Moi.
Suunnitelmissa on kaluston päivittäminen hieman suoralentoisempaan nykyisestä .308 kalustosta. 6,5x55 Swedish näyttää muuten mielenkiintoiselta, mutta onkos tuo "liian vanhanaikainen" ja kimurantti jälleenladattava?
Miten hankalaa on päästä vastaavaan kuin Lapuan tuotteella 4316036 eli 8 grammainen Scenar (GB489) ja vauhtia 920m/s? Lisäksi jos jollakulla olisi kokemusta ko. patruunasta Tikka T3 varmint/supervarmint/varmint stainlessin 600mm piipusta niin kuulisin mielelläni. Lapuan sivuilla oleva 6,5x55 SE High Velocityn 920m/s arvohan on ammuttu 740mm piipusta. Muut 6,5x55 tehdaspaukut ovatkin sellaisia, etteivät ne oikein innosta. Toki paukkuja tulee itsekin ladattua jatkossa, mutta tietty tehdaspaukkujen olemassaolo on hyväksi.
Oma aseen (Sako TRG-S) piipun pituus on 580mm ja Lapuan high velocity lähtee piipusta noin 865m/s. Noilla lähdöillä ampuu ihan komeasti jantteria nurin tonniin asti. Pidemmältä ei ole koskaan päässyt edes koittamaan, joten oletettavasti potentiaalia riittää pidemmällekin.
8g scenu lähtönopeudella 920 m/s tuottaa osumia ainakin 1150m matkalle. Jotkut ampuvat tuosta vielä hivenen pidemmällekin. Ja ottavat kovempia nopeuksia. Jälleenlataamisen suhteen ei ongelmia.
Millä ruudilla nuita yli 900 vauhteja saadaan? Ite ladannu tota 140gr SMK:ta N165 käynti todella hyvää, mutta vauhtia vain 844m/s. 7g scenua kokeilin N160 ruudilla ja vauhtia sain 890 ja käynti todella hyvää. Kanki on Peuralan 620mm pitkä.
Lainaus käyttäjältä: Maantiekiitäjä
N160, N560. 28" LW piippu ja 123 grs Scenar. Ja tietysti se kuuluisa asekohtainen toleranssi.
Mulla tuo 8 gramman High Velocity lähtee T3 Varmintin tehdaspiipusta siinä 860m/s ja käynti on sitä luokkaa että lopetin muiden tehdaspatruunoiden ostamisen.
Lainaus käyttäjältä: Maantiekiitäjä
Ihan perus T3 ss varmintisa lähtee n. 915 ms kymmenessä asteessa 8g molyskenar N550:llä jauheella. Olen tuota reilu tuhat ampunut ilman ongelmia. Tuntuu käyvänkin paremmin vähän kovemmilla vauhdeilla.
Sanokaa vaan että olen tyhmä... mutta tuollaista 910m/s lähtevää 123 grainin 6,5 millistä scenaria ei voiteta juurikaan esim. 185 grainin scenarilla joka lähtee .300 winmagista 930m/s? Ruutia tosin kuluu, eikä tehdaspaukkuna löydä lähellekään vastaavaa suomesta.
Ohessa oma askartelu JBM ballisticsilla, laskettu tutkadatalla, nollakohta 300m, tuuli 5m/s suoraan sivulta: (http://www.jbmballistics.com/cgi-bin/jbmtraj-5.1.cgi)
.300 win mag, 185gr scenar (CD) 930m/s
Range Drop Drop Windage
(m) (cm) (mil) (cm)
300 -0.0 -0.0 18.8
400 -30.8 -0.8 34.9
500 -82.3 -1.6 57.0
600 -158.5 -2.6 86.1
700 -264.2 -3.8 123.2
800 -405.4 -5.1 169.3
900 -589.8 -6.6 225.8
1000 -827.0 -8.3 294.0
1100 -1128.9 -10.3 375.6
1200 -1510.5 -12.6 471.1
1300 -1985.5 -15.3 576.0
1400 -2563.4 -18.3 687.4
6,5x55 123gr scenar (CD) 910m/s
Range Drop Drop Windage
(m) (cm) (mil) (cm)
300 -0.0 -0.0 18.3
400 -31.7 -0.8 34.0
500 -84.5 -1.7 55.3
600 -162.0 -2.7 83.1
700 -268.7 -3.8 118.1
800 -410.0 -5.1 161.4
900 -592.7 -6.6 213.9
1000 -825.2 -8.3 277.4
1100 -1118.6 -10.2 353.4
1200 -1486.7 -12.4 443.7
1300 -1944.9 -15.0 545.6
1400 -2504.3 -17.9 654.9
Molemmat menee alisoonisiksi 1300 metrissä. Kun tarkoitus on ampua pahvia/jasteria, ei silläkään liene suurta merkitystä että 1400 metrissä .300 winmagissa on 560 joulea ja ruottalaisessa 360J. Ei tämä nyt voi mennä näin? :)
miksei?? Sanoisin että koronpuolesta ei tule suurtakaan ongelmaa. Tosin se minkä taulukosta huomaa on sivutuulikomponentti. Ainakin mulla pidemmillä matkoilla ohilaukaukset tulee tuulen, ei etäisyysarvion, vuoksi. Kaikki mitä siinä saadaan kotiinpäin on eduksi.
Mutta loppupeleissä melko marginaaliero tossa on. Sama kun 6,5mm 9g Scenar vs 338LM 16,2g LB. Lentoradaltaan melko lähelle samoja. Miksi siis rahdata ylimääräisiä kiloja sekä kuluttaa rahaa kalliimpiin komponentteihin....no kaikkea ei voi selittää järjellä. :)
Jos laakalentosta kaipaa: 6XC Berger 105VLD (bc547)@950. puoleentoistakilsaan aika ylivoimanen. (kova bc ja lähtönopeus...)
RangeDrop Drop WindageWindage Velocity Mach Energy Time Lead Lead
(yd) (cm) (mil) (cm) (mil) (m/sec) (none) (J) (s) (cm) (mil)
0 -5.0 *** 0.0 *** 951.9 2.797 3082.5 0.000 0.0 ***
100 7.3 0.8 1.3 0.1 896.3 2.634 2733.2 0.099 44.3 4.8
200 9.4 0.5 5.4 0.3 843.1 2.477 2418.0 0.204 91.3 5.0
300 -0.0 -0.0 12.5 0.5 791.8 2.327 2133.0 0.316 141.3 5.2
400 -22.5 -0.6 22.9 0.6 742.5 2.182 1875.4 0.435 194.6 5.3
500 -60.0 -1.3 36.8 0.8 694.9 2.042 1642.8 0.563 251.5 5.5
600 -114.4 -2.1 54.7 1.0 649.1 1.907 1433.1 0.699 312.4 5.7
700 -188.4 -2.9 77.0 1.2 605.0 1.778 1245.1 0.845 377.6 5.9
800 -284.8 -3.9 104.2 1.4 562.8 1.654 1077.4 1.002 447.7 6.1
900 -407.2 -4.9 136.6 1.7 522.6 1.536 929.0 1.170 523.1 6.4
1000 -559.6 -6.1 174.9 1.9 484.7 1.424 799.2 1.352 604.4 6.6
1100 -747.0 -7.4 219.6
1200 -975.2 -8.9 271.2 2.5 417.0 1.225 591.6 1.759 786.5 7.2
1300 -1250.6 -10.5 329.9 2.8 388.0 1.140 512.2 1.987 888.2 7.5
1400 -1580.5 -12.3 396.1 3.1 362.8 1.066 447.9 2.231 997.3 7.8
6,5*55 Berger 140gr VLD (bc618)@835
Range Drop Drop Windage Windage Velocity Mach Energy Time Lead Lead
(yd) (cm) (mil) (cm) (mil) (m/sec) (none) (J) (s) (cm) (mil)
0 -4.5 *** 0.0 *** 836.5 2.458 3174.2 0.000 0.0 ***
100 10.6 1.2 1.4 0.2 791.3 2.325 2840.3 0.112 50.2 5.5
200 12.7 0.7 5.7 0.3 747.5 2.197 2534.8 0.231 103.4 5.7
300 -0.0 -0.0 13.1 0.5 705.2 2.072 2255.7 0.357 159.7 5.8
400 -29.2 -0.8 24.0 0.7 664.2 1.952 2000.9 0.491 219.4 6.0
500 -77.0 -1.7 38.6 0.8 624.5 1.835 1769.2 0.633 282.9 6.2
