Tuli testattua Steinert ääneen perustuvaa lähtönopeus mittaria. Alun perin tarkoitus oli verrata mittauksia Ohler 35P mittaria vastaan, mutta sateinen sää esti Ohlerin käytön. Lämpötila +14c.
Asetin mittarin 5m päähän ja 30cm piipulinjan alapuolelle Manfroton jalustaan. Jotta mittarin luotettavuudesta pääsisi kiinni, ammuin ensin 16ls Sako m92:lla Lapuan 7,62X39 paukkua (026 Barin). 16ls ka oli 708,6m/s, eli varsin hyvin linjassa tehtaan ilmoittaman 715m/s nopeuden kanssa. Jokainen laukaus tuli mitattua ei mitään ihmeelistä tuloksissa. Samanlaisia tuloksia on tullut Ohlerilla(kun on ollut riittävän valoisaa).
Mittasin tämän jälkeen 338:in nopeuksia n560:lla ladattuna. Kovimmat lähdöt on jo ammuttu Lijasta, mutta vauhtia silti irti saatiin. Nämäkin tulokset olivat linjassa aiempien Ohler mittausten kanssa. Ammuin aiempaa latauerää sarjan varmistaakseni tämän.
http://www.steinertsensingsystems.com/
Kivaa tuossa oli se että sateellakin sai pilvisellä säällä lukemia ja että mittari ei millään lailla haitannut ammuntaan keskittymistä.
Morjes,
Mistä ostit ja minkähintainen laitos on kyseessä? Vaikuttaa aika lupaavalta.
Ville
Nordis tuo maahan ja kauppiaat myy.
Valmistajan verkkokaupassa näkyy hinta olevan 1995 NOK eli euroina 255.
Nii, tuo 255 on hinta Norjassa......siihen sitten tullit, alvit ja rahdit.
Esim tässä.... http://www.ahtihuvila.fi/index.php?sivu=Tuote&koodi=678&nimi=Steinert+SuperChrono+luodinnopeusmittari&hakusana=&tuoteryhma=41&tuoteryhma_nimi=
Tuo on sitten mittaustekniikasta johtuen hyvin herkkä linjaukselle. Paljon herkempi kuin valokennomittarit.
Valmistajan ja testien mukaan on paljon tolerantimpi kuin valokennovehkeet. Ei kuitenkaan mittaa aliääninopeuksia joten ei tämäkään kaikkea ratkaise.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Valmistajan ja testien mukaan on paljon tolerantimpi kuin valokennovehkeet. Ei kuitenkaan mittaa aliääninopeuksia joten ei tämäkään kaikkea ratkaise.
Laitappa linkkiä testiin... Ei ole oikein mahdollista koska mittari mittaa äänenpaineaaltoa jonka etenemisnopeus on äänennopeus. Eli mitataan ilmiötä joka etenee noin 1/3 nopeudella tyypilliseen kiväärinluotiin nähden. Johtaa siihen että anturien korkeusero (mittarin kulma) lentorataan on mittausteknisesti kriittinen. Toisin kuin valokennossa joka mittaa valoa joka kulkee valonnopeudella, joka on noin 300 000x nopeampi kuin tyypillinen kiväärin luodin lähtönopeus.
Ei tuossa turhaa ne tähtäimet ole. Valmistaja on itsekin tajunnut että tällä mittaustekniikalla kohdistaminen on erittäin tärkeää absoluuttisen tarkkuuden kannalta. Toistotarkkuudessahan mittarin linjaus ei näy kunhan mittari ei kallistu laukausten välillä.
Magnetospeedissä ei ole noita ongelmia ja hakkaa 6-0 valokennomittarin käytettävyydessä. On sen verran simppeli käytettävä että kulkee aina radalla mukana ja tulee mittailtua ihan mielenkiinnosta metsästyskutejakin. Vaikutusta osumapisteeseen en sit tiedä kun se lisää painoa piipun päähän...mutta minä mittaa lähdöt ja osumat erikseen.
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Johtaa siihen että anturien korkeusero (mittarin kulma) lentorataan on mittausteknisesti kriittinen. Toisin kuin valokennossa joka mittaa valoa joka kulkee valonnopeudella, joka on noin 300 000x nopeampi kuin tyypillinen kiväärin luodin lähtönopeus.
Ei tuossa turhaa ne tähtäimet ole. Valmistaja on itsekin tajunnut että tällä mittaustekniikalla kohdistaminen on erittäin tärkeää absoluuttisen tarkkuuden kannalta. Toistotarkkuudessahan mittarin linjaus ei näy kunhan mittari ei kallistu laukausten välillä.
Samaa mietin itse. Laitehan ei ole kovin iso eli antureiden väli ei ole turhan pitkä. Tämä vielä korostaa linjauksen tarpeellisuutta.
Jos lähtönopeusmittari on 10astetta vinossa pituussuunnassa niin tämä tuo n.1,5% virhettä. 20astetta tuo sitten jo 6% virhettä. Eli jos mitataan nopeuksia luokkaa 850m/s niin virhettä 10asteella tulee n.13m/s ja 20asteella jo 51m/s. Merkittäviä eroja siis. Tämähän koskee mittareita joissa on start- ja stop-anturit (choryt, steinertit jne jne)
Ääneen perustuvassa mittauksessa tulee lisää virhettä kun ääni joutuu "hitaana" kulkemaan pidemmän matkan toiselle anturille. Tähän operaatioon kuluu aikaa 20asteen kallistuksella n. 0,01ms. Tilanne on siis se että jos mittarin piipun puoleinen pää on alempana tuon 20astetta vastaavan määrän niin siinä vaiheessa kun aloitusanturi antaa signaalin luodin ylityksestä niin lopetussignaali tulee about samaan aikaan.
Meniköhän toi päätelmä nyt ihan oikein??? :think:
Kun tuo mittari tuli markkinoille niin harkitsin sen ostamista. Kyhäsin pienen excelin jolla voi laskea mittarin kallistuksesta johtuvia virheitä valokenno- ja paineanturimittareilla. Voin heittää vielä tällä viikolla pari laskentaesimerkkiä niin nähdään että missä suuruusluokissa virheet ovat...
