyä N310 ja N320, jälkimmäistä vähemmän. Miten mä muistelen että Lapualla olisi ollut aikoinaan 8g leikkuri? Voi olla että muisti pätkii tässä asiassa mutta luoti oli joka tapauksessa Lapuan 8g, oli leikkuria tai ei. Luodin niippaus uriin sipaistiin juustovahaa ennen luodistusta, tällä sai piippukitkaa vakioitua ja nopeushajontaa pienemmäksi.
N310, N320 ja tinstar ovat kaikki hyviä ja paljon kokeiltuja ruuteja aliääniskäyttöön. Yksikään näistä ei varmasti ole paras kaikkiin sovelluksiin. Kuten jo onkin mainittu niin tinstarin etu on sen korkeampi täyttöaste. Esim 308w supuissa N310 täyttöaste pyörii 30-40% paikkeilla kun tinstarilla ollaan 50-60 % tuntumassa. Omien testieni mukaan täyttöasteen parantumisella on selvä etu tilanteessa jossa lähtönopeusmittarin läpi ammutaan asettaen ruuti joko hylsyn etu tai takaosaan.
Nopeimman palonopeuden tavoitteleminen näissä ei ole nähdäkseni mikään itseisarvo. Riittää että maksimipaine saadaan nousemaan sille tasolle jossa kyseinen ruuti palaa tasaisesti. Asiasta pääsee kärylle kun lataa samoilla komponenteilla eri ruutimäärillä panoksia ja seuraa lähtönopeusvaihtelun muutosta (en suosittele toistamaan koetta koska homma on vaarallista pienillä latauksilla). Kun paine menee jonkin rajan alapuolelle alkaa lähtönopeusvaihtelu kasvaa. Jos lataus on rajan yläpuolella niin paineen lisäämisellä ei enää saavuteta suoraa etua latauksen tarkkuuteen (jostain muusta syystää tarkkuus voi toki parantua kun latausta kasvattaa). Nyt joillakin komponenttiyhdistelmillä voi olla niin että tinstar ja N320 ovat molemmat liian hitaita tarvittavan paineen saavuttamiseksi ja siksi N310 antaa silloin parempia tuloksia.
Mutta jos kaikilla edellä mainituilla ruudeilla saavutetaan tarvittava paineen taso niin silloin ruudin voi nähdäkseni valita muilla kriteereillä.
Näiden ruutien pakkaskestävyystestejä en ole tehnyt ollenkaan mutta kaikki ovat sen verran nopeita että uskon niiden suoriutuvan hyvin myös kylmissä keleissä jos tarvittava maksimipaine saavutetaan silloinkin. Pienoiskiväärin panoksissa ruudit ovat ymmärtääkseni N330 palonopeusluokassa (tätä kyseistäkin ruutia on varmaan jossain patruunassa käytetty?). Niiden lämpötilakertoimet ovat kuitenkin melko alhaisia kuten toisessa ketjussa kävi ilmi.
[...juu..kirjoitusvirhe ei ollut vaan muistivirhe :oops:
Voiko olla noin hidas? Eikö tuolla 0,78g annoksella pitäisi nopeutta olla jo enemmän? Vai tuliko kirjoitusvirhe, tarkoititko 540m/s ?[/quote]
Lainaa
..
Koska en saa viestiäni jostain syystä pysymään näkyvillä lähettämiseen asti laitan lyhyesti tähän ja toivon että menee perille asti :pray: ..en viittis kolmatta kertaa kirjoittaa samaa pitkää vastausta..12gr lataukset 8g luodille olivat pitkäpiippuisen (yli 700mm piippu)kasa-aseen kokeiden jäämistöä ja lyhyessä piipussa nopeutta todennäköisesti varmaankin ollut 550m eikä 340m/s..sori :doh:
ei viittis enää kolmatta kertaa vastata omaan viestiin...tää kone pomppii pois verkosta ja hukkaa pitkiä viestejä ja vastauksia ihan saatana solkenaan.. :angry-banghead:
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Omien testieni mukaan täyttöasteen parantumisella on selvä etu tilanteessa jossa lähtönopeusmittarin läpi ammutaan asettaen ruuti joko hylsyn etu tai takaosaan.
Mä laitoin hylsyyn pienen palan keinokuitua pitämään ruudit nallin luona, pysyi mittarin lukemat selvästi tasaisempana kun ruudin paikka oli vakioitu hylsyn pohjalle.
