Tarvitsen vähintään 24 suurentavan kiikarin pahvihirven ammuntaan ja ammun myös kolmensadan metrin matkalta kasa-ammuntaa harjoitteluna lintumetsälle. Kertokaas viisaammat kumpi on parempi zeiss divari 6-24-56 vai nsx vastaava 5.5-22-56. Toki muitakin voi tarjota asiantuntemuksen sen salliessa.
Muutamia öitä vuodessa myös pienriistan ja tuhoeläinten kyttäämistä, joten valaistu ristikko ehdoton.
molemmat on laatu kamaa. Tuskin pystyy sanomaan kumpi on parempi, paitsi jos tarvit vähintään 24x suurentavan :wink:
Moi Arctos,
Kuten Veltto Orava edellä jo sanoi, molemmat ovat huipputähtäimiä. Kyse on enemmänkin makuasiasta, eli siitä kummasta tykkää muutoin eniten.
Molemmat 22x tai 24x suurennokset kyllä piisavat ihan mihin tahansa, kuten mainitsemaasi linnustukseen, pienriistaan ja tuhoeläimiin hyvin pimeässäkin.
No, niin ostat kummat tahansa, niin huipun ostat - valitse se kumpi miellyttää itseäsi eniten.
Itse tykkään molemmista mainitsemistasi malleista.
Toivottavasti auttoi.
Carpe Diem,
MJ
PS Jos vain viitsit, niin kerropa sitten metsästyskokemuksistasi tällä foorumilla, kun olet hankkinut tähtäimen ja kerinnyt metsästämään. Metsästyskokemukset ovat aina opettavaisia tarinoita ja niitä on mukava lukea.
Ota kerrasta 9-36X56 IOR. On valaistu. Mulla on ko. kiikari ja on laatuvehje. 35mm runkoputkella ja 56mm etulinssillä valovoimaakin on ja etenkin nopeissa laukauksissa MP-8 ristikko on pätevä laite.
Itse pidän ainakin 9x minimi suurennosta liian suurena metsästykseen. Linnun pyynnissä vielä menee, mutta...
Niin no, itselläni kivääri on nimenomaa pitkän matkan kivääri, en mä sitä miksikään hirviaseeksi ensitilassa ole ajatellutkaan. Eikä toi 9-kertainen ainakaan minua mainittavasti häiritse. 36-kertaisella ja +10 tai alhaisemmalla lämpötilalla on hauska tihrustella IOR;n läpi, kun ei lämpöväreily haittaa ja 10cm taulun kymppi näkyy todella hyvin 600 metristä :wink:
Kun ammuin 420 metristä tauluun, erottaa osumat vanerista. Hyvällä säällä ja valkoista pohjaa vasten varmasti pidemmällekin.
1Kuka tietää nf:sen Twilight factorin?
2Onko Zeississä kohdistus säätöjen nollaus mahdollisuutta?
3Entä omistaako kukaan valaistua hiusristikkoa, millainen se on käytössä?
4Mistä saan zeissin ristikoiden 40-43-63 ristikoiden oikeat mittasuhteet?
Kiikarin pääkäyttö on siis 100m pystyammunnassa (pahvihirveen), jotta keskustelu ei harhaudu väärille teille.
näppihäiriö
Erinomaisia kiikareita molemmat tarkoitukseesi. Mun maun mukaan Zeiss on hiukan enemmän sport-tyyppinen putki 0,5cm/100m napsuineen. NXS on taas profiloitunut enemmän sotilas/TA-putkeksi.
MJ:n sanoja lainatakseni "Kyse on enemmänkin makuasiasta, eli siitä kummasta tykkää muutoin eniten."
Vähän faktaa.
- TF = Neliöjuuri (suurennos * objektiivin halkaisija)
- NXS@22x => TF = SQRT(22*56)=35,1
- Z@24x => TF = SQRT(24'56)=36,7
- Esim 36x40mm ratakiikari saa TF-arvoksi 38, mutta kaikille lienee selvää 36x suurennoksen täydellinen soveltumattomuus hämäräammuntaan.
Yleisesti voidaan sanoa:
- Päivänvalossa tähtäimen kuvan resoluutioon vaikuttaa pääasiassa vain suurennos.
- "Twilight" oloissa, eli päivän taittuessa iltaan jolloin vielä voi käyttää suuria suurennoksia "kuvan menemättä liian pimeäksi", voi TF luvulla vähän asettaa tähtäimiä "paremmuusjärjestykseen".
- Yövalaistuksessa lähinnä ulostulopupillin koko vaikuttaa suorituskykyyn. Ulostulopupillin koko on Objektiivi/zoom. Optimikoko pupillille on noin 7mm ihmisestä riippuen. Tämän vuoksi valoisimman oloisen kuvan saavuttaa 56mm putkilla 8x suurennoksella (56mm/8=7mm).
