Tervehdys,
Tässä pientä purtavaa kiertopoikkeamasta (sopivasti ennen Häyhää) niille joita asia kiinnostaa...
Viikonlopun testiammuntojen kertomaa:
338LM
16,2 Scenar
Ilma 16-17C
Vo avg 899m/s
AMMUNTADATA:
amet sivuasetus iskemät cm
302m-------R1-------+-0cm (zero range)
602m-------0-------Left 2cm
1004m-------L1-------+-0cm
1100m-------L1-------+-0cm
1200m-------L1-------Right 2cm
1280m-------L1-------Right 5cm
Olosuhteet olivat ihanteelliset kiertopoikkeaman selvittämiseen eli ei minään laatuista tuulen virettäkään. Väreilyä ei ollut kuin nimeksi. Kasat 5ls ja kohtuullisen hyvin nipussa, jotta niiden perusteella voinee jotakin päätellä.
Näiden tulosten kanssa olimme hetken ymmällään. Miten on mahdollista, että paljon pelätty kiertopoikkeama ei muka vaikuttaisikaan.
Muuta selitystä ei ilmiölle keksitty ammuntojen jälkeen kuin nytkään kuin se, että tähtäin on asennettu sattumalta sen verran vinoon vastapäivään, että tähtäimen koroa nostettaessa samalla syntyvä sivuttaisvirhe kohdistukseen nähden kompensoi sopivasti kiertopoikkeamaa (kun vielä 300m zero on sopivasti valmiiksi vasemmalla yhden napsun).
Toki on mahdollista että tähtäin on viallinen ja sattumalta kompensoi kiertopoikkeamaa koroa säädettäessä. Tämä lienee kuitenkin epätodennäköistä, sillä kyseessä on Hensoldt. Lisäksi samainen tähtäin on ennen ollut samaan aseeseen kiinnitettynä ja silloin altis kiertopoikkeamalle (tähtäin on ollut pois renkaista välillä) sekä mitattu köyhänmiehen kollimaattorissa säätöjensä osalta kunnossa olevaksi.
Jos muuta järkevää selitystä asialle ei löydy, niin saattaa olla, että kyseinen tähtäin jää pysyvästi noihin renkaisiin kiinni ja unohdan kiertopoikkeaman olemassa olon jatkossa... lol:
MSA
P.s. 338LM ja 16,2g Scenarin lentorata on varsin mielenkiintoinen 1100m plus matkoilla kun sitä alkaa vertaamaan PCB:n antamiin arvoihin. Todellinen data poikkeaa -3% - +2% lasketuista arvoista. Ilmeisesti 800m ei ole ainoa alue, jossa lentoradassa on "kuhmuja". :shock:
Itse en koskisi tuon tähtäimen kiinnityksiin enää ensinkään.
Jos 1280m matkalla ei ilmene kiertopoikkeamaa (5cm menee ihan jo kuun asennon piikkiin) niin jotain outoa tosiaan on ilmassa.
Itsellä on Scenarilla nopeuksilla 910-930 m/s 500m peruskohdistukseen lisättävä 1 MOA sivusäätöä että menee kohilleen 1000m päässä. Tosin tuultakin on aina ollut joten voi johtua osin siitäkin. Omalla kohdalla on jokatapauksessa aika konstantisti tuo toiminut. Ehkä luen tuulta jatkuvasti samalla tavalla väärin :-)
Joka tapauksessa hyvä testata jos on paikka ja tuuli ei kiusaa. Tosin 1280m matkalla luodin lentoradan varrella voi pientä sivutuulta ilmetä vaikka sitä on vaikea havaita. Sen verran PCB:llä leikin että noin 0,5m/s sivutuuli siirtäisi luotia 33 cm ja 1 MOAn kiertopoikkeamakorjaus olisi 37 cm. Voisiko mennä lievän sivutuulen piikkiin ? Tuohonhan riittäisi myös vähän nopeampi sivutuuli vain osalla matkaa.
Sattumoisin olin alle 1300 metrin etäisyydellä läsnä MSa:n tehdessä omia ammuntojaan ja täytyy todeta että sää oli hyvin "laboratoriomainen", eli kansankielellä voisi puhua rasvatyynnistä kelistä. Ammuntapaikalla ensimmäiset 800 metriä on tieuraa jota reunustaa suht. korkea pajukko, 600 metrin kohdalla oli Vaisalan tuulimittari (sama joka keikkui Niinisalossa siellä bunkkerin päällä, Kiitos A.A:lle sen kotiuttamisesta...), 800-1280 metriä oli kukinnossa olevaa rypsipeltoa, matkalla on lisäksi kaksi koivua ja kaikki nämä eivät värähtäneetkään ammunnan aikana.