600 -145.8 -2.7 57.3 1.0 586.3 1.723 1559.3 0.784 350.5 6.4
700 -238.6 -3.7 80.4 1.3 549.6 1.615 1370.2 0.945 422.5 6.6
800 -358.5 -4.9 108.4 1.5 514.6 1.512 1201.0 1.117 499.4 6.8
900 -509.5 -6.2 141.7 1.7 481.3 1.415 1051.0 1.301 581.5 7.1
1000 -695.9 -7.6 180.7 2.0 450.2 1.323 919.3 1.497 669.4 7.3
1100 -922.8 -9.2 225.8
1200 -1196.1 -10.9 277.2 2.5 395.0 1.161 707.9 1.932 863.6 7.9
1300 -1522.0 -12.8 335.1 2.8 371.7 1.092 626.5 2.171 970.4 8.2
1400 -1907.3 -14.9 399.5 3.1 351.5 1.033 560.4 2.424 1083.6 8.5
300WM Berger 200VLD(bc624) @840
Range Drop Drop Windage Windage Velocity Mach Energy Time Lead Lead
(yd) (cm) (mil) (cm) (mil) (m/sec) (none) (J) (s) (cm) (mil)
0 -4.5 *** 0.0 *** 841.5 2.473 4588.8 0.000 0.0 ***
100 10.5 1.1 1.4 0.1 796.6 2.341 4111.6 0.112 49.9 5.5
200 12.5 0.7 5.6 0.3 753.1 2.213 3674.7 0.230 102.7 5.6
300 -0.0 -0.0 12.9 0.5 710.9 2.089 3275.0 0.355 158.6 5.8
400 -28.7 -0.8 23.5 0.6 670.1 1.969 2909.8 0.487 217.8 6.0
500 -75.7 -1.7 37.8 0.8 630.6 1.853 2577.1 0.628 280.7 6.1
600 -143.4 -2.6 56.1 1.0 592.6 1.741 2275.2 0.777 347.6 6.3
700 -234.4 -3.7 78.8 1.2 555.9 1.634 2002.7 0.937 418.8 6.5
800 -352.0 -4.8 106.2 1.5 520.9 1.531 1758.4 1.107 494.8 6.8
900 -499.9 -6.1 138.7 1.7 487.7 1.433 1541.1 1.288 575.9 7.0
1000 -682.3 -7.5 176.8 1.9 456.4 1.341 1349.7 1.482 662.6 7.2
1100 -904.2 -9.0 220.9
1200 -1171.1 -10.7 271.2 2.5 400.7 1.177 1040.3 1.910 854.1 7.8
1300 -1489.1 -12.5 327.9 2.8 376.8 1.107 920.2 2.146 959.4 8.1
1400 -1865.0 -14.6 391.1 3.1 356.1 1.046 821.6 2.396 1071.1 8.4
Kaikki em kaliberit löytyy kaapista. Ehdottomasti radalla on mukavampi tuo pienin, joskin painavin... ja taas WM on "hauskin" :D
Rekyylillä ja a-tavikkeen kustannuksilla on myös merkitystä.
Jos haluaa ampua 300 Win Magilla kauas niin 190-210 greiniset ovat paljon fiksumpia kuin 185 Scenar.
Lainaus käyttäjältä: haivula
Lainaus käyttäjältä: Maantiekiitäjä
Ihan perus T3 ss varmintisa lähtee n. 915 ms kymmenessä asteessa 8g molyskenar N550:llä jauheella. Olen tuota reilu tuhat ampunut ilman ongelmia. Tuntuu käyvänkin paremmin vähän kovemmilla vauhdeilla.
Ei näytä vaativan edes molya. Omasta T3 ei-ss varmintista VV N550 (6.5x55skan-taulukon) yläreuna ja mag-nalli ja 1/2mm hyppy rihloihin = 913m/s keskiarvolla lähdöt ilman painemerkkejä. 9g Scenar taas näytti lähtevän N560lla (taas saman taulukon yläreuna, 1/2mm hyppy rihloihin ja mag-nallilla) 880m/s (nalli kraateroituu kevyesti, lukko ei ole jäykkä avata) eli noille muotoutuu aika identtiset lentoradat. Lämpötila +5 näissä kokeilussa eli helteillä voivat jo toki ylipaineistaa. Kokeilut omalla vastuulla, hylsyt ovat kyllä kestäneet toistakymmentä käyttökertaa näillä latauksilla.
Saahan sen lähtemään. Muistaakseni vaan molyllä itse asetettu (QL:llä laskettu) paineraja pysyi paremmin hallussa kuin nakulla. Taisin tuon saada lähtemään 0,04 grammaa kovemmalla latauksella muutaman kymmentä lujempaakin, mutta päätin jättää siihen 3,05 grammaan (N550). Eipä ollut isompia painemerkkejä 3,09 grammassakaan (joitan pientä muistaakseni kuitenkin, olisiko ollut jo vähän kraateroitunut kolo nallissa tmv.), mutta ei vara venettä kaada ja semmonen 910 - 920 siinä vähän yli nollan asteen saa riittää.
20V SITTEN PÄHKÄILTIIN SAMAA. kun tuusattiin 08 kanssa. hyvä sekin on. parin muutujan jälkeen 264WM :D
http://www.dtic.mil/ndia/2009infantrysmallarms/tuesdaysessioniii8524.pdf
http://en.wikipedia.org/wiki/.300_Winchester_Magnum
The U.S. government purchased MK 248 MOD 1 .300 Winchester Magnum match-grade ammunition in 2009 for use in adapted M24 Sniper Weapon Systems and other .300 Winchester Magnum sniper rifles like the U.S. Navy Mk.13s. This ammunition was developed as a .300 Winchester Magnum Match Product Improvement (PIP) and uses the 220 gr (14.26 g) Sierra MatchKing Hollow Point Boat Tail (HPBT) very-low-drag bullet fired at a nominal muzzle velocity of 2,850 ft/s plus or minus 50 ft/s (869 m/s ± 15.2 m/s). According to the U.S. Navy this ammunition should increase the maximum effective range of .300 Winchester Magnum sniper rifle systems to 1,500 yards (1,370 m), decrease wind deflection on bullets in flight and use Hogdon H1000, a reduced muzzle flash propellant that remains temperature stable across an operational temperature range of −25 °F to +165 °F (−32 °C to 74 °C).[12][13][14]
eikö nuo army vehkeet oo parin muuttujan summia. jos k- rahan määrä ei ois listalla. saattas olla eri juttuja niinkun onkin pienemmillä ryhmillä.
pisteet täytyy antaa sweduille heidän kaliperista 6,5x55.
laittakaapa tonttu lähtöjä .264 / 140gr / berger. http://www.jbmballistics.com/cgi-bin/jbmtraj-5.1.cgi :whistle: piipunpolttaja WM :twisted:
itsekkin aikoinaan mietin 30-06:n tilalle eri kaliipereita. 6,5-06, 264 ja 6,5-284 olivat vahvimmat ehdokkaat. Loppupelissä tuo 6,5 - 284 peri voiton lähinnä siitä syystä ettei lukonpäähän ei tavinnut koskea. Palaa se piippu tuollakin.
Onko porukka testaillu 6.5x55 scenar l luoteja? Miten on pelittänyt ja missä aseissa? Vaikuttaisi hyvältä luodilta
T3 varmintissa 8.8g ScenarL pelaa mukavasti aika isolla lähtönopeusikkunalla (ainakin 830-870m/s alue käy hyvin tuossa omassa aseessa MRP:llä ladattuna) ja kestää ladata lyhyemmäksi kuin "vanhat" Scenarit (2.5mm hyppy rihlaan on yksi sopivista latauspituuksista). Edelleen lataan kuitenkin normaalia 9g Scenaria, sekin käy aivan yhtä hyvin ja tarjoaa korkeamman BC:n, ja ei-L:t ovat edullisempia.