Tähtäimien avulla mittari on toki linjattavissa vähintään kymmenysasteiden tarkkuudella lentoradan kanssa että kyllä sen kanssa varmasti toimeen tulee kun tiedostaa että linjauksen kanssa pitää olla huolellinen.
Vaikuttaahan vielä tuo lämpötilakin äänennopeuteen :)
Itse tekisin laitteelle kenttäkelpoisen absorboivalla materiaalilla päällystetyn vanerisuikalealustan ja vielä pikairroitettavan suuntausoptiikan, niin sen jälkeen virhettä esiintyy lähinnä täällä palstalla. Joka tapauksessa luulen (ilman mitään kokemusta) että tuo oranssi limppu hakkaa käytettävyydellään chronot yms- varjostin himmelit 6-0.
Samat kallistusongelmat koskee käsittääkseni kaikkia näitä mittareita. Vai miten on?
En nyt näkisi että tuo erityinen ongelma on. Kamppeiden kanssa pitää tietää miten ne toimii ja asettaa sen mukaan. Eli vielä ei ole keksitty nopeusmittaria minkä voi heittää maastoon ja odottaa et se antaa oikeita tuloksia. Äänen paineeseen perustuvassa mittauksessa ehkä tuo asemointi pikkusen korostuu johtuen tuosta äänen ja valonnopeuden erosta. :lol:
Oli mittarin toimintaperiaate joko valoon tai paineeseen perustuva niin jotta pystytään ulosmittaamaan järjestelmän tarkkuus, pitää molemmat asettaa luodin lentoradalle melko tarkkaan. Silmä on kuitenkin tarkka vatupassi tässäkin hommassa. Siis asettelussa.
Magnetospeedissä nopeus saadaan luodin induktiivisesta pulssista ja kampe on muutenkin aina linjassa piipun kanssa, vaikka ampuis teertä latvaan metsässä. Suujarrullisiin vehkeisiin voi asennus tosin olla aluksi säätämistä, mutta vain ensimmäisellä kerralla. Miksi siis viritellä enään nykypäivänä mitään telineitä maastoon tai suuntailla äänimittareita linjaan. Minä oon ainakin ollu enemmän kuin tyytyväinen ko kamppeeseen.
Alla taulukko mittausvirheistä kallistuman mukaan. Arvot laskettu tilanteelle jossa mittari kallistuu siten että aseen puoleinen reuna nousee ylöspäin. Kallistuma toisin päin antaa äänenpainemittarin kohdalla vielä isompia mittausvirheprosentteja.

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://s11.postimg.org/4ztvkcbzn/Shot165.jpg%22%3Ehttp://s11.postimg.org/4ztvkcbzn/Shot165.jpg%3C/URL%3E%3Ce%3E)
Kuten taulukosta näkyy äänenpainetta mittaava mittari on todella herkkä siitä että se on linjassa luodin lentoradan kanssa.
Äänenpaineen mittaus?? Valmistajan mukaan laite kyllä näyttäisi mittaavan luodin edellään työntävän yliäänisen shokkiaallon ohitushetkien aikaeron eli mittausperiaate ja suuntavirhe on samantyyppinen kuin induktiiviantureilla.
Shokkiaalto etenee äänennopeudella. Todennäköisesti anturi joka sen havaitsee on nimenomaan paineanturi. Itse start-stop systeemi eli ajan mittaus joka kuluu anturien herättämisen välillä on kyllä kaikilla tuntemillani mittarityypeillä samanlainen.
Lue koko ketju ajatuksen kanssa uudestaan läpi niin pitäisi tulla selväksi miksi näillä mittarityypeillä kallistumisen aiheuttama virhe on erilainen.
Joku testi oli muistaakseni uusimmassa Riista- tai Ase-lehdessä.
Ennen kuin väitetään virheistä mitään niin olisi tietenkin hyvä kokeilla aidolla laitteella. Epäilen että ääniaalto kulkee myös osittain laitteen kuoren/rungon kautta. Jotta mitään tuloksia saadaan niin elektroniikan softassa on pakko olla jotain virheenkorjausalgorytmiä ja siitä taas riippuu miten paljon virhettä todellisuudessa näkyy eri kallistuksilla. Elektroniikka ei varmasti laske valonnopeudella mitään vaikka sähkö sen laskennan tekeekin.
Jos magnetospeedin saisi siten kiinni että se ei roikkuisi piipussa niin ottaisin heti käyttöön. Itse en pidä ideasta ampua nopeustestit ja tarkkuustestit erikseen. Joskus nimittäin tasainen nopeus ei tuota pieniä kasoja ja joskus lievätä nopeusvaihtelut ei taas kasassa lähimatkoilla (<300m) erotu. Joka tapauksessa laukaisumäärät tuplaantuu ja esim tikapuutestistä ei jää hirveästi käteen jos ei aio aina ampua magnetospeed aseessa kiinni.
Paras olisi tähtäimeen integroitu lähtönopeustutka joka säätäisi lentorataa laukaus laukaukselta. Tälläisiä korjassysteemejä on käsittääkseni joissain konetykeissä mitä käytetää ilma- ja ohjustorjunnassa. Ei ole vaan vielä onnistuttu rakentamaan Benderin sisään :-)
Lainaus käyttäjältä: HJu
Joku testi oli muistaakseni uusimmassa Riista- tai Ase-lehdessä.
Ennen kuin väitetään virheistä mitään niin olisi tietenkin hyvä kokeilla aidolla laitteella. Epäilen että ääniaalto kulkee myös osittain laitteen kuoren/rungon kautta. Jotta mitään tuloksia saadaan niin elektroniikan softassa on pakko olla jotain virheenkorjausalgorytmiä ja siitä taas riippuu miten paljon virhettä todellisuudessa näkyy eri kallistuksilla. Elektroniikka ei varmasti laske valonnopeudella mitään vaikka sähkö sen laskennan tekeekin.
