terve. Harkinnassa on progressiivisen prässin hankinta 308win kaliberin latausta varten. Onko kellään kokemusta n150 syötyvyydestä näiden annostelijan läpi?
Hornadyn roottoriannostelija toimii ihan samalla tavalla, kuin tavallinen Hornadyn, RCBS:n, Lee:n tms. tavallinen ruutiannostelija. N150:stä ei koskaan ole tullut erikseen testattua, mutta mm. N165 ja N560 tulee läpi ongelmitta. Tarkkuus on luonnollisesti samaa luokkaa noiden edellä mainittujen annostelijoiden kanssa.
Dillonin 550b:llä olen itse ladannut. N150/N540 ruudeilla, ei ongelmia.
Itesellä on parikin hornadyä ja pari dillonin 650:stä ja ainakaan kummassakaan en käytä enää N140 hitaanpaa vaan ne päristellään chargemasterilla. En ole kyllä kokeillut mikä N150 ruutiannoksien vaihtelulla on käyntiin, mutta annospainot kyllä vaihtelevat. Ruudittimiin on erilaisia paineentasaimia rakenneltu, mutta N150 alkaa olemaan näihin jo liian karkeaa.
Ruutisuppilon sisälle kun leikkaa pahvista sopivan renkaan ja siihen <10mm reikä keskelle, niin ruuti annoksien painoerot tasaantuu jo huomattavasti.
N150 on silti liian karkeaa ruutijyvää siihen että sais vaan suoraan veivistä päästää pulverit hylsyyn. Eli homma ei toimi prog. vehkeillä niin laadukkaasti kuin pitäisi, ainakaan tuolla ruudilla.
Ratahirvi patruunat N135:lla onnistuu jo paremmin. Mutta silti käytän enemmän yksivaiheista prässiä ja manaan sitä kun työ on niin hiidaasta :roll:
Pistoolissa käytän N320:stä ja sen ruutiannos on aina ok. Prässi on Hornadyn Lock-n-Load Auto Prog. Sitä uskaltaa suositella, on jämäkkä/tukeva rakenteinen
Silti autom. ruutiannostelijaa kaipaen..
olen ladannut n150 leen ruuti annostimella toimi, mutta tarkistan aina vaaalla
<T-AS
Kiitokset vastauksista.
Tuo Hornady on vakavassa harkinnassa. Mikähän siinä Dillon 650 :llan ruudin annostelijassa on rakenteellisesti eroavaa Hornadyyn verrattuna?(Jos siis 650:lla holvailee karkeahkoilla ja Hornady sekä Dillon 550 ei niinkään)
Sitten kun kasvan isoksi, laiskaksi ja tosi rikkaaksi hommaan oheisen linkin vempeleen: http://www.youtube.com/watch?v=I9wGVRGbQrU&feature=related
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta mun tietääkseni Dillonin ruuditin on yksi ja sama 650:ssä ja 550:ssä. Erikseen on sitten saatavissa isommille kaliipereille tarkoitettu Dillonin ruuditin. No jokatapauksessa niissä kaikissa on sama toimintatapa.
Hornadyssä ruuditin (//http) on lähinnä tavanomaisen ruutiannostelijasta muokattu malli, jossa normaalin kääntökahvan sijaan on tukivarsia, jotka kääntävät ruudittimen roottoria ruuditettavan hylsyn nostaessa ruuditinta. Dillonin ruuditin (//http) sitävastoin annostelee kiertyvän roottorin sijaan vaakatasossa liikkuvan luistin avulla. Siinä missä Hornadyn ruuditin on vain ruuditin, suoritetaan pistoolin kuulia ladatessa myös hylsyn suun avarrus Dillonissa ruudituksen kanssa samaan aikaan. Hornady on tehnyt tuosta oman versionsa, mutta omasta mielestäni tuo PTX ei ole yhtä toimiva esitys avartamisen suhteen(ainakaan ilman lisäviilausta), kuin Dillon. Kiväärin patruunoiden kanssa tässä ei kuitenkaan häviä mitään.
