Miten nallin poisto onnistuu muutoin kuin supistusholkilla? Nallinpoistopiikki (=nallinpoistin) ja vasara toimiva yhdistelmä? Miten sillä homma hoituu?
Olemassa on ihan nallinpoistoholkkeja, joilla tuon voi tehdä. Samalla tavalla kuin käyttäisi supistusholkkia - erona se, ettei holkki supista hylsyä lainkaan.
Vedenpainetta käytän itse.
Berdanien kanssa kun tulee myös turattua niin on osoittautunut oikein hyväksi systeemiksi.
http://www.midwayusa.com/product/636747/lee-decapper-and-base-30-caliber
Ihan uteliaisuudesta. Onko porukka hylännyt hylsyt, joissa nalli on väärin päin? Joskus progressiivinen laturi syöttää nallin ylösalaisin :evil:
Itse en ole nallipiikkiä viitsinyt tarjota näille hylsyille. Vesi voisikin toimia.
Kyllä minä olen väärin päin olevat nallit painanut puristimessa varovasti pois. Muutamia kertoja olen tämän tehnyt eikä kertaakaan nalli ole syttynyt.
Ensin olen ottanut tietysti nalliputken nalleineen pois nallin syttymisen varalta ja suojalasit on olleet päässä.
En kumminkaan tätä suosittele!!
Lähteekö nallin alasin irti? Jos sen poistaa niin käsittääkseni nalli ei napsahda vaikka sitä puristaa pois.
Lainaus käyttäjältä: mika
Lähteekö nallin alasin irti? Jos sen poistaa niin käsittääkseni nalli ei napsahda vaikka sitä puristaa pois.
Enpä ole tullut ajatelleeksi.
Ihan uteliaisuuttani kysyn että millaiset vehkeet pitää olla jos vedenpaineella nalleja poistaa? Pitäisi alkaa nalleja poistamaan hieman suurempia määriä,onko nopein tapa tuo vasara/nallinpoistopiikki vai vedenpainehomma?
Älkää turhaan menkö ronkkimaan elävän nallin alasinta. Nalli lähtee ihan normaalisti supistusholkin nallinpoistossa, oli se ammuttu tai ampumaton, eikä ole väliä kummin päin se on. Nallitetuista hylsyistä olen ottanut ampumattomia nalleja pois eikä yksikään ole pamahtanut poistaessa, ja samat nallit on menneet käyttöön ilman ongelmia.
Frankfordin nallinpoistopihdit.

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22https://media.midwayusa.com/productimages/880x660/alt2/220/220617.jpg%22%3E%3CLINK_TEXT%20text=%22https://media.midwayusa.com/productimag%20...%20220617.jpg%22%3Ehttps://media.midwayusa.com/productimages/880x660/alt2/220/220617.jpg%3C/LINK_TEXT%3E%3C/URL%3E%3Ce%3E)
Olen itsekin prässillä poistanut jonkin verran väärinpäin menneitä nalleja,hyvin onnistuu kun rauhallisesti toimii. Mutta mistäs noita nallinpoistopihtejä löytyy? Entäs se vesi-menetelmä,mistä niitä saa? En löytänyt googlella,tai sitten hain väärillä sanoilla :)
Tuo pihti vaikuttaa tosi näppärältä. Ilmeisesti koti-Suomesta sitä ei vielä saa vaan pitää tilata Jenkeistä?
Hydrauli/vesipaine https://www.youtube.com/watch?v=FskNx4UBZvc
Tuo Frankford Arsenalin nallinpoistopihti on todella hyvä! Suomesta en löytänyt, joten tilasin Cabelasista. Suosittelen!
Meni sekaisin yli 1000 S&B .223 rem nallitettua hylsyä, joissa 100:ssa oli Remmingtonin BR nallia ja lopuissa CCI 400, joten ei muuta kuin poistamaan nallit.
RCBS kokosupistusholkista nallipiikki niin alas kuin meni.
Yhtään ei paukahtanut ja 12:sta irtosi nallin alasin, tarttui nallinpoistopiikkiin kiinni.
