Tänään kävin radalla paukuttelemassa ja kokeilemassa lataamieni patruunoiden käyntiä / lähtönopeuksia. Ihmetyksen koin kun ammuin tehdasladatulle Sako Powerheadille lähtönopeudet 810-811m/s, (5lks 308win). Nopeushajonta siis käytännössä nolla ja patruunat ihan normeja tehdaslatinkeja. Mittarina magnetospeed. Muita tehdaslatinkeja ampuessani nopeusvaihtelu oli luokkaa 10-15m/s (pahin taisi olla 25m/s) ja itse lataamani 5-7m/s. Olikohan mulle sattunu joku maanantai erä tuosta powerheadista kun oli noin tasaiset lähdöt? Voiko tuo Sakon powerhead olla oikeasti noin tarkkaan ladattu, vai sattuiko vain tuuri? Loppu kudit kesken, joten ei voinut jatkaa...
Kuinka paljon lämpötila vaikuttaa lähtönopeuteen, kun tänään oli +6 astetta ja powerhead lähti 810m/s ja pari kuukautta sitten oli muistaakseni -10 astetta ja samalla patruunalla lähtöjä vain 780m/s. Voiko lämötilan vaikutus olla noin suuri? Pitäisiköhän huomioida jotenkin jos talvella peurapassissa ja pakkasta 15-20 astetta...
Niin, ja en sitten ole Sakon palkkalistoilla =)
Itsellä oikeastaan pelkästään samallaisia kokemuksia. TRG 22 .308win käy tehdas 9,7LB:llä niin että ei toivoakaan päästä itseladatulla edes liki. Lisäksi muidenkin aseiden kanssa saman suuntaisia kokemuksia. Joku nero voisi kertoa mistä se johtuu että tehdaspaukut käy mulla poikkeuksetta paremmin ku ite ladatut?!?
Vastaus kysymykseen kuuluu , ruudissa on se ero. Mitään muuta selitystä sille en keksi . Tuskin on kotimaista ruutia tehdaslatauksissa kun taas itselataajilla 85% se on .
Lataukseen vaikuttaa moni muukin asia kuin ruuti. Lataus on kokonaisuus johon vaikuttaa kaikki komponentit ja se miten niitä käytetään. Eräs iso muuttuja itselatauksessa on hylsyt, kerättyjä, erivalmistaja, useamman kerran ammuttuja jne. tehdaslatauksissa hylsyt ovat ampumattomia ja samaa erää. Penkkiampujilta syventäviä opintoja.
Lainaus käyttäjältä: Ohimeni
Joo, on tässä tullu eräskin patruunaa ladattua, tiedän kyllä mikä vaikuttaa mihinkin ja miten paljon..
Lainaus käyttäjältä: TTK
Lainaus käyttäjältä: Ohimeni
Joo, on tässä tullu eräskin patruunaa ladattua, tiedän kyllä mikä vaikuttaa mihinkin ja miten paljon..
Napsahti eka X, ja tähän joku pallukka.
Kyllä itselataamalla kunnolla pääsee parempaan keskihajontaan kuin tehdaslatauksella, kunhan lataukset tekee ta-mielessä eikä perinteiseen suomalaiseen tyyliin. Jos ei pääse niin pitää tarkastaa latausmenetelmät ja perusasiat.
Lainaus käyttäjältä: SO
+1
Minkälaiseen keskihajontaan "ammattilaiset" pääsee itse lataamalla? Minä oon tainnut saada parhaimmillaan 4m/s sisään lähdöt yhdessä 5 kudin erässä, mutta minä vasta aloittelen koko touhua ja paljon on vielä opittavaa...yleensä ne nopeudet on ollu 5-8m/s haarukassa. Riittää toistaiseksi mulle, kun toi muu säheltäminen aiheuttaa vielä huomattavasti suuremman hajonnan taululle. =)
alle 5m/s ei mitään merkitystä. Paljon suurempi merkitys tarkkuuteen on muilla tekijöillä lataamisessa kuin nopeus. Ne on juuri ne tekijät jolla itseladattu patruuna saadan tarkemmaksi kuin tehdas panos. Jos kuvittelee tietävänsä jälleenlatauksesta kaiken kun lataa vuodessa 5000kpl 8g s375 omalla hyvällä reseptillä joka toiminut 10v - niin voi olla että jotain on vielä opittavaa. :whistle:
Ei oo mitään merkitystä viheltämisellä. Jos lasket sitä luottolatinkia eli Lapuan 30-8g traineria S374 vaikka 900m/s niin 100m zerolla se putoaa kilsaan karkeasti 1960,2cm ja jos taaseen 895m/s niin putoaa 1980,2 cm. 1 MOA on 100m 2,9cm ja kilomeetrissä 29cm joten jokin pieni vaikutus nopeudella kuitenkin on jos 5m/s lähtönopeusero vaikutaa jopa 20 cm korohajonnassa, vai? Jos kuvittelee tietävänsä mitään jälleenlatauksesta niin huomioi muuttujat eikä kappalemäärät.