Erinomaisen käyvä lataus 8.8g Scenar L:lle löytyi seuraavalla reseptillä mustarautaiseen T3 varminttiin: 3.10g N560, latp 78.6mm, Lapuan kaulasupistettu hylsy (ulkomitta kaulalle supistettuna.293") ja Federalin 210 nalli. Toistettavasti noin 50mm 5ls kasaa 300 metriltä, 10 ls kasa 53mm. 5ls nopeusvaihtelu 833-839m/s 60cm piipusta.
Kun pohjois-suomessa on olutmalja skabat niin tuolla kamppeella kuittaa oluset helpohkosti :think: :wink:
Erittäin mielenkiintoisia tietoja parilla edellä mainitulla, erityisesti latauspituuksien osalta. Itselläni on rosteri T3 varmint samassa kaliberissa ja kaikki alle COL 79mm kokeilut 8,8g L-Scenulla ovat olleet jokseenkin huonoja osunnaltaan. Itse olen ladannut yleensä 80+mm ja esim. N560 3,06g+ kaulasupistettu (noin 3mm matkalta .290 renkaalla) 2 kertaa ammuttu Lapualainen @ 54,8mm ja CCI200 on toiminut ihan mukavasti. Näillä on ollut lähdöt 3m piipun suulta siinä 820m/s noin + 10C lämmöissä. Tosin nyt noin 3000 laukauksen jälkeen on osunta alkanut progressiivisesti huonontumaan ja oli pakko viedä ase tarkistukseen. Se mitä en olisi uskonut aktiivisen huoltorutiinin jäljiltä saavani kuulla oli, että piippu ahtautunut=vaipottunut ylimenosta eteenpäin noin 15cm matkalta. Kovemmat litkut nyt tilattu (BoreTech Eliminator+Copper Remover) ja toiveena saada taas käynti kohdilleen.
Lainaus käyttäjältä: JTL
Oletko JTL ollut tyytyväinen Federalin nalliin? Itselläni on hiukan ristiriitaiset kokemukset ko. nallista. Esim. 4 blankkoja/syttymättömiä noin 400 joukossa vaikka iskuripiikin osuma normaali. Lisäksi jostakin syystä näillä ladatuilla on tullut isompia nopeusvaihteluja jos vertaa esim. CCI200. Tokihan voi olla kyseessä paska valmistuserä, mutta ei tuo ainakaan omalla kohdalla ole luottamusta herättänyt.. Saatko jo tuolla 78,6mm rihlakosketuksen vai lataatko rihloista irti?
Lainaus käyttäjältä: mika
Aina sitä 5-10ls ampuu hyvää suoritetta, 30 on eri juttu.... Mutta tällä lähdetään kokeilemaan, jos ajankohta sopii kalenteriin :)
Lainaus käyttäjältä: ALa
Lainaus käyttäjältä: JTL
Oletko JTL ollut tyytyväinen Federalin nalliin? Itselläni on hiukan ristiriitaiset kokemukset ko. nallista. Esim. 4 blankkoja/syttymättömiä noin 400 joukossa vaikka iskuripiikin osuma normaali. Lisäksi jostakin syystä näillä ladatuilla on tullut isompia nopeusvaihteluja jos vertaa esim. CCI200. Tokihan voi olla kyseessä paska valmistuserä, mutta ei tuo ainakaan omalla kohdalla ole luottamusta herättänyt.. Saatko jo tuolla 78,6mm rihlakosketuksen vai lataatko rihloista irti?
Federalin perus- ja Match-nalli ovat toimineet hyvin, CCI:tä en ole kokeillutkaan. Noin 1300ls otannalla ei ole sattunut laukeamatonta. Federalin mag on taas antanut kovemmat lähtönopeusvaihtelut. Tuolle 8.8g Scenar L:lle on löytynyt kaksi hyvää latauspituutta, 78.6 ja 80.6mm. Ko. luoti ottaa rihloihin 81.1mm kohdalla. Vastaavasti 9g Scenarille on löytynyt vain yksi hyvin toimiva latauspituus ja se on 80.4mm, ½mm rihloista irti tuolle luodille.
Olen itse puhdistanut piipun viime aikoina Eliminatorilla ja puhdasta tulee. Parinsadan ls välein vielä saman valmistajan Chameleon gel näyttää poistavan ylimenon jälkeiset karstakertymät yms tiukemmassa olevat kuonat.
Minkäslaisia vauhteja on porukka tuosta 139gr scenusta ottanut? Omasta 700mm pitkästä kangesta lähtee tuo 139gr moly scenu 870m/s, N165 ryyneillä. Olisko siirtyminen 500-sarjan ruuteihin autuus vielä ravakampiin kyyteihin vai poltetaanko vaan ylimenoa herkemmin?
Oletko MRP:tä koittanut siihen? Antaa aika hyvää kyytiä järkipaineilla tuonkokosille kokaroille.
140AB kiihtyy 850:een 550mm kangesta. Eikä ole likikään tappilatinki. Tarkka sensijaan on.
Lainaus käyttäjältä: Maantiekiitäjä
T3 varmintin vakiopiipusta N560lla ilman ylipaineita näyttää lähtevän ainakin 870m/s, MRPllä parikymppiä kovempaa taikka samat 870m/s kuin N560lla vähemmän hylsyä kurmoottaen eli kestää useamman syklin pelkkää kaulasupistusta ennen kuin alkaa ahdistaa. Latauspituus 80.4mm.
N165llä alkaa merkata jo nalliin kraateria 860 m/s kohdalla. Eli kyllä, N560 tai MRP pitäisi johtaa kovempiin vauhteihin. Ei-molybdenoidut luodit näissä.
Pitää kokeilla tuota MRP:tä jostain saada käsiin ni vois samalla kokeilla mitä toi 300WM siitä tykkää?
Todennäkösesti myös 3-satanen tykkää paljon ko öyheestä. Tavara on vähän kivenalla, mutta hund o jaktista vois tilaamalla saada.
Olen uusi tulokas näihin piireihin ja pahoittelut jos viesti tulee väärään paikkaan ja ketjukin on vanha, mutta kysympähän kuitenkin kun otsikko täsmää ja sivuaa kuitenkin aihetta. Eli ongelma on sellainen, että olisi tarkoitus lähteä hakemaan lisää tarkkuutta tuohon 6,5x55 ja piipun vaihto olisi tulossa ajankohtaiseksi. Ajatuksena olisi laittaa mehupillin tilalle LW kankea 8,5" nousulla ja cip minimi pesällä, sekä alkaa perehtymään latauksen saloihin. Rukona toimii t3 tikka joka on kiinni grs varmint tukissa. Nyt kuitenkin kiinnostus tarkemmasta piipusta on herännyt ja pitkät matkan kiinnostaa aina vain enemmän. Haluan kuitenkin pitää aseen kohtuu mittaisena ja painoisena sekä vaimentimen haluan piippuun istuttaa. Käyttö aseelle olisi tulevaisuudessa lintuhommissa passissa sekä eberlen kyydissä repussa, sekä rata-ammuta + alkava jonkin astinen ta-toiminta mahdollisuuksien mukaan.
Sitten se varsinainen pulma, eli uuden piipun pituus. Lähtökohtaisesti kanki on 660mm, joka on ihan ehdoton maksimi ja jopa karvan liian pitkä. 600mm olisi aika optimi kannettavaksi vaimentimen kanssa, mutta tästä voidaan joustaa aina vaikka tuohon 660mm jos siitä saadaan oikeasti etua. Toki 660mm piippu plus 130mm vaimennin olisi jo liian pitkä reppuun, jolloin joutuisin vaihtamaan vaimentimen tehottomampaan ja vähemmän mieleiseen 100mm vaimentimeen, mutta siihen olen valmis jos noista muutamasta sentistä saadaan oikeasti hyötyä. Vaimentimessa tuolla parilla sentillä saisi jo kohtuullisen selvääkin eroa aikaan. Eli nyt kaipaisin kokemuksia juurikin teiltä, ketkä olette ladanneet ja keillä on esimerkiksi tuon QL:n käyttöön mahdollisuus, että mikä on kipuraja tuolle pituudelle? Vauhdista tippuu tietenkin pois, mutta kuinka paljon, ja saisinko itse lataamalla selvää hyötyä vaikka minimissään 640mm piipusta 600mm verrattuna? Kuulana käyttäisin scenaria, mutta voiko esimerkiksi ruudin vaihtaa hitaampaan jonkin rajan jälkeen ja saada selvää nopeus/tarkkuus eroa tai vakautuuko esimerkiksi 8g scenar selvästi paremmin jonkin rajan jälkeen? Eli laittakaahan kokemuksia ja näkemyksiä minkä mittainen piippu kannattaisi paikoilleen ruuvata ja miksi. Muistetaan kuitenki se, että vaimennin tulee ja kannettavuuden kannalta 760mm on ehdoton maksimi, kun 700mm olisi aika optimi. Tarkkuus on kuitenkin prioriteettinä korkeammalla kuin vaimennus, koska tarkkuuden takia tätä koko projektia ollaan tässä käynnistämässä, mutta käytettävyyden on kuitenkin säilyttävä. Mielipiteitä kuunnellaan mielellään mikä olisi teidän ratkaisu ja perusteltu vastaus on aina parempi.