TF on siis täysin laskennallinen suure, jota ei mielestäni kannata tuijottaa kiikaria valitessa. Saman TF-luvun saa siis myös halpiskiikarit jos vain suurennos ja objektiivi ovat samat, vaikka linssien laadun puolesta niillä on jo vaikeuksia nähdä päivänvalossa.
Jos TF:luvulla haluaa tehdä vertailuja, pidetään ainakin kaukoputkissa raja-arvona TF=17, jotta putkesta on johonkin hämärässä.
Mulla on jonkin verran hämärämetsästyskokemuksia NXS 5.5-22x56mm/50mm putkista. Käytännössä usein tulee ammuttua noin 15-18x suurennoksella, jolloin kuva on 8x verrattuna toki "pimeämpi", mutta koska kohteen pystyy kuitenkin tarkemmin ottamaan jyvälle suuremmalla suurennoksella ja siten tekemään tarkemman laukauksen kuin optimi 8x suurennoksella, pidän tätä itselleni paremmin soveltuvana tähtäimenä kuin esim kiinteää 8x56mm putkea.
MSa
Itsellä on tuo Zeiss 43:n ristikolla, ja käyttö on ollut juuri tuota ratahirveä sekä vähän metsästystä. Saalista ei ole vielä kerinnyt tämän kevään/kesän aikana tulemaan, muuta kuin parin supikoiran verran. Näissä onkin sitten saanut fiilistellä, kun on saanut laittaa 24 suurennoksen ja valot päälle :wink:. Alkais nyt tuo peurajahti jo, niin alkaisi saamaan enemmän käyttökokemusta.
Kuinka pitkälle zeissin koro riittää, jos joskus tulee hankittua .30 kaliperista suurempi ase kuten 338LM
zeissin napsut 0.5/100 olisivat käyttööni paremmat viitaten metsästykseen
tai kasa-ammuntaan.
Aiheuttavatko pienemmät säädöt ongelmia säätörummuissa? Kiikaria ei siis tulla käyttämään Ta-ammunnassa. Kyse on vain loogisuudesta ja rumpujen mitoituksesta. Esimerkiksi montako cm koroa tulee yhdellä kokonaisella kieroksella zeissillä verrattuna nsx:n 1/4 MOA:n säätöihin.
Koska olen päätynyt, että pienemmät säädöt ovat minulle tarpeellisemmat, eikö BenchRest Nf8-32x56 olisi hyvä vaihtoehto?
( Säätötornit 1/8 MOA )
Tosin BenchRest sarjan kiikarit eivät taida sisältää säätöjen nollausta vai kuinka? Riittääkö silmän etäisyys 75mm 338 LM:lle. Paralaksin säätökin on vain Yds. Saakohan sitä metrisenä asteikkona?
Zeissi vaikuttaisi joka suhteessa hyvältä keskiarvolta teknisiin tietoihin viitaten.?? -- Ehkäpä kyse olekkaan makuasioista sillä tapanani ei ole ollut jätää mitään sattuman varaan :)
Benchrestin säätö oli noin pieni vain suurimmassa mallissa 12-42 1/8 MOA
8-32 siis vain 1/4 MOA
Anteeksi erheeni
Moi Arctos,
Zeiss Diavari V 6-24x56 T:n säädöt riittävät aivan varmasti. Koron kokonaissäätövara on 160cm vakioituna 100 metriin ja sivujen kokonaissäätövara +/-35cm vakioituna 100 metriin eli 35cm vasemmalle ja oikealle. Joten säätövara riittää varmasti. Tämän lisäksi jos nyt ei jostain syystä tunnu riittävän, ongelma on helposti ratkaistavissa esim. 20 MOA:n korotuksella olevalla Picatinny-kiskolla, johon jalat kiinnitetään.
0,5cm eli 0,05mradin säädöt ovat hyvin selkeät - yksi napsu koro- ja sivusäädössä siirtää tähtäintä 0,5cm säädettävään suuntaan. Ne eivät aiheuta mitään ongelmia. Nollaus on helppo tehdä myöskin.
ASE-lehden numeroissa 6/2004 ja 1/2005 on kyseinen tähtäin plus moni muukin testattu hyvin perusteellisesti. Myöskin ristikon mitat löytyvät testistä. Ko. numeroita saanee vielä tilattu lehden web-sivuilta:
http://www.aselehti.fi
Ko. lehdet kannattanee ostaa referenssiksi, sillä etenkään eri mallien ristikoiden mittoja tuskin kukaan muistanee ulkoa - helppo katsoa taulukosta muistin virkistämiseksi.
Olen samaa mieltä kyllä siinä, että 0,5cm napsut lienevät parempia kasa-ammuntaan ja metsästykseen kuin 1,0cm napsut, mutta toisaalta sekin on pitkälti tottumus/makuasia.