Jokainen hankkikoon tietonsa kuten parhaaksi näkee. Mittaukset kosahtavat täysin jos anturit on säädetty siten että ne havainnoivat rungon värähtelyitä. Algoritmi ei voi tietää linjauseroa luodin lentoradan ja mittarin linjan välillä eikä siten myöskään sitä korjata. Aika simppeleistä jutuista tässä nyt kuitenkin on kysymys turha lähteä kehittelemään mitään edellä mainitun kaltaisia utopistisia teorioita toiminnasta.
Valmistaja lupaa laitteelle 99,5% tarkkuuden "oikein käytettynä". Tarkoittaa siis että mittari pitää linjata luodin lentoradan kanssa noin 0,1 asteen tarkkuudella. Vastaa 6 MOA kulmaa joka on varmaankin tähtäimien avulla saavutettavissa kun on huolellinen.
"tikapuutestistä ei jää hirveästi käteen jos ei aio aina ampua magnetospeed aseessa kiinni"
Anteeksi tyhmyyteni, mutta miksi tikapuutestissä pitäisi tietää kaikki nopeudet? Minä olen ampunut testit ilman nopeustietoa ja kun sopiva latinki on löytynyt, niin olen sitten ampunut sille nopeudet.
Voi sen niinkin tehdä mutta sitten et tiedä miten lataus reagoi latausportaasta toiseen. Jää tietoa saamatta.
Onko sillä mitään merkitystä pitää jokaisen päättää omalta kojdaltaan. En pidä mahdottomana että sen voisi tehdä noinkin eli ampuu vaan, valkkaa latauksen ja mittaa jälkikäteen vauhdit. Vaatii tosin pari ratakäyntiä mutta siellähän sitä joka tapauksessa ammutaan.
Lainaus käyttäjältä: JokiKarhu
"tikapuutestistä ei jää hirveästi käteen jos ei aio aina ampua magnetospeed aseessa kiinni"
Anteeksi tyhmyyteni, mutta miksi tikapuutestissä pitäisi tietää kaikki nopeudet? Minä olen ampunut testit ilman nopeustietoa ja kun sopiva latinki on löytynyt, niin olen sitten ampunut sille nopeudet.
+1
Tarkoittaahan kaikki muuten tikapuutestillä samaa asiaa; eli ladataan yksi patruuna jokaista latausta ja ammutaan kohtuullisen kauas (ainakin 300m). Sitten katsotaan mihin kohtaan ( esim. 41,0-42,5grs välille) alkaa syntyä rypäs. Sitten toistetaan testi hienolla portaalla eli yksi patruuna kutakin latausta 41,1 grs; 41,2 grs... 42,5 grs. Sitten, kun tuntuu, että on todella pieni rypäs vaikka välillä 41,5 grs-41,8 grs niin ammutaan vielä koekasa vaikka 5 patruunaa 41,7grs ja todetaan, että hyvin käy tai jatketaan vielä haarukointia. Tärkeintähän latauskehittelyssä on löytää lataus, jonka osuntaan ruudin määrän vaihtelu vaikuttaa mahdollisimman vähän. Ei pienintä lähtönopeushajontaa.
Kronografin tarkkuudesta: miksi kronografin tarvitsee olla tarkka? Kohdistetaan ensin kivääri sadalle metrille, sitten ammutaan 300m. Todetaan putoamaksi vaikka 1,2 Mrad. Sitten katsotaan ballistiikkaohjelmalla. Esim. 6,5mm 8g Scenar putoaa 300m 1,2 Mrad noin lähdöillä 845m/s-900m/s. Tehdään ballistiikkakortti (älypuhelimella), vaikka lähdöille 875m/s ja ammutaan 600m. Putoama 600m lähdöillä 845m/s- 900m/s on 4,5 Mrad-3,8 Mrad =0,7 Mrad virhe on 42 cm 600 metrissä. Eli osuma on helppo spotata vallista/tieltä/pellolta. Sama haarukointi toistetaan ja ammutaan 1000m. Sitten tiedetään lähdöt tarkasti. Eli olettaen, että taulut on viety valmiiksi edellä mainituille matkoille niin lähtönopeuden tarkin mahdollinen määrittäminen vie alle 10 minuuttia. Pitkänmatkanammunnassa kaikkein tärkein mittari on etäisyysmittari. Krono ja sääasema on sitten "nice to have" kamppeita mutta ilmankin pärjää oikeastaan todella hyvin. Kronografin omistamisesta on se hyöty, että, kun ase on kohdistettu 100m ja tietää lähdöt varsin tarkkaan voi siirtyä suoraan 600m vallille.
Kronografin lukemat harvemmin täsmää täysin lentoradan kanssa. Tällä tavalla lähdöt, joilla osuu just saa helposti määritettyä. Itse tein näin ennen kronografin hankintaa. Mm. Todd Hoddnet kannatta tätä tai puhutaan Drop Trueing:ista. Tärkeintä on tietää lentorata ei bc:tä tai lähtöjä.
1000m matkoilla lähtönopeushajonta on syytä olla hallinnassa tai osumapiste seilaa yli ja ali taulun (pahimmillaan). Vaikka 300m osuvat kaikki "lähes" samaan pisteeseen.
338LM:n tikapuutesteistä sen berran että asekohtainen paras käynti JA matala lähtönopeushajonta alkoi löytyä vasta VV:n taulukkomaksimien yläpuolelta. Ruutina N560 joka vaatii korkean painetason jotta alkaa palamaan tasaisesti. Taulukkomaksimien ulkopuolella viimeistään on kiva tietää mitä se 0,5 greinin lisäys vaikuttaa vauhteihin. Paineiden kasvun voi arvata ilman mittaamistakin mutta kun vauhditkaan eivät enää kasva niin kyseisen ruudin "latausmaksimi" on löydetty ja siitä kannattaa tulla alas jonkin verran.
