Heippa,
Kyselisin arvon tarkoilta ampujilta, että onko kukaan tutkiskellut luodin asetussyvyyden heitolla olevan merkittävää vaikutusta patruunan käyntiin? Kyselen moista siksi, että lataillessani asetan luodit LEEn luodinasetusholkilla ja on enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että patruunoista ei tule halutunmittaisia. Toleranssin ääripäät ovat patruunan kokonaispituuden osalta +/- 0.4mm. Nopeasti tuntuu aikamoiselta kasa-ammunta touhulta ruveta näkemään vaivaa tuollaisen virheen poistamiseen, mutta siksipä kysyn viisaammilta asiaa kun en tiedä.
Kysymysmerkillä Normaalia(ko?) ja Taitamaton(ko?)
Ville
Kuten itsekin arvelit kasa-ammuntafoorumilta löytyy varmasti enemmän porukkaa jotka ovat tätä asiaa tutkineet. Latauspituuden vaihtelun suhteen kannattaa aluksi kiinnittää huomiota mittaukseen. Jos mittaat pituuden luodin kärjestä + perästä tönärillä voi moinen vaihtelu olla helposti seurausta mittausvirheistä. Erityisesti reikäpäisissä luodeissa kärjessä on valmistustekniikasta johtuen 'törstä' jonka muoto ja pituus vaihtelee kymppejä. Tämän asian korjaamiseksi on saatavissa tönäriin lisävarusteita jotka mittaavat luodin kärkikartiosta --> mittausvirhe pienenee merkittävästi. Hylsyn kannassa taas kannattaa varmistaa että nalli ei jää kurkistamaan kannan ulkopuolelle muuten sieltäkin päästä tulee mittausvirhettä.
Oma lähestymistapa jälleenlataukseen on sellainen että kaikki vaihtelut pyritään minimoimaan riippumatta siitä kuinka suuri on niiden vaikutus. Vaiva joka kuluu laadukkaiden patruunoiden tekemiseen on paljon pienempi kuin työ selvittää yksittäisten tekijöiden suhteellinen vaikutus käyntiin. Jos aseen käyntiä ei ole millään tavalla tuunattu latauksella (latausikkunan etsiminen) vaan lataus on valittu summittaisesti esimerkiksi taulukon yläpäästä on aseen käynti todennäköisesti asejärjestelmälle tyypillisen peruskäynnin alueella. Silloin on ehkä turha murehtia pienistä jälleenlatauksessa syntyneistä vaihteluista. Siinä vaiheessa helpoin yksittäinen tapa parantaa käyntiä olisi melko varmasti tarkkuuslatauksen etsiminen.
Mainitsemasi +/- neljä kymppiä on todellisena latauspituusvaihteluna melko paljon. Jos mittauasiat ovat kunnossa niin asialle kannattaisi ehkä pyrkiä tekemään jotain. Helpoin vaihtoehto pienentää latauspituusvaihtelua on ladata niin pitkiä patruunoita että viimeiset kympit painuvat lukon kammella kun patruunan työntää pesään (vain pulttilukolle). Kannattaako näin tehdä riippuu siitä kuinka hyvin aseesi tykkää näistä maksimilatauspituuteen eli JAM pituuteen ladatuista patruunoista. En osaa sanoa kuinka tasapituisia patruunoita tällä tavalla lopulta tulee mutta ainakin jossain määrin latauspituus riippuu lukon kammen käyttönopeudesta ja ajasta joka on kulunut patruunan luodituksesta. Melko varmasti voi kuitenkin sanoa että latauspituusvaihtelu on tällä tavalla paljon vähemmän kuin 4 kymppiä.. Hyvissä patruunoissa vaihtelu on satasia ja huippu patruunoissa vain satasen luokkaa.
Mitään lisättävää ei Mysterymanin kerrontaa ole.Tiukkaa asiaa kaikki.
Itse..olen alentanut itseni "vain " tarkkuusampujaksi enkä niinollen myöskään hanki itselleni parhainta(kalleinta) hifitekniikkaa latausvälineidenkään osalta vaan tyydyn RCBS, Hornady ja vastaavien laatuvalmistajien latausholkkeihin peruskalibereissa..latauspituuden vaihteluun mittauksessa on olemassa helppo ratkaisu.
