Tarkoitus on alkaa latailemaan .223:Sta Dillon 550B:ssä. Ase on .223 Rem -pesäinen R-15 LW 1:8 nousulla ja 20" piipulla. Pesä on naftinpuoleinen.
Olen ajatellut että Redding FL Small Base S-type holkki bushingillä pitäisi olla hyvä supistamiseen ja luoditukseen Forsterin Ultra.
Onko jotain erityisiä asioita joita tulisi huomioida Dillonin kanssa pelatessa ?
Voit joutua lyhentämään supistusholkkia sorvissa alapäästä 0.2mm että saat supistettua hylsyn olkapäätä tarpeeksi alaspäin. Hylsynpidinkiekko on paksumpi kuin normi yksiasemaisen hylsynpidin ja tästä johtuen hylsy ei supistu tarpeeksi.
Mulla on Redding S-type ja Hornadyn prog.puristin ja Wylde-pesäinen arska jonka sulkuväli on siellä toleranssin alamitassa. Ei menny sulku kiinni supistetuilla hylsyillä ennen holkin lyhennystä.
Samaa ongelmaa kertoilee isot pojat Dillonien kanssa.
Ja sup.holkki oli ruuvattu niin kiinni hylsylevyyn kuin sen saa, silti ei olkapäiden kohdalta ollut hylsy vielä mitoissa. Myös patruunatulkkiin kokeiltuna hylsyt jäi liian pitkiksi sulkuvälin kohdalta ennen holkin lyhennystä.
Saman jouduin aiemmin tekemään myös Hornadyn holkeille. Natopesäiseen menee ilman lyhennystä.
Hyvä tietää. Yhtä toistakin holkkia pitäisi lyhentää joten menisi samalla.
Itse Dillonin kanssa turaavana harrastelijana muutama huomio.. Kuten H5N1 jo mainitsikin, niin tuo shellplaten paksuuden aiheuttama dilemma on huomion arvoinen juttu. Toinen on 550 nallitin. Esim. jos tekee supistusvaiheen kokonaan erillisenä, niin nallitin kannattaa irroittaa supistamisen ajaksi . Ihan siksi, että ammutuista nalleista irtova moska on aina jossain muualla paremmin tarpeeseen kuin nalliluistin välissä. Eli säästää puhdistustyötä hivenen, ja joskus aika paljonkin..
Itse teen Rem-pesitettyyn aseeseen supistusvaiheen siis kokonaan erillisenä ja sitten hylsyn lyhennys ennen progressiivista latausta. Latausvaiheessa hylsy siis kalibroituu vielä kerran supistusholkissa. Joidenkin kokeneiden ampujien mukaan, supistaminen kannattaisi tehdä kokonaan kiinteallä puristimella, erillisenä vaiheenaan. Supistuu kuulemma paremmin ja ennenkaikkea tasaisemmin [size=50](dillon tekee kuulemma hylsynsuista kieroja ja epäkeskeisiä ja vinoja..)[/size]. No taitaa hylsymerkkikin yms. vaikuttaa asiaan.. Ja patruunan käyttötarkoitus / valmistusvolyymi. Olisi aikas unelmatilanne, jos voisi käyttää aina samaa hylsylaatua ja erää, niin tietäisi laadullisen tuloksen tasaisuuden.
Lataan 223:sta siis sekä AR-tyyppisiin, että pulttilukkoisiin. Pulttilukkoiseen meneviin on mukava napsauttaa nalli heti perään paikalleen ja ruudittaa erillisellä ruudittimella. Ja taas Dillonilla luoti kiinni. AR-vimpaimiin sitten Dillonilla kaikki vaiheet. Wylde pesäiseen en supista erikseen, Remiin on pakko. Eräs tapa soveltaa ylimääräistä supistusvaihetta, ilman nallitusta on toinen toolhead ja supistusholkki vaikka ruudittimen tai luoditusholkin paikalle. Joidenkin mielestä nopeampi, ja onhan se kait kätisyyskysymyskin. . Oma valintani olisi erillinen puristin ja kokonaan erillinen supistusvaihe. Sujuu vaan progressiivinen lataaminen sitten paljon livakammin.
Dillonin hylsynvoiteluaine on sitten eräs parhaista.. Eikä holkitkaan huonoja ole. Ainakin takuu toimii hyvin.
Ruudittimen filosofiaan en paljoa jaksa nyt puuttua.. Mutta suosittelen hankkimaan mikrometrisäädön ja N133:sta ruutia. Tai sitten Hodgonin noita palleroruuteja. N140 ei pelitä, eikä oikein N135. Luistiruuditin ei ole suunniteltu Vihtahousun ruudeille..
Onko Dillonin omassa .223:n supistusholkissa huomioitu tämä shellplate -mitoitus ? Vai onko niin että Dillonilla nyt vaan ei kannata ladata mihinkään match-pesällä varustettuun itselataavaan .223:een yhtään mitään ? Erillinen supistaminen syö kyllä aika lailla koko idean ajansäästöstä progressiivisellä puristimella.
Mainitsit Dillonin takuusta holkkien yhteydessä. Onko tarvinnut turvautua takuuseen ? Vai oliko vain yleiskommentti Dillon takuista ?
Yksi aika todennäköinen vaihtoehto alkaa olla se, että bulkkiammo (S&B) ostetaan jatkossakin kaupasta ja vain tarkkuuslataukset ladataan olemassa olevalla 1-asemaisella. Säästäisi siinä ainakin Dillon-hiluja noin 200 Euron edestä ilman holkkejakin. Sillä rahalla saisi itseasiassa hyvät kisaholkit eikä tarvitsisi edes sepittää niitä vastaostettuja holkkeja ollenkaan.
TA-patruunoiksi olen kaavaillut 70-77 greinisiä kisaluoteja ja ruudiksi N135:sta joten taas himmenee Dillonin soveltuvuus jos edes tuo ruuti ei pelitä prässissä/ruudittimessa.
9X19 Paraa tuolla Dillonilla lataa ihan kivasti, mutta sekin lataamisen järkevyys on noin yleisesti ottaen vähän kyseenalaista halpojen patruunoiden ja kalliiden irtoluotien vuoksi.
Yhden kerran olen tarvinnut takuuta. Eli nallinpoistokara katkesi juuresta. Tuli postissa parin päivän päästä.
Ei tuo erillinen supistusvaihe syö kovikaan paljoa lataustehokkuutta, jos haluaa hyvää laatua ja Rem pesällinen ase vaatii tasapituuksiset ja laatuiset hylsyt. Kuten sanoin niin joillakin valmistajilla hylsyn laatu ei ole tasaista edes samassa paketissa. Toki pienellä määrällä ei kannata erikseen supistaa, mutta vaikka 600 kpl erissä kannattaa jo. Eli ruutipurkki kerrallaan-tyyliin.
Kysyin Nokiolta tuota shellplate mitoitusta aikoinaan. Vastasi: lyhennä "hiukka", niin ainakin pelaa.
Ostin Dillonin siksi, että kyllästyin turaamiseen. Silloin kun hylsyt on hyvää laatua ja kamppeet äärellään, niin latausnopeus on vähintääkin riittävä, vaikka supistaisi ylimääräisenkin kerran. Match pesäinen ase vaan vaatii vähän enemmän syventymistä juuri tuon hylsyn laatuun ja mitoitukseen.
Niin tuo N135.. Annostus ei vaan ole tarkin mahdollinen, juuri ruutijyvän koosta ja muodosta johtuen. Itse annostelen kaikki pulttilukkoisiin menevän ammon erillisellä ruudittimella. Toiminnalliseen ammuntaan sitten N133 ja annostasaisuus välttää kyllä.
Lataatko miten paljon noita 223Rem TA-patruunoita? Itsellä nyt kuukaudessa n. 500 kpl kokeilueriä raskailla luodeilla ja ruuditan erillisellä ruudittimella ja muut vaiheet Dillonilla. Silloin kun ammuin aktiivisemmin SRA&IPSC niin Dillonilla tuli tehtyä kaikki. Ekana iltana supistus ja lyhennys, toisena iltana 600 patr. ja taas pärjäsi vähän aikaa.
Niin, selvyyden vuoksi- käytän sähköistä hylsytrimmeriä.. muuten ei tule mitään koko hommasta..