En ole viitsinyt hakea 0,1 greinin tarkkuudella vaan tein testit 0,5 greinin välein. Kun sopiva löytyi niin sillä on sitten ammuttu vuosikaudet. Ei kauhean tieteellistä mutta toimivaa.
Tikapuutestin tavoite on löytää sopiva latausikkuna nopeasti. Jos sen jälkeen hierotaan vielä n x 5lks kasoilla paljon niin voi melkein väittää tikapuutestin menneen ainakin osittain hukkaan.
Mutta nämä ovat pitkälti makuasioita ja näkemysasioita miten sen hyvän käyttölatauksen kukin löytää.
Voi sen tikapuutestin tehdä tonniinkin http://www.6mmbr.com/laddertest.html
Itselekin tuo 0,5 grainin porras on ihan riittävä. Oheisen selostuksen tarkoituksena oli selittää miten tarkin lataus määritellään 0,1 grainin tarkkuudella.
Monesti kuulee, kun ihmiset sekoittavat tikapuutestin siihen vanhaan tapaan (onko sillä nimeä), kun ammutaan esim puolen grainin välein viisi laukausta ja katsotaan kasan koon perusteella mikä on paras. Silloin lähtönopeuden mittaamisesta voi olla jotain hyötyä.
Lainaus käyttäjältä: K.Helin
Kronografin tarkkuudesta: miksi kronografin tarvitsee olla tarkka? Kohdistetaan ensin kivääri sadalle metrille, sitten ammutaan 300m. Todetaan putoamaksi vaikka 1,2 Mrad. Sitten katsotaan ballistiikkaohjelmalla. Esim. 6,5mm 8g Scenar putoaa 300m 1,2 Mrad noin lähdöillä 845m/s-900m/s. Tehdään ballistiikkakortti (älypuhelimella), vaikka lähdöille 875m/s ja ammutaan 600m. Putoama 600m lähdöillä 845m/s- 900m/s on 4,5 Mrad-3,8 Mrad =0,7 Mrad virhe on 42 cm 600 metrissä. Eli osuma on helppo spotata vallista/tieltä/pellolta. Sama haarukointi toistetaan ja ammutaan 1000m. Sitten tiedetään lähdöt tarkasti. Eli olettaen, että taulut on viety valmiiksi edellä mainituille matkoille niin lähtönopeuden tarkin mahdollinen määrittäminen vie alle 10 minuuttia. Pitkänmatkanammunnassa kaikkein tärkein mittari on etäisyysmittari. Krono ja sääasema on sitten "nice to have" kamppeita mutta ilmankin pärjää oikeastaan todella hyvin. Kronografin omistamisesta on se hyöty, että, kun ase on kohdistettu 100m ja tietää lähdöt varsin tarkkaan voi siirtyä suoraan 600m vallille.
Kronografin lukemat harvemmin täsmää täysin lentoradan kanssa. Tällä tavalla lähdöt, joilla osuu just saa helposti määritettyä. Itse tein näin ennen kronografin hankintaa. Mm. Todd Hoddnet kannatta tätä tai puhutaan Drop Trueing:ista. Tärkeintä on tietää lentorata ei bc:tä tai lähtöjä.
Siksi kun nykyään lentoratojen tutkadatan aikaan ei tarvitse enää välttämättä toimia noin. Tarvit vaan tarkan lähtönopeuden, kohdistat aseen matkalle X ja ballistiikkaohjelma hoitaa loput.
Ja ei tuo nyt hirvittävän tarkka menetelmä ole jos lentoratataulukko tehdään yksittäisten laukausten perusteella penkasta spottaamalla. Useampia laukauksia per matka ja taulut kehiin, jos tuolla menetelmällä mennään.......
Lainaus käyttäjältä: Poikma
Siksi kun nykyään lentoratojen tutkadatan aikaan ei tarvitse enää välttämättä toimia noin. Tarvit vaan tarkan lähtönopeuden, kohdistat aseen matkalle X ja ballistiikkaohjelma hoitaa loput.
Ja ei tuo nyt hirvittävän tarkka menetelmä ole jos lentoratataulukko tehdään yksittäisten laukausten perusteella penkasta spottaamalla. Useampia laukauksia per matka ja taulut kehiin, jos tuolla menetelmällä mennään.......
Tuohan toimii täysin myös toiseen suuntaan. Jos pystyy nollaamaan aseen jollekin etäisyydelle, ja ampumaan sen jälkeen osumat toiselle etäisyydelle, niin siitä sitten vaan sovittaa komppuutteriin oikean lähtönopeuden, jolla koro täsmää iskemien kanssa. Ei kait tuossa liikaa kuulaa mene? Meinaan - osumat kai kertoo sen totuuden, eikä ballistiikkataulukko?
Joo, toimii toiseen suuntaan jos kaikki olosuhteet yms. on kohdallaan. Otetaan esimerkkinä esim. että kohdistat ensin sataan metriin ja sen jälkeen vetelet osumat 800m:iin ja niiden mukaan säädät lähtönopeuden vastaamaan koroa.
Entäs sitten kun esim. diffraktio (valon taittuminen kahden eri lämpötilaisen ilmakerroksen rajapinnassa) on vääristänyt nuo 800m:n osumat.....poskelleen meni koko sovitus. Tuo diffraktio on esim. Niinisalossa ihan "arkipäivää" tietyssä kelissä.
Eikös tuo nyt ole vähän hölmö kysymys? Eiköhän ne todentamiset ja mittaukset tehdä "mahdollisimman täydellisissä" keleissä. Et varmaan tee aseen kohdistustakaan 15m/s puuskittaisessa sivutuulessa ;)
Lainaus käyttäjältä: Poikma
esim. diffraktio (valon taittuminen kahden eri lämpötilaisen ilmakerroksen rajapinnassa) on vääristänyt nuo 800m:n osumat.....poskelleen meni koko sovitus.
Jos osuu, ni sillon osuu, miten sen voi vääristää??
Näin kohdistettuna se osuu aina samassa kelissä samoilla säädöillä.