Moneen kertaan opetetulla tavalla,työnnetään patruunapesään liian pitkäksi ladattu patruuna..suljetaan lukko..poistetaan patruuna varovaisesti pesästä ja asetetaan patruuna latausholkiin (luoditus) ja haetaan latausholkin säätöruuvista kosketus luotiin..siitä 1/4 kierrosta kiinnippäin(luotia syvemmälle) niin jokkisluokan tarkkuuspatruunan luodinasetussyvyys on siinä.
Suurempaan tarkkuuteen ei pääse kalliillakaan luoditus/latausvälineistöllä.
Eri luodeille on tottakai omat latauspituutensa mm. rintakartion muodosta johtuen..näin menetellen kuitenkin niille hyvinkäyville patruunoille saadaan optimipituus määritettyä.
SAmaan aseeseen valmistettu patruuna yhdellä tietyllä luodilla ladattuna on aina saman pituinen ja koska mitattaessa tavallisilla välineillä ,tulee pikemminkin mitattua kärjen muotovirheitä tai nallitaskusta ulkonevan nallin antamia virheitä kuin sitä todellista mittaa joka määrittyy iskupohjan ja rihlakosketuksen väliltä.
Ja kasaaamuntaan erikoistuneet voivat neuvoa niitä pieniä ja tärkeitä asioita joilla nipistetään millin osia pois siitä kasasta.
Lainaus käyttäjältä: VilleV
Heippa,
Kyselisin arvon tarkoilta ampujilta, että onko kukaan tutkiskellut luodin asetussyvyyden heitolla olevan merkittävää vaikutusta patruunan käyntiin? Kyselen moista siksi, että lataillessani asetan luodit LEEn luodinasetusholkilla ja on enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että patruunoista ei tule halutunmittaisia. Toleranssin ääripäät ovat patruunan kokonaispituuden osalta +/- 0.4mm. Nopeasti tuntuu aikamoiselta kasa-ammunta touhulta ruveta näkemään vaivaa tuollaisen virheen poistamiseen, mutta siksipä kysyn viisaammilta asiaa kun en tiedä.
Kysymysmerkillä Normaalia(ko?) ja Taitamaton(ko?)
Ville
Mitä luoteja käytät?
jos kokonaismittaa haarukoi luodin kärjestä hylsyn kantaan, Esmes 338 LockBasella vaihtelu on aivan helposti kymppejä, useita. Ja itse olen mitannut Scenareistakin enemmän kuin kympin vaihteluita. Eli kärjen terävyys vaihtelee mutta ballistisesti tällä ei ole suurtakaan käytännön merkitystä. Absoluuttinen määrä on tietysti suhteellinen, isommissa luodeissa isommat heitot.
On erittäin toivottavaa että luodin vapaalento (tai rihlakosketuksen voimakkuus) pysyy laukausten välillä säännöllisenä. Toisin sanoen, pyritään siihen että ogiven paikka suhteessa hylsyyn ja sen kantaan ei muutu -> luodin "runko" asettuu ylimenoon aina samalla tavalla. Tällä on suuri merkitys suoraan palotapahtumaan ja epäsuorasti ulkoballistiikkaan.
Jos haluat mitata latauspituutta tarkasti "oikein" (niin että luodin kärkimitan normaali vaihtelu ei vääristä mittauksia), kannattaa hommata tulkki joka mittaa patruunan luodin ogivesta, ei kärjestä.
Tuolla esmes onnistuu: http://www.midwayusa.com/viewProduct/?productNumber=709931
Käytän lapualaisen .264 9g scenar ja 9,3g fmjbt- luoteja.
Kokonaispituutta olen mitannut tönärillä, enpä olisi tullut ajatelleeksi tuota mittauksen tarkkuutta, jos ette olisi sitä maininnut. Loogistahan se on.
Kiitoksia kaikille arvokkaista tietojyväsistä ja vinkeistä. Todella hyvää tavaraa!