Mutta joka tapauksessa nuo ruudittimet toimii tosiaan hiukka eri tavalla(tarkkuudesta en lähde väittelemään). Sellanen pikkanen huomio kanssa, että kummankaan valmistajan ruuditin ei ole täysin sidottu saman valmistajan puristimeen. Mielestäni molemmat kiinnittyy samalla kierteellä, joten pelkän ruudittimen takia ei vissiin kannata päätöstä tehdä. Hommaa sellaisen puristimen kun parhaaksi näkee, ja siihen sitten tarvittavat lisäpalikat.
Edit. Mä olen jo riittävän iso ja laiska, mutten vielä tarpeeksi rikas tälle... (//http)
:D
Tuota kun hetken käyttää niin siinä voi talon perustukset ihmetellä että mihinkäs se tupa on menossa
Juu 650 ja 550:ssä on sama ruuditin. Isoin ero tulee tuossa että 550:ssä on yksi holkkipaikka vähemmän, huonompi nallitin ja ei autoindeksointia.
Jottei mene mutusteluksi niin piti tehä empiirinen testi Dillon650 ja N150...
Eli hyllystä ihan bränikkä ison ruutimäärän säädin (en lataa kivääripaukkuja proggiksella) ja sillä pari testiä että löysi sopivahkon säädön painon suhteen. Annos punnittu rcbs:n heilurivaa'alla kun sähkönen anto vähä epätarkkoja arvoja.
Painot graineina
49,8
48,7
49,5
49,2
49,1
49,0
49,2
49,2
49,0
49,6
49,0
49,2
49,0
49,4
49,2
Ekojen suurempi heittely johtunee annostelijan uutuudesta (ei oo tullu kunnon pinnotetta) ja ruutijyvät ei oo "tärissy" tiiviiksi suppilossa. Mutta osuu tuonne väliin siltikin pari isompaa annosta. Kyllä tuolla jotain treenipaukkua uskaltanee ehkä ladata, mutta ei todellakaan mitään lähellä maksimia.
Siis joo se mitä tarkoitin sanoa, että dillonissa se "pakkautuu" samanlailla oli sitten putki about tyhjä vai täysi. Ja lataamisesta tuleva rudittimen tärinä vaikuttaa asiaan myös. :)
Kiitokset Heggikselle testistä. Mittaus puhuu enemmän kuin tuhat mutua... Ainakin yhdistelmä Dillon 650 ja N150 näyttää heikolta optiolta(heittoja liikaa omasta mielestäni)
Kiitokset myös muille kuvauksista.
Yhtenä optiona pyöritän itse siirtymistä n135 tai n530 ruuteihin.(mikäli ne aseessani toimii) 10g luodilla lähdöt toki jäävät 20-40m/s alemmas kuin n150:lla, mutta jos nuo nopeammat ruudit pelasi paremmin niin latausnopeus 5-10 kertaistuisi nykyiseen verrattuna. ----> Enemmän aikaa radalle ja muuhun.
Kunhan tossa saan huomenissa nuo muutamasata 45:sen hylsyä täytettyä, niin teen saman testin Hornadyn puristimella ja N150:llä. 15 latauksen otos tietenkään koko tulosta kerro, mutta antanee jonkin verran suuntaa. Tosin mulla on tossa Hornadyn annostelijassakin tuollainen JPu:n esittämä jakokannas sisällä. Sellanen DIY-versio, joka tuli aikanaan taiteltua alumiinipellistä. En tiedä kuinka paljon siitä sitten todellisuudessa on apua, mutta teoriassa asia on juuri kuten yllä mainittu...
hyvä. Jäämme jännityksellä odottamaan tulosta. Uskon että asia kiinostaa laajemminkin.