Muihin olosuhteisiin sitten sen mukaiset korjaukset, niinkuin muutenkin tehdään.
Osuma on aina osuma olosuhteista riippumatta, sen kanssa on huono väitellä.
Poikman mainitsemasta syystä taulu voi näyttää olevan eri paikassa kun todellisuudessa on. Kyllä se lähtönopeuden mittaaminen ja laskeminen on kuitenkin se nopeampi ja varmempi tie ballistiikan määritykseen.
Jos se tehdään ampumalla niin siitä voi lukea tarinoita palstalta vuosien takaa jolloin lentorata näytti olevan jtn muuta kuin ballistinen lentorata.
Edellinen oli lähinnä puolto Kosanderin aloittamaan ajatukseen siitä, että laskuria voi
käyttää monipuolisemminkin, kuin mittaamalla cronolla lähtönopeuden syöttämällä
sen laskuriin ja se on sitten siinä! Eikös tuo vaadi nyt vähän muutakin. Poikma
sen huomasi tuossa sitten jo itsekin, että pitäähän ne olosuhteetkin tietää ja osata syöttää
sinne laskuriin.
Ai ja sitten oli vielä näitä olosuhteiden ominaisuuksia, joita laskurit
eivät edes sisällä/laske. Ja kun ne nopeusmittaritkaan ei näytä aina olevan ihan ongelmattomia ja
niistä ruutieristäkin tulee sitä vaihtelua jne...
Niin eikö olis aika kätevää "nollata lentorata"
K.Helinin mainitsemalla drop trueing:lla. Ne osumat kun ei valehtele.
Joo, tottakai jokainen soveltaa sitä mikä parhaiten itselle ja tilanteeseen sopii,
sehän sen haasteen tähän hommaan tuo.
Se vaan on niin, että mikään ballistiikkalaskuri johon olen tutustunut ei
osaa laskea tuota väreilyn aiheuttamaa illuusiota, joten ei se sekään
anna osumaan oikeuttavia asetuksia, aikaisemmin mainituissa olosuhteissa.
(tosin otokseni ei sisällä kuin n. kourallisen eri ohjelmia, joten
olen valmis muuttamaan mielipidettäni tästä jos sellainen löytyy)
Onneksi nuo laskurit kuitenkin näinä tutkadatan luvattuina päivinä
antavat kuitenkin todella sivistyneitä likimääriä annetuille ja tuetuille olosuhteille.
Kumpi on oikeassa; eilen ammuttu mittarinopeus, jolla ei tänään osu, vai tänään laskurilla, osumasta taaksepäin laskettu nopeus?
Edit: ei tarvi vastata :hand: , palataan takasin tuohon Steinertiin.
Ei osaa laskea ei. Voitit! :)
Mut miten sun menetelmällä sit toimitaan kun olosuhteet on optimaaliset eikä ilmakehän ilmiöt ole vaivaamassa? Eikö osumat silloin ole eripaikassa kun kohdistaessa? olen kosanderin kanssa samaa mieltä että voihan lähtönopeuden arpoa myös laskimella, kun olosuhteet ei vaivaa. Eikä ne väreilyt aina joka päivä ole samanlaisia.
Lainaus käyttäjältä: Antero H
Se vaan on niin, että mikään ballistiikkalaskuri johon olen tutustunut ei
osaa laskea tuota väreilyn aiheuttamaa illuusiota
Minun tekemä laskuri osaa :roll: . TA-käytössä laskenta ei ole kuitenkaan kovin käyttökelpoista koska laskennan lähtöarvoksi tarvitaan ilmasto-olot ammuntapisteessa ja maalissa.
Lainaus käyttäjältä: mika
Ei osaa laskea ei. Voitit! :)
Mut miten sun menetelmällä sit toimitaan kun olosuhteet on optimaaliset eikä ilmakehän ilmiöt ole vaivaamassa? Eikö osumat silloin ole eripaikassa kun kohdistaessa? olen kosanderin kanssa samaa mieltä että voihan lähtönopeuden arpoa myös laskimella, kun olosuhteet ei vaivaa. Eikä ne väreilyt aina joka päivä ole samanlaisia.
Sehän tässä hienoo onkin, että ei o mun menetelmä, vaan Todd Hoddnetin.
Mäkään en tykkää saivartelijoista, johtunee peilikuvasta, mene ja tiedä. :doh:
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Minun tekemä laskuri osaa :roll: . TA-käytössä laskenta ei ole kuitenkaan kovin käyttökelpoista koska laskennan lähtöarvoksi tarvitaan ilmasto-olot ammuntapisteessa ja maalissa.
Jos se on testattu ja toimii, niin myönnän tulleeni korjatuksi :D
kuittaan itseni nyt ulos tästä langasta.
http://southtexasshooting.org/multimedia/text/mirage.html
Lainaus käyttäjältä: SO
http://southtexasshooting.org/multimedia/text/mirage.html
Jep, suuntaa-antava. Esim. jos maassa on lunta ja aurinko paistaa niin valon taittumiskorjaus korkeussuunnassa voi olla selvästi isompi kuin 1,5 MOA.
Ampumalla lentoradan hakemisesta on tosiaan porukoilla enemmänkin kokemusta Niinisalosta PCB 1.7 ja G1 -kertointen ajalta jostain vuosituhannen vaihteen paikkeilta. Osumat oli kyllä kunhan muisti ampua ne samalta etäisyydeltä ja samalla kellonlyömällä kuin aiemmin. Jos vaihtoi etäisyyttä tai ampuma-ajanlohtaa esim. 2 tunnilla niin johan alkoi osumat katoilla. Syynä maanpinnan läheisyydessä ollut lämpöväreily joka aamusta puuttui ja iltapäivällä alkoi sotkea.
Jos pystyy ampumaa kaikki matkat hieman korkeammalta, esim. 2m tai korkeammalla maanpinnasta, niin sehän on vain hyvä ja virheet vähenee. Ongelmana tällöinkin on että olosuhteet (lähinnä lämpötila) muuttuvat päivän mittaan. Tai ei se ole ongelma mutta se pitää huomioida.
