7.62 tkiv 85:ssa on tähtäimenä joko Schmidt & Bender 4 x 36 tai Zeiss Diavari 1,5-6 x 42
Näiden molempien tähtäinkuviot ovat mittasuhteiltaan
8.6 tkiv 2000:ssa on optiikkana
Kuinka suurta K
600 metriä alkaa olemaan 7.62 tkiv 85:n taistelutilanteessa saavutettavaa käytännön maksimimatkaa joten onko turhaa laskea "liian" tarkoilla metodeilla ja käyttää piiruja ja milliradiaaneja erikseen?
Jos pitää 8.6 tkiv 2000 käytännön maksimi-ampumamatkat 1000 metrissä niin mittojen pyöristelystä voinee silti tulla jo jonkinlaista harmia?
Eli tällä kertaa on kyse sotavaltion vakikalustosta ja toiminnan yksinkertaistamisen rajojen etsimisestä. Taistelukentällä kun ei välttämättä ole aikaa ja välineitä ryhtyä laskeskelemaan. Lisäksi kaikki etukäteen tehdyt mukavat taulukot voivat olla monestakin syystä jossain muualla kuin luettavissa.
Huom. taistelukentällä oleva normaali mittausoptiikka on lähes poikkeuksetta piirujakoista, vai onko?
Ja vielä laskut alle:
Milliradiaanin kokoisen maalin todellinen koko milleissä on sama, kun sen etäisyys metreissä.
eli:
maalin koko mm / maalin koko mrad = etäisyys metreinä (laskun virhe on siedettävät 0,5 prosenttia)
Piirukolmion mukaan piirun kokoisen maalin todellinen koko milleissä on sama, kun sen etäisyys metreissä.
Mutta tarkempaan arvioon pääsee kaavalla: maalin koko m x 955 / maalin koko piiruissa = etäisyys metreissä
Mutta miten nämä kannattaisi opettaa aloittavalle Pv:n kaluston kanssa puljaavalle tarkka-ampujalle? 7.62 tkiv 85:n tähtäimillä tehtävät mittaukset eivät ole muutenkaan niitä tarkimpia ja kenttäkelpoisuutta ovat nopea yksinkertainen ja nopea toiminta, mutta varmalla osumisellakin on oma osansa. :lol:
My 2 cents:
Koulutetaan asiat alusta saakka OIKEIN. Kaavan periaate on sama molemmpia asteyksiköitä käytettäessä, eli opetetaan mrad-kaava kuten se on ja piirukavaa x955 kertoimensa kanssa.
TA:ksi koulutettavan täytyy olla vähän keskivertoa nohevampi kaveri prosessoristaan, joten musta ei ole mitään hyötyä ajatella asiaa yksinkertaistettavaksi pässeimmän saapumiserän (tai TA-kurrsilaisen) taistelijan kannalta. Jos noita kahta kaavaa ei järkevän ajan kuluessa ymmärrä ja sisäistä, niin sitten lienee syytä vaihtaa kaverin sijoitus TA:sta joksikin muuksi.
Perusteet tulee olla kunnossa, jotta on edellytykset ymmärtää ja soveltaa käytännössä.
MSa
Olen MSa:n kanssa samaa mieltä. Virhe 1000m ametilla olisi 45m ja 500 m ametilla siten 22,5 m.
Pauli Salon Tarkka-ampuja 1 kirjassa on muistaakseni taulukko jossa on esitettynä etäisyydenarviointivirhe maksimit jonkin korkuiseen maaliin käytettäessä pv:n a-tarviketta
Suuria etäisyydenarviointi virheitä tämä hidas kimalaista (siis ulkonäöltään ja ulkoballistisilta ominaisuuksiltaan) vastaava D 166 luoti ei salli.
Mutta TAK-85 (kuin myös 8,6tkiv2000) ampujan tulisi sisäistää luodin pyyhkäisyala eri ampumaetäisyyksille ja täten osata arvioida tilanne milloin kaivetaan laskin esille.
Voisiko syy olla siinä, että tositilanteessa kaikki ylimääräinen pitää yksinkertaisesti jättää pois ja kaikki on tehtävä mahdollisimman yksinkertaisesti jotta saadaan toimittua edes riittävällä tasolla.
Ajatellaanpa sitä tosiseikkaa, että Suomen mittakaavassa alan huippuosaajat ampuivat Häyhä-kilpailun
Eli käytännössä todellinen toimintakyky on taistelukentällä älykkäälläkin tarkka-ampujalla reilusti alhaisempaa tasoa, mitä harjoitustilanteessa. Ja moneen harrastaja-aktiiviin verrattuna sijoitettavien tarkka-ampujien harjoitusmahdollisuudet ovat huomattavan rajalliset. Nämä Häyhä- kilpailussa mukana olleet edustavat kuitenkin aktiivisesti treenaavaa alan parhaimmistoa ja kenelläkään ei ollut alla edes taisteluväsymystä.
Väsyneenä ja tulen alla voi olla hankalaa laskea peruslaskujakin, kun vastapuolen aktiivinen valonvahvistimilla tähystäminen estää hämärässä lisävalon käytön jotta pystyisi tarkistamaan arvot ballistiikkataulukoista ja taskulaskin jäi viimeisessä kiiretilanteessa tuliasemaan / lopetti juuri toimintansa pakkasen tms. takia.
7.62 tkiv 85 yli kuudensadan ampuminen on muutenkin jo rajojensa hakemista. Kyseisen aseen tähtäinvaihtoehtojen olemattomat suurennukset tukevat aika heikosti tarkkaa etäisyyden mittausta kolmeasataa metriä kauemmaksi.
8.6 tkiv 2000 on milliradiaanimittainen ristikko, tällöin voidaan suoraan käyttää milliradiaaneja. Ongelmia voi tulla, jos taisteluparilla on erilaiset asejärjestelmät käytössä. Toinen milliradiaaneissa ja toinen piiruissa.
Kuten PL sanoikin niin pikkuvirheitähän kompensoidaan tähtäämällä hyödyntäen luodin pyyhkäisyalaa ja ampumalla näkyvän maalin massakeskipisteeseen.
Mutta miten on, onko joku muukin sitä mieltä, että piiruinen etäisyyden mittaaminen kannattaa opettaan Pv:n oppaan vastaisesti käyttäen tarkempaa 955 kertointa?. :?:
PV tekee päivittäin hyviä ja huonoja päätöksiä. Tämä päätös voi olla kumpaakin riippuen siitä miltä tasolta asiaa katsotaan.
- TA-kouluttajaltn:lle tuo on selvä virhe ja hänen mielestään systeemi on tehnyt karkean virheen ja hän korjaa virheen aina koulutettavilleen.
- Ohjesäännön oikolukenut majuri/ev.ltn on kenties halunnut kynänsä jäljen näkyville ja tämän vuoksi muokannut enemmän yläjopon vinkkelistä asioita todeten x955 kertoimen liian monimukaiseksi prikaatitason ajatteluun ja tämän vuoksi päättänyt yksinkertaistaa asiaa.
Vuonna 93-94 varusmiespalveluksessa muistan kyllä kerrointa x955 opetetun käyttämään piiruvehkeiden kanssa ja opettaneeni sitä myös kuleille. Näin siis Meillä Erikoisjoukoissa 8) 8) 8)
Syyt kertoimen käyttämättäömyyteen voivat olla moninaiset.
Oleellista mielestäni on se miten käytämme laitteitamme. Mielestäni laskukone on hyvä vempain tuliasemakorttia hierottaessa sekä kun aikaa on. Seuraavaksi kun yksinkertaistetaan asioita tulee mildotmasterit.
Käytännössä itselläni toimivin ratkaisu pikatilanteisiin on vakiomittaisten kohteiden laminoitu luottokortin kokoinen kortti. Siinä on matriisissa valmiiksi kohteet rivillä mrad kokoineen. Kohteen mitattu mrad/piiru lukema etsitään riviltä ja katsotaan minkä etäisyyden sen sarake antaa antaa. Ja PAM. Riittävän tarkka metodi esim janttereihin 600m matkoille, yksinkertainen käyttää. Halpa ja helppo valmistaa ja jos sen hukkaa ei köyhä armeija siihen kaadu.
MSa
Enemmän kannattaa ehkä miettiä mistä sen etäisyyden sitten mittaa... Jos siis esimerkiksi käytetään ihmistä mittauksen kohteena ja heitetään tähtäin hartioiden kohdalle, niin mikäs se sitten onkaan se tarkka hartian leveys? Yleisesti likiarvona kait käytettän esimerkiksi 50 senttiä. Tai mittaa haarovälistä lakikorkeuteen 1 metri, keskiverto ihminen on 1,7 metriä jne.
Tästä kantista kun ajattelee, niin ei taida olla niin justiinsa sen ,955 kertoimen käyttö. Ja varsinkin kun 85 tähtäimet nyt ovat niin ankeat, suurennos ja valovoima (varsinkin S&B-malli), niin ihmissilmällä ei varmasti saa kovin tarkkaa lukemaa, kuinka monta piirua maali on.
Hauska kuriositeetti tuo kertoimella kikkailu, mutta tositilanteessa vain hauska kuriositeetti, väittäisin minä. Olen kyllä valmis muuttamaan kantaani, jos aihetta ilmenee 8)
Lainaus käyttäjältä: MSa
Oleellista mielestäni on se miten käytämme laitteitamme. Mielestäni laskukone on hyvä vempain tuliasemakorttia hierottaessa sekä kun aikaa on. Seuraavaksi kun yksinkertaistetaan asioita tulee mildotmasterit.
Oivallinen lisä TKiv-2000 -ja -85 kiväärien varusteisiin olisi yksi P. Salon laskutikuista.
Samalla tikulla voit yksinkertaisesti
-ametin (laskea mradeja/moa)
-ampumakulman vaikutuksen
-ilman lämpotilan ballistisen vaikutuksen
-lähtönopeuskorjauksen (eri ruudin lämmöille)
-ilmanpainekorjauksen
-luodin lentoradan korkeuden eri matkoilla (voitko ampua esim oksan yli)
-jnejne, kuten käytettävät ristikkokorotukset mildotissa (ristikon kohdistusetäisyydestä riippumatta)
Tikku on erittäin yksinkertainen käyttää, ja lopputuloksena (varusmiehelle) ei ole "sekavia" mradeja, vaan suoraan korjattu ampumaetäisyys jota tulee optiikassa käyttää.
Härveli on kaikessa yksinkertaisuudessaan suorastaan nerokas.
Onko muille tuttu?
Onkos tuota JL:n mainitsemaa tikkua mahdollisesti ostettavissa jostain päin eteläistä Suomea. Eli ei ole tuttu (vielä).
Nuo laskutikuthan ovat Pauli Salon suunnittelemia ja valmistamia ja itse hän on niitä myös myynyt TA-kurssien yhteydessä. Voihan häneltä kysyä lähettääkö esim. postiennakolla.
Tikkuhan on kaliiperi-/luotikohtainen; taitaa löytyä vaan 7,62x53R/D166 ja 338LM/16,2gScenar yhdistelmät.
Paljonkohan tämmöinen laskutikku kustantaa, jos vaikka investoisi lisää hyvään harrastukseen?
Jaa -olikohan 15e? Tai jotain?
En jaksa millään muistaa tarkemmin.