Nohniin, loppu 45:sen nallit kesken ja vaan 500 tuli tulpattua. prkl. Aika hätäsesti toi Hornady noita kuulia takoo hylsyn ja luodin syöttimen kanssa - kunhan sen vaan saa ensin säädettyä kohalleen... :dance:
Ja asiaan - vaihdoin sitten tuon käytössä olleen pistooliroottorin alkuperäiseen ja N150:stä kupu noin 2/3 täyteen. Ensin tuli silmämääräisesti(hylsyssä oikean verran tyhjää tilaa) säädettyä annostelija sille lataukselle, jota itse 308:ssa käytän -> 46,5. Koska mulla ei ole oikeata hylsylevyä tuohon hommaan, oli pakko asetella hylsy sinne alle ihan käsin ja sitten vetää kammesta. Joka kerran välissä punnitus graaneissa(RCBS Chargemaster) ja hylsyn tyhjennys takaisin annostelijaan.
Tulokset:
46,2
46,7
47,1
46,7
46,6
46,7
46,6
46,9
46,8
46,8
46,5
46,7
46,2
46,3
46,7
Maksimi: 47,1 - Minimi: 46,2 - erotus: 0,9 - Keskiarvo: 46,633 - Keskihajonta: 0,250
Edit. Sellanen kommentti tohon perään, että tuo tulos on mun muistikuvan mukaan pikkasen parempi, kuin mitä silloin 300WM:ää ladatessa muistaisin saaneeni... Tosin ruutimäärä oli isompi ja ruutikin oli N560/N165... :think:
Jotkut ovat käyttäneet pientä limsapulloa ruudinhillitsimenä.
Pullosta pohja pois puukolla -> ylösalaisin pystyyn ruutisäiliön sisälle sopivalle korkeudelle -> teippiä -> raiwokasta ruudittamista
kiitokset kosanderille testistä. Mitään kisapaukkua/vakavasti otettavaa pitkän matkan paukkua n150 ja hornadyn progressiivisella ei siis synny, mutta perusharjoitteluun sopivaa paukkua kylläki, kunha ei olla liki maksimia. Pitänee ostaa purkki n530 :aa testiin ennen progressiivisen hornadyn ostoa.
Laskin mit nykysysteemillä menee aikaa kaikkineen 100paukun tekemisee alkaen rummutetusta hylsystä. Tulos 4h.----ajan voisi käyttää paremminkin. Eri keinoja nopeuden turvalliseen nostoon om siis haussa.
Ei mikään tilavuusmitta annostele painoa kovin tarkasti, joten tulos oli kyllä varmaan arvattavissa. Aikaisemmin ladatut testipaukut osoitti kuitenkin, ettei 300m ja sen alta tuo ruutimäärän vaihtelu vaikuttanut osuntaan oikeastaan mitenkään.
Pieni varoituksen sana sitten tuosta Hornadyn laturista. Suurin osa varaosista löytyy kyllä Suomesta, muttei kaikkia. Niistä kamoista kysyessä olen Hjorthilta saanut vastauksena tavallisesti: "Tilaa ite jenkeistä!" tai jotain muuta yhtä viihdyttävää. Mitään helposti hajoavaahan ei tuossa konseptissa sinänsä ole ja normaalista poikkeava tuntuma kahvassa paljastaa pienenkin kokemuksen omaavalle välittömästi, jos joku on vinossa. Oikeastaan alussa kannattaa olla tarkkana lähinnä tuon nallittimen kanssa. Se tuppaa imemään itseensä välillä ruudin jyviä, hylsyistä irronnutta messinkiä tai jotain muuta. Puhdistus on kyllä sitten helppo juttu ja sen voi tehdä lennossa, mutta sitä ennen saattaa tunnoton käsi rikkoa nallitusluistin tai vääntää sen ohjurin suoraksi.