Käsittääkseni nykyään toimivin tapa tehdä säätötaulukot on seuraavaa:
1. Lasketaan hyvällä softalla (esim. Lapua Ballistics, QTU tms.)
2. Käytetään G7 BC:tä tai tutkadataa luodin lentoradan laskentaan
3. Mitanaan lähtönopeudet, tähtäinkorkeudet jne. ja ympäristötekijät oikein.
4. Ammutaan esim. peruskohdistus 300m matkalle
5. Ammutaan muille matkoille samaan keliin tarkistusammunnat
6. Ammutaan muissa lämpötiloissa uudet lähtönopeudet
7. Tehdään kortit eri lämpötilaan, ilmanpaineeseen ja tuulille edelläkerättyjen tietojen pohjalta.
Seuraavan kerran kun mennään ampumaan niin tukeudutaan peruskohdistukseen, mitataan matka ja tehdään olosuhdekorjaukset korttien mukaan. Yleensä osuu jos ei tule jotain aivopieruja tehtyä. No sivutuulen arviointihan menee herkästi metsään kaikesta valmistelusta huolimatta :-)
Vaihtoehto b on tehdä niin kuin USMC eli ampua samalla aseella/tähtäimellä/patruunalla eri puolilla maapalloa tuhansia laukauksia joka vuosi. Ei mokkerin tarvitse varsinaisesti ymmärtää ballistiikasta paljon mitään kunhan databookista löytyy samaan olosuhteeseen korjaukset niin se on siinä.
Työssäkäyvä ressu joutuu aika- ja rahasyistä vähän oikomaan ja siihen Ingallsin 1917 tekemät taulukot antaa aika hyvät eväät kunhan softa osaa niitä hyödyntää. Todellisuudessa ballistisessa laskennassa kiväärpuolella ei ole noin 95 vuoteen keksitty mitään muuta uutta kuin paremmat laskuvälineet, halvat lähtönopeusmittarit ja tutkan käyttö lentoradan mittaamisessa. Muut perusjutut on keksitty jo lähes 100 vuotta sitten. On tämä oikeasti sen verran yksinkertaista touhua loppujen lopuksi.
Lainaus käyttäjältä: Heggis
Eikös tuo nyt ole vähän hölmö kysymys? Eiköhän ne todentamiset ja mittaukset tehdä "mahdollisimman täydellisissä" keleissä. Et varmaan tee aseen kohdistustakaan 15m/s puuskittaisessa sivutuulessa ;)
Juu, niinhän ne todentamiset pitäisi tehdä mahdollisimman täydellisissä keleissa....mutta......
Ei ole kovinkaan montaa vuotta aikaa kun oli vielä vallalla käsitys että Scenar liitää tietyllä etäisyysalueella...... :)
Ja kaikki ilmeisesti syystä että diffraktion vuoksi osumat vääristyivät tauluilla kun ammuttiin satasen välein Niinisalossa.
Todd Hoddnettin "truing" on paikallaan kun ei ole/ollut niitä tutkadatoja, niin on/oli hyvä että taulukon antamat korot "tarkistettiin"......ihan sitä samaa mitä Niinisalossa ja Lohtajalla on tehty vuosikaudet.
Juu, mutta kukin taaplaa tyylillään........tulkoon autuaaksi uskossaan jne. jne........
Pitäis kehittää se lähtönopeusmittarin anturi/elektrodi semmoseen lyhyehköön putkimaiseen piipunjatkeeseen, joka olisi aina paikallaan. Lisäksi piipussa pitäisi olla lämpötila-anturi, että tiedettäisiin piipun lähtölämpötila. Ja, kun ammutaan peräkkäin kymmeniä laukauksia, voidaan pyrkiä odottamaan piipun jäähtymistä johonkin tiettyyn lämpötilaan, tai sitten paukutella vaan tasaiseen tahtiin. En ole noita mittareiden viimeisiä malleja nähnyt, joten voihan tuollaisia jo olla käytössäkin. Varmaan sellaisen anturiputken voisi tehdä jopa noin äänenvaimentimen kokoiseksi...luulen.
Sitten sinne radalle varmaan kannattaisi laittaa 50 metrin välein "hyviä" tuuli-indikaattoreita, että tähystäjä voi sanoa milloin on hyvät tuulet....
Luulen niin, että radalle pitää mennä varhain aamulla, ettei ole tuosta väreilystä ja tuulesta niin suurta haittaa.
Myös taulun voi laittaa vaikka kolme metriä korkealle, samoinkuin tuliasemankin,,,, vaikka vaan noita perus taulukoita tehdessä. Siitähän on sitten kiva vaikka tunnin/ 2 astetta celciusta välein suorittaa koeammunnat. Oikein aikaisin, jos aloittaa, niin voidaan vielä todeta hämäränkin vaikutus osuntaan. Ootteko muuten lukseja vielä mitannu? (kiikaritesti).
Heh.... että tälläästä pähkäälyä tänään. Muuten nyt joudunkin sitten soittamaan asiantuntijalle tuosta elektrodiputkesta...
Eiku laakeita lentoratoja :)
Mut on nyt ymmärretty jotenkin todella väärin.
Siis, koko tuon mun postauksen tarkoituksena oli osoittaa, että laatuvalmistajien luotien tai Litzin mittaamat BC:t on aina oikein.
Laadukkaat ballistiikkaohjelmat QTU, Horus jne. laskevat aina oikein.
Kronografit mittaavat aina väärän nopeuden. Tämä on periaate. Brömel on kehitellyt ohjelmaansa "muutaman" vuoden ja Doppler tutka on varmasti aika kallis keksintö. Siispä jotenkin musta tuntuu, että se mun a. 400€ Magnetospeed on tässä kuitenkin se heikoin lenkki niin paljon kuin siitä laitteesta pidänkin (tai mikä tahansa Oehler tmv.). Onhan nämä tarkkoja laitteita ja moni on varmasti kohdistanut aseensa 100m krononnut lähdöt ja niillä tiedoilla osunut tonnin Jantteriin parilla ekalla laukauksella. Ymmärrätte kuitenkin periaatteeni, krono on aina väärässä.