Toinen kysymys on tuon uuden piipun paksuus. Onko suosituksia piipun paksuudelle? Painoa en haluaisi ylettömästi kun tuon kanssa on tarkoitus metsälläkin kulkea, mutta mehupilliä siitä ei tehdä. Paksumpi on tietysti aina parempi tarkkuus mielessä, mutta rajansa kaikella käytettävyyden kannalta. Varmintin piippu ei kuitenkaan käsissä ollut vielä ylitsepääsemätön, mutta paljonko sen paksuus on ja saadaanko paksummasta varsinaista hyötyä vai riittäisikö jopa ohuempi? Eli mielelläni ajatuksia kuulisin tästäkin. Ja ajatuksia saa esittää myös rihlannoususta, mutta olen sen käsityksen saanut, että tuo 8,5" pitäisi olla aika hyvä ja yleiskäyttöinen. Kuuntelen myös vaihtoehtoisia piipun valmistajia, jos lähes samassa hintaluokassa on tuota LW parempaa tarjolla.
Viestihän on kovin asepainotteinen, mutta ajattelin että laitetaan jälleenlataus osioon, koska tuo pituus mietityttää juurikin tuon latauksen kanssa. Itse kun en ole vielä yhtään patruunaa ladannut, enkä muutenkaan aiheeseen hirvittävän syvälle perehtynyt, niin en haluaisi huomata jo lataushommien alkuvaiheessa, että aseen päivitys on mennyt perseelleen ja rajoittaa tuota latailupuolta. Tehdaslatauksella en uskoisi olevan suurta merkitystä senttillä tai kahdella, mutta miten asia muuttuu kun itse ladataan ja saadaan koko potentiaali käyttöön? Vai onko edelleen merkityksetön asia ja nopeus vaan tippuu sen muutaman kilometrin tunnissa.
Muutama vuosi takaperin "painin" saman ongelman tiimoilla ja päädyin 620mm pitkään, 20mm keulalta vahvaan uritettuun piippuun. Metsällä oli suht näppärä, mutta vauhtia piisas ronkkia vähän etemmäskin. Nyt on sitten uudet lelut jossa 700mm pitkä kanki. Tuohon ku tökkää vaimentimen paikolleen niin kohtuuttoman pitkäksi menee, vauhdit on nyt aavistuksen kovempia. Tommonen perus tylsä vastaus 600-700mm:ä. Tuossa 620mm:n kangessa oli luottolataus 140gr SMK ja N165 ruuti. Tuosta pitkästä kangesta on tullut tarjoiltua 123gr scenua N160 ruudilla.
Tulitko muuten koskaan punninneeksi tuota asetta. Olen tässä miettinyt että eikö kaiken järjen mukaan paino pitäisi olla aika samoissa jos ajatellaan tuollainen 620mm kanki joka on keulalta 20mm, jos verrokkina pidetään vaikka varmintin 600mm ja 22mm paksuista piippua. Sellainen noin 5,5kg olisi vielä aivan kohtuullinen kuljetettava kuitenkin ja repussa piippu on alaspäin joten painopiste ok. Laskin että verrokkina supervarmint 3,7kg+550g tukin vaihto+ 450g vaimennin+ 500g kiikari+ 200g optilockit= 5,4kg joka siis painon puolesta ok. Sanotaan vaikka +- 300g tuosta tuskin vaikuttaa metsästyksessäkään mihinkään, mutta jos aletaan mennä tuone +7kg varusteineen, niin voi jo hieman huokailuttaa 20km kävelyn jälkeen, kun repussa on kuitenkin muutakin kuin ase.
Ei valitettavasti tullut punnittua, mutta omasta mielestä oli ihan näppärä vielä kuljetella repussa. Tuo nykynen torrakko kun on tuolla 700mm pitkällä kangella tuppaa jo vähän keikkumaan repussa.
Sellainen kysymys vielä olisi, että onko porukalla kokemuksia kannattaisiko piipuksi valita lothar walther, peurala vai joku muu? Perusteluja kaivattaisiin.
Ota joku muu kun Peurala niin pääset vähän helpommalla. Jotain häikkää tuntuu olevan ko. sepällä piippujen viimeistelyn kanssa, piiput kuparoi todella paljon ainakin nopeammissa ja kireä nousuisissa kalipereissa. Itelle on kaksi kankea häneltä tullut ja molemmat ovat todella rajuja kuparoimaan. Nyt pöydällä odottaa Shilenin käsinläpätty kanki 6,5x47 pesitystä.
Leikkausrihlauksessa pinta jää lähtökohtaisesti karheammaksi kuin nappirihlauksessa. Itselle ensimmäinen leikkausrihlattu oli bartlein joka on varmasti ihan parhaita ellei jopa paras leikkausrihlattu. Kuparointi oli kuitenkin alussa yllättävän kovaa ihan koko piipun matkalla. Huolellinen noin 100 lks. sisäänammuntavaihe kuitenkin poisti ongelman kokonaan. Shileneillä uuden piipun kuparointi on kokemuksieni mukaan ollut huomattavasti vähäisempää kautta linjan.
Peuralasta ei ole kokemusta mutta nehän ovat myös leikkausrihlattuja. Kannattaa keskittyä sisäänammuntaan jos sellaisen ottaa. Piipun pinta ei kiillotu ampumalla jos siinä on kuparia päällä. Eli alkuvaiheessa kupari pitää poistaa jokaisen laukauksen jälkeen ja myöhemmin viiden laukauksen välein, sitten 20 lks. jne.. kunnes ongelma poistuu kokonaan tai kuparinpoistoväli putoaa siedettävälle tasolle.
Kiitoksia kaikille vastauksista. Valinta pyörii nyt akselilla Krieger, Bartlein ja Shilen. Hinta ei enää näiden välillä ratkaise mitään, mutta saatavuutta täytyy vähän vielä selvitellä. Kesällä on kyllä aikaa ampua piippu huolellisesti sisään ja hakea lataus kohdalleen. Myös pituudeksi on valikoitunut 620mm tiukkojen mittausoperaatioiden seurauksena ja piipun päähän tulee Jakin semi calssic vaimennin. Vaimennin tuo pituutta 124mm ja painoa 470g.
Nyt pitäisi enää pähkäillä muutama asia. Ensimmäisenä on rihlannousu. 8" on varmasti turvallinen, ja jos vaan on saatavissa niin 8,5" on myös keränny kehuja. Täytyy koittaa pitää nousu sellaisena että tarvittaessa voi myös hirvikuulaa lingota, ja 9" tuntuu olevan siihen jo turhan loiva. Toisena on piipun paksuus ja profiili. Olen päätynyt tuonne 20-23mm haitariin ja profiili on vielä vähän hakusalla tuleeko tasaisesti kapeneva vai alkuun kavennus ja tasapaksu pötkö keulaan saakka. Viimeisenä varmasti vaikein pulma, eli uritettuna vaikko ei. Rahaahan se maksaa, mutta se ei tähän konkurssiin enää vaikuta. Painon säästö olisi erittäin mieluinen, jos saisi edes lähelle tuon vaimentajan verran pois, niin sehän olisi jo heti parempi ja tämän pitäisi myös onnistua. Ulkonäkö uritetussa myös miellyttää ja piipun pitäisi olla myös jäykempi, kuin urittamaton vastaavan painoinen. Eli taas oltaisiin voiton puolella urituksen kanssa, kun voisi ottaa surutta 23mm piipun suulta ja urittaa. Ainoa ongelma on se, että tietoa urituksesta tuntuu olevan vähän ja sekin on erittäin sekalaista. Toiset sanovat ettei se vaikuta tarkkuuteen ainakaan heikentävästi, kun taas toiset sanovat sen heikentävän tarkkuutta. Osa perustelee asiaa mm. siten että piippu on sisältä väljempi urituksen kohdalta ja kiristyy jyrkästi urituksen loppuessa. Syytä tälle en tiedä, mutta tuntuisi että tuollainen vaikuttaa tarkkuteen. Voisiko olla, että ulkopuolinen työstö vaikuttaisi piipun sisämittoihin aina, ja urituksen takia syntyy eroja, koska työstöä ei tule koko piipun matkalle samalla tavalla. Jotkut sanovat urittamisen myös lisäävän stressiä piippuun, mutta tästäkään ei ole varmaa tietoa. Näin kallista piippua kun laittaa niin en mielelläni huonontaisi tarkkuutta tarkoituksella, vaikka muuten urituksen mielelläni ottaisinkin. Täällä on varmasti porukkaa joilla on kokemusta uritetuista piipuista, niin oletteko itse tutkineet vaikuttaako uritus heikentävästi, tai tuntuuko esim piippua putsatessa vaihteluja piipun tiukkuudessa?