Tää kone jolta tyäaikana :obscene-drinkingdrunk: ja töiden jälkeen :banana-tux: kirjoittelen,ei ole turvallinen kotikoneeni vaan anniskelupaikkani yleisessä käytössä oleva kone jolta asiakkaat katselevat iltaisin facepäivityksiä ja törkypornoa joten taitaa olla omaa syytäni että kone elää omaa rietasta elämäänsä ja kadottelee viestejä mielensä mukaan..saattaa OHRANAn jaNSAn lintujakin sekä muita ANGRY BIRDsejä istuskella samoilla langoilla kuuntelemassa mahdollisesti maanpuolustuksellisesti arkaluontoiseksi luokiteltavaa viestintää... :lol:
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja
Lainaus käyttäjältä: fr0z
Kiitokset vinkeistä! Ilmeisesti tuolla 8g leikkurilla tarkoitetaan Sakon 145A luotia?
Käyttelitkö Koheltaja myös tuota Torrehaan mainitsemaa N310 pistooliruutia?
Molempia tuli käytettyä N310 ja N320, jälkimmäistä vähemmän. Miten mä muistelen että Lapualla olisi ollut aikoinaan 8g leikkuri? Voi olla että muisti pätkii tässä asiassa mutta luoti oli joka tapauksessa Lapuan 8g, oli leikkuria tai ei. Luodin niippaus uriin sipaistiin juustovahaa ennen luodistusta, tällä sai piippukitkaa vakioitua ja nopeushajontaa pienemmäksi.
Nyt ei näyttänyt Lapuan sivuilla olevan kun 6,5g leikkuri. Tyypiltään G477.
Oliko tuo 8g parempi tarkkuudeltaan kuin lockbase?
Torrehaa kirjoitteli aiemmin tulla noista luotien painoista, niin vertailin hieman Norman ballistiikkalaskurilla noita eri painoisia ja eri BC:llä varustettuja kuulia 325m/s lähtönopeudella. Iskuenergiassa oli toki muutosta, mutta lentomatka oli aikalailla kaikilla sama kun lähtönopeus oli vakio. Ammuntaa ajatellen painavamman luodin BC vaikutti myös tuulensietoon. Laskurin mukaan 3m/s 90 asteen sivutuuli kuljettaa tuota Lapuan 8g FMJ:tä laskurin mukaan noin 90mm sivuun 150m matkalla. 10g matchkingillä on Sierran mukaan alle 1800fps vauhdeissa BC 0.417, jolloin samalla tuulella sivusiirtymä olisi vain 60mm.
Toki tuulen vaikutukset jne on turhaa, jos tarkkuus on huono. Eli tarkkuus etusijalla...
jos taas koittas jos sais pysyyn kasassa tän viestin lähetykseen asti..
8g leikkuriluotia ei ole enää valmistuksessa..ostin sitä aikoinaan kun halpaa oli ja jätti mukavan stanssijäljen tauluun..tarkkuudeltaa ei ollut kummoisempi kuin leikkaamatonkaan...ja Lockbaseen en oo tehny mitään vertailua..Lockbasea pidän semmosena köyhänmiehen tarkkuusluotina ja hyvänä pitkänmatkan luotina koska saa ladattua kovempia vauhteja kuin vastaavaan esim Scenariin..
Jos pelkästää AÄ kokeissa pysytään niin spekulaatiot hirveän pitkistä matkoista lienee turhaa koska amet pakkaa olemaan maksimissaan 200m ja silloinkin joutuu kalkuloimaan erilaisia muuttujia vaikkajakuinka oli luodin paino 6 8 tai enemmän g
Vain tarkkuus merkitsee ..ja AÄ paukuilla ampuminen yllättäville tai ennalta tuntemattomille matkoille on pelaamista ja arpomista jos mikä ,niin raskas tai kohtuuraska luoti lienee hyvä valinta...ei kuitenkaan lie huono aiemmin mainittu +400m vauhtikaan hyvällä vaimentimella ammuttuna koska laukausmelu on kohtuullinen ,tarkkuus hyvä ja ennakon/koron miettiminen lähes tarpeeton...makunsa kaikilla.
