Vain teksti | Teksti ja kuvat

TARKKA-AMPUJAKILTA

Avoin Keskustelu => Aseet => Aiheen aloitti: er - syyskuu 28, 2011, 21:55

Otsikko: Tähystäjän ase
Kirjoitti: er - syyskuu 28, 2011, 21:55
Häyhässä 2011 oli ensikertaa korostetummin kilpailuparin toisella jäsennellä ensijaisesti tähystäjän rooliin tarkoitettu ase. Kilpailu on aina toki kilpailu eikä "tositilanne". Ajattelinkin että avataan oma threadi hyvän tähystäjän aseen ominaisuuksia käsittelemään.



Oman näkemykseni mukaan, tähystäjän aseen tulisi olla maan rynnäkkökiväärin patruunaa ampuva, optiikkalla varustettu rynäkkökivääri, joka on painoltaan  3-4.5kg täydellä 30patruunan lippaalla ladattuna. Reserviläiskäytössä tämä kuitenkin käytännössä tarkoittaa vastaavaa itselataavaa kivääriä. Harrastajan käytössä tämä voisi olla esim 5.56nato pesäinen ar-15 tyyppinen kivääri, ilman säätökaasuja 16-18" piipulla. Kotimainen Sako m92 on toiminta varma ase. Omien kokemusten mukaan tämä ase on kuitenkin parhaimmillaan ilman optiikkaa.



Ajatellen Häyhä kilpailua, aseen olisi nähdäkseni hyvä olla tarkka, mutta samalla toimintavarma. Häyhä 2011 aikana nähtiin useita toiminta häiriötä tähystäjän aseissa. Häiriöt olivat selvästi osin käyttäjän aiheuttamia, mutta nähdäkseni osin myös aseiden ominaisuuksien aiheuttamia. Moni oli selvästi lähtenyt liikkeelle SRA/IPCS kisakone aseen kanssa. Monessa näistä oli tiukat 223 pesät, eikä 5.56nato pesät. Tämä yhdistettynä olosuhteisiin(hiekka/turve)sekä halpa patruunoihin loi nähdäkseni tarpeettomasti jumeja.



Osalla tähystäjistä oli tänä vuonnan 10.5-14.5" piippuisia AR-15 ja SIG 55X... tyyppisia muu ase tyyppisia aseita. Itseäni kiinnostaa koettiinko lyhyt piippuinen ase riittäväksi? Sijoitusten perusteella voisi ajatella niiden olleen tämän vuoden kilpailun tähystäjän rooliin riittäviä.
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: SO - syyskuu 29, 2011, 07:57
2007 kun pidettiin Aseliike AMMO:n kanssa keskipitkienmatkojen TA-kisa Heinolassa jossa ammuttiin kelloa vastaan 500 metriin asti niin kisan voitti pulttilukolla ampuva, paras itselataava tuli silloin sijalle 2. Aseena oli perus "äm-ysi-kakkonen" rynkky riittävän isolla tähtäimellä varustettuna, tärkein komponentti oli osaava ampuja. Häiriöt oli silloinkin läsnä vaikka ammuttiin ampumarataolosuhteissa. Varma merkki AR-15 ampujista radalla on että ennemmin  tai myöhemmin joku säätää kaasuja tai jollain on "ase poikki" kuten sanonta kuuluu.



Lähtökohtana tulisi olla toimintavarma ase. Optiikka voisi kilpailumielessä olla variaabeliputki 3-12 tms ja lisäksi putkeen kiinnitettyholo-tähtäin lähimaaleille. TA-käyttöä ajatellenm aimpoint, acog jne ei omaa riittävän hyvää erottelukykyä maalin tunnistamiseen. Pitkälle voi ampua vasta silloin kun löytää maalin. TA-kisoja ei mun mielestä palvele normaali "rynkky" rauta tai punapisteellä. Sen sijaan toimiva 5.56 tai x39 varustettuna hyvällä optiikalla toimii 500m matkoilla ja osaavissa käsissä varmasti toimiva yhdistelmä. Piipun pituus tuskin muodostuu ongelmaksi näillä matkoilla mihin pikkupyssyillä ammutaan. Lyhyempää asetta on aina helpompi käsitellä ja kun aseessa on optiikkaa niin tähtäinväli ei muodostu ongelmaksi.



Aseen pesitys tuskin on syypää kaikkeen ongelmiin. Uskon ettei kaikilla pulttilukolla ampuvilla ole "nato" pesitystä ja silti aseet toimii. Oman aseen tunteminen ja harjoittelu sen kanssa on pääosissa myös näillä asehäiriö-tyyppisillä pyssyillä.
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: PYSSY - syyskuu 29, 2011, 09:49
terve...

tosiaan pitää olla ainakin vähän suurennusta tähystäjän aseessakin,jotta maalit löytyy...tosin 5-25 benderi oli arskan päällä aika iso..mutta löytyi ja kaatui kyllä sitten vasta-ta maalikin ja vieläpä ihan 40-50mm/100m käyvällä AE:perus 55gr fmj:kin...

tässä voisi olla se 3 henkinen partio kohdallaan,338pultti 5-25xoptiikalla,308 pmoottori jollain 3-12x optiikalla ja 223/7,62x39 täplällä....

Ja toistaiseksi ei ar ole tehnyt häiriöitä...varmaan lippaat vaikuttaa siinä paljon...
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: HJu - syyskuu 29, 2011, 18:43
Optiikka on keskeisessä roolissa. Normi-arska on noin 1,5-2 MOAn peli laadukkaalla stanupatruunalla ja laatupelit jopa allekin. Maksimisuurennos optiikassa olisi hyvä olla 8-10X (ainakin), minimi olisi kiva olla 1X tai sitten joku dotti lähitulitukeen. Jaster-pellin kaatoon 500m saakka riittää toki 10.5" tai 14.5" piippu ja .223 patruuna, tehot ovat silti vähän vaatimattomat. Käytännössä 16" lienee nykyään minimi lupateknisistä syistä. Enkä pidä 20" piippua mitenkään mahdottomana jos kyseessä on tulitukimiehen ainoa ase. Sen yli alkaa piipun lisäpituus olla sitten jo vähän turha ainakin kaliperissa .223/5.56.



7.62X39 on aika roikku kaliperi yli 300m matkoilla mutta 5.45X39 sen sijaan lentelee aika suoraan. Suomessa vaan patruunahuolto jälkimmäisessä kaliperissa aika hankalaa/kallista/heikkoa. Harmittavasti 92S:ää ei juuri valmistettu 5.56:na.



Kaliperiksi siten 5.56/223 aika optimi mutta alustan suhteen voi toki vääntää Arska/Ak/AUG/SIG-mallien kesken.
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: ML - syyskuu 29, 2011, 21:23
Aseena Sig 551 oli ihan toimiva laite, ja pidemmällekkin olisi voinut sen puolesta ampua. 2X Acog ei vaan sitten riittänyt niiden maalien löytymiseen ei sitten millään. Konepistoolitähtäin se toki onkin, joten ehkä tämä ei ollut sen ominta lajia. Oletuksenani oli kisaan lähtiessä, että tarjolla olisi muutama kauempi maali ampujalle, ja reilusti näkyviä lähimaaleja tähystäjälle tiukalla aikarajalla. Oletus oli pääosin väärin ja vaikka aikarajat monesti oli tiukat, niin noin hyvin maastoutettuihin maaleihin tarvitsee suurennosta ja/tai aikaa.



Jälkikäteen on hyvä jossitella, mutta tämän kokemuksen valossa oma 5-20x50 tähtäin Sigin päällä olisi toiminut huomattavasti paremmin. Kun kahdesta oli valittava, niin valitsin sitten väärin.
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: Jerkko - syyskuu 30, 2011, 13:26
Komppaan ML:ää....SIG550 ja 4x kiikari päällä. Toki sillä sai ammuttua 600m ja se 790m kun kovilla lähdöillä scenua lähettää liikkelle. Mutta tosiaan 4x ei ole kaukana esim mun 6.5-20x leuppari suurennoksesta, Leuppari olisi ollut ehdottomasti parempi vaihtoehto. Onneksi en sentään punapistettä runtannu päälle  :o
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: Tuukka - syyskuu 30, 2011, 18:22
Postasin nämä kuvat alunperin liittyen keskusteluihin Saksan uudesta DMR kivääristä ( G28) eri foorumeilla, mutta sopii varmasti tähänkin keskusteluun.



HK417 16" piipulla, vaihtoehtoisesti pienemmällä tai suuremmalla variaabeliputkella;



(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://www.aseutra.fi/english/product/HK417_CQB-BL_Short_Dot.jpg%22%3E%3CLINK_TEXT%20text=%22http://www.aseutra.fi/english/product/H%20...%20rt_Dot.jpg%22%3Ehttp://www.aseutra.fi/english/product/HK417_CQB-BL_Short_Dot.jpg%3C/LINK_TEXT%3E%3C/URL%3E%3Ce%3E)



(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://www.aseutra.fi/english/product/HK417_CQB-BL.jpg%22%3Ehttp://www.aseutra.fi/english/product/HK417_CQB-BL.jpg%3C/URL%3E%3Ce%3E)



Viime aikoina tuollaiset 16" tuuman piipulla varustetut 7.62 semi-auto kiväärit ovat pärjänneet hyvin DMR kivääreitä valitessa;



-Iso-Britannia, LMT / L129A1 tavanomaisilla yksiköilla ja HK417 erikoisjoukoilla

- Australia otti pienemmän erän HK417  kivääreitä väliaikaisena ratkaisuna ennen kuin valitseevat isomman määrän aseita käyttöön.

- Ranska, HK417 16" variantti Gendarmerien ja erikoisjoukkojen yksiköillä ( 20" variantti normiyksiköillä )



Yhdysvaltain asevoimat ovat ilmeisesti kovasti kiinnostuneet kevyemmästä ja lyhyemmästä aseesta nykyisen 20" M110 kiväärin tilalle, tähän on myös Knight Armament Co:lla jo valmis variantti M110:sta.



HK417 20" varianttia löytyy myös sitten ainakin Tanskan, Norjan ja Hollannin asevoimien käytöstä.



DMR konsepti tietysti eri kuin tarkka-ampujan spotterin, mutta miksi samanlainen ase ei ajaisi myös spotterin tehtävää hyvin?
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: HJu - lokakuu 01, 2011, 02:08
Spotterilla pitäisi olla M203 tai vastaava 40mm heitin antamassa vähän force multiplier-efektiä. Ei toki Häyhässä mutta Irak/Afganistan -pelipaikoilla "Never leave base without it"



7.62 Nato kyllä pysäyttäää ja kantamaa riittää mutta lähisomossa se on hitaampi käyttää kuin kevyemmät kaliperit, a-tarvike painaa ja lippaat ovat pienempiä.



Tämä noin argumenttina, omaa kokemusta mistään tositoimista ei tietty ole.
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: -ile- - lokakuu 01, 2011, 10:08
Postaanpa ekan postaukseni tänne.



Tässä alkanut tuumimaan, että pitäsköhän ruveta ihan tosissaan treenaamaan ja opettelemaan tähystäjäjuttuja ja rakentamaan taittoperäFALiani TA-touhujen suuntaan...



Lukkohan tuossa syö eniten tarkkuuspotentiaalia, mutta piippu on hyvä ja uskoisin (ihan mutulla) että kivääristä vois löytyä kyky kaataa jantteria puoleen kilometriin asti suht säännönmukaisesti. Punapisteellä lätkinyt savikiekkoja etäisyydellä 300 metriä ja tietysti lähimättöä treenattu kanssa kun alunperin suunnittelin ipsikivääriä tuosta.



Piippu ei oo freefloatteri, mutta satavarma vehjehän tuo on ja painaa kuin synti, mutta ideana viehättää kovasti. Sopivan optiikan löytäminen voipi olla hankalaa kun FALit ovat surullisenkuuluisia siitä että tekevät optiikasta helistimiä aika herkästi. Variaabeli olis varmaan se paras mutta ACOGin edut ovat kyllä kans tiedossa: pieni, kevyt, kestävä, idioottivarma bullet drop suoraan merkattuna optiikkaan. Toi kevyt ei tietty päde siihen 6x:ään  :lol:



Onko foorumilla porukalla tietoa/vinkkejä siitä, että miten ko. projektia lähtisi lähentymään? Bipodi on jo tiedossa, mutta ei tilauksessa. Suujarru ja vaimennin täytynee teettää customina, kun on vasenkätiset jengat joten esim BR-tuotteen hyvä L1A1 vaimennin ei vaan käy.
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: mika - lokakuu 01, 2011, 10:48
yhden rakennetun STG58n tiedän ja toista epäilen. FAL / STG58 ei varsinaisesti mikään tarkkustyökalu ole mutta riittävän tarkka. Kiskollinen kansi ja jonkinlainen free float hässäkkä niin toimet alkaa olla siinä. Hifistelynä voi sitten tuunata laukaisua. Tarkkuus on sitä 1-2MOA luokkaa joka riittää jantterille melkein kilometriin.  

FAL ja STG58 on sotakaluja ja kestää varmaan pommin räjähdyksenkin.
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: -ile- - lokakuu 01, 2011, 13:06
Juu selvää on ollu kans alusta saakka että kirurgin työkalu toi ei ole. Mutta et riittävästi tarkkuuspotentiaalia pyssystä löytyy, että siitä sais tuon tähystäjäpyssyn rakenneltua...eikä tuu itku jos ryynätessä joutuu kosketuksiin maaperän kanssa. Sen verran luotettavasti tuo pelaa.



Täytyy seuraavalla ratakäynnillä kokeilla hankituilla NATO-kuulilla että kuin kovaa hakkaa olkapäähän tuo alumiiniperä kun laittaa kaiken höngän männälle.
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: SO - lokakuu 01, 2011, 13:34
Pian ollaankin ampumassa sra:ta tai ipsiä. Seuraaavan vuoden kisajärjestäjältä odotan että pienet pistemaalit lähimatkoille tulee kisaan mukaan ja ne on pisteytetty TARKKA-AMMUNTAA ajatellen. Jos formaatti suuntautuu siihen että jantterin kokoisia maaleja ammutaan kelloa vastaan niin 2MOAn kiväärit tulee varmasti yleistymään. Sen sijaan jos ammutaan paikkatäppiä 60-200m matkoilta niin siihen tarvitaan tarkka-ampuja ja ta-kivääri.
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: PL - lokakuu 01, 2011, 15:09
Lainaus käyttäjältä: SOPian ollaankin ampumassa sra:ta tai ipsiä. Seuraaavan vuoden kisajärjestäjältä odotan että pienet pistemaalit lähimatkoille tulee kisaan mukaan ja ne on pisteytetty TARKKA-AMMUNTAA ajatellen. Jos formaatti suuntautuu siihen että jantterin kokoisia maaleja ammutaan kelloa vastaan niin 2MOAn kiväärit tulee varmasti yleistymään. Sen sijaan jos ammutaan paikkatäppiä 60-200m matkoilta niin siihen tarvitaan tarkka-ampuja ja ta-kivääri.


Kouluampumaradoilla tarkkuusammuntakisoissa voi ammuskella noita paikkatarroja mutta tarkka-ampujakilpailuissa mielestäni maalien tulisi olla todenmukaisia kooltaan.

Tämän vuoden Häyhässä ei ammuttu SRA tms. sukkahousuajanotoilla vaan suoritusaika oli yksinkertaisesti rajattu. Jos on välineuskovainen ja eikä löydä Jasterin puolikaspellin kokoisia maaleja avoimelta kentältä 60- 350 metrin haarukasta niin siinä ei auta käykö ase 0,5:n tahi 5 MOA:n kasaa. Tosin pellit sulautuivat yllättävän hyvin maastoon mutta niitä ei oltu piiloteltu mihinkään, pelkkä takki pellin yllä hoiti näköjään homman.



Monesti näkyi olevan niin että olisi tarvittu tarkka-ampujan ja ta-kiväärin lisäksi myös se TÄHYSTÄJÄ, jotta selkeästi esillä olevat tummat, vaaleaa hiekkaa vasten olevat kokonaiset Jasterpelllit (600m- 1200m ameteilla) olisi edes löydetty. 2011 Häyhän "tähystäjät" keskittyivät monesti somotukseen ja jättivät ampujan oman onnensa nojaan. Eli tuliasemassa oli kaksi yksilöä eikä toimiva partio.

Yllättäen kilpailuiden uusien kasvojen toiminta oli hyvin yhteistoimintavoittoista. Ehkä tässä oli menestyksen avain.



Kilpailun kupletin juoni oli että tähystäjällä voi olla RK ja hänen tehtävänsä on tähystää, eikä tyhjätä jatkuvasti lippaita.



Sen verran tähystäjän aseesta että mielestäni sen (paukut mukaanlukien) tulisi olla kevyt, koska tähystäjällä riittää muutakin kannettavaa esim. spotteriputki, jalusta yms.
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: JL - lokakuu 01, 2011, 17:12
Lainaus käyttäjältä: -ile-Postaanpa ekan postaukseni tänne.



Tässä alkanut tuumimaan, että pitäsköhän ruveta ihan tosissaan treenaamaan ja opettelemaan tähystäjäjuttuja ja rakentamaan taittoperäFALiani TA-touhujen suuntaan...



Lukkohan tuossa syö eniten tarkkuuspotentiaalia, mutta piippu on hyvä ja uskoisin (ihan mutulla) että kivääristä vois löytyä kyky kaataa jantteria puoleen kilometriin asti suht säännönmukaisesti. Punapisteellä lätkinyt savikiekkoja etäisyydellä 300 metriä ja tietysti lähimättöä treenattu kanssa kun alunperin suunnittelin ipsikivääriä tuosta.



Piippu ei oo freefloatteri, mutta satavarma vehjehän tuo on ja painaa kuin synti, mutta ideana viehättää kovasti. Sopivan optiikan löytäminen voipi olla hankalaa kun FALit ovat surullisenkuuluisia siitä että tekevät optiikasta helistimiä aika herkästi. Variaabeli olis varmaan se paras mutta ACOGin edut ovat kyllä kans tiedossa: pieni, kevyt, kestävä, idioottivarma bullet drop suoraan merkattuna optiikkaan. Toi kevyt ei tietty päde siihen 6x:ään  :lol:



Onko foorumilla porukalla tietoa/vinkkejä siitä, että miten ko. projektia lähtisi lähentymään? Bipodi on jo tiedossa, mutta ei tilauksessa. Suujarru ja vaimennin täytynee teettää customina, kun on vasenkätiset jengat joten esim BR-tuotteen hyvä L1A1 vaimennin ei vaan käy.


tuli takavuosina rakennettua/rakennutettua yksi STG58 just tuolla ajatuksella.

Kohtuullisen kovan rahanpolton sekä ennen kaikkea valtavan tuherrusajan jälkeen käsissä oli (lipaasta syötettynä, kaasuportti käyttöasennossa) 1MOA kykenevä itselataava.

Alla oleva kuva on eka ratareissulta, ja ihan ekoja testilatauksia mitä kokeilin. 10lks kasatkin pysyivät 1MOA nurkilla.

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://img530.imageshack.us/img530/8281/1085gsce5shotpieniua7.jpg%22%3E%3CLINK_TEXT%20text=%22http://img530.imageshack.us/img530/8281%20...%20eniua7.jpg%22%3Ehttp://img530.imageshack.us/img530/8281/1085gsce5shotpieniua7.jpg%3C/LINK_TEXT%3E%3C/URL%3E%3Ce%3E)



Alkuperäinen vuosien takainen rakennusraportti on jossain Falfilesin uumenissa, mutta tuommoinen tuli joskus SH:lle kirjoiteltua:

http://www.snipershide.com/forum/ubbthreads.php?ubb=showflat&Number=2064168





Lopputulema oli se, että tarkaksi rakennettuna aseesta tulee pakostakin järkyttävän painava- kevythän se ei ole edes alkuperäisessä kuosissa. Omassani oli suht kevytprofiilinen LW piippu- gas block originelli pienihalkaisijainen- sekä titaaninen freefloatertuubi. Eipä auttanut.

Myin kiväärin kaikkine varusteineen pois ja siirryin suosiolla 7.62 AR -systeemiin.

Oma suositukseni on että osta DSA:n kansi, liimaa se sitten locktitellä kiinni. Toisekseen asenna Entreprise Armisin edukas freefloatteri paikoilleen- muuta ei kannata ostaa.

Jos piipun kanssa on käynyt säkä, noilla eväillä päästään jo varsin kohtuulliseen käyntiin. Laukaisustakin saa hyvän DIY -tuunaamisella ilman osien vaihtoa.
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: -ile- - lokakuu 02, 2011, 08:36
Lainaus käyttäjältä: JL




Lopputulema oli se, että tarkaksi rakennettuna aseesta tulee pakostakin järkyttävän painava- kevythän se ei ole edes alkuperäisessä kuosissa. Omassani oli suht kevytprofiilinen LW piippu- gas block originelli pienihalkaisijainen- sekä titaaninen freefloatertuubi. Eipä auttanut.

Myin kiväärin kaikkine varusteineen pois ja siirryin suosiolla 7.62 AR -systeemiin.

Oma suositukseni on että osta DSA:n kansi, liimaa se sitten locktitellä kiinni. Toisekseen asenna Entreprise Armisin edukas freefloatteri paikoilleen- muuta ei kannata ostaa.

Jos piipun kanssa on käynyt säkä, noilla eväillä päästään jo varsin kohtuulliseen käyntiin. Laukaisustakin saa hyvän DIY -tuunaamisella ilman osien vaihtoa.




Näin olen kanssa laskeskellut että kun on pyssy valmis tähystäjähommiin ja puolen kilsan naputteluun varmasti, niin paino tulee olemaan aika raaka. Mutta sitten taas..voimaa ja kestävyyttä saa mieheen kyllä lisää :)



Tuo Enterprise Armsin freefloatteri on ollu haussa jo hetken aikaa. Vähän kiven alla ovat. Nyt on semmonen perus ratapihan näkönen UTG handguardi kiinni, joka siis tietty muuttaa piipun käyttäytymistä. DSA:n kansi on jo kiinni just tuolla menetelmällä ;) Noista handguardeista sen verran, että mietityttää että kuinkahan DSA myy tuota SPR FALiaan ihan sillä heidän omalla picatinny handguardilla http://www.dsarms.com/prodinfo.asp?number=SA58SPR  ??  :?
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: Kosanderi - lokakuu 02, 2011, 15:52
Joo,



Mun mielestä er oli aloituskommentissaan hyvin lähellä sitä, mitä itsekin pidän optimaalisena tähystäjän aseena - Itselataava RK, PDW tms.. Sen ei välttämättä tarvitse ampua alle MOA:n kasoja, eikä edes 2 MOA. Tähtäimenä olisi kiva olla joko suurennokseton optinen tähtäin tai pienisuurennoksinen kiikari. Tähtäimen tarkoitus olisi nopeuttaa tulen avausta, helpottaa nopeaa tähtäämistä etenkin hämärässä ja ennenkaikkea pitää yllä ampujan tilannetajua. Piikkiä tiiraillessa tuppaa kaikki ympärillä tapahtuva häviävän. Suurilla suurennoksilla tuppaa olemaan sama vaikutus. Maalien etsintää varten on se spotteriputki. Kaliiperista en sen kummemmin ota kantaa, koska se väittely on loputon suo - kuten on myös AR vs. AK-väittelyt. Itse pidän tähystäjän asetta lähinnä suoja-aseena etäisyyksille 0-100m.



Noilla etäisyyksillä oikeastaan ainoa mieleen tuleva aseeseen liittyvä erittäin tärkeä edellytys on varmatoimisuus. Paino, helppokäyttöisyys jne. ovat käyttäjäkohtaisia mieltymyksistä ja kyvyistä riippuvia asioita. Ei ole asetta, jota joku apina ei saisi tekemään häiriötä. Toisaalta joillain ne .223rem pesäiset säätökaasulliset kisaviri arskatkin vaan soi. Virittäjässä ja/tai käyttäjässä vika? Asekäsittelytaitoihin mielestäni kuuluu myös aseen huoltotarpeen tunteminen. Samaan hengenvetoon todettakoon, että er oli oikeassa myös siinä, että tasalaatuinen patruuna jeesaa aika paljon. Ihan ensimmäisten joukossa en olisi tunkemassa vaikkapa oman ratakiväärin piippuun Tulan rautasydänluodillista patruunaa - tai ainakaan odottamassa, että se toimii juuri niinkuin pitää.



Aseen koko voi joissain tapauksissa asettaa rajoituksia. Kenttätykin kokoinen vekotin on varmasti mitä mainioin PV:n harvassa mäntymetsässä, mutta ei ehkä jokaisessa muussa paikassa. Toisaalta tarvittaessa tulen avaaminen pitää pystyä tekemään nopeasti, ja sitä tulee kyetä jatkamaan sen aikaa, että se halon kantaja saa itsensä asemaan tai kerkeää pois jaloista.



Oma valintani olisi alueelta: FN P90 - AK.

7,62x39 AK lienee lähinnä todellisuutta...



Nyt mitä tulee kisoihin:

Jos halutaan testata ampumataitoa/asekäsittelytaitoa nopeassa tilanteessa, johon tällainen tähystäjän ase on mielestäni tarkoitettu, ei suoritus voi paljoa poiketa Practical-/SRA-tyylisestä ampumasuoritteesta. Esim. Jasteri @ tuntematon etäisyys(1200m) tai kovassa puuskittaisessa tuulessa puolikkaan pään kokoinen huonosti näkyvä maali @ 300m lyhyehkössä määräajassa on jo sitten tarkka-ammuntataitoja testaavaa toimintaa. Täppien ampuminen 200m:iin vaatii kyllä tarkkaa ampujaa - tarkka-ampujasta en niin tiedä. Jos kyseessä on maalinetsintä kisa, voidaan mennä metsään tähystämään sinne piilotettuja henkilöitä tai tavaroita, eikä siihen välttämättä tarvita aseita ollenkaan. Etenemistehtävät voidaan lukea edellisen kanssa samaan ryhmään.



Kaikki ylläolevat taidot, eikä siinäkään ole kuin murto-osa, ovat mielestäni oleellisia ja tarpeellisia. Eri taitoja voidaan toki testata erikseenkin, mutta kaikkein luovinta on yhdistellä niitä. Tässä monasti vaarana on vain se, ettei yhdistelyn jälkeen rastissa ole mahdollisuutta testata mitään ylläolevista taidoista, vaan koko suoritus on yhtä härdelliä ja sekoilua. Tällöin rastin arvostelukin muuttuu lähes mahdottomaksi.



Jos halutaan tähystäjille tarkoitettujen aseiden lisääntyvän TA-kisoissa, tulee mielestäni niille soveltuvien rastien määrää/painoarvoa lisätä. Jos ei, niin sitten vaan jatketaan, kuten tähänkin asti. Ei ole mitään mieltä pakottaa tähystäjää kantamaan asetta, jolla ei ole tarvis ampua laukaustakaan koko kisassa.
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: JL - lokakuu 02, 2011, 19:15
Lainaus käyttäjältä: -ile-
Tuo Enterprise Armsin freefloatteri on ollu haussa jo hetken aikaa. Vähän kiven alla ovat. Nyt on semmonen perus ratapihan näkönen UTG handguardi kiinni, joka siis tietty muuttaa piipun käyttäytymistä. DSA:n kansi on jo kiinni just tuolla menetelmällä ;) Noista handguardeista sen verran, että mietityttää että kuinkahan DSA myy tuota SPR FALiaan ihan sillä heidän omalla picatinny handguardilla http://www.dsarms.com/prodinfo.asp?number=SA58SPR  ??  :?


Unohtui mainita:

Koneistuta tai tee itse ylä/alarungon väliin paksu prikka. Sovita paksuus niin että upperi/loweri nivelpultin akselilla oleva sulkuvarmistimen tyhjä tila tulee täytettyä.

Mittaa prikan paksuus niin että "nivelpulttia" kiristämällä ase ei taitu kuin voimalla. Alkuperäisenähän pultin kierre pohjaa ennen kiristymistä.

Idea on ottaa välystä pois upperin ja lowerin väliltä. Jos aseesi on maahantuotu kauan sitten, voi olla että sulla on sulkuvarmistimen vipu paikoillaankin. Jos näin on, poista se ja korvaa em prikalla.



Toisekseen loweriin, upperin lukitussalvan tienoolle kannattaa kehittää jotain fylliä, niin että samasta syystä. Sama idea, vähentää upperin ja lowerin keskinäistä välystä.
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: er - lokakuu 02, 2011, 21:09
Maalien/vihollisen löytäminen on sotilaan perustaito. Tämän vuoden Häyhän maaleja ei oltu mitenkään erityisesti "piiloitettu". Ne vain oli puettu kuten sotilas maastopukuun. Osa maaleista oli aivan keskellä avointa kentää osa taas väljän männikön keskellä, mutta tästä huolimatta niiden havainnointi oli vaikeaa. Valitettavasti asia on näin todennäköisesti todellisuudessakin. Nykysotilaalla ei ole kiiltävää edes arvomerkkien muodossa, muuaala kuin Suomessa ja joissain muutamissa muissa maissa joissa ollaan tittelin kipeitä.



Kun maalia ei näe hyvin, on ymmärrettävää että tuli paineen alla on enemmän vihollisen oletettuun suuntaan suunnattua kuin kunnolla tähdättyä.  Nähdäkseni tämä selitää osin mm Vietanamin(200 000ls ja Tsehenian sodan(300 000ls) kuollut vihollisen sotilas.  Vastaavasti tiedetään että Vietnamin sodan aikana amerikkalainen ta tarvitsi 1.5ls kuollut vihollisen sotilas.



Nähdäkseni ammunnat lähellä oleviin selkeästi näkyviin maaleihin voidaan jättää SRA/IPSC kilpailuihin joissa mitataa yksittäisen ampujan kykyä käyttää asetta nopeasti ja tarkasti helposti havaittaviin maaleihin. Häyhän tulee nähdäkseni pysyä mahdollisimman tilanteen mukaisena ammunnoiltaankin. Osa tilanteen mukaisuuttaa on parin/partion yhteistoiminta, jonka osa on maalien/vihollisen löytäminen, oli matka sitten 0 tai 1500m. Tämän vuoden ammunta 1sen kaltasia on nähdäkseni hyvä olla jatkossakin. --->toiminnallisia, mutta ei kopioita tyyppilisestä SRA/IPCS rastista. Uskon että Häyhä 2011 voittajapari ansaitsi voittonsa nimenomaan yhteistoiminnalla. Jotain kuvaa mm se että pari kohdisti kenttäammunnassa aseensa uusiksi, picatinny kiskon petettyä kesken ensimmäisen tehtävän. Hatunnoston arvoinen suoritus.





Palatakseni alkuperäiseen aiheseen.



Periaattessa H&K 417 on mielestäni ihan käypä ratkaisu.  Itse kuitenkin näkisin H&K 416:sen parempana vaihtoehtona tähystäjälle sekä partion johtajalle.  Vastaavasti järkikonseptilta vaikuttaa Fn Scar H ja L.  Mielenkiintoista sinällään on että Scar H painaa saman kuin HK416 eli 3.7kg ilman tähtäimiä ja patruunoita.



http://www.fnherstal.com/index.php?id=260&backPID=182&productID=9&pid_product=232&pidList=182&categorySelector=1&detail=&cHash=d6785c2499



Oma peruste on lähinnä aseen ja ampumatarvikkeiden paino sekä partion aseiden yhteensopivuus.  Täyden lippaan ja optiikan kanssa 417 painaa 5.5-6kg optiikasta riippuen. Jos tuota painoa vertaa esim optiikalla varustettuun m4 tyyppiseen karbiiniin on painoeroa 1.5-2kg.



Positiivisena puolena luonnollisesti on parempi läpäisykyky ja teho. Noin lyhyellä piipulla HK417:kan 16" piippu  kaliiperissa 7.62 Nato, kun ei juuri anna lentoradallisesti mitään etua raskasluotisiin 5.56Nato patruunoinhin.



Oma valinta tosikäyttöön voisi hyvinkin olla Scar H, Scar L, HK417, HK416, SIG 516 ja nykyisten kokemusten puolesta myös m4 tyyppinen ase.



Harrastajana ar-15 tyyppinen http://www.coltcanada.com/sfw-page.htm, tyyliin rakennettu ase  tai HK mr223, S&B 1-8X24 putkella voisi vastata parhaiten omia ajatuksia. Kaapissa on nyt ar-10 23.5" piipulla sekä Sako m92.  Tuo ar-10 on nähdäkseni enemmän nykyaikainen ta kivääri, kuin tähystäjän ase. M92:sen huonoja puolia on lueteltu alla.  



Mikäli asiaa ajetellaan kotimaisten kokoonpanojen kautta, niin ta partiossa on kolme jäsentä(Toisin kuin Häyhä kisoissa).TA au sekä 2 tarkka-ampujaa, joista toinen vuorollaan toimii tähystäjän tehtävässä. Tällä hetkellä aseistus vaihtelee yksiköittäin, osan jakaessa kolme pulttilukkoista tarkka-ampuja partiolle. Osa yksiköistä valveutuneesti jakaa yhden pulttilukoisen kiväärin ja 2-3 rynnäkkökivääriä partiolle.



Partion sisällä ei nähdäkseni   ole järkevää olla kovin monen eri kaliiperin aseita. Partion johtajan aseen tarve on lähinnä partion omasuojaan. Tähystäjän toki tulee kyetä vaikuttamaan rivisotilasta pidemmälle, mutta onko järkevää jakaa hänelle selkeästi raskaampaa asetta, joka on hankalampi liikkuessa ja  nopeissa tilanteissa. Nähdäkseni tähystäjänkin aseen ensijainen käyttötarkoitus on partion omasuoja.



Toki sen tyyppinen ase kokoonpano on nähdäkseni mahdollinen, jossa jaetaan 1kpl 338LM ja samalle miehelle 1kpl 7.62x39/5.56Nato, partion johtajalle 7.62x39&5.56Nato, "tähystäjälle" 7.62Nato kaliiperin ase. Tässä on kuitenkin partion sisällä kolme eri kaliiperia.



Selkeämpää olisi että partiossa on vain esim 338LM ja 5.56nato tai 338LM ja 7.62Nato kaliiperin aseet. Joissain yksiköissä voi olla perusteltua ettei 338LM:ää jaeta lainkaan vaan jaetaan esim 3x7.62Nato tai 1-2x 7.62nato ja 1kpl 5.56nato.



Noiden Nato kaliiperien pyörittely on luonnollisesti spekulatiivista. Tällä hetkellä nojataan vielä vain 7.62X53R, 7,62X54R, 7,62X39, 338LM aseiden käyttöön. Tosiasia on kuitenkin että nykykalusto vanhenee käsiin ja että esim RK-95, RK-62 optiset tähtäimet ovat lähinnä elinkaarensa lopulla olevien aseiden elinkaaren jatkamista.



RK-95/RK-92/ Sako M92 negatiivisimpina puolina optiikan kanssa varustetttuna näen seuraavat kohdat. Perustuvat kokemuksiin oman m92 kanssa ja PV:n rk-95/rk-62 kanssa



-Tähtäinlinja poikeeaa hyvin paljon piippulinjasta----> Haittaa lähelle nopeasti ammuntaa

-Koska tähtäinlija on korkealla, on aseen perään kiinitettävä ylimääräinen poskituki. Tämä estää aseen piipun puhdistamisen takaapäin.

-Tähtäinjalat sisältävät lukuisia taitekohtia ja ruuviiliitoksia---->potentiaalinen ongelmakohta. Turhia liikkuvia osia. (kisko kiinnitetään pulteilla laatikkoon, kiristetään kiristyssalvalla, ruuvit pitävät picatinnyn kiinni ja vasta tähän kiinnittyy optiikka omalla picatinny jalallaan.

-Optiikka/jalat hankaloittavat laatikon kannen poistoa.---> aiemmin helppo huollettavuus on vähemmän helppoa.

-Aseesta tulee optiikan kanssa painoltaan suhteellisen raskas---->hankaloittaa jokapäiväistä toimimista.

-RK-62 + optiikka kanssa toimiessani en ole saanut poskipakkaa lainkaan, vaikka niitäkin tiettävästi on. ----> Poskelle ei ole tuolloin mitään tukea.

-----> Toimii näinkin, mutta ei mielestäni ole ollenkaan ideaali ratkaisu.
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: galwran - lokakuu 02, 2011, 23:38
Jos pitää miettiä tuota tähystäjän ammuntaa TA-kilpailukonseptin puitteissa, niin mielestäni stage voisi olla tyypiltään sellainen, jossa maaleja on 100-600m etäisyydellä ja ne voisivat simuloida vastatoimintaa TA:n laukaukselle. Eli TA on ampunut saattueeseen/tuliasemaan tms ja sieltä lähtee muutaman ryhmän verran ukkoa vastahyökkäykseen. Täten ko. stage olisi suoritettavissa joko paikallaan ollen tai muutamasta tuliasemasta, kuitenkin suojasta. Tämä VOI tarkoittaa myös sitä, että 500 metrin päässä on vastustajan KK asemissa tai muu pieni kohde joka uhkaa TA-parin turvallisuutta. Maalin minimikoko olisi tällöin noin puoli jantterin korkeutta ja normaali leveys.



Toki toiminnallisellekin suoja-ammunnalle on tarvetta, mutta eiköhän iso osa TA-harrastajista selvitä siinä paremmuutensa SRA/IPSC kilpailuissa. Varsinkin kun ratatilanne on mitä on, niin kilpailujen tarjoama mahdollisuus ampua janttereita ~600 metriin itselaturilla on kuitenkin kiva hyödyntää.
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: JKr - lokakuu 03, 2011, 12:16
Lainaus käyttäjältä: JPuKymmenen jasteria on helppo kaataa rynkyllä 10 sekunnin aikana


Olisi loistavaa nähdä tämmöinen kisasuoritus :)
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: JPa - lokakuu 03, 2011, 12:46
Lainaus käyttäjältä: JKr
Lainaus käyttäjältä: JPuKymmenen jasteria on helppo kaataa rynkyllä 10 sekunnin aikana


Olisi loistavaa nähdä tämmöinen kisasuoritus :)


 No ei se nyt mitenkään mahdoton ole. Tämän vuoden SRA-SM:ssä TA-rasti ammuttiin rynkyllä. 8 jasteria, kauimmaiset muistaakseni etäisyydellä 550m. Rasti lähti liikkeelle selin maaten, ase telineessä. Piipistä liikkeelle, siirtyminen rakennukseen sisälle, kaiteen ali ja betonimontun yli ampumapaikalle ja pelit soimaan. Itselläni meni 55 sekuntia, mutta nopeimmat kisakoneet vetivät homman alle 30sek. Siis mukaanlukien siirtymisen ampumapaikalle. (Itse otin siirtymisen varman päälle koska hylkäysriski oli aika suuri johtuen kohtuullisen tiukoista käsittelysektoreista.) Eli ei siinä ammunnalle kovin montaa sekuntia jäänyt..  :think:  Itse ammuin R-15 Remarilla jonka päällä oli 1-4 suurentava kiikari ja ristikkona duplex valaistulla keskipisteellä, patruunana S&B bulkki. Kauimmaiset maalit kaatuivat kun tähtäsi ristikon paksun alaviivan päällä jasterin kärkeen, keskiristin ollessa kohdistettu 175m:iin. Olin etukäteen vähän laskeskellut korotuksia, ja ampuessa oli helppo korjata kun näki edellisen laukauksen iskemän. Ammuin myöskin yhtä taulua kerrallaan, eli vaihdoin maalia vasta kun näin edellisen kaatuvan. Oikeat kilpa-ampujat ampuvat kuulemma niin että uusi maali haetaan tähtäimeen välittömästi laukauksen lähdettyä, ja paikataan tarvittaessa lopuksi. :shifty:  Ja tuliasema oli muuten sillä tavalla rakennettu ettei maalien suunnasta olisi ollut kovinkaan kummoisia mahdollisuuksia nähdä ampujaa..  8-)



-J-



Ps. Meidän ryhmä aloitti kisat tällä rastilla la-aamuna, ja silloin keli oli tyyni. Päivällä tuulen noustua joillakin ampujilla oli kuulemma ollut melkoisesti ongelmia sivukorjausten kanssa, kun taas riittävästi harjoitelleet osuivat tuulesta huolimatta. Eli tärkeintä lienee edelleenkin kalustosta riippumatta on ampuja ja hänen osaamisensa taso!  :whistle:
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: galwran - lokakuu 03, 2011, 12:51
Lainaus käyttäjältä: JPu
Lainaus käyttäjältä: galwranJos pitää miettiä tuota tähystäjän ammuntaa TA-kilpailukonseptin puitteissa, niin mielestäni stage voisi olla tyypiltään sellainen, jossa maaleja on 100-600m etäisyydellä ja ne voisivat simuloida vastatoimintaa TA:n laukaukselle.


Juuri tämänkaltaisten ajatusten takia on vanha kaarti vastustanut kovasti nopeita somotusammuntoja.. Voi syntyä harha, että piiloutumisen sijasta paljastetaan oma sijainti alkamalla ampumaan, joka on tyhmintä mitä tuossa tilanteessa voi tehdä.




Olet oikeassa, I stand corrected  :oops:



Lähdin pohtimaan tuota lähinnä siltä kantilta, että vaikka vetäytyminen maaston suojiin lieneekin järkevintä, niin silloinhan kisassa tuon suoritteen aikana ei tähystäjän tarvitse ampua lainkaan. Jos taas tulee lähisomo-rasti, niin sehän on sitten aika puhdasta SRAta, jossa on omat kisat. Tosin SRA:ssahan ei "kuulu" suojautua...



Tuollainen kuvaamani kaukana olevien jantterien somotus olisikin enemmän DMR toimintaa ryhmän puolustuksen tukena, ei TA-parin (ja sen tähystäjän) toimintaa.
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: PL - lokakuu 03, 2011, 14:21
JPu:n doktriini on toiminnan jatkumisen kannalta paras vaihtoehto.

Mutta, kansainvälisissä kovapanosammunnoissa tilanteet vaihtelevat ja mielestäni olisi kyllä myös kilpailun ja harjoittelun arvoista tuo nopeiden, tarkkojen purskeiden annostelu keskimatkoille. On tilanteita että on pakko ampua jotta vastustajan vauhti hidastuu ja näin saadaan aikaa tuohon katoamistemppuun.

PS. on muuten etäännytty aikas kauas tuosta "tähystäjän ase"- otsikosta.. :lol:
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: VilleV - lokakuu 03, 2011, 14:24
Lainaus käyttäjältä: JPu
Lainaus käyttäjältä: galwranJos pitää miettiä tuota tähystäjän ammuntaa TA-kilpailukonseptin puitteissa, niin mielestäni stage voisi olla tyypiltään sellainen, jossa maaleja on 100-600m etäisyydellä ja ne voisivat simuloida vastatoimintaa TA:n laukaukselle.


Juuri tämänkaltaisten ajatusten takia on vanha kaarti vastustanut kovasti nopeita somotusammuntoja.. Voi syntyä harha, että piiloutumisen sijasta paljastetaan oma sijainti alkamalla ampumaan, joka on tyhmintä mitä tuossa tilanteessa voi tehdä.





KOSKA:

Ta-partio on tulivoimaltaan niin onneton, ettei missään olosuhteissa ala tappelemaan/pärjää ryhmän kokoluokkaa tai suurempaa vastustajaa vastaan. Ennen paljastumista on kaikissa olosuhteissa järkevämpää irrottautua ja "kadota" röllin antaman suojan turvin ja hyödyntää kunnollisesti valitun tuliaseman katveita. Jos ryhmän kaltaista miesjoukkoa vastaan ryhtyy kaukaa taistelemaan, ei mene kuin hetki kun se saavuttaa ta-partion ja helposti kutsuu myös lisää joukkoja avuksi, raskaampaa aseistusta löytyy jne.. Kymmenen jasteria on helppo kaataa rynkyllä 10 sekunnin aikana, mutta takaisin ampuvaa vihollista joka tietää ampumisesi takia sijaintisi, ei niin vaan poisteta kuviosta vaarantamatta omaa henkikultaa. TA-toiminta perustuu jatkuvuuteen, ei uhrautumiseen yhden ryhmän arvoisen maalin takia.



TA-partio suojaa itseänsä ampumalla, vain jos mikään muu ei auta ja kun paljastuminen on jo tapahtunut.


Muistakaamme myös minkälainen vekotin jokaisesta vastustajan ryhmästä löytyy... Oikeastaan se ryhmä rakentuu sen vekottimen ympärille. Sen tulivoima ja tarkkuus kaikille ampumamatkoille ylittänee ta-partion vastaavan aika reippaasti.

//http://www.youtube.com/watch?v=TGr5UNsn0Cg



"Vaunu 1500, tuhoa" - Vai mitä?
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: mika - lokakuu 03, 2011, 15:22
[OT]kannattaa katsoa ed video tarkkaan. Saattaa vuoden päästä olla hyötyä arvaamatonta.... :wink: [/OT]
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: PYSSY - lokakuu 03, 2011, 16:00
Joka tapauksessa,pitää maalit olla aina naamioitu,esim maastopuvulla kuten viime häyhässä(joka toimi muuten hyvänä naamiona)koska vihulainen ainakin maastopukua käyttää ja ehkä jopa lisä naamio suomalaisten rk miesten tapaan...

Eli maalit ei saa olla kirkkaita tai muuten vain helposti erottuviin maastonkohtiin laitettuja,siksi että näkyisivät pelkällä punapisteellä varustetulla tähystäjän aseella..
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: VilleV - lokakuu 03, 2011, 16:37
Tuli tässä sinätuubia selatessa mieleen se tähystäjän aseen merkitys. Vähän liittyen siihen tuliasemassaoloon ja sille aseelle asetettaviin vaatimuksiin.



Counter sniping: //http://www.youtube.com/watch?v=3FwizM6KB1Q

Ko. ta- varmasti tarvitsi omasuojaa tuliasemaan siirtyessään ja sieltä pois tullessaan. Se, että kannattaako sinne jäädä paljon ihmettelemään on toinen asia.



Sama asia vähän toiselta kantila. Kiinnittäkää huomiota taistelumaastoon ja pelurin kuvakulman sotilaiden toimintaan. Mitä ylipäätään tarvitsee tehdä, jos ta-toimintaa ei ole liitetty suurempaan kokonaisuuten? Kaukana vihollinen, mitä tehdään? Ilmaisku, epäsuora tuli ja vaunuaseet. Sen jälkeen tsippaillaan paikalle ja todetaan, että kuolleita ovat.

Taistelumaasto kuin mistä tahansa ta-kilpailun pitkänmatkan ammuntarastilta näin karrikoiden.  Kannatta kelailla sinne viidenteen minuuttiin. Päälle rynnisti valtoimenaan sotilaita, joita olisi voinut suolata tukiaseella.

//http://www.youtube.com/watch?v=ZHqeA8PetMU&feature=related



Molempia videoita yhdisti yksi asia: kuvakulman pelurin liike oli pysähtynyt todella pienen taistelevan osan toiminnan johdosta. Jos se oli tavoitteena suurempaan taisteluajatukseen liittyen niin mission accomplished. -> ta rooli suurempaan kokonaisuuteen liittyen. Kummassakaan näissä tapauksissa en tosin usko, että vastapelurilla oli kovin tiukka taistelusuunnitelma näin niinkuin suuremmassa raamissa.
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: Kosanderi - lokakuu 03, 2011, 22:41
Lainaus käyttäjältä: erTämän vuoden ammunta 1sen kaltasia on nähdäkseni hyvä olla jatkossakin. --->toiminnallisia, mutta ei kopioita tyyppilisestä SRA/IPCS rastista.
Toiminnallisen ammunnan peruslähtökohtana on opettaa ampujalle turvallista ja tehokasta asekäsittelyä ja ammuntaa. Ammunta on tehokasta, kun maaliin osutaan riittävällä tarkkuudella. Asekäsittely on tehokasta, kun se tehdään riittävän nopeasti. Näin saadaan kaksi kolmesta toiminnallisen ammunnan kulmakivestä - nopeus ja tarkkuus. Kolmas on voima, jota näissä kisoissa ei arvostella. Jos totta puhutaan. Näitä kahta edellistäkään ei mielestäni arvosteltu Häyhä-2011 A1:llä. Jos 2 ampujalla on yli minuutti aikaa ampua 6 maalia, joista kauimmainen on reilussa sadassa metrissä ja pienin maali on kokoluokaltaan 45x30 senttimetriä, ei minun haaste ole ammunnan puolella. Haaste oli löytää ne maalit. A1 oli maalinetsintä rasti, eikä sillä ollut mitään tekemistä toiminnallisen ammunnan kanssa. Tämä on tosin vain minun mielipiteeni. Kilpailijat ja rastia seuranneet voivat hiljaa miettiä mielessään: Kumpaan käytettiin enemmän aikaa - maalien etsimiseen vai ampumiseen? Kumpi oli haastavampaa - löytää maalit vai osua niihin? Kun löydätte vastauksen näihin kysymyksiin, uskon teidän tulevan samaan lopputulokseen kanssani.



Olen jo aikaisemmin todennut mikä on oma mielipiteeni tähystäjän aseesta. Kyseessä on mielestäni lähisuoja-ase, joka otetaan käyttöön, kun perinteiset naamiointi- ja väistämismanööverit on menneet perseelleen tai jollain kävi pulla. Joka tapauksessa tällöin voisin kuvitella etäisyyksien olevan kovin lyhyet ja maaleja mahdollisesti useampia, jolloin tulenavaus tulee pystyä tekemään nopeasti ja tehokkaasti, jolloin voidaan vähentää tai ehkäistä mahdolliset vastatoimet jo ennen niiden alkamista.



Etäisyyksien ollessa lyhyitä, vastapuolen havaitseminen on luonnollisesti helpompaa ja voisin kuvitella, etteivät he jää maahan makaamaan paikoilleen odottamaan sitä, että heidät ehkä löydetään. Liikkeet ja suuliekit paljastanevat toiminnan aika helposti(jälkimmäisen kohdalla voi löytö osoittautua kuitenkin lyhytikäiseksi). Tämän lisäksi rakennetulla alueella maastokuvioinnin hyöty voi olla kovin marginaalinen. Sen sijaan piilopaikkoja on paljon enemmän ja tilanteet voivat vaihtua huomattavasti nopeammin.



Kuten jo aikaisemmin sanoin - IPSC/SRA-tyyppiset rastit ovat ainoa tapa testata tehokasta aseenkäsittelyä, kun puhutaan tähystäjän aseen tyylisen torrakon käytöstä. Jos kyseisiä aseita halutaan käyttää TA-kisoissa, niin mä voin kyllä suunnitella muutaman rastin, jossa niitä todella joudutaan käyttämään. Vaikka en olekaan meedio, ei tähän mennessä ole tullut pienintäkään epäselvyyttä siitä, että näitä rasteja ei kuitenkaan haluta TA-kisoihin. "Kun kerran on kisa, joka kantaa mestari tarkka-ampujan nimeä, niin sen tulee säilyä TA-kisana." - vapaasti lainattu kommentti erään kilpailijan suusta.



No, jokainen voi ottaa selvää, mitä Simo Häyhä sai aikaiseksi kiväärillä ja mitä konepistoolilla ja pikakiväärillä ja tuo asia sikseen. Practicalia ja SRA:ta pääsen ampumaan ihan muutenkin, joten itse en niitä TA-kisoihin kaipaa. En kuitenkaan menisi heti vähättelemään niissä tarvittavia taitoja - edes tarkka-ampujan ja erityisesti tähystäjän vinkkelistä.
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: er - lokakuu 04, 2011, 07:09
Offtopic alkaa



Ero vain on että tuo nopea ammunta selkeästi näkyviin maaleihin voidaan testata lähes missä vain asiaan sopivalla ampumaradalla. Me voimme tehdä niin halutessamme esim Iittalan ratavuorolla johdetusti, jos niin halutaan.  SRA treeneihin/kisoihin voi ja kannattaa ta harrastajankin mennä, vaikka saisikin tuloksissa turpiin(oma näkemys). Sama koskee esim ammuntaa polvelta vaikka 600m etäisyydelle pahvitauluun. Tälläinen rasti voidaan hyvin tehdä Lapuan radalle.



Otetaan asiasta onkeen ja järkätään ko pienempiä kisoja. Toivottavasti niihin löytyy kilpailijat ja toimitsijat/vetomiehet. Seuraava pikkukisa on 3.12.2011 Lapualla. Luvassa on kongien kilinää ja paperien puhkontaa.



A1:llä pyrittiin myös käyttämään ympäristöä hyväksi, ei kumoamaan sitä.  Nyt A1:llä kysyttiin myös parin yhteistoimintakykyä, joka oli selkeästi yksi Häyhä 2011 päätavoitteita.  A1 jasterit eivät olleet mitenkään erityisesti piilotettuja, vaan maastopuku päällä avoimessa männikössä. Uskon tulevan vuoden Häyhä 2012 kilpailun johtajan jakavan näkemykseni siitä, että tarkka-ampujakilpailun maalien tulee olla naamiotuja ainakin SM kilpailussa.



Häyhän kilpailun ongelma on että siihen ladataan pitkälti koko vuoden paineet ja odotukset. Yksi haluaa toiminnallista lähisuoja-ammuntaa, toinen ampua pitkälle, kolmas ta:n tehtävän mukaisia ammuntoja rakennetussa ympäristössä, neljäs tilanteita jotka kuvaavat mekanisoidun joukon tulitukea jne. Kaikkia näitä toiveita ei voida toteuttaa. Kuitenkin käytännössä ampumapaikat sanelevat hyvin pitkälti minkälaisia ammuntoja niissää voidaan toteuttaa.  Käytettävä kalustoa ja useamman ammunnan samanaikainen läpivienti rajaa hyvin tiukasti minkälaisia ammuntoja ja mihin suuntiin voidaan ampua. Vaara-alueet lasketaan 338LM mukaan, jolloin äärikantama on 5050m käytettäessä kerrointa 0.85. Vastaavasti vaara-alueen kimmokekulmat ulottavat kauemmas(400 piirua). Mikäli vielä ammutaan moniin eri suuntiin jää muut ammunnat herkästi toteuttamatta, mikäli pyritään luomaan ammuntoja joissa ammutaan vaihteleviin suuntiin. Käytänössä kisan järjestäjällä on monia eri rasteja ajateltuna. Varotekniset syyt + aikataulu ja maalilaiteet käytännössä mahdollistavat vain osan niistä. Kilpailun johto valitsee lopulta tietyt ammunnat ja  tehtävät , jotka on heidän/hänen näkemys asiasta. Lopputoteutus on pitkälti toimitsjoistakin kiinni.



Offtopic loppuu
Otsikko: Re: Tähystäjän ase
Kirjoitti: JL - lokakuu 04, 2011, 08:36
Lainaus käyttäjältä: PYSSYJoka tapauksessa,pitää maalit olla aina naamioitu,esim maastopuvulla kuten viime häyhässä(joka toimi muuten hyvänä naamiona)koska vihulainen ainakin maastopukua käyttää ja ehkä jopa lisä naamio suomalaisten rk miesten tapaan...

Eli maalit ei saa olla kirkkaita tai muuten vain helposti erottuviin maastonkohtiin laitettuja,siksi että näkyisivät pelkällä punapisteellä varustetulla tähystäjän aseella..


OT:tä, mutta...

Periaatteessa samaa mieltä, mutta kisailumielessä aiheuttaa usein ongelmia. Vaikka maastokuvioitu tasainen levy (=jaster -pelti) olisi aukealla, vaikuttaa valon suunta valtavasti siihen miten se käytännössä näkyy.

Ei ole kivaa jos aamupäivän kilpailijat hoksaavat kaikki maalit paljaalla silmällä ja ensimmäisellä vilkaisulla- ja iltapäivän/alkuillan kisailijat eivät löydä kaikkia maaleja edes kiikareilla. Aikarajat ovat kuitenkin kaikille samat.

ihan tarkkaanottaenhan itse maalin näkyvyys ei välttämättä muutu paljoa- vaan maasto ympärillä/takana käyttäytyy eri valonsuunnilla eri tavalla. Ja tästä johtuen käytännön näkyvyys vaihtelee yleensä paljonkin. Ja tässähän ei ole mukana edes vesisade, aamusumu ym näkyvyyttä hankaloittavat, kilpailijasta riippumattomat asiat.



Näin on käynyt usein kisoissa -tästä johtuen tuli oikeastaan tehtyä periaatepäätöskin että puhtailla ampumarasteilla naamiointia ei missään nimessä kannattaisi käyttää. Tai ainakin homma pitää miettiä erittäin tarkasti. Tähystysrastit toki mietitään erikseen.
Vain teksti | Teksti ja kuvat