Minulla on kaksi JaKi-tuotteen vaimenninta Classic i (.308) sekä jaki1 (.222). .30 kaliberisessa minulla oli ennen BR-tuotteen vaimennin josta halusin eroon sen painon takia. Tulloin ammuin aseella useamman kerran alle 40mm kasoja (4lk) 300m matkalle ( makuu).
Noin 1½ vuotta sitten vaihdoin jakiin ja huomasin käynnin hävinneen. Hain latausta uudelleen (10.85g Scenar, N140) ja mittasin nopeusvaihtelunkin Chronyllä joka antoi vaihteluksi noin 7m/s. kasat olivat 100m matkallakin noin 35-40mm luokkaa ja 300m matkalla noin 7-8cm luokkaa. Petaukseen tai aseeseen ei ole tehty muita muutoksia kuin että vaihdoin vaimenninta. Olosuhteilla ei ole ollut merkittävää merkitystä käyntiin. Jaki ostoksen jälkeen en tosin ole enää laittanut BR:n vaimenninta kiinni ja sillä testannut käyntejä. Listalla Things to do... :D
Samanlainen ilmiö tapahtui .222 kaliberin aseessa. Aseen piippua ei lyhennetty, mutta vaimennin asennettiin. Latausta hain uudelleen samoilla sekä eri luodeilla ja ruutimäärillä. Kuitenkin jos vaimentimen irroitta, palautuu käynti ennalleen. Vaimennin paikallaan en kuitenkaan ole päässyt samoihin tarkkuuksiin kuin ilman. (Testattu ampumalla peräkkäin vaimentimella ja ilman).
.308 piipun pituus 510mm, 12" nousu, profiili puoliraskas.
Mistäköhän voisi johtua? Vaikuttaako massan lisäys piippuun niin paljon sen värähtelyyn, että käynti muuttuu?
Onko muilla samanlaisia havaintoja? :think:
Viikonloppuna lähdin 150m radalle opiskelemaan ampumista. Taustatietona lienee hyvä sanoa, että laukauksia ei ole takana kovinkaan paljoa. Aseena toimi Tikka T3 lite stainless kaliiperissa .308Win, eli ohukainen piippu kyseessä. Patruuna oli itseladattua.
Lapua Scenar 10,0g
N150 2,93g
Harjoituksen idea oli opetella laukaisemaan ase ilman, että se ei heilahda. No, ammuin ensin 10 laukausta ilman vaimenninta ja kasa oli luokkaa 15cm, osumat siellätäällä ja keskeispiste taulun keskellä. Kiinnitin vaimentimen, joku jaki en muista tarkaa mallia. Aseen käynti parani tällä toimenpiteellä siten, että sain jopa kolme osumaa n.2cm kasaan. Ikinä en ole noin hyviä osumia saanut aikaiseksi, eli ammunnat jatkuu em. latingilla vaimentimen kera.
Vaikka en kummoinen ampuja vielä olekkaan, niin syyttäsin kasan pienenemistä vaimentimen aiheuttamaa värähtelyn rauhoittumista.
edit: tietoja lisätty.
Lainaus käyttäjältä: ampuja
Noin 1½ vuotta sitten vaihdoin jakiin ja huomasin käynnin hävinneen. Hain latausta uudelleen (10.85g Scenar, N140) ja mittasin nopeusvaihtelunkin Chronyllä joka antoi vaihteluksi noin 7m/s. kasat olivat 100m matkallakin noin 35-40mm luokkaa ja 300m matkalla noin 7-8cm luokkaa. Petaukseen tai aseeseen ei ole tehty muita muutoksia kuin että vaihdoin vaimenninta. Olosuhteilla ei ole ollut merkittävää merkitystä käyntiin. Jaki ostoksen jälkeen en tosin ole enää laittanut BR:n vaimenninta kiinni ja sillä testannut käyntejä. Listalla Things to do... :D
Samanlainen ilmiö tapahtui .222 kaliberin aseessa. Aseen piippua ei lyhennetty, mutta vaimennin asennettiin. Latausta hain uudelleen samoilla sekä eri luodeilla ja ruutimäärillä. Kuitenkin jos vaimentimen irroitta, palautuu käynti ennalleen. Vaimennin paikallaan en kuitenkaan ole päässyt samoihin tarkkuuksiin kuin ilman. (Testattu ampumalla peräkkäin vaimentimella ja ilman).
.308 piipun pituus 510mm, 12" nousu, profiili puoliraskas.
Mistäköhän voisi johtua? Vaikuttaako massan lisäys piippuun niin paljon sen värähtelyyn, että käynti muuttuu?
Onko muilla samanlaisia havaintoja? :think:
En tunne noita jakin pönttöjä joten täytyy kysyä onko kyseessä refleksivaimennin ? Joskus on käynyt niin että purnukan takapää koskettaa piippuun ja käynti ei ole paras mahdollinen.
Itsellä eri aseissa käynti on aina ollut samaa luokkaa tai hieman parantunut vaimentimen kanssa ammuttaessa. Pöntöt ovat olleet BR:ää ja Ase-Utraa
PL:lle, .308 kiväärissä molemmat vaimentimet ovat refleks tyyppisiä. Se vain että BR:n vaimentimella sain paremman käynnin ja se on aiheuttanut ns. kulumarenkaan siihen piippuun eli jos jompikumpi niin BR on se joka nojannut piippuun ja antanut paremman käynnin... :whistle:
.222 puolestaan etuvaimentaja.
Lainaus käyttäjältä: Teuska
Lapua Scenar 10,0g
N150 2,93g
Harjoituksen idea oli opetella laukaisemaan ase ilman, että se ei heilahda. No, ammuin ensin 10 laukausta ilman vaimenninta ja kasa oli luokkaa 15cm, osumat siellätäällä ja keskeispiste taulun keskellä. Kiinnitin vaimentimen, joku jaki en muista tarkaa mallia. Aseen käynti parani tällä toimenpiteellä siten, että sain jopa kolme osumaa n.2cm kasaan. Ikinä en ole noin hyviä osumia saanut aikaiseksi, eli ammunnat jatkuu em. latingilla vaimentimen kera.
Vaikka en kummoinen ampuja vielä olekkaan, niin syyttäsin kasan pienenemistä vaimentimen aiheuttamaa värähtelyn rauhoittumista.
edit: tietoja lisätty.
Mullakin kohtuu vähän laukauksia takana kun harrastelun jokunen vuotta sitten aloitin. Reilu vuosi sitten laitatin kierteet T3:n enkä huomannut että olisi kauheasti kasat parantuneet. Nyt sitten treeneilin pitkästä aikaa ilman vaimenninta ja huomasin kasojen huononevan. Jokusen laukauksen sain ampua ennen kuin kasat taas löytyivatä. Ilman hampaita ja sarvia korjaisinkin em. diagnoosia seuraavasti:
"Vaikka en kummoinen ampuja vielä olekkaan, niin syyttäsin kasan pienenemistä vaimentimen aiheuttamaa
7mm remmarissa erään oululaisen pikkupajan vaimennin hajoitti kasast ihan totaalisesti. Tilalle tuli Jaki minisniper jolla homma alkoi taas toimia. Ammuin näitä vertailuna ilman pönttöä ja eri pöntöillä samana päivänä samalla latauksella ja vaimennin ei vaan toiminut. Ilmeisesti kaasun määrä oli liikaa tuolle oululaiselle pöntölle, kun olen kuullut sen toimivan kohtuudella toisissa kalibereissa.
Omissa pyssyissä olen huomannut että kevyessä ohutpiippuisessa metsästyskiväärissä (308Win) vaimennin (Aseutra) vaikuttaa käyntiin siinä mielessä että aseella on helpompi ampua kun on pienempi rekyyli jolloin kasat tulee helposti pienemmiksi. Vaimennin vaikuttaa piipun värähtelyyn kun ohuen pillin jatkeeksi laittaa 300-700g lisää painoa joka näkyy välillä myös osumapisteen muutoksena taululla. Jonkin verran vaikuttaa myös lataus; miten ruuti ehtii palaa piipussa ennen vaimenninta ja omasta mielestäni paras on ollut sellainen lataus että ruuti on palanut piipussa ennen vaimenninta. Paksuupiippuisessa 6,5x55ssa tämän huomasi hyvin kun piippu on paksu/jäykkä jolloin esim 165 ruudilla osumat siirtyivät verrattuna ilman vaimenninta (BR) ammuttaessa luokkaa 6cm/100m kasan ollessa hyvä ja vastaavasti 550 joka palaa ennen vaimenninta kasat ovat samassa paikassa vaimentimen kanssa kuin ilmankin. Eli lisämassa piipussa vaikuttaa piipun värähtelyyn ja osupisteen muutokseen (myös kasaan..) ja toisekseen käyntiin vaikuttanee myös se mitä tapahtuu piipun jälkeen vaimentimen sisällä kun luoti jättää piipun. Penkkiampujat kai käyttää tuneria joka on paino jota siirtämällä piipun päällä etsitään optimaalinen värähtely ja käynti.
Mikä myös vaikuttaa käyntiin on se että jos vaimennin on rakenteeltaan sellainen ettei kaikki reijät ole sattuneet samaan linjaan tai jos reijät ovat liian pienet jolloin varsinkin raskaita luoteja käytettäessä luoti saattaa hieman vaappua vielä piipunsuun jälkeen ja osuu mahdollisesti lähelle laipan reikiä ja vaikuttaa sitä kautta käyntiin. On myös tapauksia että vaimennin ei ole mennyt ihan suoraan (kierre vinossa piipussa tai pöntössä) jolloin käy sama ilmiö. 6,5x55ssa BRn vaimentimella oli oleellista että takaholkin ja piipun välissä on rako jolloin vaimennin ottaa ohjauksen ainoastaan kierteestä eikä kierteestä+tukiholkista. AUn vaimentimilla tätä ei tarvitse huomioida kun ne eivät tule piipun päälle.
Voikohan ruutikaasut vaikuttaa luodin lentoon vaimentimen sisällä, jos vaimennin on kelvotonta suunnittelua tai toteutus on jotenkin epäonnistunut?
Lainaus käyttäjältä: jaktmatch
Nick Vitalbo vastaili minulle näin:
Putting a suppressor on changes the dynamics of the barrel/weapon and the exit of the bullet. Putting a weight onto the end of your barrel should cause a POI shift downward. Accuracy is going to be dependent upon the design of the suppressor and how it's managing the exit of the gasses.
Eli tuosta päätellen kyllä. Tällä päätelmällä erään oululaisen pajan vaimennin ei vaan hanskaa remmarin kaasumäärää.
Mulla on 3kpl Br-tuotteen vaimentimia, niistä 2 kiväärissä (.223 ohutpiippuinen & .308 mediumpiippuinen). Siirtävät normaalisti osumapistettä vrt. ilman vaimenninta mutten ole huomannut merkittävää vaikutusta kasan kokoon - suuntaan tai toiseen. Rekyylissä tietty pientä eroa mutta eipä noissa sitä ole juuri muutenkaan.
T3:ssa (paksu piippu) on Jaki, sekin siirtää osumapistettä mutta jostain syystä en ole saanut sillä yhtä hyviä kasoja, kuin ilman vaimenninta. Vaimentimessa ei ole näkyviä merkkejä osumista mihinkään ja silmällä katsoen (myös läpi) se on suorassa. En funtsinut asiaa sen enempää vaan olen ampunut radalla ilman. Mettällä kasan koolla taas ei ole suurtakaan merkitystä.
Täytynee kokeilla Jakia uudelleen seuraavalla ratakäynnillä ja oikein ajatuksella verrata. Ehkä pitäisi myös vaimentimelle etsiä ihan oma optimilataus eikä mennä sillä luotto/lempilatauksella mikä tuntuu minulle/pyssylle sopivan parhaiten ilman vaimenninta.
Tänään tuli radalla ihmeteltyä kaverin asetta (Tikan LSA 308Win) kuinka paljon vaimennin muuttaa tarkkuutta!
ase ammuttiin kohdalleen ilman vaimenninta itseladatulla Barnesin 180gr TSX:llä 3lks:ta noin 20mm kasaan 100m:ltä
sen jälkeen kokeiltiin 8g sakorangea tehdasladattuja ja kasa 20-25mm.
Kasa oli noin 6cm yläpuolella barnesiin nähden,tämän jälkeen vaimennin kiinni ja ammuttiin niin luulin jo kaverin tahalleen ampuneen päin helvettiä mutta ampui samallalailla niinkuin aina :D
Ekana ammuttiin barnes heittoa alaspäin 35cm ja keskilinjasta vasemmalle noin 10cm.
sakorange heittoa alaspäin 30cm ja keskilinjasta oikealle 20cm.
Ammunnan suoritti 3 eri ampujaa ja aina sama tulos :think:
vaimenninta tutkailtiin moneenkertaan ja siinä ei silmin nähden ollut minkäänlaista vikaa kaikki oli niinkuin pitikin ja tämä oli ensimmäinen ammunta vaimentimen
asennuksen jälkeen.
Yhtään moitteita ei voi työnjäljestäkään sanoa oli tehty todella mallikkaasti!
Tämä vaimennin on oululaisen tekele ja tämä kyseinen firma on näitä pönttöjä varmaan useita satoja asentanut aseisiin
ja monella muullakin tutulla näitä samoja pönttöjä on käytössä mutta ei ole heiltä kuullut näistä ongelmista...
Mikäs ongelma tuossa kelkalla on?
Lainaus käyttäjältä: TolkullinenMuheltaja
Kyllä tuossa osunnassa on ongelmaa aikapaljon minusta.
Pysyikö kasojen koko samana ?
Aika hyvin pysyi oli tietenkin eroja ampujien kesken...
En minäkään oikein ymmärrä että mikä tuossa varsinaisesti on ongelmana. Se ase vain ampuu eri kohtaan vaimentimen kanssa. Eli uusi kohdistus vaimentimen kanssa. Meillä hirviporukassa(kaan) eivät vanhat parrat meinaa uskoa että vaimennin muuttaa osumapisteen paikkaan kymmeniä senttejä. Kyseessä on ominaisuus, ei vika... =)
Pääasia on että kasan sijaintimuutos on ennustettava. AU S7 muuttaa kasan paikkaa 338 LM:ssä suujarruun nähden 0.4 mrad alaspäin ja sivusuunta ei muutu yhtään.
7mm kiväärissä muutos oli isompi Jet-Z Compactilla kun ammun yleensä ilman jarrua. En muista nyt eroa mutta sivusuuntamuutostakin taisi hieman olla.
Ar-15 20" piipulla Jet-Z CQBS piipun suulla laskee osumapistettä 1 MOAn 300m matkalla pelkkään suujarruun verrattuna.
Ampuma-asennolla ja aseen tukin muodolla voi olla merkitystä sivusiirtymän osalta. Itse ammun siten että olen suoraan aseen takana.
Tarkennan vielä tuota ammuntaa kohdistettiin myös vaimentimen kanssa mutta siinä kävi niin että
barnesia ei löytynyt koko taulusta eli meni vasemmalta aikapaljon ohi.
Itsellä on joka ainoassa metsästyskiväärissä ollut vaimennin paikoillaan niin yhdelläkään minun aseessa olevalla vaimentimella ei ole näin pahasti tullut heittoa taulu vs metsästys luodilla...
Sen tiedän varsin hyvin että vaimennin muuttaa aikapaljon osumaa mutta minusta tuo 20-30cm heitto on aivan liikaa.
Mikä vaimennin kyseessä ?
Oulun työstökeskuksen vaimennin...
0-30cm on ihan normaali poikkeama vaimennin vs ilman vaimenninta.
OT: 180gr TSX ja vanha 308 tikka on sellainen yhdistelmä että a) luotiin tuskin saa sellaista vauhtia että toimii kunnolla metsästystilanteessa (eli aukeaa) ja b) noin pitkä luoti tuskin kunnolla vakautuu 308 nopeudella ja 11-12" nousulla. Eli todennäköisesti luoti on ottanut hieman suuntaa vaimentimesta ja sen vuoksi kadonnut taulusta. 308lla mun mielestä maksimi kupariluodin paino on 168gr jotta homma toimii eikä luoti vie kaikkea ruutitilaa.
Saman heiton teki sakon hammerheadilla ja norman oryxillä testattiin tänään...
Saman heiton teki sakon hammerheadilla ja norman oryxillä testattiin tänään...
Se, että vaimennin muuttaa osumapistettä on ihan normaalia. Minullahan ongelmana oli kasan suureneminen toisella vaimentimella. Jos jollakulla toisella on näin käynyt, niin kertokaa ihmeessä!
Mulla 9,3 millisessä yksi vaimennin nakkeli osumia samalla tavalla. Vaimentimeen ei luodit osuneet. Valmistaja (joka jääköön kertomatta) paljasti muutamia vastaavia tapauksia vastaan tulleen ja korjaavana toimenpiteenä suurenti vaimentimen reikää puolisen milliä. Tämän jälkeen niput kohdallaan, ei moitittavaa.
Nyt alko tuo vaimentimen vaikutus osumiin oikeasti vaivata allekirjoittanutta.
Pohdintaa aiheuttaa, miten erilaiset vaimentimet vaikuttavat käyntiin. Onko refleks tyyppisellä vaimentimella vaikutusta vai onko ainoa merkitsevä asia vaimentimen painopiste?
Jos vaimentimen sisälaipat ovat symmetriset se vastaa/antaa samanlaisen vastapaineen luotiin riippumatta siitä missä kohtaa vaimenninta luoti on menossa, lisäksi kaasut tulevat vasta luodin jälkeen. Tämän jälkeen ainoaksi vaihtoehdoksi jää painopiste joka vaikuttaa. Piippuhan värähtelee aina tietyllä tavalla paineen purkautuessa putkesta. Tämän takia piipun on oltava ehdottomasi irti tukista, mikä mahdollistaa juurikin tuon värähtelyn. Petauksella varmistetaan lukon jännitteetön tila.
Se onko vaimennin ns. Refleks tyyppinen, jolloin painopiste on suhteessa kovin lähellä patruunapesää, vai onko kyseessä ns. etuvaimentaja joka tulee kokonaan piipun suun etupuolelle onkin ihan eri homma. Raskaalla piipulla painon lisäys piipun päähän muuttaa painosuhteita vähemmän kuin jos saman vaimentimen laittaa kevyeeseen piippuun.
Sitten taas:
Mitä kauempana vaimentimen painopiste on patruunapesästä, sitä suurempi voima (värähtelyssä) vaaditaan jotta piipun keskilinja poikkeaa stabiilista asemastaan. Toisin sanoen jos raskaaseen piippuun laitetaan raskas etuvaimentaja on (ainakin) teoriassa piipun päässä tapahtuva värähtely vähäisempää kuin ohuessa piipussa refleks vaimentimella, olettaen että piipun pituus on sama. JA jos kerran voidaan minimoida piipun värähtelyä, voidaan minimoida virheet sen toistettavuudessa, jolloin saavutetaan tarkkuutta? :think:
Eli jos hiusten halkomiseen aletaan niin pitäisikö vaimennin valita piipputyypin mukaan häh??
Ampukaa nyt joku alas nää älyttömät väittämät.. eihän tässä oo mitään järkeä... :doh: :oops:
Yksinkertaisen miehen neuvo: Valitset Aseutralta tarkoitukseesi sopivan vaimentimen ja asennutat sen asiansa osaavalla asesepällä. Sitten vaan ampumaan.
Teoreettisesti voisit tuunata vaimentimeen aseesi mutta silloin protot pitäisi rakentaa itse ja varata parit vaihtopiiput laajoja kokeita varten. Onneksi jotku firmat ovat ratkaisseet ongelmat jo valmiiksi.
Ohupiippuiseen aseeseen en mitään rasiaahkoa SL7:aa laittaisi vaan kevyemmän mutta raskaspiippuiseen voi sitten laittaa vapaammin mitä haluaa. Aseen tasapainoisuus tietenkn vaikuttaa käyttömukavuuteen aika paljon.
Vaimennin on jo hankittu :) Eli ei kyse sen kummemmin valinnasta. Lähinnä kiinnostaa miettiä teoriapohjalta miten on mahdollista, että vaimentimen vaihto toiseen vaikuttaa niin pirusti aseen käyntiin ammuttaessa samalla latauksella samoissa olosuhteissa.
Lähinnä väittelen siis itse itseni kanssa että: miksi, oi miksi on niin.. :D
Uskoisin että vaimentimen sisärakenne vaikuttaa tarkkuuten enemmän kuin pelkkä painokakauma. Mutta kaikki varmasti liittyy kätevästi kaikkeen :-) Eli kyllä tuo teoriassa ja varmaan käytännössä jotain vaikuttaa mutta mitä ja miten onkin vaikeampi selvittää. Latauskin vaikuttaa eri kombinaatioihin jotenkin.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Aivan varmasti koska, raskas luoti aiheuttaa ihan toisenlaiset vibrat kuin kevyt (myös ampujan olkapäähän :wink: )
Niinhän se näissä hommissa tosiaan on että kaikki liittyy kaikkeen..
Eli hyvän vaimentimen ( ei muuta/parantaa käyntiä, hyvä vaimennusteho, keveys ja ulkonäkö) tekeminen ei todellakaan ole niin yksinkertainen homma :D
laitoin omaani stalonin vaimentajan ja omasta mielestä täyttyvät edellämainitut edellytykset
Noniin. Nyt on vaimentimen valmistajan kanssa juteltu ja löytyihän sen syy hajontaan. Tarkasteltiin edellisen sepän tekemää spigot-kierrettä ja havaittiin että tukipinta eli se 90-asteen kulmassa oleva pieni pinta joka vastaa vaimentimeen kiristettäessä oli kartion muotoinen. Tämä ei tietenkään b-vaimentimella haitannut koska vaimennin tuki peräpäästään sillä muovirinkulalla piippuun. Nyt kuitenkin tämä vaimennin vapaasti värähtelevää mallia eikä vaimennin ota kuin kierteistään kiinni piippuun. Piippu menee takaisin sepälle ja mitä todennäköisimmin ongelma poistuu pienellä sorvaamisella.
Hetken aikaa tässä meni selvitellessä ja pieni epäuskon siemenkin alkoi itää, mutta eiköhän se ongelma tällä poistu. Kuulemma kerran aikaisemmin tullut tälläinen tapaus vastaan ja käynti löytyi taas uudelleen silloinkin pienen sorvaamisen jälkeen.