Jossain aiemmassa ketjussa kirjoittelin tuloksia ainakin 53R kaliberilla tehdystä kokeesta jossa ilman dacron tms täytettä ammuin nopeusmittauksia samalla ruutimäärällä..oisko ollut 10gr N310 ruutia ja 8g luoti..nopeuden muutos piippu ensin ylöspäin ja siitä vaakasuoraan käännettynä ja piippu alaspäin ja siitä vaakasuoraan käännettynä oli 2-3m luokkaa ja osunta yhtenäinen kummallakin tavalla amet 50m...pakkaskelillä ammuttuna..muistelee BT1
Eli osaisitko lähteä suosittelemaan jotain luotia? Mikä tuo 8g luoti oli jota itse käytät?
Mulla on kaapissä tällä hetkellä Sakon 8g luotia,Lapuan 8g luotia ,wanhaa edesmennyttä cuthead 8g luotia ,Tzekkien PPU 8g luotia ja oisko Sako 309 rynsesteriluotia.
Kaikki osuvat samalla tavalla AÄ käytössä matkoille 50-120m samalla latauksella AÄ käyttöön tarkoitetuissa aseissa joita on kaks kappaletta ja samoin tuntuvat käyneen pitkäpiippuisissakin aseissa samankaltaisilla latauksilla ilman kummempia heittoja suuntaan kuin toiseenkaan.
Parissa isokaliberiltaan 307 reikäisessäkin toimivat hyvin mutta latauksen joutuu rakentamaan hieman toisella tavalla mm.syystä että pari asetta on tehty sorvikaulapesällisiksi.
Jos aseesi on tavallinen metsästysase 308-311 piipulla niin voit käyttää mitä hyvänsä 8g luotia ja käyttötarkoituksesta tahi tunnetusta etäisyydestä hieman riippuen latauksena 8gr VV N310 polttoainetta ja siitä ylöspäin.Kuten mainitsin,vaimentimen käyttö edesauttaa latauksen rakentelua siten että lataus voi olla reippaastikin yliääninen,vaimennin nielaisee suurimman suupamauksen pois ja vähentää suuremman nopeuden myötä ennakkolaskeskelemista koroista ja tuulipoikkeamista..nopeusalueella 330-max 400m/ saavuttaa yleensä erinomaista tarkkuuta ja kohtalaisen hiljaisen laukauksen poissuljettuna lisääntynyt luodin lentomelu.
Kulloisenkin ilmanlämpötilan mukaan muuttuvan äänennopeuden perässä läähättäminen käyttölatauksien kanssa aiheuttaa turhaa päänvaivaa ja hikoilua varsinkin jos amet on ennalta arvaamaton tahi tuntemato kulloisessakin tapauksessa.
Oma taiteenlajinsa on kokonaan sellaisten kissanpierulatauksien kehitteleminen joissa ääntä ei saisi kuulua ollenkaan ja amet on olematon tai vähäinen,niistä ei liene tällä kertaa kysymys :think:
Jokainen lataus on lopultakin asekohtainen joten merkitse ylös saavuttamasi tulokset ja käytä niitä oman aseesi latauksiin ainakun tarvetta hyshyspaukkujen käyttöön on.
Koska kirjoitit tutkineesi lentoratoja ballistiikkaohjelmilla ,oletan että omistat myöskin latausvälineet tarvitsemaasi kaliberiin sekä nopeusmittarin.
:violin: BT1
Sen verran vielä tuosta luotivalinnasta, että eroja tulee osumatarkkuudessa aliääni/pistooliruuti yliäänilatauksissa aivan samalla tavalla kuin kivääriruudeilla normaaleilla latauksillakin. Vieläpä niin että jos jotakin luotia ei ole saanut käymään kivääriruudeilla normaaleilla vihtavuoren ohjeilla, ei sama luoti ole käynyt pistooliruutilatauksissakaan. Näin omissa suppeissa kokeiluissa.
Niinpä..kaikki on asekohtaista ja jokin yhdistelmä vaan ei toimi...millään konstilla..se kannattaa hylätä ja keskittyä uuteen. Luotivalinoista vielä..10g scenar ois loistava luoti..mut jos hinta on suolaisenpuoleinen niin esim ppun 10.9g luoti on toiminut mun koeaseissa hyvin myöskin aä latauksissa..myy esim riistomaa espoo..
Bt1
Erittäin mielenkiintoinen ketju. Itse olen harkinnut .308 aliäänilatausta jäniksiä varten ja ihan yleisestä mielenkiinnosta. Pulttilukon piippu on 20" pitkä ja 11" nousulla.