Olin tauluilla ja sielläkin oli aivan seisova ilma - skiljardilla hyttysellä jotka olivat näyttösuojassa kanssani, ei ollut mitään vaikeuksia tehdä mitä vaikeimpia lentomanööverejä.
Sitten toiseen pähkinään: istuessani näyttösuojassa huomasin(-mme) seuraavaa: Ammuttaessa >1000 metristä tuntuu maalialueella kuunneltuna kuin joku olisi naapuripellon keskellä, noin 100 metrin päässä ampumassa piekkarilla. Tämän terävän repivän äänen jälkeen kuuluu hyvin vaimea kumaus taivaanrannasta (suupamaus), joka voimakkuudeltaan on oven kiinnipasikaamista vastaava.
Ja nyt kyssäri TA-tietäjille: johtuuko maalintasalla kuuluva "piekkarin ääni":
a) taulupahvin repeäisestä luodin osuessa siihen noin 400 m/s?
b) luodin rikkoessa äänennopeuden (seikka joka ampujan paikalta kuuneltuna jää suupamauksen alle)?
c) Coriolis -voimasta ja kuulijan päässä tapahtuvista napsahduksista? ;-)
-ESu
Kiitti HJu:lle kommentista. Taidan tosiaankin porata ruuvienkannat ja laittaa ikiliimaa päälle. :lol:
Leikki sikseen. Kuten HJu laski, niin 0,5m/s tuuli tekisi jo havaittavia vaikutuksia 1280m päässä, varsinkin kun päivän tuuliolosuhteet olivat olleet klo 3-4 suunnalta. Mutta kuten ESu vahvisti, niin olosuhteet todellakin olivat laboratoriomaiset ja havaittavaa tuulta ei ollut (lehdet puissa + Vaisalan propelli olivat kaikki kuolleet).
Edellisen johdosta olenkin taipuvainen pidättäytymään johtopäätöksessä että R1 kohdistus @ 300m + sopivasti vinossa oleva tähtäin kompensoivat yhdessä kiertopoikkeaman L1 arvoon 1000m+ matkoilla.
Toivottavasti ESu saa vielä toisen bläkän loihdittua Lapuan Deluxe-radalle, ja saa ammuttua toisen saman moisen laboratoriosetin ja siten lisää hyvää dataa numeronmurskaajille!
MSa
Eikös luotiin vaikuta myös joku toinen "vastavoima", joka veisi teoriassa luotia vastakkaiseen suuntaan kumoten jonkin verran kiertopoikkeamaa.
Eilen minulle eräs ballistiikko perusteli pitkän tovin sitä, että meillä pohjolassa on silläkin merkitystä, ammutko phjoiseen vai etelään. Nyt en varmasti osaa sanoa, oliko niin, että luodin sivupoikeama oikealle oli suurempi pohjoiseen ammuttaessa kuin ammuttaessa etelään.
Minua kiinnostaisi tietää, miten paljon pyörimisnopeus vaikuttaa kiertopoikkeamaan, itselläni kun luodit saavat 7 tuuman nousun lähtiessään piipusta. Luodin suunnittelijalla ei tässä vaiheessa ollut dataa asiasta.
Kun ammutaan pitemmille matkoille (+1000m), käy luoti useita metrejä tähtäinlinjan yläpuolella; 338LM:lläkin useita metrejä. Muutaman metrin korkeudella saattaa tuuli olla paljonkin voimakkaampaa kuin maan tasossa. Voisiko tässä olla selityksen juurta tuohon "ilmiöön"?
Moi,
Kuten HJu, ESu ja MSa tuolla edellä, olen samaa mieltä heidän kanssaan.
MSa:na en koskisi tai siirtäisi tähtäimen paikkaa lainkaan. Kun ammutaan ideaaliolosuhteissa, kuten ESu kuvasi, kiertopoikkeaman saa melkolailla selville. Jos taas tähtäin on asetettu sopivasti vinoon vasemmalle, kuten MSa kertoi, niin tähtäimen asetus kompensoi kiertopoikkeaman tyystin (huom! kumulatiivinen vaikutus pitkille matkoille).
Jos taas tähtäin on asetettu vertikaalisesti ja horisontaalisesti keskiakselin mukaan, täytyy kiertopoikkeama ottaa huomioon. Jotkut tähtäimet, kuten Hensoldt ZF 3-12x56 SSG/SSG-P asettuvat aina keskiakselin mukaan sekä vertikaalisesti, että horisontaalisesti, johtuen niiden integroidusta Picatinny-kiskojalasta. Niitä ei voi yksinkertaisesti asettaa vinoon vasemmalle kompensoimaan kiertopoikkeamaa. Normaaleilla rengasjaloilla kuten, EAW:n, Badgerin, Sakon yms voidaan tähtäin asettaa keskiakselista vinoon ja kompensoimaan kiertopoikkeamaa.
Tähtäimen asettaminen keskiakselilta vinoon kompensoimaan kiertopoikkeamaa on erittäin hankala asia tehdä siten, että se onnistuu oikein. Mikäli siinä onnistuu, kuten MSa, kannattaa tähtäin kiinnittää melko pysyvästi aseeseen.
Pohjoisnavan magneettisen läiheisyyden aiheuttamasta vaikutuksesta luodin sivupoikkeamaan meillä täällä pohjolassa on useita eri väittämiä. Toistaiseksi sen vaikusta luodin sivupoikkeamaan millään lailla ei ole pystytty näyttämään toteen. Kuten suurin osa ampujista, en usko, että on mitään käytännön vaikutusta sivupoikkeamaan sillä ampuuko etälään vaiko pohjoiseen.
Oikeakätinen (RH) rihlaus (yleisin, miltei kaikissa rihlatuissa aseissa) vie luotia oikealle, juuri tästä syystä kiertopoikkeamakorjaus on tehtävä vasemmalle. Magnus- ja Poisson efektit aiheuttavat sivupoikkeamaa, mutta niiden vaikutus on marginaalisen pieni ja lisäksi ne kompensoivat toisensa käytännössä.
Kuten HJu edellä PCB:llä laskeskeli pienen 0,5m/s tuulen vaikutusta kiertopoikkeamaan, todellinen kiertopoikkeamakorjaus kaliiperilla .338LM alkaa vasta 450 metrin etäisyydellä vauhdin ollessa noin 900-905m/s. Jos vauhtia on enemmän kuten 920-940m/s kiertopoikkeamakorjaus kaliiperilla .338LM alkaa vasta 600 metrin etäisyydellä.
Jokatapauksessa, oli vauhti sitten 900m/s tai 940m/s kiertopoikkeamakorjaus välillä 450 - 1300 metriä on vain 1 - 7 napsua (yksi napsu vastaa 1,0cm siirtymää vakioituna 100 metriin). Näin ollen kiertopoikkeama oikealle 450 metrissä on 4,5cm, joka kompensoidaan yhdellä napsulla vasemmalle (lähtönopeus 895 - 905m/s). 1300 metrissä kiertopoikkeama on puolestaan 91,0cm, joka kompensoidaan seitsemällä napsulla vasemmalle (lähtönopeus 895 - 905m/s). 1000 metrissä kiertopoikkeama on 40cm oikealle, joka kompensoidaan neljällä napsulla vasemmalle (lähtönopeus 895 - 905m/s). Jos korjausta ei tee niin Janter/Jasper-maalin ohitse luoti viheltää aivan varmasti, ellei tähtäin ole edellä mainitun mukaisesti asetettu vinoon vasemmalle kompensoimaan kiertopoikkeaman vaikutusta.
Muokkauslisäyksenä vielä. Rihlannousu vaikuttaa kiertopoikkeamaan samoin kuin luodin lentoaika kullekin etäisyydelle (eli siis lähtönopeus >>> lentoaika). Tiukka rihlannousu, kuten 7 lisää kiertopoikkeamaa verrattuna loivaan rihlannousuun, kuten 12. Miten sitten progressiivisen rihlannousun omaavan piipun kiertopoikkeama oikeaoppisesti lasketaan, en tiedä. Mitä ilmeisimmin jonkinlainen painoitettu keskiarvo eri rihlauksista, suurimman painoituksen ollessa piipunsuun rihlauksessa?
Kaavana normaalin rihlauksen omaavan aseen kiertopoikkeaman voi laskea seuraavasti:
Aseen kaliiperi esim. .338LM kiertopoikkeama nopeus 890m/s BC 0.665 >>> 4635,805/305mm (1/12) x t2 >>> 15,1994mm x t2
t = lentoaika ja t2 on lentoaika toiseen potenssiin. Joka etäisyydelle pitää laskea käytetyn luodin lentoaika.
Kaava siis on tässä tapauksessa t2 (lentoaika toiseen potenssiin) x (kertaa) 1,51994cm = kiertopoikkeama cm per etäisyys. Tästä kukin voinee laske tarvittavien napsujen määrän riippuen käytettävästä tähtäimestä.
Toivottavasti tämä auttoi.
Carpe Diem,
MJ
Eikö tuo TM:n mainitsema ballistikon perustelema sivupoikkeama ole Coriolis-poikkeama, joka aiheutuu maapallon pyörimisestä. Eli sinä aikana kun luoti on ilmassa matkalla kohteeseen, maapallo pyörii akselinsa ympäri tietyn matkan eikä luoti osukaan enää presiis siihen kohtaan mihin tähdättiin. Äkkiseltään voisi päätellä että ko. poikkema on pienin kun ammutaan länteen tai itään koska silloin maalitaulu "pakenee tai lähestyy luotia". Taitaa olla vielä niin että tuo ilmiö aiheuttaa myös koropoikkeamaa........ :wink:
Poikma on oikeassa. Coriolisvoimasta on käsittääkseni kyse. Samasta ilmiösta, jonka vuoksi lavuaarin häränsilmä pyörii vastakkaiseen suuntaan eteläisellä pallonpuoliskolla kuin pohjoisella.
Teoriassa jos ampuu pohjoisesta etelään, niin luodin irtoamishetken ja iskemähetken välillä maaliin, ehtii maali maan pyörimisen mukana siirtyä ampujasta katsottuna "vasemmalle", eli luoti iskisi jonkin verran oikealle tähtäyspisteestä. Toisinsanoen tämä voima olisi näin olle saman suuntainen kuin kiertopoikkeama.
Testiammunnoissa ammuttiin kokolailla pohjoisesta etelään, ja koska tässä tapauksessa iskemät olivat lähes keskellä, en usko että tämä voima tekee juuta eikä jaata näillä matkoilla käytännössä. Teoriassa kyllä.
Tuulesta. 338LM käy noin 6m korkeudella tähtäyslinjasta ammuttaessa 1280m matkaa. Monet koivut radan varrella olivat vähintään kuuden metrin korkuisia, joten "ylätuulikin" olisi ollut mahdollista havaita. Sitä ei ollut, joten ainoa järkevä selitys pysynee kiikarin "vinoudella".
MSA
tuli tuplana
: Ammuttaessa >1000 metristä tuntuu maalialueella kuunneltuna kuin joku olisi naapuripellon keskellä, noin 100 metrin päässä ampumassa piekkarilla. Tämän terävän repivän äänen jälkeen kuuluu hyvin vaimea kumaus taivaanrannasta (suupamaus), joka voimakkuudeltaan on oven kiinnipasikaamista vastaava.
Ja nyt kyssäri TA-tietäjille: johtuuko maalintasalla kuuluva "piekkarin ääni":
a) taulupahvin repeäisestä luodin osuessa siihen noin 400 m/s?
b) luodin rikkoessa äänennopeuden (seikka joka ampujan paikalta kuuneltuna jää suupamauksen alle)?
c) Coriolis -voimasta ja kuulijan päässä tapahtuvista napsahduksista? ;-)
Oikea vastaus on b). Luodin osumista pahviin ei välttämättä erota koska yliäänipamaus roikaa sen verran kovasti kun luoti menee läheltä ohi.
Piekkarilla, vaimentimella ja aliäänipatruunoilal kannattaa joskus kokeilla miltä kuulostaa luodin osuminen pahvitauluun. Selvä ääni mutta ei erityisen kova.
Moi,
Maapallon pyörimisestä aiheutuvasta Coriolisvoimalla ei ole myöskään mitään käytännön merkitystä sivu- tai koropoikkeamaan, kuten MSa jo edellä totesi. Molempien sekä Coriolisvoiman, että magneettisuuden vaikutuksen voi täysin unohtaa koro- ja sivupoikkeamiin.
Carpe Diem,
MJ