Tuo hylsyjen lyhentäminen oikeaan mittaan kannattaa ottaa vakavasti varsinkin ARskoissa. On kuin kerjäisi verta nenästään jos ei edes tarkista onko ylipitkiä joukossa.
Kun luisti/lukko junttaa paukun pesään ja ylipitkän hylsyn suu puristuu ylimenokartion alkuun/luotiin->paineet nousee tappiin. Pienimmillään jumi jota ihmetellään joukolla jollain palstalla, parhaimmillaan arskankappaleita maassa ja mies silmäkaupassa. ARskan lukko ja muu rakenne ei kovin kovia ylipaineita kestä ja paineet purkautuu aivan mihin sattuu, ehdottomasti suojalasit päässä ampuessa aina.
Voi olla ettei satu koskaan kenellekään joka ei tarkasta hylsyjään mutta miksi riskeerata. Toimareitten sivuilla on taas noussut pinnalle noista räjähdyksistä, tosin ne taitaa olla ruudituksesta etc. johtuneita. Tai mistä sitä enää tietää kun vehkeet on jo palasina.
Progressiivisella on todella nopea supistaa hylsyt vaikka eripäivänä ja lyhentää. Sitten latailee valmiiseen hylsyyn :violin:
S&B bulkpaukun hylsy on oikein hyvä mutta venähtää alussa herkästi ja laatuheittoja on saman laatikon sisälläkin.
Holkeista on tullut kokeiltua jo kaikki muut valtamerkit paitsi Dillon, voi olla että ne on mitoitettu sille prog.puristimen hylsynpitimelle. Muistaakseni Dillon ei ole koskaan tehnyt yksiasemaisia puristimia.
Minusta Redding S-type ja Forster Ultra(Micrometer) on oikein hyvä kombinaatio, noihin itsekin päädyin ja nyt ei enää tarvitse kokeilla muita holkkeja :dance:
Hornadyn ruuditin toimii kohtuullisen hyvällä tarkkuudella myös N140/N135 ruudeilla(±0.1g), sen voi laittaa myös Dilloneihin jos alkaa ahdistaa. Saa myös helposti sen mikrometrisäätimen :think:
Lainaus käyttäjältä: H5N1
Tuo hylsyjen lyhentäminen oikeaan mittaan kannattaa ottaa vakavasti varsinkin ARskoissa. On kuin kerjäisi verta nenästään jos ei edes tarkista onko ylipitkiä joukossa.
Kun luisti/lukko junttaa paukun pesään ja ylipitkän hylsyn suu puristuu ylimenokartion alkuun/luotiin->paineet nousee tappiin. Pienimmillään jumi jota ihmetellään joukolla jollain palstalla, parhaimmillaan arskankappaleita maassa ja mies silmäkaupassa. ARskan lukko ja muu rakenne ei kovin kovia ylipaineita kestä ja paineet purkautuu aivan mihin sattuu, ehdottomasti suojalasit päässä ampuessa aina.
Voi olla ettei satu koskaan kenellekään joka ei tarkasta hylsyjään mutta miksi riskeerata. Toimareitten sivuilla on taas noussut pinnalle noista räjähdyksistä, tosin ne taitaa olla ruudituksesta etc. johtuneita. Tai mistä sitä enää tietää kun vehkeet on jo palasina.
Progressiivisella on todella nopea supistaa hylsyt vaikka eripäivänä ja lyhentää. Sitten latailee valmiiseen hylsyyn :violin:
S&B bulkpaukun hylsy on oikein hyvä mutta venähtää alussa herkästi ja laatuheittoja on saman laatikon sisälläkin.
Holkeista on tullut kokeiltua jo kaikki muut valtamerkit paitsi Dillon, voi olla että ne on mitoitettu sille prog.puristimen hylsynpitimelle. Muistaakseni Dillon ei ole koskaan tehnyt yksiasemaisia puristimia.
Minusta Redding S-type ja Forster Ultra(Micrometer) on oikein hyvä kombinaatio, noihin itsekin päädyin ja nyt ei enää tarvitse kokeilla muita holkkeja :dance:
Hornadyn ruuditin toimii kohtuullisen hyvällä tarkkuudella myös N140/N135 ruudeilla(±0.1g), sen voi laittaa myös Dilloneihin jos alkaa ahdistaa. Saa myös helposti sen mikrometrisäätimen :think:
Tässä selventävä kuva .223 REM ylimenosta vs. 556 NATO. Ei mikään ihme että ylipitkä hylsy voipi aiheuttaa ongelmia REM- pesässä tai epätasalaatuinen Barnaul :(
Itse olen käyttänyt N140:stä 69-77gr kuulille.