Leikkuria ja raskaampaa sierraa löytyisi, mutta ajattelin aliäänisiä varten käyttää pehmeää H&N 125 gr/ 8,1g reikäpäitä tai 165 gr/ 10,7 g tylppäkärkisiä TC-luoteja. Kumpaa itse käyttäisitte? Saa toki sanoa, jos ette käyttäisi kumpaakaan.
Toiseksi ja kolmanneksi ylimmät luodit: //http://www.riistamaa.fi/cat/product_catalog.php?c=191
Reikäpää houkuttelisi mahdollisen laajenevuuden ja vuoksi, mutta TC olisi taas raskaampi ja mahdollista ladata kulkemaa myös perä edellä. Molempien etuna on edullinen hinta harjoittelun suhteen.
325m/s nopeudella 8g olisi piipun suulla 424J ja 10g luodilla 529J, joten lain vaatima 100m päässä 200J pitäisi täyttyä.
VV N310 on selvästi suosituin ruuti, mutta jos N320:aa löytyy ja menee muihinkin latauksiin, niin kannattaako ostaa yksi kallis purkki lisää? Lisäksi purkki vie osansa sallitusta 2kg määrästä, joka on kiusallisen pieni.
N310-ruudille löytyisi myös valmiit lataukset, mutta N320:an määrästä ei olisi mitään hajua.
Muistikuva on H&N luodeistakin..ostin kun halawalla sain :D
Kevyt luoti oli niin "kewyt" ettei oikein ollut niin wähää ruutia että sais sopivan hitaaks...aina vaan oli jotenkin vauhtia liikaa...käyntiä oli kovasti kans vaatimattomasti niin pienillä kuin suuremmillakin nopeuksilla,sama vika muistaakseni vähän kaikilla elektrolyysipinnoitetuilla luodeilla...
Suppean kokeen tei tuolla 312" paksuisellakin luodilla..tais olla paras kaikista....
Myin tai lahjoitin kaikki pois aikana jolloin koeaseet olivat perus 11-12" noususuilla 311reikäisillä horopiipuilla varustettuja :D
Ois kannattanu säästää pieniä määriä nykyisiin kokeisiin?
Jollei siviiliharrastaja saa säilyttää kuin mainitun 2kg ruutia,mahtaako kannattaa muodon vuoks sitten haalia enempää eri nopeuksia..toisaalta jos kuitenkin kuluu muuhunkin?Erillisen piharakennuksen kassakaapissahan voi aina säilytellä wastaisenwaralle jotta oikeus&kohtuuttomuus ja lain kirjain kaikessa ankaruudessaan toteutuu :naughty:
Turvallinen aloitus kaikille matkaansaatettaville heitteille lienee perus 10gr ruutia ja siitä tarpeen mukaan alaspäin ja joissain tapauksissa ylöspäin.
Wanhemmat ruutimäärien suositukset taitavat olla ajalta jolloin lähtönopeusmittarikin oli niin harvojen herkkua että saatuja mittaustuloksia pantatiin kuin pierua nahkahousussa synkeänä salaisuutena.Sama koskee ballistiikkaohjelmia.
Kenenkään toisen aseeseen on mahdottomuus antaa tarkkoja ohjeita siitä mikä toimii ja miten..itse lähtisin sellaisesta määrästä ettei luoti ainakaan juutu piippuun...vähentää voi aina kun saa vertailukelpoista nopeusdataa.
Piipun huolto samoinkuin käytettävän vaimentimen huolto ennen ja jälkeen ammunnan on tärkeä tehtävä.
Vaippaine ja muu karsta tulisi puhdistaa piipusta ainakin ennen AÄ latausten ammuskelemista huolellisesti sopivilla kemikaaleilla.Itse suosin ammuntaa peltipuhtaasta tai Bräckleenipuhtaasta piipusta ..toisaalta aseita on vartavasten aliäänikokeita varten olemassa ja korkeapainekasapyssyt erikseen.Vaimennin kannattaa veivata irti piipunsuusta kuivumaan ammunnan jälkeen jottei korroosio nakerra&runtele :naughty:
BT1
Onko torrehaa kokeillut näitä keveitä, 6g ja alle painoisia vaipallisia pistooliluoteja näissä N310&N320 -latauksissa?
On suppeasti tullut kokeiltua..edes muistiinpanoaja en ainakaan täällä työmaalla muista olevan..kokeet olivat tavallaan hauskoja,koska luodin sai liikkeelle melkein ilman ruutiakin..ainakin hyvin vähällä määrällä ja nopeutta pakkas tulemaan niin ettei kuula tahtonut pysyä kasassa ja jos pysyi niin osumat olivat hajallaan niinkuin saunavastalla ois hakattu tauluun.