Lainaus käyttäjältä: SO
Onko suomalaiset normaalisti jotenkin huonoja lataamaan?
Mikä on ta-mielessä lataamista?
Mitä perusasioita pitäisi tarkastaa? On mulla ihan hyvät vehkeet. Komponentit pitkälti samat kun niissä paremmin käyvissä tehdaspaukuissa.
Ja edelleen olen sitä mieltä että aina ei pääse parempaan tarkkuuteen. Jos lataan Lapuan hylsyllä ja Lapuan luodilla niin en pääse yhtä hyvään tarkuuteen kuin vastaavalla Lapuan tehdaslatauksella. On kokeiltu eri luodit ja soveltuvat ruudit mutta ei ni ei. Ja tilanne on loppujenlopuksi ihanteellinen koska ei lataaminen muutenkaan kiinnosta kun rahansäästömielessä eräille kaliipereille.
5 lks. ei riitä alkuunkaan lähtönopeusvaihtelun selvittämiseen. Jos lähtönopeusvaihtelu ei ole kovin suurta niin 5 laukauksella saa yleensä lähtönopeuksien keskiarvon määritettyä alle +/- 5 m/s tarkkuudella 95 % luotettavuudella.
Jos halutaan mitata lähtönopeusvaihtelua niin tarvitaan selvästi enemmän laukauksia. 20 lks. sarja antaa jo suuntaa-antavan tuloksen lähtönopeusvaihtelusta jos mittarina käytetään keskihajontaa. Maksimihajonta on huono mittari vaihtelun suuruuden arvioimiseen kahdesta syystä:
1. koska se on voimakkaasti riippuvainen siitä monenko laukauksen sarjaa mitataan. Esim. samalle lataukselle 5 lks. sarjat antavat keskimäärin pienemmän maksimivaihtelun kuin 10 lks. sarjat. Samaa ongelmaa ei ole jos mittarina käytetään keskihajontaa.
2. Maksimihajonta on matemaattinen mittari joka hyödyntää ammutusta datasta vain kaksi ääripistettä vaihtelun arvioimisessa. Eli vaikka ampuu 10 lks. sarjan niin vain kahden laukauksen antamaa informaatiota hyödynnetään vaihtelun määrittämisessä. Keskihajonta on mittari joka hyödyntää jokaisen laukauksen antaman informaation. Tämä näkyy keskihajonnan parempana hyötysuhteena. Eli jos halutaan määrittää latauksen lähtönopeusvaihtelu jollakin tietyllä tarkkuudella esim. 95 % luotettavuudella niin keskihajontaa käytettäessä riittää selvästi pienempi laukausmäärä kuin maksimihajontaa käytettäessä.
Jos tilastomatematiikka tuntuu käytäntöön nähden jotenkin kaukaiselta niin hommaa voi tutkia ampumaradalla. Ampuu samaa latausta 25 lks. sarjan mittarin läpi, jonka jakaa ampumajärjestyksessä 5x5 sarjoihin. Sen jälkeen laskee jokaiselle 5 lks. sarjalle maksimihajonnan, keskihajonnan ja keskiarvon. Lisäksi samat suureet myös koko 25 lks. sarjalle. On todennäköistä että tilanne on seuraava:
5 lks. sarjojen keskihajonnat ja maksimihajonnat vaihtelevat suuresti toisiinsa nähden.
5 lks. sarjojen keskiarvot vaihtelevat mutta vähemmän kuin keskihajonta ja maksimihajonta.
25 lks. maksimihajonta on selvästi suurempi kuin 5 lks. sarjojen hajonta keskimäärin.
25 lks. keskihajonta on lähellä 5 lks. sarjojen keskimääräistä keskihajontaa.
Tuo koe pitäisi osoittaa käytännössä miksi 5 lks. sarja on liian vähäinen lähtönopeusvaihtelun tutkimiseen.
Lainaus käyttäjältä: Aake1
Onko suomalaiset normaalisti jotenkin huonoja lataamaan?
Ei kaikki. Normaalityyli tuntuu usein olevan että ostetaan vehkeet, kysytään kaverilta lataus, kerätään radan roskiksesta hylsyt ja sitten lataillaan. Tai viedään jollekin kylänmiehelle joka lataa kaikkien paukut joskin laki sen kieltää ja jollakin myös itsesuojeluvaisto.
Lainaa
Se että ymmärtää mitä tekee ja käyttää aikaa hommaan. Kokeilee, mittaa ja analysoi mitä tekee. Eri ruuteja, eri nalleja, eri latauspituuksia jne mikä vaikuttaa ja mihin. Vaikkapa pelkällä nallinvaihdolla voi olla iso merkitys nopeuksiin varsinkin jos sen vaihtaa CCIn halvasta perusnallista johonkin toiseen.
Lainaa
Jos komponentit on täysin samat ja lataus täysin sama niin nopeus on täysin sama. Patruuna ei tiedä kuka sen on ladannut ja millä koneella. Tehtailla tuskin on mitään konetta millä ne laittaa niihin "käynnin" erikseen.
Ja edelleen olen sitä mieltä että aina ei pääse parempaan tarkkuuteen. Jos lataan Lapuan hylsyllä ja Lapuan luodilla niin en pääse yhtä hyvään tarkuuteen kuin vastaavalla Lapuan tehdaslatauksella. On kokeiltu eri luodit ja soveltuvat ruudit mutta ei ni ei. Ja tilanne on loppujenlopuksi ihanteellinen koska ei lataaminen muutenkaan kiinnosta kun rahansäästömielessä eräille kaliipereille.[/quote]
Ei aina tietenkään pääse jos tehdaslataus on jo parasta mihin aseella ja ampujalla on mahdollista päästä. Mutta ei käsinlataamalla huonompaakaan kyllä tule jos on etsinyt toimivan latauksen. Yleensä se kaatuu tähän kohtaan että kun ei eka lataus toimii niin antaa olla eikä jakseta etsiä sitä käyntiä. Tässä on ero siinä ta-mielessä lataamisella. Hyvä jos löytyy tarkkaa tehdaslatausta, sehän tässä kuitenkin oli jutun pääasia. Mutta se ei silti tarkoita etteikö käsinlataamalla pääse samaan.
Lainaus käyttäjältä: SO
Jos vastaus oli minun postaamiseen niin varmaan kannattaa lukeakki se viesti ennen kuin siihen vastaa - noin niinkuin ajatuksen kans. Ja tuksinpa tuolla s374 ensisijaisesti tonniin ammutaankaan. Lähinnä tarkoitin sitä että ei varmaan kannata ensimmäiseksi olla tuijuttomassa nopeusmittaria vaan saada muut hommat kuntoon. Kun käyvä lataus on muuten saavutettu sitten voi ruveta hiplaan sitä super tasalaatua. Ja uskallan luvata että tiukassa tulee olemaan alle 5m/s (olettaen että vauhdit n 900m/s) vaihtelut kun ammutaan muutakin kuin 5 ptr.
En usko, että aloittaja on löytänyt poikkeuksellisen tasalaatuisen tehdaslatauksen. Eivätköhän useimmat laatumerkkien paukut ole tasalaatuisia. Hyviä komponentteja käyttävät ja tarkasti annostelevat.
Jos tehdaspaukku passaa täydellisesti pyssyyn niin ei siinä ole mitään sen ihmeellisempää kuin arpavoitossakaan. Todennäköisyys on pieni mutta olemassa. Minulle ei ole vielä sellaista tehdaspaukkua sattunut, joka olisi päässyt edes kovin lähelle parhaita omia latauksia. Siksi minäkin olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että parhaat paukut saa itse lataamalla. Tarkasti kun tekee hyvillä välineillä hyvistä osista niin taatusti tulee yhtä hyviä kuin parhaista tehdaspaukuista.
Tulipa mieleen, että jos tehdas lataa ruudin tarkemmin kuin normi rivijääkäri, niin voisiko sitten tehdä tehdaspaukulle niin että purkuvasaralla varovasti koputtelisi luotia ulos, ei kuitenkaan kokonaan pois. Sitten puristimessa painaisi sen takaisin "omaan mittaan". Onko ihan tyhmä idea, varmaankin? Jos siis hinnasta ei välitetä...
Voi olla että pilaat hyvät patruunat. Jos jatkat pituutta, niin hylsytilavuus kasvaa, joka taas vaikuttaa paineisiin joka taas vaikuttaa lähtönopeuksiin jne...
Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Eli voi olla parempi ettei mene sorkkimaan mikäli patruunat käy hyvin.
No niin, jatkoin näitä hirmu "tieteellisiä" testejäni ja nyt löytyi loistava resepti ihan ite tehtynä. Lähtönopeudet sain 4m/s haarukkaan ja taululla kasa pieneni puolella. Juju oli tuossa latauspituudessa. Ristus että saa tässä T3:ssa (308win) jättää pitkäksi patruunat, Barnesin TTSX rihlakosketus vasta pituudessa 76,0mm ja 10,85gramman scenarikin kosketti vasta pituudessa 73,8mm. Latasin luodit 0,5mm päähän rihlakosketuksesta ja johan alkoi sattumaan. Tarttee tilata uusi lipas ja lukon stoppari että mahtuu myös lippaaseen noi patruunat.
Kiitoksia raatilaisille avusta tyhmissä kysymyksissäni. Kuinhan viisas sitä vaarina olisikaan jos joka päivä oppis yhtä paljon...