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img2975911.jpg%22%3Ehttp://kuva1.kuvablogi.com/iso/img2975911.jpg%3C/URL%3E%3Ce%3E)
Latasi ne patruunat millä tahansa niin Giraud- tai Gracey -hylsysorvi pitäisi varmaankin hankkia. Ihanan kallista taas vaihteeksi.
Arskan uppereita pitäisi muuten tehdä titaanista tai rosterista jotta eivät halkeaisi kuin banaaninkuori pienistä "muutaman tuhannen barin" ylipaineista. Jalosiin kun on tottunut niin pitää aika varovaisesti näitä kaasutoimisten patruunoita latailla ettei turhaan riko vehkeitä ja itseään.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Latasi ne patruunat millä tahansa niin Giraud- tai Gracey -hylsysorvi pitäisi varmaankin hankkia. Ihanan kallista taas vaihteeksi.
Itseäni ketutti kanssa AR-harrastuksen alussa juurikin tuo hylsyjen käsittely ja erityisesti lyhennys.
Suomi-mallia oleva trimmeri löytyi käytettynä ja 223, 308 ja 6,5x55 lyhenee nyt parhaimmillaan 1000 kpl tuntivauhtia. Ja tietysti mikä vaan muukin pullonkaulahylsy, jos adapterin tekee.
Yleistä Dillon- yms. höpinää kun se kerran siihen ajautui:
Vihtavuoren ruudeista turha leikkiä N140 nopeammalla mainittujen luotien kanssa (nallitaskut kärsii yms). En näe mitään järkeä ladata TA-paukkuja Dillonilla. 223 Remin ylimenoista en tiedä, voi olla että rajoittaa jo selkeästi ennen lipaspituuden saavuttamista tietyillä luodeilla. Toinen asia joka kannattaa ottaa huomioon ennen massiivista luoti-investointia on latauspituuden ja ogiven suhde; parhaimmillaan käy niin ettei luoti pysy paikoillaan koska lyhkäisen kaulan alueella ei olekaan täyskaliiperiosa luodista vaan myös sitä ogivea. Hornadyn 75 BTHP on hyvä luoti normiarskoihin.
Itse olen todennut että pääsen helpoimmalla kun tumblaan kiväärikaliiperien (=rasvaa vaativat) hylsyt kahteen kertaan. Niinpä yksiasemaisella suoritettu supistusvaihe ei hidasta Dillonilla lataamista niiden kiväärikaliiperien kohdalla. Työvaiheet, joista jätin pois lajittelun, teen sen tarvittaessa ennen tai jälkeen vaiheen 3:
1. kerää
2. puhdista separaattorilla 1 (ei pulttilukko tms.)
3. tumblaa
4. erottele separaattorilla 2
5. rasvaa (RCBS, vain kivääri)
6. täyssupistus 1-asemaisella (vain kivääri)
7. tumblaa (vain kivääri)
8. erottele separaattorilla 2
9. tulkkaa/lyhennä (vain kivääri)
Puruja kierrätän erikseen tumblausta ja rasvanpoistoa varten. Nallikrimpit yms. voi poistaa noiden vaiheiden jälkeen. Pyrin siihen että minulla on latausvalmista hylsyä riittävästi. Tämä ei tietenkään toteudu...
550 Dillonilla syntyy paukkua kaliiperista, latauksesta ja mielialasta riippuen sellaista 200-700patr/h vauhtia. 400-500patr vauhtia on vielä mukava pitää yllä jokunen tunti pistoolikaliipereissa. Kivääreissä mm. ruuditusongelmat ja ylipäätään liian lähelle hylsynkaulaa ulottuva ruudin määrä hidastaa toimintaa huomattavasti -> 200-250patr on soppeli vauhti N140/223:lle. N140 menee kyllä läpi Dillonin ruudittimesta viimeistään kiillottamalla jne., mutta silloin täytyy ihan aikuisten oikeasti olla kokenut dillon-lataaja ja työvaiheet selkärangassa. Hylsyt mieluiten tasalaatuisia, että miedonkin holvauksen huomaa.