Eli lähtönopeus arvioidaan ampumalla kauas. Noiden laskujen tarkoituksena oli osoittaa että, jos olettaa lähtöjen olevan jotain 800m/s ja 900m/s väliltä niin 600m osuu silti suht lähelle taulua. Jos tietää putoaman 600m niin on jo varsin vahva käsitys lähdöista. 1000m lähdöt tietää sitten jo metrilleen sekunnissa, vaikka krono olisikin eri mieltä. Iskemät on ainoa asia mikä mulle merkkaa, laskut muutetaan todellisuutta vastaaviksi säätämällä laskimessa olevaa lähtönopeutta. Tämän vaikutti ymmärtäneen ainakin Kosanderi ja Antero H. Noihin väreilyn aiheuttamiin osumapisteen siirtymiin en ole vielä ehtinyt tutustua, vaikka haittaahan siitä on. Omat iskemät tuntuu kuitenkin vaeltavan taulun kummaltakin puolelta sivusuunnassa 1000m:llä.
Päivä päivältä tämä foorumi on aina kauempana tarkka-ammunnasta :think:
:clap:
Menen tänään Hyvinkäälle testaamaan Magnetospeediä ja ProChrono Digatalia ja Magnetospeedin aiheuttamaa osumapisteen muutosta. Piippu on 700mm pitkä ja kaliperina 284win/7*55. Barrel whipin muutokset pitäisi näkyä selvästi. Tosin Jet-z:lläosumapiste laskee vain 4 cm 100 metrillä joten ennakko-odotus on että osumapiste siirtyy vain muutamia senttejä. Samalla tulee taas verrattua kummankin mittarin antamia lähtönopeustietoja.
Lainaus käyttäjältä: K.Helin
Mut on nyt ymmärretty jotenkin todella väärin.
Siis, koko tuon mun postauksen tarkoituksena oli osoittaa, että laatuvalmistajien luotien tai Litzin mittaamat BC:t on aina oikein.
Laadukkaat ballistiikkaohjelmat QTU, Horus jne. laskevat aina oikein.
Kronografit mittaavat aina väärän nopeuden. Tämä on periaate. Brömel on kehitellyt ohjelmaansa "muutaman" vuoden ja Doppler tutka on varmasti aika kallis keksintö. Siispä jotenkin musta tuntuu, että se mun a. 400€ Magnetospeed on tässä kuitenkin se heikoin lenkki niin paljon kuin siitä laitteesta pidänkin (tai mikä tahansa Oehler tmv.). Onhan nämä tarkkoja laitteita ja moni on varmasti kohdistanut aseensa 100m krononnut lähdöt ja niillä tiedoilla osunut tonnin Jantteriin parilla ekalla laukauksella. Ymmärrätte kuitenkin periaatteeni, krono on aina väärässä.
Eli lähtönopeus arvioidaan ampumalla kauas. Noiden laskujen tarkoituksena oli osoittaa että, jos olettaa lähtöjen olevan jotain 800m/s ja 900m/s väliltä niin 600m osuu silti suht lähelle taulua. Jos tietää putoaman 600m niin on jo varsin vahva käsitys lähdöista. 1000m lähdöt tietää sitten jo metrilleen sekunnissa, vaikka krono olisikin eri mieltä. Iskemät on ainoa asia mikä mulle merkkaa, laskut muutetaan todellisuutta vastaaviksi säätämällä laskimessa olevaa lähtönopeutta. Tämän vaikutti ymmärtäneen ainakin Kosanderi ja Antero H. Noihin väreilyn aiheuttamiin osumapisteen siirtymiin en ole vielä ehtinyt tutustua, vaikka haittaahan siitä on. Omat iskemät tuntuu kuitenkin vaeltavan taulun kummaltakin puolelta sivusuunnassa 1000m:llä.
Perusolettama että ilmoitetut BC:t olisi oikein ei pidä paikkaansa => loppupäätelmä menee pieleen.
- Jotkut pitävät paremmin paikkansa, toiset vähemmän. Mistä tietää onko ok vai ei?
- Lisäksi kaverit / valmistajat määrittää BC:n ampumalla (mittaavat jollakin nopeuden tähänkin laskelmaan) tai sitten kylmästi mallinnusohjelmalla.
- Joku vielä vakioi ilmoittamansa BC:n ICAO ja toinen Army Metroon soppa valmis.
- Sitten vielä luotikohtainen pienehkö hajonta, joka voivaikuttaa jopa tutkadatan tarkkuuteen.
Ainoa mihin voi luottaa suhteellisen hyvin on Lapuan tutkadata + Litzin koemittaukset. Muut on herran hallussa.
Mä olen laskenut tutkadatalla ja QTU:lla / Vikingilla ballistiikat pitkään. V0 tiedon saanut Chrony Betasta, joka on verifioitu varsin tarkaksi Ohlerin ja parin muun mittarin kanssa. Toki vielä todettu ampumalla että V0:lla arvolla osutaan sinne minne QTU käskee. Jos ei ole osunut, olen käskenyt ampumaan paremmin. :lol:
Ok. Kieltämättä luotikokeiluni rajoittuu pitkälti Scenareihin ja tulevaisuudessa Barnesin ja Bergerin tarjontaan. Olen keskittynyt pääosin ampumiseen silloin, kun sille tarjoutuu mahdollisuus enkä siksi ole juuri muita luoteja kokeillut. Käsitykseni tarkkuudesta saattaa erota muiden käsityksistä hiukan. Ampujana samastun paljon Long range Blog:ia pitävään Thomas Hauglandiin erityisesti niiltä ajoilta, kun mies ampui vielä pelkästään Blaserilla.
Aika kauas on keskustelu mennyt alkuperäisesta aiheesta.