Joo.. Pituusmittaus tarttis tosiaan tehdä läheltä luodin kärkeä, mutta ei kärjestä. Jostain ogivaalin kärkineljänneksen alueelta ehkä. Digitönäriin pikku putkenpätkän lisääminen on helppo juttu ja kalibrointikin hoituu samantien. Mittailin aikanaan nelisensataa .338 Scenua (siis pelkkää luotia) perseestä kärkeen ja kokonaishajonta oli karvan päälle 0,4mm (työkalun mittaustarkkuuden rajoissa tietysti, spekseissä luvattiin 0,05mm). Kuten edellä todettiin, ogivaalista mitatulla asetussyvyydellä suhteessa rihlakosketuspituuteen on huomattava merkitys hajontaan (mm. Laulumaa, Rekyyli 4/2011). Aseyksilön pesitys, patruunapesän keskittämisen tarkkuus ja erityisesti ylimeno eli rihlojen avauskulma suhteessa luodin ogivaalin muotoon ja mahdolliseen "vapaalentomatkaan" ovat olennaisia muuttujia. Kasamiehet ovat kirjoittaneet aiheesta varmaan useita kirjojakin..
Laadukas luodinasetusholkki on omasta mielestäni se olennaisin osa lataustyökaluja. Kannattaa valita holkki, joka linjaa hylsyn ja luodin suoraan ennen asetusta. Forsterin ja Reddingin mikrometrisäätöiset mallit ovat tällä(kin) palstalla usein hyviksi todettu. Näillä murkula asettuu suoraan ja pituusheitotkin saa minimoitua.
JL:lle kysymys: Onko tosiaan LB:ssäkin noin rajuja pituusheittoja? Sehän on kuitenkin vaippaan perästäpäin täytetty. Scenun heitot ymmärrän sikäli paremmin kun vaipan kärjen valmistusmenetelmä on mikä on..
Juu-u. Lopetin tosin niiden mittailun jo vuosia sitten, samalla kun liimasin 338 luodinasetushokin säädöt tönkköön. Enkä ole tarkemmin tutkinut mistä heittoa tulee, oletan vaan että kärjen terävyys vaihtelee. Olevinaan nokan terävyyksissä voi huomata eroa silmälläkin kun tarkasti katselee.
Lainaus käyttäjältä: Y-P
Joo.. Pituusmittaus tarttis tosiaan tehdä läheltä luodin kärkeä, mutta ei kärjestä. Jostain ogivaalin kärkineljänneksen alueelta ehkä. Digitönäriin pikku putkenpätkän lisääminen on helppo juttu ja kalibrointikin hoituu samantien. Mittailin aikanaan nelisensataa .338 Scenua (siis pelkkää luotia) perseestä kärkeen ja kokonaishajonta oli karvan päälle 0,4mm (työkalun mittaustarkkuuden rajoissa tietysti, spekseissä luvattiin 0,05mm). Kuten edellä todettiin, ogivaalista mitatulla asetussyvyydellä suhteessa rihlakosketuspituuteen on huomattava merkitys hajontaan (mm. Laulumaa, Rekyyli 4/2011). Aseyksilön pesitys, patruunapesän keskittämisen tarkkuus ja erityisesti ylimeno eli rihlojen avauskulma suhteessa luodin ogivaalin muotoon ja mahdolliseen "vapaalentomatkaan" ovat olennaisia muuttujia. Kasamiehet ovat kirjoittaneet aiheesta varmaan useita kirjojakin..
Laadukas luodinasetusholkki on omasta mielestäni se olennaisin osa lataustyökaluja. Kannattaa valita holkki, joka linjaa hylsyn ja luodin suoraan ennen asetusta. Forsterin ja Reddingin mikrometrisäätöiset mallit ovat tällä(kin) palstalla usein hyviksi todettu. Näillä murkula asettuu suoraan ja pituusheitotkin saa minimoitua.
JL:lle kysymys: Onko tosiaan LB:ssäkin noin rajuja pituusheittoja? Sehän on kuitenkin vaippaan perästäpäin täytetty. Scenun heitot ymmärrän sikäli paremmin kun vaipan kärjen valmistusmenetelmä on mikä on..