Kaikki ehyet meni nätisti takaisin hylsyihin ja toimi moitteetta.
Lainaus käyttäjältä: Tappi
Meni sekaisin yli 1000 S&B .223 rem nallitettua hylsyä, joissa 100:ssa oli Remmingtonin BR nallia ja lopuissa CCI 400, joten ei muuta kuin poistamaan nallit.
RCBS kokosupistusholkista nallipiikki niin alas kuin meni.
Yhtään ei paukahtanut ja 12:sta irtosi nallin alasin, tarttui nallinpoistopiikkiin kiinni.
Kaikki ehyet meni nätisti takaisin hylsyihin ja toimi moitteetta.
Remingtonin pieni BR nalli on hylsymessingin värinen ja CCI400 niklattu. Nehän olisi erottanut toisistaan visuaalisesti ihan helposti......
Joskus ammoisina aikoina luin jostakin american sivustolta, jotta high end ukot EI ikinänään poista nallia hylsystä supparikaran avulla, vaan juurikin jotakin työkalua käyttäen, varoen hylsyn kaulaa.
Suppariholkissa ei ole lainkaan karaa joka nallin poistaa, sekä avarruksen tekee.
Kuulema se kara nimenomaan jossa nallinpoistopiikki sekä laajennin on, huonontaa merkittävästi käyntiä jos sen hylsyn normisti suppaa.
Eli nalli veke jollakin työkalulla, joka ei tee damagea hylsyn kaulalle, supistus sitten ilman mitään karoja.
Kokeilin tuota kikkaa, hylsyn kaulasta tulee huomattavasti tiukemmaksi, joten pitäisi olla kentien jokunen prosentti painetta paremmin hylsyssä kun nalli napsahtaa.
Lainaus käyttäjältä: FINZKI
.Kokeilin tuota kikkaa, hylsyn kaulasta tulee huomattavasti tiukemmaksi, joten pitäisi olla kentien jokunen prosentti painetta paremmin hylsyssä kun nalli napsahtaa.
Mä oon ymmärtänyt et tarkkuuslatauksissa luotia ei juurikaan puristeta hylsyyn kiinni..
JR
Suurin osa holkeista supistaa hylsyn ulkopuolelta alikokoiseksi ja kara laajentaa sen oikean mittaiseksi. Tämä siksi, että kaikki hylsyn kaulat ei ole yhtä paksuja. Tällä tekniikalla hylsynkaulan sisämitta on aina sama.
Minkä takia laajenninkaroja kammoksutaan johtuu siitä ettei ne holkit tai pesitykset ole aina keskeisiä, sekin voidaan ratkaistaan kelluvalla laajenninkaralla.
Kasa-ampujilla on omien pesityksien ja kaulan paksuuksien mukaan tehdyt holkit.
Yleensä taitaa käyttää todella pientä jännitystä kaulassa. Osa käyttää ns. "soft seating" tekniikkaa, jossa luoti jätetään todella löysälle ja pitkäksi. Pesittäessä rihlapalkit työntää luodin suoraan ja sopivaan syvyyteen. Luoti on myös aina kevyessä rihlakosketuksessa vaikka luotien mitat vähän heittäisi.
Lainaus käyttäjältä: jsr85
Lainaus käyttäjältä: FINZKI
.Kokeilin tuota kikkaa, hylsyn kaulasta tulee huomattavasti tiukemmaksi, joten pitäisi olla kentien jokunen prosentti painetta paremmin hylsyssä kun nalli napsahtaa.
Mä oon ymmärtänyt et tarkkuuslatauksissa luotia ei juurikaan puristeta hylsyyn kiinni..
JR
Se on jotain tähtitiedettä vastaavaa touhua :D
https://www.youtube.com/watch?v=LhPbCKdeFf0
Normi holkissa ei kannata karaa jättää pois, jos kaula jätetään alimittaiseksi niin luoditus voi mennä persiilleen ja luoti asettua vinosti kaulaan. Sitten jos on bushing holkki niin se onkin eri asia, kaula supistetaan 2-4 satkua ohuemmaksi kun luoti.
Amerikkaloissa jotkut kuvittelee vieläkin maapallon olevan litteä joten kaikkia ei kannata aina ihan tosissaan ottaa mitä siellä kirjoitetaan. Meillä on täällä Suomessa aivan älyttömästi osaamista ja tieto/taitoa sekä kv-menestystä eri lajeista joten ei välttämättä tarvitse ammenta oppia jenkkilästä asti.
Suomessa on se ongelma että sitä tietoa ei jaeta kovinkaan aktiivisesti. Joten tietoa haetaan sieltä mistä sitä on saatavissa.
Toinen ongelma on että vaikka tietoa jaetaan niin sitä ei uskota, kun se tieto ei tullut amerikan hifiampujalta.
Molemmat totta 8)
Itse kerroin amerikkalaisille 155 Scenarilla ampumisesta tonniin ja yli jo yli 10 v sitten. Minulle kerrottiin Snipershidessa vahvoin äänenpainoin että mahdotonta koska Sierea 155 ei lennä sinne ylisoonisena.
Kerroin vaan millä ammuin tonniin ja neuvoin kokeilemaan. Ennen pitkää joku kokeili ja nykyään 155 Scenar ja Sierran 175 MK ovat ne kuulat joilla ammutaan 308Winillä 1000metriin ja ylikin USAssa.
Eli kyllä sitä Suomessakin osataan mutta tiedonjako tuntuu meillä olevan aika vaikeata monesti.
Aivan ja monesti on ongelma se että disinformaatiota jakaa esim. noin 8 vuotias finninaama esiteini, joka massapostaamisella hankkii asianantuntija statuksen, toistamalla mitä netin syövereistä löytyy.
Monesti sellaisen agressiivinen hyökkäys saa OIKEAN asiantuntijan vetäytymään.
Pidän itseäni jonkinlaisena osaajana, mutta jankkaamaan en ala, uskoo kuka haluaa.
Yritän siirtää tietämykseni eteenpäin, mutta kenenelle ja miten?
Miten tälllä saitilla voitaisiin kerätä tietämys yksiin kansiin?
Itse pidän tärkeänä taitona kyvyn suodattaa kaiken mahdollisen turhan tiedon ja opetella "tuntemaan/oppimaan" henkilöt nimimerkkien takaa, tätä kai tarkoitetaan medialukutaidolla.
Työelämässä näkee paljon (yleensä vanhempia) ihmisiä joilla internet ei niin tuttu ole ja tätä taitoa ei ole lainkaan, nettiä luetaan kuin Raamattua ja sieltä haetaan Googlella itelle mieluisia vastauksia joista totena puhutaan kun kerta internetissä niin lukee.
JR
Tuossa lukasin viimeisinta RIISTA lehteä ja jälleenlataus palstaa lukasin, kun oli juttua paremmista holkeista.
Siellä oli juurikin juttua siitä, että parhaissa holkeissa, joissa on säädettävä kaulansupistus erillisillä kaulansupistusholkeilla, ei niissä ole lainkaan kaulanavarrin osaa nallinpoistopiikissä.
Tuossa tekstiä jossa on osuaa kirjoitusta.
Joten en mie nyt kuitenkaan ihan päin vttua kirjoitellu, vaikka siellä joku tissiposki jo ulahti kuin kiimainen kettu kevät hangilla :D

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://i1.aijaa.com/b/00853/14321572.jpg?c979e2e07bd1020e1330fc937006d955894fea289887a43ab4f554359a1372d49a3e979d0c582d629ba34f63c4426a49%22%3E%3CLINK_TEXT%20text=%22http://i1.aijaa.com/b/00853/14321572.jp%20...%2063c4426a49%22%3Ehttp://i1.aijaa.com/b/00853/14321572.jpg?c979e2e07bd1020e1330fc937006d955894fea289887a43ab4f554359a1372d49a3e979d0c582d629ba34f63c4426a49%3C/LINK_TEXT%3E%3C/URL%3E%3Ce%3E)
Lisää juttua tuosta, voitte lukea 1/2017 RIISTA lehdestä.
Onhan tuon oltava totta kun on lehteen painettu, niistä löytyy yleensä se ainoa ja oikea totuus 8)
Kuitenkin laajenninkaraa käyttäen on todistetusti ladattu "laadukkaita" patruunoita iät ja ajat. Mutta jos Riista-lehden toimittaja sanoo, niin puran patruunani ja supistan uudelleen ilman karaa.
Hei, tehäänkö niin, että koetatte seuraavat patit kun lataatte, niin jätätte sen karan pois paikoiltaan.
Nallit noin fiksut kaverit saa takuulla pois muillakin konsteilla, kuin sillä karalla.
Katsotaan että saatteko paremman käynnin/vähemmän hylsyn elämistä kun ette sitä karaa käytä.
Täytyy sitten tehdä tämäkin väärin, tästä eteenpäin...
Lainaus käyttäjältä: FINZKI
Hei, tehäänkö niin, että koetatte seuraavat patit kun lataatte, niin jätätte sen karan pois paikoiltaan.
Nallit noin fiksut kaverit saa takuulla pois muillakin konsteilla, kuin sillä karalla.
Katsotaan että saatteko paremman käynnin/vähemmän hylsyn elämistä kun ette sitä karaa käytä.
Käytössä ollut Redding type-s bushing FL-holkit. On testattu eri kaularenkailla, karalla ja ilman, yleensäkin kaikki mahdolliset kombinaatiot.
Parhaaksi on todentunut hieman alimittaan supistava kelluva rengas ja kelluva kara, jolla hylsyn suun sisämitta jää juuri sopivaksi. Eli reikä on muutaman satkun ahtaampi kuin luoti. Luotien keskeisyys on näin myös alhainen ja tasainen. Hylsyt ei veivaannu turhaan edes takas.
JOS hylsy omaa täydellisen tasapaksun kaulan, sen mitan mukaan on valittu sopiva supistusrengas joka on kelluvaa sorttia, niin voi niitä vain ulkoakin supistella.
Typeryyttä on holkista sorvata laajenninkaraa pois jos sitä holkkia ei ole siihen alunperin tehty, tai tiedä mitä tekee. Vain sen takia kun kasa-ampujat kuulemma käyttää jotain sellasia holkkeja tai koska Riista-lehdessä luki.
Mä hoidan supistelut nykyään kaulasta Lee collet die-holkilla. Ei sillä sen tarkempia tule, mutta on luodit keskeisiä, ei hylsyt veny eikä vaadi voitelua.
Lainaus käyttäjältä: Perkeleen_Luoma
On testattu eri kaularenkailla, karalla ja ilman, yleensäkin kaikki mahdolliset kombinaatiot.
Parhaaksi on todentunut hieman alimittaan supistava kelluva rengas ja kelluva kara, jolla hylsyn suun sisämitta jää juuri sopivaksi. Eli reikä on muutaman satkun ahtaampi kuin luoti. Luotien keskeisyys on näin myös alhainen ja tasainen. Hylsyt ei veivaannu turhaan edes takas.
JOS hylsy omaa täydellisen tasapaksun kaulan, sen mitan mukaan on valittu sopiva supistusrengas joka on kelluvaa sorttia, niin voi niitä vain ulkoakin.
Siinä se kaikki oleellinen tulikin kaulaholkeista, laajenninkarasta ja kaulojen epäkeskeisyyksistä. Jos kaula on epäkeskeinen niin pelkällä supistuksella siirtyy epäkeskeisyydet kaulan sisäpinnalle ja tämä näkyy epäkeskeisenä luodituksena. Tässä on yksi syy miksi sorvaan pulttilukon hylsyistä ohuen lastun pois että pääsee epäkeskeisyydestä eroon jos käytän pelkästään supistavaa holkkia ilman laajenninkaraa.
Jos ihan normaalista holkista jätetään laajenninkara pois ja luoditetaan ylisupistettu kaula, jos käytössä ei ole kunnollista luoditusholkkia niin luoti asettuu taatusti vinoon. Heittokello on armoton väline luodituksen tasalaatuisuuden mittaamisessa, siinä ei lehtijutut eikä mutut auta kun katsoo miten kellon viisari käyttäytyy eri tyyppisillä kaulan supistuksilla.
Ihan perinteinen supistusholkki on ihan hyvä yleiskäyttöön, sen jälkeen tulee vaihdettavalla kaularenkaalla olevat holkit, ja viimeistä käyntiä etsivät hioo holkit oman pesän mittojen mukaiseksi tai teettää sen esim Reddingillä. Kaikkia noita on käytetty kolmen-neljänkymmenentuhannen pulttilukon tarkkuuspatruunan latauksessa, kaikilla on saatu hyviä tuloksia kunhan luoditusholkki on asiallinen. Suurin ero bushing-, sekä hiotuissa holkeissa on että ne säästää hylsyjä enemmän kun perinteiset ylisupistavat holkit.
Eikä mun holkeilla tarii irroittaa
Mutta pitää lukea se Riita lehden artikkeli, jos vaikka oppisi jotain uutta...
Sivuaa hiukan ohuesti alkuperäistä aihetta, mutta onhan tämä jo nallin poistosta hiukan etääntynyt muutenkin, joten:
Monenlaista jälleenlatausvimpainta on tullut hankittua ja tämän viestittelyn tiimoilta kaivoin esille heittokellon (RCBS) ja kahdella eri holkkisarjalla ladattuja Swedu Mauserin (6,5 x 55 SE) patruunoita ja mittailin heittoja. Toinen holkkisarja on perus RCBS ja toinen saman valmistajan Competition setti. Mittauskohta n. 5 mm hylsyn suun etupuolelta eli luodista. Competition setillä ladatuissa heitto oli melko säännöllisesti +- 3 tuuman tuhannesosaa (ellen tulkitse asteikkoa väärin), pienin yksittäinen havainto +- 0,5 ja suurin +- 5 tuuman tuhannesosaa. Perusholkeilla ladatuissa heitto oli kaiken järjen vastaisesti pienempi, kaikki mitatut taisi sattua väliin +- 2 tuuman tuhannesosaa. Tuon perusteella kaiketi pitäisi palata lataamaan perusholkeilla? Asiaan paremmin vihkiytyneet voisi myös kommentoida, onko nuo heitot isoja, siedettäviä vai suorastaan hurjan suuria? Omalta osalta kysymys on melko akateeminen, kun en varsinaista kasa-ammuntaa harrasta, metsästykseen tarkkuus on noillakin heitolla pitemmiltäkin matkoilta riittänyt, mutta kun täällä ilmeisesti on asiaan vihkiytyneitä, olisihan tuosta mukava saada kommentteja.
miten tuommonen ja o-rengas holkin ja puristimen väliin.
