Minulle tämä tarkasti ammunta on vielä vähän uutta, kun tähän asti on tullut ammuttua lähinnä isoja maaleja läheltä ja lujaa. Eli kuinka syvälle hylsynkaulaan luoti olisi hyvä saada? Ongelmatapauksena on Lapuan ja Noslerin 10g HPBT luodit ja .308 Tikka 55:n loiva/pitkä ylimenkartio.
Uudestaan ja vähemmällä jaarittelulla:) Kuinka monta milliä luodin runko-osan tulisi vähintään olla hylsynkaulan sisällä? Onko väliä sillä, ovatko luodit molykoutattuja tai ei?
Kiitos vastauksista,
t tommi
Silloin jos ammutaan lipas syöttöisenä niin luoti tulee olla kaulassa vähintään 2/3 osa matkalta, jos taas laitetaan käsin papu kerrallaan pesään niin pari-kolme milliä riittää jos luoti on kevyessä rihlakosketuksessa, tämäkin riippuu kaliiberista. Scenarit ovat hiukan ystävällisempiä ladattavia pitkiin ylimenoihin eli päinvastoin kuin kevyet Sierra 155gr Palma ja Noslerin 155gr ja 168gr Comp. luodit. Kokeile eri asetussyvyyksiä ja seuraa käyntiä.
Jos sulla on ongelmana se että luoti ei yllä rihloihin niin että se ei ole sisällä 2-3mm hylsyssä, niin on parempi painaa 4-5mm jotta hylsy ohjaa lähtöä ennen rihlaa.
Hylsytkin saa olla mielellään kaula supistettuja osittain jotta hylsy keskittyy patruuna pesässä.
10.8 scenu ottaisi hieman paremmin rihlaan ja hylsyyn.
Mikä nousu sulla on rihlassa, mulla on 12" ja 12g ei enää oikein istu.
11" nousulla vielä pitäisi tasaantua 12g:nen.
Mutta kaikki on vähän yksilöitä.
Nyrkkituntumalla (joka ei tosiaankaan ole yleispätevä) olen todennut että kun luoti on pari millin kymmenystä rihloista irti, niin käynti ei ainakaan huonoimmillaan ole ja lukon sulkeutuminenkaan ei vielä "huolettoman" harrastajan toleransseilla muodostu ongelmaksi. Luodin "vapaalento" jää tällä mitalla jo käytännössä lähes kokonaan pois kun luoti on lähtiessään samanaikaisesti kosketuksessa sekä hylsynkaulaan (ok, tarkkaan ottaen kaula on kyllä laajentunut tässä vaiheessa enemmän tai vähemmän luodista irti vähän pesityksen ahtaudesta riippuen..) että piipun rihlaukseen tai ainakin ylimenokartioon.
Mittaa siis rihlakosketuspituus kullakin käyttämälläsi luodilla vaikka siten, että tiputat pelkän luodin piippuun ja mittaat puhdistuspuikon ja tönärin avulla kuinka syvälle puikko tällöin etukautta menee. Sitten otat samalla luodilla luoditetun hylsyn tai patruunan, laitat sen patruunapesään, suljet lukon ja teet saman mittauksen. (HUOM! jos käytät tässä kovaa patruunaa, niin ota iskurinpiikki tämän vaiheen ajaksi kokonaan pois mikäli se on rakenteellisesti mahdollista!) Lisäämällä mittaustulosten erotuksen mittaukseen käyttämäsi patruunan pituuteen voit laskea patruunan maksimi-, eli rihlakosketuspituuden kyseisellä luodilla. Siitä se pari kymppiä pois ja säädä luoditusholkki jiiriin niin että tekee juuri tätä pituutta.
Tarkempi aseyksilökohtainen käynnin määrittely edellyttäisi tietty sitten monen muun muuttujan ohella eri latauspituuksien koeampumista vaikka kymmenosamillin välein aina rihlakosketuksesta pari milliä alaspäin jos intoa vaan riittää. Tää pari kymppiä on vaan oman kokemuksen mukaan sellainen kohtuu yleiskäypä kivääripyssyissä..
If you can´t avoid problems.. -Shoot them!
Sorry.. luin ton aloituskysymyksen nyt tarkemmin ja huomasin että toi edellinen juttuni saattoi olla vähän asian vierestä ja jopa aliarvioiva keskustelun aloittajaa kohtaan.. tällaista saattuu kun luulee jotain tietävänsä :oops:
Helpompi ja tarkempi keino rihlakosketuksen mittaamiseen on se että otetaan omalla aseella ammuttu/supistamaton hylsy ja rutataan siitä kaulaa sen verran että luoti pysyy siinä kiinni. Tämän jälkeen laitetaan luoti selkeästi ylipitkäksi hylsyyn ja mittapatruuna laitetaan pesään, lukko kiinni/auki ja mittapatruuna pois pesästä. Nyt on tiedossa patruunan kokonaispituus rihlakosketukseen, tästä mitasta lähdetään sitten etsimään sitä hyvin käyvää latausta joka yleensä löytyy 0,1-0,5mm lyhyempänä kuin mitattu kokonaispituus. Joskus joutuu kokonaispituutta kasvattamaan että saa luodin käymään mutta yleensä se käyvä lataus löytyy hiukan irti rihloista. Kun patruunat ladataan lähelle rihloja niin muistetaan sitten se että näitä testejä ei sitten aloiteta maksimilatauksilla koska kevytkin rihlakosketus nostaa paineita jonkin verran.
Koheltajan neuvoma tapa rihlakosketuspituuden mittaamiseen on eittämättä ainakin vaivattomampi, myönnän. Ilmeisesti omasta koheltamisestani johtuen on pari kertaa tuolla tavalla toimiessani luoti jäänyt lukkoa avatessa rihloihin kiinni ja mittaus on sen takia mennyt uusiksi.. siksi olen viime ajat käyttänyt tota monimutkaisempaa tapaa.. seliseli..
Sipaiseppas seuraavalla kerralla siihen luotiin hiukan vaseliinia äläkä ruttaa sitä hylsynkaulaa niin paljoa. Mittaus kannattaa tehdä pari-kolme kertaa niin saa eliminoitua mahdolliset luodin liikkumisesta aiheutuneet mittapoikkamat pois.