.338 LockBaseisssa on yllättäviä muotovaihteluita. Olen havainnut kärkien olevan "terävyysasteeltaan" erilaisia, siis toisissa erissä kärjet ovat selvästi pyöreämpiä. Yllättävintä on ollut sen peräsupistuksen erilaisuudet: Joskus lyijyä näkyy vain hivenen ja toisinaan läpi on selvästi isompi. Myös peräsupistuksen tatin pituusmitta on vaihdellut.
Valitettavasti mitään mittausdataa asiasta ei ole.
Nämä kaikki vaihtelut löytyvät siis luotierien väliltä, ei samasta rasiasta peräisin olevista luodeista.
Scenarit ja LBt taitaa kuiteskin olla "vaan" yleisesti hyvälaaatuisempia tarkkuusluoteja päinvastoinkuin kasa-ammuntaan tarkoitetut käsinvalmistetut customluodit joissa ainakin melkein kaikki hyvään tarkkuuteen tarvittavat asiat on just eikä melkeen.
Riittävät Scenut ja LBt tarkkaammuntaan ja jokkisluokan kasa-ammuntaan oli kaliberi mikä hyvänsä.
Arvelee tuttavallisesti TorreHaa :think:
Lainaus käyttäjältä: torrehaa
Riittävät Scenut ja LBt tarkkaammuntaan ja jokkisluokan kasa-ammuntaan oli kaliberi mikä hyvänsä.
Arvelee tuttavallisesti TorreHaa :think:
Hehe, niin monta maailmanennätystä on Scenulla ammuttu että eiköhän niissä riitä rahkeet muuhunkin kuin palkintolusikkaan piirinmestaruuskisoissa... ;)
Scenuja kun mittailee niin eihän ne ihan priimaa ole mutta nythän lapua on petraamassa laatua Scenar L sarjalla.
..niin..sitähän minäkin..että helevetin hyviä ovat erityisen hyvään tarkkuusammuntaan :wink: itsekin käytän kaikissa tarkkuuskalibereissa mihin vain saa Scenaria mutta oikeat Kasa-ampujat ei taida oikein noteerata kilpailuvermeissään Scenaria :o ..liekkö johtuen hienoisesta epätarkkuudesta erien ja samassakin erässä olevien tuotteiden kesken :( .
Siis huippuluokan tarkkuusammuntaluoti sekä patruuna..ei kuitenkaan kasa-ammunta laatuinen..huipputasolla :(
Torrehaa :whistle:
Nyt vasta muistin et..missähän olis JO kaupallisesti saatavilla Scenarin L sarjaa?
Ei sillä etteikö omiin ammuskeluihin ja kasa-ammunta tyyliseen tarkkuusammuntaa :roll: olis riittävän hyvä esim 12g ja 10.85 Scenar..ois kiva kattoo KUINKA paljon paremmaksi käynti muuttuisi.
Omalla kalustollani enkä varsinkaan taidoillani pysty ulosmittaamaan kaikkia hiuksenhienoja nyansseja mitkä ainakin laskentaohjelmissa parantavat käyntiä :? enkä varsinkaan pidemmille kuin 300m etäisyyksille ammuttaessa..nimittäin ei ole lähimain paikkaa missä voisi kokeilla tarkkuutta mainittua pidemmiltä matkoilta.
300 metriäkin on NIIN pitkä matka että viimeksi valmistuneen tarkkuusaseen pitkän matkan käyntikokeiden tekemiseen pitää kytätä olosuhteiden muuttumista otolliseksi..lämpötila/väreily ja sopivan tyyni keli.
Varsinainen kymysys ..mistähän L Scenaria?
HooWee
Lainaus käyttäjältä: torrehaa
Varsinainen kymysys ..mistähän L Scenaria?
HooWee
Tietääkseni käyvät Scenar -tuoteperheen, mutta se vie tovin.
Aloittivat 6mm:stä jota jo pitäisi saada. Muista ei ole tietoa, tai siitä missä järjestyksessä mallisto päivitetään.