Uritus lisää piipun taivutusjäykkyyttä ja samalla keventää rakennetta.
Piippu ei voi väljentyä tai kiristyä sisäpuolelta jos sitä työstää ulkopuolelta. Työstäminen ei lisää jännityksiä piipussa koska materiaaliin ei kohdisteta voimaa samalla tavalla kuin vaikkapa vasaratakoessa piippua, jyrsimen terä vain leikkaa materiaalia.
Omakohtaista kokemusta ei ole uritetuista piipuista mutta näyttää niitä ihan laatuvalmistajatkin suosivan esim. Blaser.
Itsellä jos olisi tällä hetkellä piipun hankinta edessä niin todennäköisesti ottaisin uritetun piipun.
Hintaa tulee ainakin Lotharilta tilatessa urituksesta muistaakseni n. 300 € - 400 € lisää hintaa per piippu. Tosin kuulopuheiden muukaan uritustyön saisi tehtyä myös ikaalisten aseseppäkoulullakin kohtuu hintaan.
Piipun ulkopuolinen työstö voi vaikuttaa piipun sisämittoihin pienessä määrin, tämä on huomattu useampaan kertaan kun Aseseppä on lyhentänyt piippua ja käyttänyt kovapalaterää työstäessään piippua, pintapaine kasvaa niin kovaksi, että vaikuttaa piipun sisämittaan katkaisukohdassa, hankala todeta mittaamalla, mutta tulkkaamalla huomaa selvästi. Pikateräksellä maltillisesti työstettäessä ei vastaavaa esiinny.
300-400€ fluuttauksesta on ryöstöhinta, kannattaa soittaa Jaloselle ja kysyä aikataulua/hintaa. Siellä mä olen omat fluuttaukset tehnyt jos piippu on muutenkin ollut siellä ja hinta on ollut jotain ihan muuta kuin ylläoleva, muuten teen sen homman ite.
Kaikki piipputyöt on perus metallihommaa, ja toisaalta ei ole. Se mitä on tullut nähtyä niin pentti perussorvari vetää piiput samoilla urakkanopeuksilla millä tekee normi duuninsa. Piipuissa isot lastut ja syötöt ei aina ole hyvästä lämpenemisen takia, tästä syystä osaava seppä ajaa piipusta lastua kevyemmin kuin traktorin vetokytkimen tappia sorvatessa. Käytännössä sillä ei ole merkitystä onko sorvissa pikateräksinen vai kovametallipala teränä, työstö ja syöttönopeudet ratkaisee, ei terän materiaali, ei se piippu ymmärrä millä terämateriaalilla sitä lastutaan. Mulla on yksi Sakon rosteripiippu joka on kiertänyt aseesta toiseen, alkuun oli paksu kanki ja sitä on lyhennetty, ohennettu ja fluutattu tarpeen mukaan. Edelleen käynti on samaa luokkaa kuin paksuna kankena vaikka se on ollut eräänkin kerran lastuttavana.
Lainaa
Kun piippua katkaistaa sorvilla niin toki silloin mitta voi muuttua materiaalin rajapinnassa työstön aiheuttaman paineen ansiosta. Tämä siis hyvin lähellä katkaisukohtaa.
Nyt mielestäni oli puhe fluuttauksen aihuttamasta piipun sisämittojen muutoksesta ja sitä en purematta niele. Järjellä tehtäessä operation jälkeen jää vielä muutama milli ainepaksuutta ohuemmallekin kohtaa. Pataraudalla ja jumalattomalla työstönopeudella se varmaan olis mahdollista mutta onko siinä taas sitten mitään järkeä. Laadukkaammat piipputeräkset ovat kuitenkin hieman jotain muuta kuin patarautaa
Joo, ei se varmaan fluuttauksessa muutu :think: , mut katkaisussa kyllä, jos ei oteta maltillisesti, niinkuin mainitsin ja Koheltajakin viestissään totesi. Sillä taas voi mielestäni (ja yhden kohtuu ison asevalmistajankin mielestä), olla merkitystä millä terällä ja MITEN työstetään. Koska kovapala ei välttämättä tarvi jäähdytystä ja helposti tulee ajettua liian isoa lastua, jolloin pintapaine kasvaa ja syntyy liikaa lämpöä. Tuppaavat nykysepät tällä tyylillä meilläpäin nykyään lastuavan.
Shilen kieltää fluuttauksen ja takuu lakkaa jos heidän piippuja uritetaan. Nappirihlatuissa piipuissa uritusta pidetään riskinä koska se tehdään vasta rihlauksen jälkeen. http://www.shilen.com/faq.html#question8
Suomessa tehdyt piiput ovat joko Sakon takopiippuja tai Peuralan leikkaamalla tekemiä. Jennkikivääreissä (esim Savage) nappirihlaus on aika yleinen. Remington tekee osan piipuista takomalla mutta ei ilmeisesti kaikkia.
AI AX kiväärien piipuissa ei ole fluuttausta, koska testasivat asiaa pitkään ja totesivat, että normaali pyöreä kanki on tarkempi.
Kokeillu tässä talven sydämellä löytää omaan 6,5x55:seen luottolatausta tuolle 139gr scenulle ja nyt alkaa olla testailu tiensä päässä. Käynti pysyy säntillisenä eikä osumat vaeltele mihinkään, vauhti on vielä arvoitus kun ei saa mittaria järkevästi viriteltyä, mutta nyt rupesi kiinnostamaan millä latingilla muut nuita raskaamman pään luoteja kyyditsee?
Oma piippu 700mm/8nousu
Lataus 139gr moly/N165:50gr/Fed-215 0,70 irti rihlasta (ei painemerkkejä)
Lainaa
Erittäin mielenkiintoista. Varmasti onkin niin että fluutatun piipun käyttäytyminen lämmetessään ei ole yhtä ennustettavaa ja tasaista kuin pyöreän. :think:
Kohta on tästäkin asiasta faktaa. Soittelin tänään Jaloselle ja oli laittamassa meikäläisen 6,5x47:aa Riihimäelle koeammuntaan. Tulee 620mm pitkä, 22mm keulalta vahva fluutattu Shilen. Jalonen teki mulle viime kesänä 6XC:n ja siinäkin fluutattu Shilen ja piirtää todella nätisti etemmäskin.
Lainaus käyttäjältä: Maantiekiitäjä
Oma piippu 700mm/8nousu
Lataus 139gr moly/N165:50gr/Fed-215 0,70 irti rihlasta (ei painemerkkejä)
Vakio T3 Varmint: kolme hienosti käyvää latausta 9g Scenarille: N560 3.08, 3.18 tai 3.21g (47.5, 49 ja 49.5gr), CCI norminalli, latp noin 0.5mm irti rihlasta eli 80.4mm tuossa aseessa. Ei painemerkkejä, vaikka kovin lataus ylittää VV:n Skan-taulukon 0.03 grammalla. 3.18g latauksen nopeus on keskimäärin 865m/s. 3.08g ~830m/s. Tuoreehko erä N560 ruutia, jolla nämä lataukset on haettu, näyttää käyttäytyvän hyvin lähelle MRP:n tavoin eli hienosti, vanhemmista eristä on vähemmän hyviä kokemuksia. Jostain syystä en ole itse löytänyt N165lla tolkullista käyntiä.