1-asemaisella vastaava mukava tahti on 100patr tunnissa. Latausvalmiit hylsyt ja automaattiannostelija + varmistuspunnitus toisella vaa'alla (ei oikeastaan hidasta koska käytän kahta samanpainoiseksi trimmattua ruutikippoa).
Forsterin luoditusholkin konstruktio on Reddingia kestävämpi (neck tension). Karan voi joutua modaamaan sille omalle luodille sopivaksi; kannattaa miettiä työtapa ettei keskeisyys kärsi.
RCBS:n kolmileikkuuterä ja motorisoitu trimmeri on ns. köyhän miehen vaihtoehto. Kahdella miehellä pääsemme kevyesti tuohon 1000 hylsyä per tunti per mies (eli 2000 yhteensä). Eli toinen käyttää sähköporakonetta josta kumiletkukoplinki trimmerin karaan, ja toinen syöttää hylsyjä. Nopeampaa kuin tulkkaaminen... Jos tekee useampia kaliipereja kannattaa pilottien lisäksi ostaa ne terätkin. Säätäminen v-maista. Pienellä vaivalla ton motorisoinnin tekee siten että yksi mies voi hoitaa operaatiota, tahti toki hidastuu mutta tonni per tunti pitäis olla ihan tehtävissä.
Lainaus käyttäjältä: jthyttin
200-250patr on soppeli vauhti N140/223:lle. N140 menee kyllä läpi Dillonin ruudittimesta viimeistään kiillottamalla jne., mutta silloin täytyy ihan aikuisten oikeasti olla kokenut dillon-lataaja ja työvaiheet selkärangassa. Hylsyt mieluiten tasalaatuisia, että miedonkin holvauksen huomaa.
Totta. Juuri tuota koitin sanoa, ruudittimen suhteen. Itse en päässyt mieleiseen lopputulokseen vaikka vähän väsätä olen koittanutkin. No AR:sä en käytän N140 millekään volyymilataukselle, joten ehtii ruudittamaan muilla vipstaakeilla. Ja toisaalta TA patruunoita menee sen verran vähemmän, että voi käyttää useampaa soveltavaa vaihetta. Mutta joka tapauksessa: Dillon on hyvä vehje.
Pyhien aikana tapellut 223:n supistamisen ja trimmailun kanssa. Näyttääpi siltä että pitää tilata Worlds Finest Trimmer hylsyjen lyhentelyyn ja ladata ne TA-patruunat 1-asemaisella ihan suosiolla. Niitä menee kuitenkin aika vähän vuositasolla. Bulkkiammuntoihin tietenkin S&B Bulkkia :-) niin ei hermo mene ja saa uusia hylsyjä.
S&B:n hylsyt pitenivät hämmästyttävän paljon ensimmäisellä täyssupistuksella. Pituudet täyssupistuksen jälkeen vaihteli 44,40 - 44,85mm välillä. CIP-maksimi on 44,70mm ja aseena 223 Rem -pesäinen arska johon kovin ylipitkiä ei kannata tunkea. Trimmailin kaikki hylsyt 44,50 pituuteen. Vähän hylsystä vaihdellen lopullinen pituus oli sitten 44,45-44,50mm kun oma oppimiskäyräkin oli näiden pikkuhylsyjen kanssa edelleen nousujohteinen (ts. vielä on opittavaa). Mittailin myös hylsyn olkapään etäisyyttä hylsynkannasta. Täyssupistamalla sain ne samoihin mittoihin kuin S&B 223 Rem bulkkipatruunoissa on.
Ruuditus pitäis hoitua Harrellin annostimella ihan ok. Aiemmin latailin sillä N150:stä ongelmitta 308:iin. Ongelmitta tarkoittaa että tarkistuspunnistusten lisäksi en muuten punninnut annoksia ja silti niillä osui yli kilsaan ja mitään pommeja ei tullut vastaan. 223:een tulee sitten N135 tai N140 -ruutia joiden pitäisi tulla ihan siivosti läpi annostelijasta.