Muina puuteina mainittakoon onnettoman kokoinen valmiiden patruunoinen keräyskaukalo, jota saa isommilla paukuilla olla kokoajan tyhjentämässä. Siihenkin voi tosin rakentaa "pudotussukan" joka ohjaa valmiin patruunat lattialla olevaan pahvilootaan. Ottaskohan Niksi-Pirkka vastaan vinkin tosta: "Onko sinulla liian pieni keräyskaukalo progressiivisessa laturissasi? Leikkaa vanhoista sukkahousuista toinen lahje irti ja ..." :lol:
Kysytääs vanhasta ketjusta että onko näiden kompressiolatauslaitteiden ruudin annostelun tarkkuus samaa tasoa kun ihan perus yksvaiheprässilaitteilla? Onko ihan saman laatusia patruunoita jos kasaa ampuu?
Riippuu kasan kokotavoitteista. Jos halutaan ennätyskasoja niin progressiivisilla ei voiteta kasakisojen MM-kilpailuja. Toisaalta jos niitä priimahylsyjä on 15 kpl kerrallaan käytössä niin ei progressiivisellä saa edes nopeushyötyjä.
Lataan 223:sta progressiivisella ja ammun ne itselataavalla. Saan itseladatuilla parempia kasoja kuin kaupan bulkkipatruunalla. Rajoittava tekijä lienee luodit jotka itsellä ovat Hornadyn 55 bulkkiluoteja.
Aika moni f-class ampuja lataa dillonilla ja siihen saatavalla automaattiohjelmistolla. Kyllä progressiivisella tuntuu ainakin 1000yd kisoihin toimivaa paukkua saavan
Mä en ole saanut kasoissa kovinkaan suurta eroa latauslaitetta vaihtamalla. Mikäli käyttää yksiasemaisen kanssa samaa tai samalla tekniikalla toimivaa ruuditinta kuin progressiivisen kanssa, ei lopputuotteen tarkkuudessakaan eroa käytännössä ole. Toisin sanoen roottoritoimiset ruutiannostelijat ovat ihan yhtä tarkkoja, ovat ne sitten kiinnitetty pöytään tai latausprässiin. Mikäli yksiasemaisella ladatessa on käytetty vaakaa ja sirotinta ruuditusta tehdessä, niin samaan tarkkuuteen ei prässin ruuditin pysty.
Teoreettisia muuttujia löytyy vielä muutama:
Kivääripatruunoita ruudittaessa on hyvä pitää roottori auki-asennossa jonkun verran pidenpään kuin pistoolin paukkuja ladatessa. Enemmän ruutia ja pullonkaula - ruuti kerkeää valumaan kokonaan hylsyyn. Progressiivisella helpompi unohtaa.
Roottorin täyttyessä voi olla suosiollista ruudittimen tärinä, jolloin ruutijyvät asettuvat tiiviimmin ja täsmällisemmin toistensa sekaan ja annostelu voi olla täsmällisempää. Prässiin kiinnitetty ruuditin tärisee ladatessa aina.
Toisaalta myös eroja näissä laitteissa on. Harvemmin itseindeksoituvalla progressiivisella laturilla pystyy lataamaan esim. 300WM, koska latauslaitteen koko kidan mitta ei ole pystysuorassa liikkeessä. Alhaalla ennen pohjaamista, alkaa hylsylevyn kääntö, jolloin kokonainen patruuna ei mahdu kääntymään laitteen sisällä. Yleensä 308:iin asti progressiiviset toimivat kyllä. Samanmittaisen sylinterin liikkeen omaavassa yksiasemaisessa voi ladata helposti 338:iin asti.
Pl. 223 rem kaikki kiväärikaliiperit tulee ladattua tänä päivänä yksiasemaisella vaikka vieressä on 2 progressiivista. Prässissä teen lähinnä supistuksen ja luodituksen ja niiden välissä tapahtuu trimmaus, hylsyrasvan poisto/puhdistus ja ruuditus, joten en ole nähnyt tarpeelliseksi valjastaa progressiivista tuohon hommaan.
Lainaus käyttäjältä: metsienmies - huhtikuu 06, 2022, 22:27
Aika moni f-class ampuja lataa dillonilla ja siihen saatavalla automaattiohjelmistolla. Kyllä progressiivisella tuntuu ainakin 1000yd kisoihin toimivaa paukkua saavan
Mitä automaattiohjelmistoa tarkoitat, ja mitä työvaiheita tuolla tehdään? Hylsyn preppaaminen onnistuu kyllä varmasti, mutta tuskin ruuditus?..
Jos kerram tonnijaardin ampujat latailee ni välttää se mullekki. Mua vaan houkuttaa tuo 300-500kpl ladattuka patruunoita tunnissa sen verran että taidan alkaa harkittemaa vakavasti investointia.
Mulla on nyt hornadyn yksitoiminen prässi, onko se nyt sit lock-n-load malli vai mikä lie. Siihen ei varmaan mitenkään lisäosana saa mitään tommosta prokressiohässäkkää? Uuden rungon investointi? Onko tuo dilloni näistä se paras,mitään hornadyn vastaavia ei kannata katella jos uutta hakee?
Helpoimmin saatavilla olevat uudet progressiiviset taitaa tänäpäivänä olla Dillon 550, 750, 1100 ja vanhemmat 650 ja 1050, RCBS Pro Chucker, Lee ja Hornady LNL AP. Eniten kokemusta Hornadystä ja Dilloneista omakohtaista kokemusta on 550, 650 ja hyvin vähän 1050. RCBS ja Lee en ole livenä koskaan nähnyt. Yhdellä tutulla on sitten vielä Mark7, mutta kovasti suosittelee muita hankkimaan mielummin Dillonin.
Ihan aluksi täytyy sanoa, että mikään näistä tuskin on täydellinen. Ei ainakaan Hornady tai Dillon ole. Riippuu tietysti siitä, mikä on vaatimustaso ja mitä ladatessa tekee, mutta väitän, että millään näistä ei tee kaikkia työvaiheita sitä tahtia, että tuo 300-500 kpl/h tulee täyteen.
Heitetään pari esimerkkiä:
Käytetään hylsyt koneessa 2 kertaa:
Ensimmäisellä kierroksella nallin poisto, supistus, trimmaus.
Hylsyjen puhdistus supistusrasvasta ja trimmauslastuista.
Toisella kierroksella nallitus, ruuditus, luodin asetus.
Tällä tavalla tuskin on mahdollista päästä tuohon 300-500 patruunaa tunnissa oli ruuditin mikä tahansa.
Oiotaan hieman työvaiheissa ja hylsyt käy koneessa vain kerran:
Kaulasupistus ilman liukkaria tai kokosupistus ja putsataan supistusrasvat valmiista patruunasta + nallin poisto.
Nallitus.
Ei trimmausta ja toivotaan, ettei hylsy ole venynyt liikaa tai ei välitetä mahdollisista lastuista tai muruista hylsyjen sisällä.
Ruuditus prässin omalla ruudittimella.
Luodin asetus.Tällä tavalla päästään kyllä tuohon nopeustavoitteeseen, mutta onko oiottu jo liikaa? Käytännössä tällä tavalla on saavutettavissa suunnilleen sama nopeus kuin pistoolin patruunoita ladatessa.
Mielenkiinnolla odotan edelleen metsienmiesten tarkennusta tuohon 1000yd ampujien latausmenetelmiin. Sen mitä olen esim. Erik Cortinan videoita katsellut, on tuo nopeus jotain ihan muuta, vaikka käyttääkin Dillon 750:stä Mark7 autodrivella. Prässikin hänellä tekee vain osan asioista kerralla, kuten juuri tuon hylsyjen supistamisen ja hylsyn kaulan vakioinnin, mutta valmista patruunaa ei suoraan koneesta kerralla tule. Autodrivella, Ammobotilla tai vastaavalla voi kyllä sitten vapauttaa aikaa muuhun lataamiseen toisella prässillä, kun tämän tekemät työvaiheet voi automatisoida. Se panostus onkin sitten pari pelimerkkiä kalliimpi.
Mutta mitä tulee noihin käyttämiini prässeihin, niin kaikissa on omat ongelmansa ja niksinsä. Kaikilla saa toimivaa ja tarkkaa patruunaa aikaiseksi, ja väitän, että tarkkuus ei prässiä vaihtamalla muutu. Kaikkiin saa melko hyvin varaosia, jos ottaa ulkomaan kaupatkin huomioon.
Jos pätäkkää on sen verran ettei tarpeilleen taivu, niin yksinkertainen vastaus on Dillon 1100. Toimii 308:iin asti. Automatisoinnin kanssa varmin ja käytännössä kaikki työvaiheet voi automatisoida. Lisäksi muita hassuja ominaisuuksia, kuten nallipesien krimpin poisto sun muuta. Tällöin hintalappu on valmiilla paketilla noin 8k€.
Seuraavana Dillon 750 ja Hornady LNL AP. Hornady halvempi ja oman kokemuksen mukaan hitusen enemmän joutuu puuttumaan laitteen toimintaan. Dillonissa kaliiperin vaihto helpompaa ja varmatoimisempi. Dillonin voisi kuvitella täysin automatisoivansa, mutta Hornadyä ei. Automaattista hylsynsyöttöä ja luodinsyöttöä voi kyllä harkita molempiin. Dillonin ja Hornadyn hylsynsyöttimet molemmat toimii omiin puristimiinsa, mutta kumpaankin luodinsyöttölaitteeksi suosittelen vahvasti MR. Bulletfeederiä. Hakkaa Hornadyn luodinsyöttimen 6-0. Hornady näillä varusteilla ehkäpä vajaa 2k€ ja dillon reilu 2k€. Jos lataat vielä pistoolin paukkuja on Dillon ehdottomasti parempi siihen paremmin sopivan ruudittimen takia. Itse olen Hornadyn omistaja ollut kohta 20v, mutta, jos joskus päivitän latauskalustoa, siirryn suoraan 1100:seen tai vastaavaan.
Dillon 550 on halvin, ei autoindeksointia, hitain, ei järkeä edes yrittää automatisoida. Lukuunottamatta välillä jumittuvaa nallitinta ja nalleja sinne tänne viskovaa nallinpoistoa tautisen varma vekotin. Kaliiperin vaihto Dillonin vakiota, eli vaihtuu koko tool head ja hylsylevy, jotka tähän malliin kaikken halvimmat. Helppo käyttää.
Siinäpä ne omat pari senttiä.
Kivääriampujalle Dillon 550C on ihan soiva peli. Toki 750 on myös mutta jälkimmäisessä kaliperinvaihdot varsinkin Bulletfeederin kanssa ottaa aikaa ja rahaa siihen malliin että itse lataan kiväärin patruunat joko 550:llä (223) tai 1-asemaisella (308win, 284Win, 338Lm).750:llä lataan toistaiseksi vain 9x19 patruunaa.
Voi sanoa että mitä enemmän prässiä automatisoi niin sitä vähemmän huvittaa vaihtaa kalipereja samaan prässiin.
Bullet feedereistä itsellä kokemusta hornadyn, rcbs lyhyet kalit ja .30 kali. Jäänyt on noi rcbs:t mr. Bulletfeederin luoditusholkeilla. Minib.feederillä syötetään .224 luoteja. Jos verrataan hornadyn, rcbs ja mrb.feedwrin luodistusholkkeja niin mr.bulletfeeder pesee jenkit mennen tullen.
Omasta mielestä progressiivinen menettää paljon jos siinä ei ole hylsyn ja luodinsyöttöä.