Berger 140 match hybrid target käy taas hyvin 3.11g latauksella N560, mutta vaatii mag-nallin jotta kärpänen poistuu kasoista.... Siitä mukava luoti, että vaikuttaa hyvin epäherkältä latauspituudelle, kunhan on tuossa kiväärissä yli 1mm irti rihloista.
Nyt ei ammuta kovin pitkälle mutta lainaan tätä topickia. Amet 100-300 metriä. Aseessa 500mm piippu, 8 jenka ja osuman vaimennin nokalla. Luotina 9 grammanen scenar ja ruutia kaapissa n140 ja n160. Kumpaa ruutia kannattaa kokeilla ja millä annoksella?
Lainaus käyttäjältä: Ippe
Itse lähtisin N160 kanssa liikkeelle ja normi tikapuutestausta jostain 2,75g eteenpäin, annoskokoa maltillisesti kasvattaen ja painemerkkejä seuraillen.
Onko kenelläkään kokemusta Sierran HPBT 142gr MK luodista, kyyditettynä Norman MRP ruudilla taikka Hodgdon H4831 ruudilla. Luodissa paperilla korkea B.C 626. Sierran kotisivuilla maininta This bullet requires a barrel twist rate of 1x8" or faster. Toimiiko esim 8.66 ?
Kokemukset pelkästä luodista myös kiinostaa. sekä This bullet requires a barrel twist rate of 1x8" or faster Kumpaan suuntaan on faster ? jyrkempi vai loivempi ?
Vai kannataako edes kokeilla, kun paperilla"123gr/ 8g scenar vaikuttaa todella hyvältä, pitkälle ammuttaessa.
Luoten saatavuus sekä hinta myöskin arveluttaa. Ja mikäli muuta huonoa taikka hyvää niin mielelläni kuulisin.
Faster on jyrkempi. Eiköhän tuo kesäkelillä kuitenkim 9" nousulla vielä vakaudu kunhsn vauhtia on tarpeeksi. 260 Remiin ja vastaaviin ehkä turhan pitkä/raskas.
Luoti on VLD-muotoa ja tarkka hyppäyksestä rihloihin.
F-Class ampujat USAssa ampuu tuota paljon joten kannattaa kokeilla.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Luoti on VLD-muotoa ja tarkka hyppäyksestä rihloihin.
F-Class ampujat USAssa ampuu tuota paljon joten kannattaa kokeilla.
Kiitti Hju selvennyksistä.
Taidan jättä 142gr Sierran tälläerää kokeilematta. Tilasin 120gr Lapua scenaria sekä 120gr Sierraa mk . Sierra on selvästi tiiviimpi, ja ilmeisesti kestää rakenteen puolesta paremmin riistaosuman . Scenarin kärjen ontto osa on huomattavan pitkä.
Välikommenttina vaan että teeriä olen ampunut sekä 308:lla 10g Scenarilla 860 m/s että 6,5mm 9g Scenarilla 910 m/s eikä yhtään linnun "räjähtämistä" ole käynyt. Tuo ontto osuushan näissä luodeissa johtuu valmistustekniikasta/-tavasta eli niitä ei ole tarkoitettu/suunniteltu avautumaan. Jos osuu oksaan ennen lintua tai linnussa rankaan tms. niin todennäköisesti räjähtää, mutta niin saattaa räjähtää FMJ:kin.
Scenaria sekä Scenar-L:ää on tullut tarjoiltua linnuille tässä kaliberissa painoluokissa 7g, 7,8g, 8g ja 8,8g ja koskaan ei ole ollut ongelmaa luodin rakenteen kestävyyden kanssa. Kun pitää vauhdit ja ampumaetäisyyden järjellisinä niin hyvin toimii.
Ok hienoa, että scenar toimii, koska oli ja on myöskin minulle ykkösvalinta. Sierrat latailen vertailun vuoksi. Itsellä tarkoitus on löytää luottolataus pitkän matkan ammuntaan, joka samalla on myöskin linnustuslataus.
Lainaus käyttäjältä: ALa
Löysitkö suosikkia ?
Onko luoti vaihtoehtoja jopa liikaa. Ei aika, eikä taidot riitä selvittämään kaikkia luodinvalmistajan ajatuksia miksi ja mihin tarkoitukseen kyseinen luoti on valmistettu. Joo joo ostettavaksi tietenkin, Mutta toivoisin luotien valmistajilta vähän enemmän infoa, ettei kuluttaja olisi näin helv....tin hukassa.
Olen siirtynyt käyttämään L sarjan Scenareita 7,8g ja 8,8g. Eivät ole ronkeleita lat.pituuden suhteen ja tosiaan kestävyys linnustuksessa on ollut hyvää. Tarkkudestakaan ei voi valittaa. Normi Scenarit joudun lataamaan huomattavan pitkiksi kun tuossa omassa T3ssa on ylimeno sen verta pitkä, niin tuppaa jäämään luoti aika hintsusti hylsyyn kiinni. Sierran MKta tuli myös aikanaan kokeiltua ja en saanut kumpaakaan 140gr ja 142gr toimimaan halutusti. Ruutina oli noissa MK kokeiluissa VVn N160 ja N560.
Lainaus käyttäjältä: JKu
Uritus pienentää taivutusjäykkyyttä, verrattuna piipun taivutusjäykkyyteen ennen uritusta.
Yhtä painavista piipuista joissa on sama profiili, on uritettu jäykempi. (Uritettu on paksumpi, profiili sama)
Tästä pohdintoja urituksen vaikutuksesta jäykkyyteen:
https://www.youtube.com/watch?v=cSMwCXO2gbU
http://www.snipercountry.com/articles/realbenefitsbarrelfluting.asp
Lainaus käyttäjältä: JKu
Piipun valmistuksesta jäävät sisäiset jännitykset muuttuvat, kun osa materiaalista otetaan pois urituksen aikana. Jännityksenpoistohehkutukset eivät välttämättä poista kaikkea jännitystä "--up to 90% of the stresses can be relieved".*
Suomenkielisessä versiossa on ehkä vähän turhan vähän tavaraa, Lontooksi tekstiä sitten löytyykin:
https://en.wikipedia.org/wiki/Residual_stress
* http://www.metlabheattreat.com/heat-treat-stress-relieving.html
Edit: lisätty mm. jänniä linkkejä.
Olet oikeassa.
Tosin staattisen jäykkyyden osalta.
Lisää linkkejä asian tiimoilta.
http://bisonballistics.com/articles/the-fluted-barrel-stiffness-and-rifle-accuracy
Koska asiaa on tutkittu nähtävästi tieteellisesti aivan liian vähän ei tähän fluuttaukseen pystytä sanomaan ehdotonta juuta eikä jaata.
Tällä haavaa en kerkinyt katsomaan linkkejäsi kokonaan mutta pitää paneutua noihin paremmalla ajalla.
AI noita fluutattuja piippuja testaili laittamalla laserin tukkiin, kiikariin ja piippuun. Pisteet päällekkäin ja ampuen ase kuumaksi.
Uritetut piiput alkoi kääntyilemään enemmän piipun osalta vrt, pyöreään.
Tuo ja Shilenin kanta uritukseen saa ainakin minut pidättäytymään urituksilta. Alusta asti olen muutenkin pitänyt sitä rahan tuhlauksena ja "showoff" meininkinä.
http://www.longrangehunting.com/forums/f19/ai-tests-fluting-barrel-reduces-its-accuracy-147285/
Iteltä löytyy kaapista kolme kappaletta nuita Shilenin mustia tehtaalla läpättyjä piippuja 6XC/6,5x47/.308. Tuo .308 on sileä ja kaksi muuta uritettua. Mitään käynnin vaeltamista en ole huomannut vaikka piippuja ampuisi kuumaksikin. Siihen en ota kantaa onko tuossa fluuttauksessa mitään järkeä. Oman CTR:n piipun uritin myös ja rokkaa edelleen aivan yhtä hyvin kuin sileänä.
Omien kokemusteni mukaan piipun tarkkuus tulee sisäpuolelta.
Esim huipputarkka 26" piippu ei huonontunut yhtään 4" lyhennyksellä ja urittamalla. Jopa päin vastoin.
Nyt on tullut testailtua lataushommia tuohon omaan cip minimi pesäiseen T3/krieger yhdistelmään. Tehtaan 8g scenu käy ihan ok kasaa (25mm@100m, 25 laukauksen kasa) ja tehtaan mega käy piirun tiukempaan nippuun. Itse olen ladannut 8g scenua N550 aineella, mutta ei löydy käyntiä millään. Parin laukauksen tuurikasan voi saada, mutta ei kunnon käyntiä vaikka mitä tekisi. Autamatta jää tehtaan latauksille. Tehtaan kuulasta ei ole tullut vauhteja katsottua, mutta tuo itse ladattu lähtee +860m/s jo taulukkominimillä ja taulukko maksimi ei anna painemerkkejä, mutta kyytiä on +920m/s.
Ajatuksena oli ottaa testiin vielä lisäksi 9g scenua sekä noita L scenuja, ja ottaa N160 ja MRP ruuti työnalle. Jospa noilla alkaisi käynti löytyä, ja vauhti varmasti riittää linnustukseen jos N550 antaa jo tuollaista haipakkaa.
Ite kanssa tapellu tuon 8g scenun kanssa, ladattu N550 ja N160 jyvillä ja 80mm pituuteen. Ase vakio T3 varmint ss ja käynti oli semmosta vajaata moaa, teki mitä vaan. Sitten lyhensin latauspituutta 78.5mm asti ja sieltä löyty käynti N550 ruudilla, 100m tulee semmosta 7-15mm kasaa/5lks ja viikonloppuna kävin pari kasaa ampumassa 500m, eka kasa levis ihan kuskista johtuen kun tuli yksi laukasuvirhe, jos sitä huonosti lauennutta ei lasketa niin eka kasa oli 65mm/4lks ja toinen kasa onnistu jo ihan ok ja se oli 44mm/5lks. Ammuin ihan bipodilta ja nyrkki perän alla.
Lainaus käyttäjältä: Pasi P
millaisia vauhteja olet saanut tuon 8g scenar ja N550 yhdistelmällä ja missä lämmöissä ko. vauhdit on saatu? Kuinka paljon lähtönopeus vaihtelee?
Mulle tuli just Tikan M658 Borderin 5R(600mm) piipulla ja pitäis alkaa ihmettelemään noita 6.5 lataushommia.
920m/s on suunnilleen nopeus tuolla 8g scenulla ja n550 ruudilla, latausta en nyt just ulkoa muista. Viimeks kun ammuin 5lks mittarin läpi, niin tais olla 5m/s hitaimman ja nopeimman ero, tosin jostain kumman syystä mittari näytti liian alhaisia nopeuksia muutenkin, voi olla että näyttää mitä sattuu kun sai vähän osumaa ja joku helisee sisällä :) N160 ruudilla ladatuissa nopeus tais olla aikalailla tasan 900m/s. Niin ja mittaukset on tehty +22c lämmössä.
Oma 6,5x55 lataus Mäkisen 600mm piipusta Fed215 nallilla, 8g Scenarilla ja N550 ruudilla kulki +20C 890m/s. Tämä oli määritelty niin että 300m zerolla pystyi ristikolla ampumaan 1km (ristikossa 10mrad).
Kiitoksia vastauksista :) Hommaan Fedin 215:sta ja N550 ruudiksi. Väittävät maailmalla, että toi 5R rihlaus antais parempia vauhteja perinteiseen nähden...nähtäväksi jää ja toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato.
Nyt latasin uudella ruutierällä (N550) ja samalla latauksella (45.5gr) lp 78.6mm, lisää noita scenareita kun vanhat on ammuttu. Nopeudet tippu 885-890ms tasolle, mitattu n.15c lämmössä. Aika iso ero ruudissa edelliseen satsiin verrattuna, lämpötilaero ei tuota selitä kun ei ole ku. 7c eroa. Osunta oli siitä huolimatta loistavaa ainakin 100m kun kohdistusta tarkastin samalla kun nopeuden mittasin.
Voipi varmaan olla lämpötilan ja ruutierän yhteisvaikutus. Teitkö tuossa välissä kuparinpoistoa/suurempaa putsausta? Kaverilla oli trg:llä suurensuuri ero kun teki kunnon putsauksen, likaisena nousi paineet ja lähtönopeus oli selkeästi kovempi.
Joo, itseasiassa sitä kävin itekkin epäilemään, kun putsasin piipun kunnolla vähän aikaa sitten. Oli ylimenossa tukkeumaa niin timantilla putsailin sen ja samalla kuparit poistin piipusta. Pitää seurata tuota nopeutta että mihin se muuttuu ajan saatossa. Voi olla, että tuo putsaus on se suurin syyllinen tässä tapauksessa.
Lainaus käyttäjältä: Pasi P
Mulla kävi sama homma toiseen suuntaan, eli vauhdit nousivat lähes tuon verran. Voi olla syynä muutkin asiat kun ruutierän vaihto, mutta tästä opi sen että nopeudet on pakko testata aina kun ruutipurkki vaihtuu.
Kyllä se isokin lähtönopeusvaihtelu ruutierän vaihtumisesta johtuen on melkeinpä enemmän sääntö kuin poikkeus....joskin noin suuressa vaihtelussa voi olla jo muitakin tekijöitä.
Itse olen todennut tuon ampuen samalla ratakäynnillä eri ruutierällä ladattuja patruunoita, jolloin piipun likaisuus, lämpötila tms. ei ole voinut vaikuttaa tuloksiin.
Muistan jonkun minulle kertoneen että kun ruutia tehdään, pyrkimys on tiettyyn ruutiin, esim. N560, mutta lopullinen tyypin "leimaus" tehdään vasta ruutierän koepolton / todetun palonopeuden jälkeen. Eli jos erä onkin palonopeudeltaan lähempänä N550:a, se leimataan N550:ksi.
Lainaus käyttäjältä: Poikma
Itse olen todennut tuon ampuen samalla ratakäynnillä eri ruutierällä ladattuja patruunoita, jolloin piipun likaisuus, lämpötila tms. ei ole voinut vaikuttaa tuloksiin.
Muistan jonkun minulle kertoneen että kun ruutia tehdään, pyrkimys on tiettyyn ruutiin, esim. N560, mutta lopullinen tyypin "leimaus" tehdään vasta ruutierän koepolton / todetun palonopeuden jälkeen. Eli jos erä onkin palonopeudeltaan lähempänä N550:a, se leimataan N550:ksi.
Kiitos tiedosta. En tosin tiedä halusinko tämän asian tietää, kun oli aikaisemmin vähän ruusuisempi kuva näistä ruudinvalmistushommista :)
Eilen taas radalla kokeilemassa. Aivan hukassa olen latauksen kanssa. Vaikuttaa jo psykosomaattisesti kun ampuja heikkenee käynnin kanssa samaa tahtia. "Pitäkää v!#u tunkkinne" periaatteella kun lähettää luodin matkaan niin ei siitä voi paljoa odottaakkaan. Rutinoituneempi kaveri kyllä testasi kanssa eikä ne kasat sikariksi kuitenkaan muuttuneet.
Tiedä sitten onko piipun vaihto edessä. Ajattelin vielä lähteä "tyhjältä" - latauspöydältä testailemaan ja kokeilemaan. Aseella on ammuttu semmonen maksimissaan 3000-4000 kutia. Tosin melko kovilla lähdöillä (920-940), mutta ylimeno näyttää silmämääräisesti ehjältä.
... jaa taisi mennä vähän offtopiikiksi, nyt kun otsikkoa katselin.
Lainaus käyttäjältä: Poikma
Itse olen todennut tuon ampuen samalla ratakäynnillä eri ruutierällä ladattuja patruunoita, jolloin piipun likaisuus, lämpötila tms. ei ole voinut vaikuttaa tuloksiin.
Muistan jonkun minulle kertoneen että kun ruutia tehdään, pyrkimys on tiettyyn ruutiin, esim. N560, mutta lopullinen tyypin "leimaus" tehdään vasta ruutierän koepolton / todetun palonopeuden jälkeen. Eli jos erä onkin palonopeudeltaan lähempänä N550:a, se leimataan N550:ksi.