Ei varmaan sattumaa että aloittivat 6mm:stä, onhan se suosittu tuolla kasapuolella.
Lainaus käyttäjältä: torrehaa
..niin..sitähän minäkin..että helevetin hyviä ovat erityisen hyvään tarkkuusammuntaan :wink: itsekin käytän kaikissa tarkkuuskalibereissa mihin vain saa Scenaria mutta oikeat Kasa-ampujat ei taida oikein noteerata kilpailuvermeissään Scenaria :o ..liekkö johtuen hienoisesta epätarkkuudesta erien ja samassakin erässä olevien tuotteiden kesken :( .
Siis huippuluokan tarkkuusammuntaluoti sekä patruuna..ei kuitenkaan kasa-ammunta laatuinen..huipputasolla :(
Niin, miten sen huipputason ny sitten katsoo. Kaikki on suhteellista.
Määrällisesti varmaankin jenkkivalmistajien luoteja käytetään selvästi eniten, varsinkin rapakon takana.
Tietääkseni IBS -liiton maailmanennätystä vuodelta 2008 ei ole kuitenkaan vielä rikottu- liekö sitten se kuuluisa "tuurikasa" joista essolla aina puhutaan??
"it was bad conditions all day and was raining when John shot his group"
Hart barrel 27" unlimited 14 twist, stock 308 Win with .335 neck.
Lapua brass, Lapua 155 Scenar moly coated, Win primer, 45.5 gr Re15 powder
Matka 600yds, kasa 0,386" eli 9,8mm.

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://i51.tinypic.com/2yk14k0.jpg%22%3Ehttp://i51.tinypic.com/2yk14k0.jpg%3C/URL%3E%3Ce%3E)

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://i54.tinypic.com/2wgf6yt.jpg%22%3Ehttp://i54.tinypic.com/2wgf6yt.jpg%3C/URL%3E%3Ce%3E)
Aika kaukana ollaan jo varsinaisesta aiheesta..ja varmaankin tarkkaammunnastakin jossa varmaankaan samaan reikään osuminen viisi kertaa peräkkäin ei enennä enää maaliballistista vaikutusta yhden luodin osumaan verrattuna..toisaalta helpompaa on ennustaa osumaa jos noinkin tarkasti osuttaisiin rähmällään pusikossa maaten bipodi tai selkärepputuelta ammuttaessa 600m päästä..
Itse olen Jokkisluokan kasa-ammuntaa ja tarkkuusammuntaa harrastava jonka tarkoituksena on sekä kustannus että mielekkyys syystä(kin) pitää kustannukset kohtuullisella tasolla.
Samasta syystä luotivalintani on Scenar niissä kalibereissa joihin sitä on saatavilla.
Kasa ammunta puoilella sitävastoin käytettäneen "käsityönä" valmistettavia custom luoteja tai ainakin ameriikan tuotia olevia varsinaisesti kasa ammuntaan tarkoitettuja luoteja(sekä piippuja lukkoja tukkeja ja kaikkia muitakin vermeitä sekä hilkkeitä joita tarvitaan menestykseen).
Omat ennätykseni matkalle 300m olen ampunut nimenomaan 30 kaliberin Scenarilla..kahtena vuonna peräkkäin joten luoti on hyvä..ja kuvasta päätellen on joku muukin osunut.
Moisen käynnin saaminen tarkka ammunnalle luonteenomaisesta asennosta ei liene ainakaan minun saavutettavissani eikä kalustollani pukiltakaan ammuttaessa...toisaalta..jos kumminkin..olis vaan paikka missä kokeilla.
Alkuperäiseen aiheeseen..luoditusholkilla patruunan kokonaispituuden määrittäminen tapahtuu luodin rintakartiosta eikä luodin kärjestä kuten esim.tönärillä mitattaessa joten asetusholkilla oikein suoritettu asetussyvyyden mittaus esim. kevyeen rihlakosketukseen antaa paljon luotettavamman tuloksen kuin tönärillä kannan ja kärjen väliä mitattaessa.
HooWee :whistle: