Tausta
Omat kokemukset ovat lähinnä Helsingistä. Maanpuolustuskoulutuksen Helsingin tarkka-ammunnan toimiala pyörittää vuositasolla keskimäärin pari Puolustusvoimien tilaamaa kurssia. Kouluttajakoulutus kohdistuu pariin Niinisalon ammuntakertaan. Toimialalla on ratavuoroja, mutta homma on hyvin hiljaista. Toimialan johtaja muutti jokunen vuosi sitten pois alueelta, mutta joutui käytännön pakosta säilyttämään tehtävänsä. Vaan tilanteet ovat nyt muuttuneet ja johtamistoiminta on vuosien varrella osoittautunut hankalaksi satojen kilometrien päästä - toiminta junnaa paikallaan. Organisoitu, oikea kouluttajakoulutus puuttuu.
[size=150]Miten porukka on muualla organisoinut kouluttajakoulutuksen? Hyviä käytäntöjä? Pystyisikö valtakunnallista yhteistyötä lisäämään? Olisiko Killalla jotain tarjottavaa?[/size]
Alla pohdiskeluja siitä, kuinka Helsingin tarkka-ammunnan toimialan toimintaan voisi saada uutta särmää
Tarvetta olisi päivittää johtosuhteet, terävöittää toimintaa, tiedotusta ja kommunikaatiota sekä jakaa vastuut sellaisille, jotka vastuun myös kantavat. Koulutus- ja tukiyksikön johtajien mukaan toimiala päättää itse siitä kuka johtaa, joten tarve on kokoontumiselle jossa uudet toimielimet valitaan demokraattisesti, pitäen tähtäimessä kouluttajien & koulutuksen laadun kehitystä.
Entä, jos toimialalle loisi uuden toimintatavan? Hoidetaan asiat työryhmissä, jotta ideat tulevat mahdollisimman laajalta pohjalta ja lopputuloksen laatu kasvaa. Kaikki osallistuvat - aiheen vastuutyöryhmä toteuttaa. Pankissa on monenlaisia toimijoita. Joku on sujuva kouluttaja, joku osaa tehdä hyvää taustatyötä. Joku on puhdas teoreetikko, toinen hanskaa vain käytännön hommat. Tällä hetkellä kaikilta edellytetään "samoja" asioita ja toimintamahdollisuudet ovat heikot.
Pankissa on kisaosaamista reilusti. Kipeä tarve olisi päivittää oma osaamisemme Puolustusvoimien ja Rajan sotilastarkka-ammunnasta. Luodaan työryhmä, joka luo yhteydet ja järjestää tietojen päivityksen käytännössä. Taistelusuunnitelman teko? Ryhmän taistelun tukeminen? Kohteen tunnistaminen? ...Opeteltavaa riittää. Tarkistetaan kuka ta-kouluttaja tarvitsee ja haluaa lisää koulutusta. Toimitetaan toimialaan sitoutuneita mm. RUK:n valtakunnallisiin kouluttaja- ja aselajikoulutuksiin mukaan.
Oleellista olisi kartoittaa kuinka tarkka-ammuntaa koulutetaan vapaaehtoispuolella eri puolella Suomea. Aloitetaan perusteellinen tiedonvaihtoyhteistyö kaikkien toimijoiden kanssa. Mm. jaetaan oma materiaalimme kaikille ja kysytään nöyrästi pääsyä heidän materiaaleihinsa. Luodaan työryhmä joka käy materiaalit läpi, karsii epäoleelliset pois ja kehittää uusien koulutuspakettien sisällöt niin käytönnön koulutukseen, kuin teoriatunneillekin. Ekin nyt jo kuopattu sniperwiki-idea oli hyvä, mutta saman voisi tehdä ihan oikeastikin.
Valtakunnallisen yhteistyön avulla voisi luoda taskukokoisen, jakokelpoisen sään- ja kulutuksenkestävän kenttämuistion sodan ajan tarkka-ampujan tarpeisiin. Luodaan työryhmä, joka selvittää ja tutkii mm. jo olemassa olevat ballistikkatiedon hallintaratkaisut, sekä yhteistyössä ammattisotilaiden kanssa kokoais muut tarkka-ammuntatoiminnassa tarvittavat oleellisimmat tiedot, jotta kenttämuistio saadaan kasaan.
Toimialan tulisi viedä koulutus sinne missä sitä tarvitaan. Luodaan työryhmä, joka tutkii muiden alojen koulutustarpeet ja luo koulutussisällöt joita voidaan käyttää mm. kohteensuojauskursseilla. Parannetaan omaa tarkka-ammunta- ja koulutusosaamista menemällä näille kursseille tarkka-ammuntaspesialisteiksi mukaan. Jalkautetaan tarkka-ammuntakoulutus sinne missä sitä tarvitaan. Hankitaan yhteistyökumppaneiden käytännöistä ajantasaista tietoa - otetaan omille kursseille esim. huollon, johtamisen, kenttälääkinnän, tiedustelun ja viestinnän kouluttajia mukaan.
Oleellisinta olisi käynnistää kouluttajakoulutus. Otetaan pari kertaa kolmessa kuukaudessa porukka samaan paikkaan istumaan, vedetään vuoron perään alustus jostain ennalta sovitusta asiasta, keskustellaan ja kehitetään. Lisätään maastoharjoituksia. Rekrytään lisään väkeä, jotta saamme toimintaan jatkuvuutta ja työt tehtyä.
Jne.
Näitä mietin täällä Helsingissä. Oletan, että porukalle toiminta kelpaisi. Parin kurssin aikataulut menevät helposti porukan työkiireiden kanssa päällekkäin, mutta monipuolistamalla saadaan aikaan enemmän osallistumismahdollisuuksia. Rata-ammunta on sellaisenaan aika kaukana tarkka-ammunnan kouluttamisesta vaikka matkat hipoisivatkin äärirajoja. Kunnon työtä ei korvaa edes 7,62 tkiv 85:sen lukon kokoamis- ja purkuharjoituksella Niinisalon reissun ruokailun ja saunomisen välissä.
Pääpaino kehittämisessä on kunnollisessa valtakunnallisessa yhteistyössä - yhteistyöllä pääsemme pitemmälle. Hyvällä meiningillä kehitymme itse tehokkaammin ja pystymme tuottamaan laadukkaammin ne koulutuspalvelut, joita meiltä kaivataan. Ideoita on paljon, mutta lisää tarvitaan. Toki tässä voisi alkaa itkeä, että ei se porukka lähde tollasiin mukaan, me ollaan jo yritetty.
Jep. Entä, jos yrittäisi ihan oikeasti?
Olen samaa mieltä, että toimitaa tulisi kehittää. Se mistä se osaaminen löytyy on iso kysymys. Varsinkin sotilastarkka-ammunnan puolella. Käsittääkseni PV:llä tai rajallakaan ei ole kovin yhtenäistä käsitystä toiminnasta / koulutuksesta. Koulutus riippuu lähinnä ko kouluttajan mielenkiinnosta ja omistautuneisuudesta. Ulkomailta osaamista? Sen mitä olen muutaman ammattimiehen kanssa nimenomaan koulutuksesta puhunut, niin ei se nyt niin kauheeta rakettitiedettä ole. Samat jutut tunnutaan meillä tehtävän MPK kursseillakin. Suurin ero tulee koulutuksen fyysisyydessä ja pituudessa (lue toistoissa). Ammattilaiset ulkomailla käyttävät paljon aikaa toistoihin erillaisissa olosuhteissa harjoitteisiin, nimenomaan muuhun kuin ammuntaan. Tosin ammuntaakin on paljon, joka tuo mukanaan rutiinia ammuntaan. Todella harva reserviläinen ampuu sellaisia määriä, että rutiini säilyy. Tässäkin tietysti henk koht eroja, suuriakin. Eikä se ballistiikka tarkka-ammunnassa nyt kuitenkaan ole vakiokalustolla mikään kulmakivi, kun käytetään vakio a-tarviketta ja kalustoa. Taulukot on luotettavia ja korjauksia lämpötiloille jne löytyy riitävästi.
Uskoisin kuitenkin suurimman haasteen olevan motivaation luominen. Pitää jäädä kaikille, kouluttajille ja koulutettaville, jotain kouriintuntuvaa käteen. Jos ei mitään muuta niin ainakin arvostusta tehdylle työlle esim tietojen vaihdon ja harjoittelupuitteiden mahdollistamisessa. Harjoittelupuitteilla en tarkoita santiksen 300m kouluampumarataa pelkästään vaan alueita kuten Hätilä tai Syndalen käyttöön niin, että siellä voisi suorittaa jotain suurempaa harjoitusta ammuntoineen.
Koulutus materiaalin kokoaminen ja jakelu muistaakseni sovittiin tehtäväksi jo muutama vuosi sitten. Muistilokeroista on pyyhkiytynyt mihin se projekti jäi. :think: Mutta ehdottomasti kannatettava ajatus.
Yksi ajatus kouluttaja koulutukselle voisi olla toimiminen yhdessä rajan tai PV:n joukkojen harjoituksessa maaliryhmänä. En tiedä miten olisi järjestettävissä mutta voisi olla mielenkiintoinen kokeilu.
Lainaus käyttäjältä: JPu
TA-toimintaa pitäisi kehittää siten, että olisi mahdollisuus ampua pidemälle kuin 300m useammin kuin 2 kertaa vuodessa.Koko hommalta on pohja pois, kun ei voi harjoitella/opetella.
Tätä ei opi luokkahuoneessa, eikä 150m ampumaradalla, valitettavasti.
(vaikka tietenkin on teorian ymmärtämisestä hyötyä, jopa välttämätöntä. Mutta ei ainoana opetusmuotona)
Niinpä. Paikastahan kaikki ensin lähtee ja paikkoja enempi, tasaisesti läpi maan. No kukas paikat omistaa? PV, aika usein. 800metrin rangea löytyisi, mutta eipä saa ko. tontille mennä kuka vaan. Eli vaikea on mitään yli 300m asioita kokeilla, jos joutuu turvautumaan erityisjärjestelyihin.
Lyhyesti. Joka lääniin 2 minimissään 300-500m harjoituspaikkaa ensin, ja siitä on aika helppoa luoda kouluttajajärjestelmä.
Viime vuonna unelmakurssi, jonne kieli pitkällä jonotin peruttiin viime metreillä ja siellä olisi saanut ampua omalla aseella+ tiesin että kouluttajat ovat valtakuntamme parasta lajissaan. Mpk ry:n kurssi ei vastannut tasovaatimustani ja ketutti jo perjantai-iltana koko sepustus. No onneksi ei maksanut mitään, mutta niin kivääriammunnan perusteista alkoi, kuin alkaa voi ja oppilaiden taso oli kirjava sekä kouluttajien taso valitettavan heikko. Ensimmäinen asia jonka kouluttajalta edellyttää on KOKEMUS PITKÄN MATKAN AMMUNNASTA. Oli melkoinen yllätys alkukeskustelussa kuulla kouluttajien ampuneen tak85:la niinkin pitkään matkaan kuin 350metriä.. Ilmeisesti Mpk ry:n kouluttajaksi pääsee sillä, että haluaa pitää kurssin? Oppilaista muutama ampui ensimmäistä kertaa pulttilukkoisella kiväärillä, saati optiikalla ja muutamalla oli laukauksia takana hivenen enempi.
Jos vain on mahdollista niin säännölliset harjoittelut voisivat olla jees. ehkä? Jos ihan vaikka sellainen kouluttajakalenteri missä olisi selkeästi ilmaistu harjoituksien tavoitteet ja olennaisuudet? Maastoharjoituksia, ammuskelua, viestintä, tiedustelu, teoria, jne. mietin tuossa josko tässä on tavoitteena ihan ammattimaisesti parantaa tietyn aselajin osaamista? Yhteistyö ja kehitystyö voisi olla metska juttu, jopa niin että siitä molemmat osapuolet hyötyvät. Hyötyhän on sellainen asia mitä yhteistyökumppanit arvostavat.
Jotain spesiaalikurssia voisi mahdollisesti järjestää motivoimaan myös kouluttajia. Esim.
http://www.mcmfamily.com/mcmillan-email-tacticaltraining.php
http://www.riflesonly.com/courses/course_type/Sniper_Training-S-30.html
Jos hommaa ei saa Suomessa järjestettyä ampumaratakiellon takia niin laivalla lahden eteläpuolelle ja järjestää tapahtuman yhdessä paikallisten kanssa. Syndalenin käyttöön liittyen tuli ratkaisu viime vuoden lopulla ja voi sen suhteen olla mahdollista että sinne pääsisi vielä joskus pitämään ta-viikonloppuja kuten ennen vanhaan. Liikkuvaa maalia, makkaran paistoa jne. Muussa tapauksessa painopiste siirtyy olosuhteiden pakossa väkisin lyhyille matkoille max. 300m jolloin taas suomipoika putoaa kehityksen kelkasta ennen pitkään.
Se taskumuistion teko/jakelu olisi kyllä hyvä nyt kun PV:n Tiedustelukansiota ei saa mistään edes rahalla. Eli Tkiv 2000 ja TAK-85 ballistiikkataulukot, olosuhteiden mukaiset korjaustaulukot, asekortit sekä yleisten esineiden/aseiden/taisteluvälineiden mittasuhteet/mitat samaan pakettiin. Varmaan jotain muutakin infoa voisi olla. Tavoite ei ole tehdä 600-sivuista manuaalia vaan mielummin tuppakiaskia pienempi säänkestävä kierrelehtikansio esim. A6 kokoisena jossa on vain ta:n tarvitsemaa perusfaktaa. Omakustannushinta pitäisi olla mielummin alle kuin yli 10 euroa/kpl.
Kun suunnitellaan mitä pitäisi tehdä niin muistetaan että elefanttikin syödään pala kerrallaan. Tämän muistiohomman voisi hoitaa alta pois, nytkin talvikurssille piti kopioida asekortteja kun porukalta niitä puuttui (koska teoriailtoja ei voitu pitää). Jos se ei jostain syystä onnistu niin suuremmista kuvioista on aika turha haaveilla.
Asiasta toiseen onko ketään lähdössä tuonne Lapualle huhtikuussa? Pk-seudulta ja vieläpä kimppakyydissä? Ja olisko mahdollista päästä samaan kyytiin? Siellähän sitä voisi jonkin asteista konkretiaa ollakin ja keskustelua jatkaa matkan aikana. Ja tietysti polttoainekustannuksia puolitellen sekä pullakahvit tarjoten.. itellä ajokki seisonnassa :shifty:
Lainaus käyttäjältä: HJu
Se taskumuistion teko/jakelu olisi kyllä hyvä nyt kun PV:n Tiedustelukansiota ei saa mistään edes rahalla. Eli Tkiv 2000 ja TAK-85 ballistiikkataulukot, olosuhteiden mukaiset korjaustaulukot, asekortit sekä yleisten esineiden/aseiden/taisteluvälineiden mittasuhteet/mitat samaan pakettiin. Varmaan jotain muutakin infoa voisi olla. Tavoite ei ole tehdä 600-sivuista manuaalia vaan mielummin tuppakiaskia pienempi säänkestävä kierrelehtikansio esim. A6 kokoisena jossa on vain ta:n tarvitsemaa perusfaktaa. Omakustannushinta pitäisi olla mielummin alle kuin yli 10 euroa/kpl.
Kun suunnitellaan mitä pitäisi tehdä niin muistetaan että elefanttikin syödään pala kerrallaan. Tämän muistiohomman voisi hoitaa alta pois, nytkin talvikurssille piti kopioida asekortteja kun porukalta niitä puuttui (koska teoriailtoja ei voitu pitää). Jos se ei jostain syystä onnistu niin suuremmista kuvioista on aika turha haaveilla.
Tämä kuulostaisi oikein hyvältä tavalta saada homma alkuun. Mitenkäs toteutus käytännössä tapahtuisi??
-J-
Lainaus käyttäjältä: JPa
Tämä kuulostaisi oikein hyvältä tavalta saada homma alkuun. Mitenkäs toteutus käytännössä tapahtuisi??
-J-
(Helsingin KoTu:n tarkka-ammunnan toimiala on käynyt omaa kehityskeskusteluaan sähköpostilistalla. Muutoksia on tulossa, mutta kehitystyö edellyttää vielä monia linjauksia käytännön asioista.)
Kun taskumuistiota ryhdytään tekemään, niin ajatukseni on kutsua mukaan kaikki mahdolliset ja mahdottomat alan osaajat ja harrastajat. Eri näkökulmia (lyhyttä matkaa, pitkää matkaa, kaupunkia, maastotoimintaa, kovia ja pehmeitä kohteita...) Pyritään yhdessä jalostamaan tieto sellaiseen pakettiin, että se toimii ja mukana on vain oleellista tavaraa – kenttäkelpoisessa muodossa. Eli ensiksi etsitään ymmärrys siitä mihin ja minkälaista tietoa tarkka-ampuja kentällä tarvitsee muistinsa tueksi. Sitten pohditaan miten tarvittava tieto esitetään. Luodaan protomalleja, testataan, kehitetään ja päädytään johonkin.
Pohdittava on mm. missä muodossa lopputulos toimitetaan tarvitsijalle ja tarvitaanko esim. erilaisia toteutusversioita (...tukkitarraa, suojaläpätarraa, haitarityyppinen vai kirjamainen taskuun sopiva muistilista, ranteeseen kiinnitettävä tieto)? Ovatko listat sellaisenaan käytettäviä? Vai lisääntyykö kenttäkelpoisuus, jos muistiolle tehdään omat koulutusmateriaalit A4-muotoon, PowerPointteina tai pdf-tiedostoina?
Yksi tärkeä asia olisi tuottaa sopivaa oppimateriaalia etäisyyden, tuulen ja ennakon arviointia varten. Tämän materiaalin pitäisi koostua todellisissa ampumatilanteissa tähtäimen läpi otetuista valokuvista ja videokuvista. Puolustusvoimilla pitäisi olla vahva intressi kehittää etäisyyden ja tuulen arvioinnin teoriakoulutusta, koska tai niin ainakin uskon, että valokuvilla pohjustettu näkömuisti antaa huomattavasti paremmat tulokset kun käydään suorittamassa huomattavan rajattu määrä ammuntoja.
Kaikkein paras tulos saavutettaisiin jos tähtäimen läpi kuvattaisiin laadukkaalla suurnopeuskameralla videota, etäisyyden arvioinnista, ennakon arvioinnista, laukaisusta, pyörteen tähystyksestä, iskemän tähystyksestä, jne. Asioiden koulutukseen tällaisen materiaalin pohjalta olisi suhteellisen helppo laatia web pohjainen simulaattori ja harjoitusohjelma milnet koulutusportaaliin, jos vain "jokin taho" allokoi riittävästi resursseja asiaan.
Tällaisen toiminnan luulisi kehittävän erinomaisesti tarkka-ampujien suorituskykyä ja mahdollistaisi asioiden omatoimisen mielessä pitämisen ja mieleen palauttamisen kertausharjoitusten ja muun ampumatoiminna välillä. Tällainen pohjakoulutusmateriaali lisäisi dramaattisesti myös varusmieskoulutuksen tehoa. Materiaali mahdollistaisi myös jakokaluston ballistiikan ja optiikan ominaisuuksien opettelun niille joilla ei omassa harjoittelussaan vastaavia välineitä ole. Tätä ideaa toteuttaessaan saattaisi myöskin olla jopa kansainvälisen kehityksen kärjessä.
Sori, mulla oli jäänyt tämä viesti lukematta jostain kumman syystä. :o
Lainaus käyttäjältä: SNi
Yksi tärkeä asia olisi tuottaa sopivaa oppimateriaalia etäisyyden, tuulen ja ennakon arviointia varten. Tämän materiaalin pitäisi koostua todellisissa ampumatilanteissa tähtäimen läpi otetuista valokuvista ja videokuvista...
Ekan laakin osumatodennäköisyyden kasvattaminen voisi vaatia toisenlaista lähestymistä, kuin optiikan läpi katsominen. Optiikan läpi katsottavat havainnot tukevat ehkä enemmän korjausta. Idea näkömuistin hyväksi käyttämisestä on hyvä. Vaan miten näkömuistin tehokkuus saataisiin ekan laakin tilanteeseen vielä paremmin?