Näin minäkin olen tuon ruudin valmistamisen ymmärtäny, tuosta palonopeudesta johtuvia heittoja tulee väkisinkin. N100-sarjan ruudeilla ei oo vaan koskaan tullu isoja heittoja ni ihmettelin kovasti tätä yhtäkkiä ilmaantunutta nopeuden laskua.
Alkanu taas pitkästä aikaa kiinnostamaan tuo rata-ammunta. Nyt kaipaisin pariin simppeliin kysymykseen jonkinlaisia vastauksia.
Tällä hetkellä ihan perus T3 ss lite, jota olen käyttänyt lähinnä metsästykseen. Radalla en ole saanut asetta käymään tyydyttävällä tavalla. Kasa on 99% aina sellainen kolmion mallinen ja osumien eteisyys toisista noin 30mm/100m. Ammun samalle matkalle 9.3x62 T3:lla, josta piippua lyhennetty 50mm ja vaimennin nokalla samaa reikää, eli väittäisin, että vika löytyy ko aseesta. Varsinkin kun kuuspuokissa on herkistin auttamassa laukaisua.
No, asiaan. Olenko ymmärtänyt oikein, että tuossa 6.5x55 kaliberissa piipun pituudella on kohtalaisen paljon merkitystä aseen käynnin suhteen? Eli noita 20" piippuja ei kannate edes harkita? Olen ajatellut, että vaihtaisin tuon nykyisen ihan perus T3:n varminttiin 600mm piipulla. Paraneeko käynti, vai onko se näiden T3:n kans vaan tuurissaan mitä sattuu saamaan? Ampumamatkat mulla olis 100-500m.
Toinen vaihtoehto on löytää sellainen tehdaspaukku, joka käy tuolla nykyisellä aseella tarkasti. Vaan mistä sellainen? Lataaminen ei ole vielä ajankohtainen asia, katsoa ensin miten alkaa maistumaan tuo rata-ammunta.
Lainaus käyttäjältä: volomari
Tällä hetkellä ihan perus T3 ss lite, jota olen käyttänyt lähinnä metsästykseen. Radalla en ole saanut asetta käymään tyydyttävällä tavalla. Kasa on 99% aina sellainen kolmion mallinen ja osumien eteisyys toisista noin 30mm/100m. Ammun samalle matkalle 9.3x62 T3:lla, josta piippua lyhennetty 50mm ja vaimennin nokalla samaa reikää, eli väittäisin, että vika löytyy ko aseesta. Varsinkin kun kuuspuokissa on herkistin auttamassa laukaisua.
No, asiaan. Olenko ymmärtänyt oikein, että tuossa 6.5x55 kaliberissa piipun pituudella on kohtalaisen paljon merkitystä aseen käynnin suhteen? Eli noita 20" piippuja ei kannate edes harkita? Olen ajatellut, että vaihtaisin tuon nykyisen ihan perus T3:n varminttiin 600mm piipulla. Paraneeko käynti, vai onko se näiden T3:n kans vaan tuurissaan mitä sattuu saamaan? Ampumamatkat mulla olis 100-500m.
Toinen vaihtoehto on löytää sellainen tehdaspaukku, joka käy tuolla nykyisellä aseella tarkasti. Vaan mistä sellainen? Lataaminen ei ole vielä ajankohtainen asia, katsoa ensin miten alkaa maistumaan tuo rata-ammunta.
Oletan kirjoituksestasi päätellen, että käytössäsi on T3 SS Lite alkuperäisellä piippumitalla. Piipun mitalla ei omien kokemuksien mukaan ole merkitystä. Tällä tarkoitan sen itseisarvoa käynnin kannalta. Se, miten kunkin mittaisesta piipusta saadaan niiden parhaat ominaisuudet hyödynnettyä, on ratkaisevassa osassa. Swedumauseri on parhaimmillaan, kun kohtuu hitaasta ruudista saadaan tehot hyödynnettyä, siksi saattaa lyhyt piippu aiheuttaa harmaita hiuksia. Tämäkin rajoittuu jollain tasolla keski- ja raskaisiin 6,5mm luoteihin. Ja vielä erityisesti silloin kun käytetään tehdasladattuja patruunoita. Mutta itse ongelmaan. Lähdetään liikkeelle muutamalla kysymyksellä.
Oletko aseesi 1. omistaja eli tiedätkö varmuudella, että piippu on kunnossa? Aseen kunto muilta osin? Mitä patruunoita olet jo kokeillut tuossa swedussa?
Onko ase alkuperäisellä tukilla? Ottaako piippu kiinni tukkiin sieltä mistä ei pitäisi? Lukkorungon asemointi tukkiin tarkistettu? Kiinnitysruuvit on kiristetty järkevälle tasolle?
Oman T3n parhaiten toimiva tehdaspatruuna on Lapuan Scenar-L 7,8g luodilla ja 830m/s lähdöillä. Aseiden ollessa yksilöitä, en toki voi päätäni pistää vadille, että toimii myös sinun kiväärissä.
Oletko muuten kokeillut ampua ilman herkistintä? Tuli vain mieleen koska hiljattain joku juuri kertoi että hänen aseensa tuottaa huonompaa kasaa herkistintä käyttäen kuin ilman sitä.
Ruutierien vaihtuessa se on täysin normaalia että käynti muuttuu.
Onhan se toki v-mäistä aina hakea se käynti kun erä muuttuu.
Mutta se on mitä se on, jos on massia niin ostaa kerralla sen max kilomäärän.
Köyhän ei pie kitsastoo, rikkaat ostakoot mitä ostaa.
Tosin en tiiä yhtään rikasta joka tekisi ite patit. olisihan se jo silloin demari :D
Hello, from Estonia. I am reviving this old thread and hope it is ok to write in English. If you answer in FIN I will just use Google Translate for the details.
I am looking for modern load info on the old 6.5x55SE cartridge. I have a Tikka T3x SuperVarmint 6.5x55SE on order and I want to shoot it up to 1km in Estonia.
I have read through most of the threads, but the info is outdated. For example there is very little info on the N555 series powder or newer 6.5mm caliber bullets etc.
In short - does anybody have newer info on good loads for the 6.5x55? I have played with GRT and found some ideas...
VV N555 seems to be the best powder choice for 136-144gr bullets. I believe N555 to be better than N160 in temp stability and accuracy in 6.5Creedmood, however no personal experience in 6.5x55.
N560 seems to be a viable choice for 150gr+ heavy bullets with longer barrels. Tikka however is 23.6" which gives ca 96-98% burn rate. I was hoping to see 100% burn rate.
Does anybody have max COAL measurements from their Tikka 6.5x55 with some longer bullets to get better calculations in GRT?
Berger 140gr or 144gr or 153gr
Hornady 153gr ATIP or 147gr ELDM
Lapua 139gr Scenar or 144gr MRT?
Hello.
I've got my 3rd barrel with 6.5x55 Tikka.
-Haven't tested yet Vihtavuori N555
-Current Barrel is 8" twist, 700mm long, Heavy Warmint starting at 32mm on chamber end.
6.5x55 challenges:
-Large Case capacity compared to the Norma & Lapua Case Pressure resistance.
All the bullets you mentioned can do the 1000m easily. Pick the one, your barrel likes and you can get quantities.
I use Lapua Scenar because I can get them 1/2 the price the others cost and my barrels have given me the accuracy I'm satisfied.
Try different powders. For some reason I get better results with Slower powders for 6.5 Swedish.
VV is my choice because it is cheapest and works well enough.
I prefer quite long bullet jump to rifling. 1-3mm. When bullet and powder are right, the bullet jump distance efect seems to be quite nonexistent.
9g Lapua Scenar with VV N165/N560 around 47grain, CCI, Federal, Fiocchi primers, 79mm long cartridge, gives me around 830-840m/s at temperatures +15-25 Celsius. Winter powder loads are higher.
-At this load I can hit from stable prone position 45x100cm targets to 1200m at moderate wind.
Gusty winds start to throw my bullets after 1200m. Longest hit I achieved with this load is 1670m.
Yes, I can push the 9g Scenar to 880m/s speeds, but the cases last less than 5 times before I need to discard them. Loose primer pockets and base of the case swells up.
At current pressures I can get 15-20 reloads from the cases.
For reloading practices I recommend to watch Eric Cortina videos. The latest present mixt practice of Bench Rest and minimizing the work.
Esa