Kuten jo aikaisemmin sanottu, molemmat putket sekä Zeiss, että NXS ovat huippuja! Lainaanpa erään tähtäinkiikaritestiryhmän jäsenen (joka todella tietää optiikasta erittäin paljon ja on hyvin arvotettu henkilö ta-piireissä) mielestäni erinomaista toteamusta: "Maailmassa on kolme varteenotettavaa huipputähtäinkiikareiden valmistajaa: Zeiss, S&B ja Nightforce". Mitäpä tuohon on enää lisättävää.
Toivottavasti tämä auttoi.
Carpe Diem,
MJ
Taidanpa olla samaa mieltä. Sillä voinhan kohdistaa aseen ylipitkillekkin matkoille säätövarasta välittämättä. Ta-ammunnathan vaativat koko "skaalan" ja oma käyttöni ja korkeintaan reiluun 300 metriin, jolle koron säätö on varmasti riittävä pienilläkin lintu-kalipereilla.
Kuitenkin BenchRestistä 8-32 jäi vaivaamaan mieltä. ?
Kiitoksia lehti vinkeistä.
Lainaus käyttäjältä: arctos
8-32 siis vain 1/4 MOA
Eikös NF BR 8-32 mallissakin ole 1/8 moa säädöt? HJu?
Markus
Onko, vaiko eikö, Finnaccuracyn sivulla; teknisissä tiedoissa ilmoitetaan 1/4 MOA, mutta kuvia katsellessa huomaa että säätörummussa lukee 1/8 MOA
ulotulopupillinkin koko on väärin! vai onko suomeen tuotettu jotain erikois erää?
Benchrest sarjassa on 1/8 MOA säädöt ja NXS-sarjassa 1/4 MOA säädöt.
Koko Benchrest sarjassahan on ?
Moi,
Vähän NF-faktaa.
- NF BR sarjan kiikareissa Target tornit ovat AINA 1/8 MOA säädöillä.
- 8-32 ja 12-42 malleja saa vain Target-torneilla.
- NF BR sarjan pienintä mallia 3.5-15x56mm saa Target-tornisena, mutta myös "metsästystorneilla" eli perinteisillä matalilla kolikkosäätöisillä ja suojakuvullisilla säädöillä varustettuna. Metsästys-säädöt olivat muistaakseni 1/4MOA.
- NXS sarjan putket ovat joko 1/4MOA tai 0.1mrad säädöillä.
===
- Exit pupil = ulostulopuillin koko lasketaan jakamalla objektivilinssin halkaisija [mm] käytetyllä zoomilla.
- EP Size [mm] = Obj.dia[mm] / Power
Esim NF BR 8-32x56mm
- 8x ==> EP = 56mm/8=7mm
- 32x ==> EP = 56mm/32=1,75mm
Pikaisesti katsottuna ainakin FinnAccuracyn sivuilla olevat EP luvut ovat oikeat.
MSA
Eikö kukaan omista 8-32x56 Benchrest -sarjan kiikaria?
Ero nxs:sään?
Mulla oli juuri ko. BR käytössä. Ei siinä ole mitään vikaa, hyvähän se on. 1/8 MOA säädöt on mielestäni vähän pienet, mutta ellei ne haittaa, koko paketti on tosi käyttökelpoinen. Suuri täntäinhän se kyllä on.
Käsittääkseni NXS kestää mekaanista kulutusta enemmän.
Onko Benchrestin kiikarissa sivusuuntainen katselukulma pienempi kuin nxs:ssä?.. (Salliiko optiikka sivuttaista liikettä kiikarin linjan myötäisesti niin, että tähtäinkuva pysyy kokonaisena!) Entäpä silmän etäisyys 75mm vs nxs 95mm?
Ei ainakaan minun mielestäni. Kenties MSa voisi vastata tähän tarkemmin.
Tuo lyhyempi silmänetäisyys ei ainakaan itseäni häirinnyt vähääkään, ellei sulla sitten ole kovarekyylinen kivääri. Harvemmin BR-kiikareita laitetaankaan minkään tavattoman raskasrekyylisen aseen päälle, koska se on nimensäkin mukaisesti pitkän matkan tarkkuus-ammuntaan suunnattu kiikari. Sen sijaan NXS kestää/käytetään ja on ilmeisesti myös suunnitteluvaiheessa ajatuksena ollut .50 BMG:n päälle.
Riippuu siis vähän aseestakin onko BR vai NXS tarpeellinen. Jos itselleni tulisi, ottaisin NXS:n, koska olen siirtynyt käyttämään ampuessani koronsäätöä, jolloin mekaniikka joutuu koetukselle.
Tuossa 1300 eteenpäin hintaluokassa oikeastaan kiikari kuin kiikari on korkealuokkainen. Kyseeseen tulee sitten vain omat ampumatottumukset ja käyttötarkoitus. Siksi myös kiikarihommissa toinen tykkää sisaresta ja toinen äidistä - ja ilkeästi, kuten joku aikaisemmin mainitsi, poikkeavat jopa isästä tai pojasta..
:wink: