Litzin BC-mittauksia kyseenalaistetaan kaikkialla ja foorumeilla törmää kokoajan kommentteihin joissa väitetään että omat putoamatestit ovat osoittaneet ne vääräksi tai oikeiksi.
Mutta entäpä lapuan tutkadata? Muuan proffa kysyi kerran minulta kysymyksen jota en ole tullut ajatelleeksi. Eli mistä tutkadataa määritettäessä tunnetaan ilman tiheyskäyrä lentoradan aikana jos luoti lentää mittaustilanteessa korkeuksiin? Eli mitattiinko luotien ilmanvastuskäyrät todella ampumalla luodit jossakin kulmassa yläviistoon jotta tutka havaitsisi ne paremmin? Ja jos mitattiin niin millä ilmasto-olosuhteita voitiin tarkkailla lentoradan varrella? Oliko siellä sääpalloja vai onko ne vain "arvattu"?
Tietämättä asiasta yhtään mitään voisin kuvitella että kun PV mittaa tykistökuulia tutkalla niin ilmastomuuttujat otetaan ylös aivan saletisti. Vaikuttaa 40km ampumamatkoilla jonkin verran ja kun ammutaan pitkälle/kaus niin ainahan se kuula hiihtää suht korkealla. Sitten ne korjataan varmaankin johonkin ICAO tms. stnadardin mukaisiksi jotta niitä voidaan hyödyntää myöhemmin. Ihmettelisin jos samaisen tutkakaluston käyttäjät olisivat tässä jotenkin fuskanneet Lapuan luotien kohdalla. Käsittääkseni alkuperäinen sykäys tutkadatalle on tullut tilaajalta eikä Lapualta. Tutkakalustohan lienee PV:n eikä Lapuan. Veikkaan että Sierrallakin on tutkadataa osasta luotejaan mutta jos sen keräämisen on maksanut tai peräti tehnyt tilaaja eli USAn valtio, niin sen yleinen jakelu on saatettu sopimuksin kieltää Sierralta.
Miten säädata sitten otetaan talteen luodin tai tykin kranaatin lentoradan varrelta ei ole tiedossani. Sääpallo kuulostaa hieman hankalalta jos ammutaan kauas koska eihän niitä nyt muutaman metrin välein voida lentoradalle laittaa. Veikkaan että käytetään jonkinlaista säätutkaa ja paikallista mittaamista. PV:llähän on kokonaisia sääkontteja käytössä mm. tykistön ja ilmavoimien toiminnan tueksi. Ja saattaapaa koelaitosten alueilla olla ihan Ilmatieteen laitoksen mittausasemiakin.
Tanskalainen alan firma Weibel ja videoesitys heidän dopller-tutkistaan: http://www.weibel.dk/pageView.aspx?ID=0&pageid=148&SubMenuID=dropmenu2&GrandMenuID=140&ParentMenuID=dropmenu2
Videossa ei puhuttu sääolosuhteista mitään mutta pakko ne jotenkin on huomioida jotta datalla on mitään jatkokäyttöä.
http://ilmatieteenlaitos.fi/saatutkat
Eihän tuollaista kovin vaikea ole mitata kun ei luoti missään stratosfäärissä käy lennon aikana. Aika helppo määrittää lentorata ja mitata olosuhteet JOS niissä on muutoksia tuolla alueella lennon aikana. (onkohan proffa ajatellut että ettei kiväärillä ammuta yläkulmilla?) Enemmän olisin huolissaan mikrofoneilla määritetyistä nopeuksista ja mittaussoftasta. Mikrofoneja varmasti käytettäisiin muutenkin valokennojen tilalla jos ne olisivat toimivia. Jostain syystä kaikki käyttää valokennoja.
OT warning...
Lainaus käyttäjältä: HJu
Miten säädata sitten otetaan talteen luodin tai tykin kranaatin lentoradan varrelta ei ole tiedossani. Sääpallo kuulostaa hieman hankalalta jos ammutaan kauas koska eihän niitä nyt muutaman metrin välein voida lentoradalle laittaa. Veikkaan että käytetään jonkinlaista säätutkaa ja paikallista mittaamista. PV:llähän on kokonaisia sääkontteja käytössä mm. tykistön ja ilmavoimien toiminnan tueksi. Ja saattaapaa koelaitosten alueilla olla ihan Ilmatieteen laitoksen mittausasemiakin.
Sen verran sisäpiirin tietoa, että KOEAL:n Nixulan ammunnoissa sääpalvelusta huolehtii TYKPR:n organisaatioon kuuluva Niinisalon maasääasema. Data kerätään sääpallolla luotaamalla. Vedyllä tahi heliumilla täytetty pallo siis päästetään kertakäyttöinen Vaisalan tekemä sondi perseessään taivaalle, se nousee noin 25km korkeudelle kunnes pallo viimein repeää ulkoisen paineen pienenemisestä johtuvan täyttökaasun laajenemisen seurauksena. Sondi lähettää vastaanottimelle dataa koko nousun ajan. Mitattavia suureita ovat lämpötila, kosteus, ilmanpaine sekä tuulen suunta ja -nopeus eri korkeuksissa. Luotauksia tehdään niin usein kuin tilaaja haluaa ja on valmis kaasut, pallot ja sondit maksamaan. Tyypillisesti ammunnoissa luodataan noin neljän-kuuden tunnin välein.
SA-Tykistöjoukkojen organisaatioihin kuuluu tietyillä tasoilla sääjaoksia ja -ryhmiä, joilla myös on luotauskalusto. Nämä koulutetaan ja harjoitetaan ihan normisti saapumiserien joukkotuotannon mukana.
HJu ja YP jo valaisivat asiaa.
Tutkadata on mitattu KOEAL laakaradalla.
Laukaisukulma varmaan luokkaa 5-10astetta, jotta saatiin riittäviä kaaria ja dopplerilla luodin paikka ajan funktiona talteen.
Sitten palkkaa ballistiikkahommista laskevat kaverit määrittivät vastuskäyrät, tasoittivat sen "laaka-ammuntaan" ja vakioivat ISO ilmakehään.
As good as it gets.
Mainittakoon että Litzin G7 BC:n mikkimittaukset ovat varsin hyvin yhtäpitäviä Lapuan tutkadatan kanssa. Heittoja tulee siitä että Litz muistaakseni mittasi vain supersoniselle aluella. Tutkadatalla on mitattu pitkästi aliäänen puolelle kanssa. Tutkadatan vastuskäyriä tutkiessa aliäänialueella noheva kaveri alkaa ihmettelemään käyrän muodon eroavaisuutta yleisesti tunnettujen G1 ja G7 käyrien aliäänialueen muotoon....
Elikkä onko tilanne nyt se että ilmasto-olot on mitattu yhdellä sääpallolla yhdestä pisteestä lentorataa ja luoti on ammuttu 5 - 10 asteen kulmaan? Lämpötila, paine ja ilmankosteus varmaan saadaan kohtuullisen hyvin yhden pisteen mittauksellakin mutta entä tuuli? Korkealla tuulee aika vaihtelevasti joka myös vaikuttaa jonkin verran. Kun aletaan havittelemaan alle prosentin tarkkuutta niin pienetkin jutut alkavat haittaamaan. Litz väittää mittauksilleen prosentin tarkkuutta joka ei todistettavasti aina toteudu. Lapuan tutkadatasta en ole kuullut annettavan minkäänlaista virhemarginaalia, onko joku muu?
Aliäänialueen tutkadata on joka tapauksessa hiukan kyseenalainen. Siellä kun muuttujia tulee reilusti lisää eikä ammuttujen luotien dynaamisesta vakaudesta ole mitään takeita. Sillä pätkällä liputan itsekin niitä asekohtaisia eroja joita yleensä tyrkytetään selitykseksi myös yliäänialueelle.
Eikös se sääpallo mitannut tuulen suunnan ja nopeudenkin eri korkeuksilla.
Kannattaa myös muistaa että edes absoluuttinen totuus ei auta 100% osumatodennäköisyyksiin koska aseet ja patruunakomponentit vaihtelevat laukauksesta toiseen ja se ampujakin yleensä vaikuttaa osumiseen. Riittävä tarkkuus on avainsana.
Ei puuseppäkään tarvitse lauta-aidan rakentamiseen mikrometritarkkuutta. Millitarkkuus riittää mainiosti.
Kun 338 Lm -patruunalla saadaan first-round hittejä 1400m saakka tutkadatan avulla niin mallinnus on jo käyttötarkoitukseensa hyvinkin riittävää.
Ei mikään mittaus tietenkään absoluuttisen tarkka ole. Kysymys onkin siitä että pohditaan hiukan virhetekijöitä, mihin ketjun otsikkokin viittaa. Tutkadata kun tuntuu olevan monien huulilla vähintään absoluuttinen ellei parempi. Litzin ja tutkadatan tulokset heittävät joidenkin luotien kohdalla prosentteja. Kumpikaan tuskin on täsmälleen oikein mutta ei ole edes ihan varmaa kumpi näistä on useammin lähempänä totuutta.
Mutta tosiaan ei se yksi sääpallo myöskään voi olla lentoradan jokaisessa kohdassa yhtäaikaa mittaamassa.
Riittävästä tarkkuudesta sen verran että lähtönopeuksien absoluuttinen mittaus on useimmilla lentoratalaskennan kannalta heikoin lenkki. Näin myös omalla kohdalla. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus rakentaa siihen liittyen jotain (toivottavasti parempaa kuin kaupasta saa).
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Mutta tosiaan ei se yksi sääpallo myöskään voi olla lentoradan jokaisessa kohdassa yhtäaikaa mittaamassa.
Riittävästä tarkkuudesta sen verran että lähtönopeuksien absoluuttinen mittaus on useimmilla lentoratalaskennan kannalta heikoin lenkki. Näin myös omalla kohdalla. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus rakentaa siihen liittyen jotain (toivottavasti parempaa kuin kaupasta saa).
Ei mikään absoluuttisen tarkkaa ole. Ei tutkadatakaan. Mutta tietämykseni mukaan se on luotettavinta mitä on tuotettu.
Dopplerilla mitataan luodin paikka
itten vain CD arvojen vakiointi ISO ilmakehälle ja tutkadata valmis. Näin suurinpiirtein tuo on käsittääkseni tehty kaverien toimesta ja parhailla ballistisilla laskentajärjestelmillä joita on olemassa.
Ihmisten laskemia nääkin on ja silloin kaikki on mahdollista. Virheetking. Mutta kuten jo aiemmin sanoin, niin luotettavampaa dataa on ole vielä nähnyt.