http://www.sinclairintl.com/reloading-equipment/reloading-dies/replacement-parts-amp-upgrades/decap-rod-assemblies-prod43833.aspx
En ole löytänyt merkittävää eroa tarkkuudessa tai lähtönopeushajonnassa riippuen siitä, käytetäänkö karaa vai ei. Tuolta löytyy keskustelu siitä aiheesta:
//http://www.takilta.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=12&t=5129&hilit=Kara
Itsellä käytössä erillinen nallinpoistoholkki puristimeen, joka ei siis supista vaan ainoastaan poistaa nallin. Tämä siitä syystä, että saan ultraäänellä pestä ennen supistusta ja samalla putsaan nallitaskut usein jo tässä vaiheessa. Toinen vaihe on supistus redding s-type kokosupistavalla holkilla josta olen ottanut nallinpoistokaran irti. Sillä ku ei ole enää virkaa kun nallin on poistettu ja holkki on bushing mallinen, eli kara ei laajenna kaulaa. Noita s-type holkkeja tuntuu monet kasa-ampujatkin nykyään käyttävän. Olen todennut varsin toimivaksi ainakin cip minimi pesän kanssa. Tarkkuutta hakiessa/hylsyjen kestoa tavoitellessa käyttäisin luultavasti pelkkää kaulasupistusta jos horopesäisellä ampuisin. Tuolla tiukalla pesällä kokosupistava varmistaa että hylsyt pesittyvät nätisti eikä supistus siltikään rasita hylsyä turhaan. Näin säästää jo vaivaa, kun tarvitsee harvemmi trimmata hylsyjä lyhemmäksi. Perus holkista en lähtisi karaa poistamaan, koska ideahan on siinä, että holkki ylisupistaa kaulan ja ulos tullossaan kara kalibroi kaulan oikeaan mittaan. Isoin ero mielestäni näillä kahdella tyylillä on se, että bushing holkki säästää hylsyä koska sitä ei turhaan supisteta ja venytetä. Toisena ja tarkkuuden kannalta itselle merkityksellisenä näkisin tuon kaulan supistuksen tiukkuuden. Perus holkilla se on yksi tietty ja bushin holkilla siihen on mahdollista vaikuttaa, jolloin eri luodeille/eri merkin hylsyille saa juuri niille sopivan holkin paikoilleen ja jälleenlataukseen saa yhden lisäkeinon vaikuttaa tarkkuuteen. Hakee panoksen ensin muuten iskun ja lopuksi vielä kokeilee saisiko tarkkuutta vielä parannettua aavistuksen tiukemmalla/väljemmällä supistuksella.
Minulla suurin syy hylsyjen hylkäämiseen on nallitaskujen väljyys, siihen kun löytyisi "kiristysapu"....tai "ylikoon nallit" tai grimppi.
Pistoolin hylsyt halkeilee useinkin ja ammutaan loppuun, mutta kiväärin hylsyissä on vain yksi haljennut kaula.
Nallitaskujen väljistymisestä pääsee eroon kun pudottaa latausta.
Erikoista kun tässäkin ASE-lehden 260rem latausjutussa tuo artikkelin kirjoittaja kirjoitti ihan samaan sävyyn noista holkeista kuin RIISTA lehdenkin toimittaja kirjoitti :)
Eli perus kaulasupparista ja miten paljon se turhaan rassaa hylsyä, ja että hän(ASE-LEHTI)toimittaja käyttää holkkeja joissa nallinpoistossa on kara jossa ei kalibrointi osaa ole.
Jos pystytte, niin lukaskaa tämä 6/2016 lehti.
http://www.aselehti.fi/
Lähdekritiikki, saattaa olla sama kirjoittaja tai sama lähde molemmilla, tuntematta kirjoittajia.
Tällä palstalla on kuitenkin lataajia, joilla on suomen ja miksei koko maailman mittakaavassa laaja tietämys.
Moneenko kertaan tarvii samat asiat käydä läpi :neutral:
Pitää ottaa itte testiin tuo menetelmä, katsotaan tuleeko eroa kasojen syntyyn.
Lainaus käyttäjältä: Tappi
Lähdekritiikki, saattaa olla sama kirjoittaja tai sama lähde molemmilla, tuntematta kirjoittajia.
Tällä palstalla on kuitenkin lataajia, joilla on suomen ja miksei koko maailman mittakaavassa laaja tietämys.
Ei ole samat kirjoittajat.
Ase lehdessä kirjoitetaan kokemuksesta, riistassa taas kuullusta, jota ehken kokeillut itse.
ASE lehdessä tosiaan on kokenut kirjoittaja, ei se RIISTA lehdessäkään eka kertaa lataa, siis se kirjoittaja.
Lainaus käyttäjältä: FINZKI
ASE lehdessä tosiaan on kokenut kirjoittaja, ei se RIISTA lehdessäkään eka kertaa lataa, siis se kirjoittaja.
Ase lehden kirjoittajalla on melko laaja kokemus myös muuhun ku tuohon kaliperiin(myös kilpaillut)
Riistan kirjoittaja on vähän kuullun/luetun perusteella miehiä, vaikka jotain testaillu.