Sama asia kuin edelliseenkin..silloin piiput olivat perushoroja mettäpiippuja tai niiden pätkiä istutettuna TCn sulkuun..nousut perus 11-12"
Nyttemmin vois niistäkin tehdä akateemisessa mielessä kokeen koska muutama ase on piiputettu 13 14 ja 14.5 nousuisella piipulla..tarttee poiketa Riistomaallta hakemassa kourallinen keweätä hiirensurmaa kokeisiin.
Aikoinaan muuten ei noita pellumin kuulia ollut tarjolla kuin jossain hyshyspaikassa je Jemma nimisissä kätköissä..hinnaksi ei kuulemma ois riittänyt edes kulta ja mirhami satikka sitten kelluva Kälviän Markka...luoteja sai purkamalla patruunoista
Palannen asiaa poikettuani Riistomaan käymä...myymälässä Espoon hoodeilla :shock:
:think: BT1
8/2014 Riista-lehdessä oli väsäilty aliäänisiä mm. H&N luodeilla. Aseena Tikka LSA-55 .308 Win.
H&N 165gr / 10,7g teki 100m/3lks 40mm kuviota ja perä menosuuntaan ladattuna 53mm kuviota. Siedettävää ainakin omaan käyttöön. Kasojakin kai ammuttiin vain yksi ja saatiin mitä tuli.
Nopeus oli 272m/s ja 280m/s keskiarvoltaan. Ruutiannos oli 0,41g N310 ja latauspituus 66,7mm ja 57,3mm
Kasa voisi parantuakkin, jos nopeutta nostaisi hieman ylemmäs kun varaakin on.
Poikkean hakemaan Haenter&Natermannia Riistomaalta kun sielläpäin kuljeskelen ens kerran..otan noita keweitä Pelluminluoteja kans...selasin kirjanpitoani päivällä ja havaitsin wanhanwaiwan..eli taannoisen kokeen ALS luodeilla joitten koeammunnat aikoinaan loppuivat parikin kertaa muistiwirheeseen ja voitelun puutteeseen...pinnoitettu aluluoti hitaalla nopeudella pakkaa ainakin rosteripiipussa tekemään tepposen eli ensimmäinen luoti lähtee mut seuraavat pakkaavat juuttumaan putkeen niin tiukasti et kun TCn sulun taittaa auki..on painetta pesässä niinpaljon et hylsy paukkaa paineella ulos pesästä ja jollei pidä varaansa niin osuu ohtaan tai silmään..ja tulee lujaa :shock: :?
Eikä juuttunut luoti lähde kenttäolosuhteissa kuin..vääntämällä kahdesta patruunasta luoti irti..katamalla kolminkertainen annos ruutia tyhjään hylsyyn,hylsy pesään ja laukaus :D
ALS luodeilla saa kohtuullista tarkkuutta syntymään mut ei ainakaan koeaseissani aliäänisenä mut kun nopeutta kelaantuu hieman rohkeemmin..400 500m/s niin alkaa käynti olemaan kelvollista...
Noi H&N kewyet nokareet vois olla semmosii kissanpierulatauksia et menis vaikka warminttijahdissa...ei kimpoilis eikä lentäs pitkälle..?
BT1
Olen käyttänyt H&N 140 gr luoteja 260 rem aliäänilatauksissa. Laitoin niihin myös mölyt pintaan kun piipun muukin ruoka käyttää pinnoitetta. Pienet nopeusvaihtelut ja käynti 50 mm / 100 m 10 laukauksella.
Nopean kokeen tuloksia..
Lyhytpiippuisesta 308win Mauserista ammuskelin ensimmäiset koepatruunat tulpattuna H&N 5.6g painoisilla nokareilla.
Eka latinki 5gr N310 ruutia ja luodin istutus ilman voiteluainetta ja koko pituus 62mm..nopeudet eka ls 284m/s ja seuravat välillä 307-320m/s ja osunta 70mm/50m
Toisena sama annostus muuten mutta hylsyn sauma voideltuna munkkitalilla..nopeuksia välillä' 299-313-317m/s ja osunta yhtä "hyvää" kuin edellinenkin..ehkä hiemna pienempi läjä 50m matkalta
Sitten pienempi annostus eli 4.5gr VV N310 ruutia ja voitelu hylsynsuussa 275-294-289-283 m/s ja osunta yhtä hyvää kuin edellisissä
5.5 gr samaa polttoainetta sekä voitelu...338-338-329-318-ja 297m/s ja osunta ensimmäisen kerran jotenkin kohtuullinen 40mm /50m
Wiimeisenä pelkästään akateemisesta :D mielenkiinnosta 5.5gr VV N 350 ruutia ja luodinsauman voitelu ..nopeudet 236-215-245-242m/s ja osunta kolme ls pikku nipussa ja kaks 50mm päässä eri puolilla peruskasaa..
Luodinreiät pyöreitä ...vaikka rihlaus onkin 8" koeaseessa.
Loppupäätelmä 1...ehkä ruutia lisää 6, 7 ja 8gr ja uudet "tarkkuuskokeet" mikäli löytyisi sellainen wahinko/pienriistapaukku jolla voisi hätyytellä vaikka riistalintujakin haulikkohollia kauempaa..seuraavaan kokeeseen laittanen piipunsuuhun tehokkaamman DIY vaimentimen.
Loppupäätelmä 2..näistäkin nokareista saa aliäänisen,hyvinkin hitaan,vastaamaan alkuperäistä käyttöään eli nakkelemiseen Pellumin piipusta mutta tarkkuus tuolla nopeudella on saattanut olla aikoinaan sotakalun käyttöön hyvääkin muttei enää aiheuta isompia hurraahuutoja senkoommin pahvinpuhkontaan kuin pienriistajahtiinkaan.
Tarkistin vielä et alkuperäisen Bellumin lähtönopeus ois 370m/s paikkeilla ja ammuttuna 10.5" nousuisesta piipusta...siis alkuperäisellä sotakalulla ammuttuna joten jos nopeuden virittelis samoille paikkeille kuin historiallisessa aseessa on moisia pikku nokareita lähetelty wihulaisten pieksunvarteen..niin mikä lie tarkkuus/teho..?
:think:
Koease näkyy myyntipalstalla viimeisenä kuvana linkissä :o ,se lyhyempi malli.
BT1
Lisätietoa tarvitseville:
Nopea koeammunta pikku pakkasessa sekä 5.6g painoisilla pellumin kuulilla sekä ALS luodeilla tuotti tulosta seuraavasti:
10gr VV N310 polttoainetta huimalta etäisyydeltä 50m tuottaa lyhytpiippuisessa pistoolissa mukavan näköistä 20mm ns. yhtäreikää kaliberiin 308win tulpattuna.
Samoin samalla latauksella mitälie 3g painavalla ALS luodilla tulpattu lataus..yhtä pientä kasaa näyttää ampuvan.
Piipun pituus n.300mm ja rihlaus 13.5" ja piipun kaliberi .307
Laukausmelu ei ole mitenkään hiljainen vaan hyvinkin terävä paukaus mikälie vaimenisi vaimentajalla varustettulla aseella..kyseiseen pistooliin vaan ei ole vaimenninkierrettä tehty...eikätehdä koska kyseessä on omistajan kasa-ammuntapistooli :o
Nopeudet jäivät mittaamatta sattuneesta syystä....mittarin jalusta jäi kotiin lämmittelemään :(
BT1
Nostan tämän kivan aiheen ihan vaan siksi että sattumien kautta kokelin 308 supua Sierran 30-30 -luodilla.
N320 ja Fed 215 ampuvat tuota 170 grainin kuulaa Arskasta tasaisilla nopeuksilla, pääsin vasta nopeusalueelle kun mielijohteesta tein myös 300WM -supuja samalla kuulalla. Mittari lupasi tosi tasaista lähtöä.
Sataan metriin olikin kolmesatasella sitten oikein häkellyttävää käyntiä, lopetin latauskehittelyn 310 m/s ja olen prepannut ja lajitellut nyt vaan kolmesatasen hylsyjä, se 308 arskani ei tähän kykene mitä 300 WM T3 Tacticalini tarjoaa.Savikiekkoja voi ihan kivasti napsutella sataan metriin,pieni niippaus (manuaali,sormituntumalla yhtenäinen) tuntuu olevan hyväksi.
Kannattaa kokeilla Sierra #2010 jos on 10"-11" nousu.
supu luoteja?
http://www.acmebullet.com/bullets-reloading-brass/30-CAL-Hard-Cast-Lead-Bullets?product_id=536
https://www.grafs.com/retail/catalog/product/productId/75825