Sain lopulta testattua Steinertia Ohleria vastaan.
Asetin Ohlerin normaaliin paikkaan 3m piipun suulta triopodille ja Steinertin 5m piipun suulta ja 30cm piippulinja alapuolelle. Tähtäys Steinertilla 100m päähän 30cm taulun alle.
Testasin 5 eri latausta X5ls 338LM:llä. Lopputulos: Keskimäärin Steinert antoi 4m/s pienemmän lähtönopeuden, kuin Ohler. Ohlerin lähtöhajonta oli hiukan suurempi. Kumpi näytti "oikein". Tuskin koskaan tiedän kun maalit leijuu jne...
Talvi on pitkä ja valoton ja Steinert on selkeästi kenttäkelpoisempi kuin Ohler. Monesti itse on tullut hukka reissuja Ohlerin, Shooting Chronyjen ym kanssa varsinkin talvisin, eli kyllä mittari on ainakin minun kaapissa paikkansa ansainnut. Oikea asennus on kaikilla mittareilla tärkeää eikä Steinert tee tässä poikkeusta.
Kokeilkaa nyt joku mittarin omistaja onko se niin herkkä kulmasta kuin edellä heittämäni laskelma näyttäisi...
Tottakai Steinert on herkkä asennuskulmasta.
Onhan se aika ranttu. Tuli taas tänä aamuna todettua.
Lainaus käyttäjältä: er
Talvi on pitkä ja valoton ja Steinert on selkeästi kenttäkelpoisempi kuin Ohler. Monesti itse on tullut hukka reissuja Ohlerin, Shooting Chronyjen ym kanssa varsinkin talvisin, eli kyllä mittari on ainakin minun kaapissa paikkansa ansainnut. Oikea asennus on kaikilla mittareilla tärkeää eikä Steinert tee tässä poikkeusta.
Mielenkiintoisia hommia. Mut yllättää ER testi. Samoin Jahdissa ollut vertailu oli positiivisen lähellä.
Mä olen myös testannut kanssa Steinertia ja tullut siihen tulokseen että ei ansaitse paikkaansa mun kaapissa. 338LM:llä antaa -20-25m/s alempia nopeuksia ja .223:lla +30m/s yli ja 6,5mm 15m/s yli. Välissä ei vaihtunut muu kuin ase, eli Steinert linjaus koskematon havaintojen välillä. Ampumalinja oli noin 70cm maatason yllä, Steiner maassa +30cm korkeudella trukkilavan päällä.
Itse olen ollut tyytyväinen Chrony Betaan kesät talvet, näyttänyt johdonmukaisesti oikein. (siihen saakka kun päästin siitä läpi). Nyt käyttöönotossa CED M2 ja tulossa Magnetospeed.
Edellisten perusteella voin lämpimästi suosittella siis kaikille Häyhä-kilpakumppaneille käyttämään Steinertia. :lol:
Tänään mittasin lähtöjä Steinertilla. Tehdaspaukkuja ja ekassa askissa luki 823m/s ja mittari näytti 875m/s keskiarvoksi 10lks. Noh. Sitten toinen aski. Askissa luki lähtöjä 950 ja Steinert näytti 890m/s.
Ei oikein johdonmukaista.. Tuskin nopeus kuitenkaan kasvaa 20 tuuman piipusta vs. tehtaan ilmoittama nopeus. Tuntuu että on tarkka paikasta. Ehkä se itsellä ei ihan ollu kohillaan vaikka siltä kyllä näytti..
Aina saanu kovempia nopeuksia tuolla johtuen varmaan vähä etukallellaan olleesta mittarista, kun katsoi tuon demo videon netistä missä se hyvin selitettiin.
Ottamatta kantaa mittariin mitenkään. Ne rasioiden ilmoitetut nopeudet on aika yhtä tyhjän kanssa.
Lainaus käyttäjältä: Perkeleen_Luoma post_id=82034 time=1493778524 user_id=5963
Ottamatta kantaa mittariin mitenkään. Ne rasioiden ilmoitetut nopeudet on aika yhtä tyhjän kanssa.
Juu näin on. Silti kovia nopeuksia 875m/s antaa tuolle 10.9g 20 tuuman piipusta. Oikee veikkaan lähempänä 800m/s. Ja 6.6g anto realistisempia tuon 890m/s. Ei ihan linjassa mee vaan vaikka mittari oli samassa paikassa ja asennossa. Toisella nousee ja toisella putoo vauhdit vai saako 308win.stä 300.sen vauhdit. ;)
Onhan ne kovan kuuloisia nopeuksia. Steinertissä on omat ongelmansa tuon luotettavuuden kanssa.
Moro! Itsellä mittari matalalla, noin 30 cm maasta, antoi joillain luodeilla ihmeellisiä lukemia. Nykyään käytössä kamerajalusta ja korkeus aina 90cm maanpinnasta. Luodin ammun noin 30 cm mittarin päältä niin tuolla set upilla nopeuslukemat luotettavan oloisia toistettavasti.
esim. 6.5x55 7.8 g tehdas scenar, paketissa 920m/s ammuttu ilmeisesti pitkästä piipasta.
Oma piippu 58 cm sylkäsee luodin vo5 nopeuteen 880m/s
Sekä miedompi 6.5x55 7.8g tehdas scenari, paketissa 830m/s
antaa kyytiä 810 m/s .
Lainaa
Aina saanu kovempia nopeuksia tuolla johtuen varmaan vähä etukallellaan olleesta mittarista, kun katsoi tuon demo videon netistä missä se hyvin selitettiin.
Vielä selvennykseksi omaan tapaan mitata Lainaa
90cm maanpinnasta. Luodin ammun noin 30 cm mittarin päältä
Matka ollut 75m ja steinert tähdätty 30cm tähtäyspisteen alle, eli käytännössä mittari on vadussa. Kallistus mittariin voisi tulla kyseeseen mikäli kohde mitä tähdätään olisi tuhottoman kaakana.