Otsikkoa oli vaikea saada kuvaamaan ongelmaa, siispä hieman lisäselvitystä:
Hommasin Tikka M-65 kiväärin kaliberissa 6,5x55. Ase on ollut edellisellä omistajallaan hirvipyssynä eri piipulla (.338win mag) ja lukolla, ja hän vaihdatti alkuperäisen 6,5mm piipun paikalleen kun ase tuli minulle. Ensimmäisiä testilatauksia ampuessani huomasin että ase nokeaa hylsyjä, vasta karvan verran VV:n taulukon yli olevat lataukset pitivät hylsyt puhtaina. Tämä tapahtui sekä N140 että N150 ruudeilla, luoteina kokeilin sekä 7g että 8g scenaria. Latauspituutena käytin kummallekin luodille 80mm. Huomasin myös että aseessa oleva Tikkakosken alkuperäinen piippu ei ole väännetty ihan yhtä pitkälle kiinni kuin alkuperäinen tehdaskiinnitys on ollut. Tämän näkee piipun päällä olevista avotähtäinten reijistä, jotka ovat silminnähden oikealla asetta takaapäin katsoessa. Eli jos piipussa on oikeakätinen kierre niin piippu ei ole väännetty yhtä tiukkaan kuin silloin kun reijät on tehty. Myöskään rihlakosketuspituuden määrittäminen ei onnistunut kummallakaan luodilla, mutta se ei liene näin pienestä kiinni? Piippuhan ei kovin paljoa taaksepäin liiku vaikka sitä kiristettäisiin tuo muutama aste jonka se nyt vinossa on? Eli rihlakostukseen se tuskin juuri vaikuttaa, mutta sulkuväliin kyllä?!
Voiko näin kiinnitetty piippu vaikuttaa siihen että kiikarin sivukohdistus ei ole lähelläkään keskilinjaa? Siirsin kiikarin (IOR 2,5-10x42) toisesta M-65:stani tämän aseen päälle. Käytin myös optilockien ruuvit löysällä mahdollisten jännitysten poistamiseksi ennen ammuntaa. Hämmästys olikin melkoinen kun osumapiste oli niin paljon vasemmalla että säätövaraa ei jää kuin vajaa kierros ennenkuin tulee seinä vastaan. Toiseen suuntaan sitä sitten riittääkin aika paljon..
Piipun on kuulemma seppä paikoilleen vääntänyt, eli olettaisin että myös sulkuväli on silloin tulkattu. Mutta jotenkin tuntuu että pesä olisi "väljä", kovemmat lataukset tekivät hylsyn kantaan ulosheittäjän tapin jälkeä vaikka nallit pysyivät normaalina. Voiko hylsy olla pesässä hieman löysässä ja iskeytyä laukauksen voimasta iskupohjaa vasten ja jälki syntyä tästä? Käytössä tosin on vain aseen mukana tulleita hylsyjä, joten niiden käyttömäärä on epävarma. Pitänee ostaa uusia hylsyjä ja kokeilla samat lataukset uudelleen..
-J-
Ensin kannattaa kokeilla ja katsoa millätavalla ne nokeentuneet hylsyt vaatii supistamista ja onko hylsyn kannan yläpuolella katkeamista ennakoivaa kirkasta rengasta tai hylsyn sisäpuolella koloa samalla kohdalla :think:
Sisäpuolisen venymän aiheuttaman hylsyn kannan paksunnoksen yläpuolella olevan skraadin tunnet kokeilemalla vaikka ohuella puikolla kokeilemalla ja ulkopuolelta sen näkee paljaalla silmällä,ulkopuolelle tulee selkeä kirkkaahko rinkula hylsynpohjan paksunnoksen yläpuolelle.Mikäli merkkejä löytyy voi sulkuväliä tarkastella vielä laittamalla hylsyn kannan päälle esim mellapeltisiä liuskoja ja sulkemalla lukko,tai yrittämällä sulkea lukko..saman asia ajaa esim hylsyn kantaa liimatut paikkalaput,yksi tai enemmän.Mikäli lukko sulkeutuu niistä lisätäytteistä huolimatta on sulkuväli ainakin niiden vahvuuden liian pitkä.
Koe on tietenkin suoritettava uudella hylsyllä tai ainakin juurta myöten supistetulla hylsyllä ja esim mauser mallisella kiväärillä ilman ulosvetäjää,tikka 65 maöllisesta kivääristä ulosvetäjän irrottaminen maallikkokonsteilla ei sitten olekkaan enää tostavaan homma joten kannattaa antaa ase ammattitaitoisen sepän kunnostettavaksi.
SAmasta tarpeesta kielii se ettei alkuperäisten tähtäimien suoruus ole kohdallaan ja linjassa ja se että kiikaritähystimen säätövara loppuu toiseen suuntaan :?
Onpahan tullut nähtyä sekin ettei niinkin karkeaa kierrettä kuin kiväärin piipun kierre, ole edes osattu kiertää ns.oikeille jengoille van väännetty jollain ruustukki/putkipihdeillä päin ttua :lol:
Asesepän työ ja korjaustyö ei ole ihan kaikkien sutareitten hommaa ja virhe voi tulla viisaammallekkin jollei osaa tai viitsi olla tarkkana :violin:
Kaupan pyssyissä on tehtaalla asennettu piiput paikoilleen tunteettommilla koneilla vaikka väkisin vääntäen siten että sulkuväli on suhtkoht taikka jopa tarkalleenkin tai liiankin tiukalla..kuitenki hyväksyttävissä GO/NO GO rajoissa paikoillaan.
Samaa etiikkaa tai edes välineitä ei ole jokatoisellakaan autotallisepällä.
Kannattaa turvautua ITSE tuntemaansa seppään ennekuin tulloo vahinko.
Piippuja voidaan vaihtaa vaikka kesken kisan polvien välissä pyöräyttämällä (Malcom Cooper) mutta se ei tarkoita sitä että kuka vaan voi tehdä niin vaan ensin pitää olla muutama muu asia kunnossa ja pillunkarvan tarkkuudella kohdallaan ja tärkein asia eli tieto paikallaan siitä mitä tekee ja miksi :naughty:
Jossei osaa niin ei pidä tehdä niin ei tuu isompii munauksia :doh:
HooVee
Olisikohan sepällä jäänyt jotain paskaa vastinpintojen väliin kun on piipun kiristänyt. Tähän viittaisi myös se etteivät tähtäimet ole kiertyneet yläasentoon. Jos pinnat ovat puhtaat ja kiereiden teko onnistunut niin piipun kiristysmomentilla ei, vastoin yleistä luuloa, voi kovinkaan paljoa vaikuttaa sulkuväliin. Sanoisin että ero sulkuvälissä käsinkierretyn piipun ja koneella myötörajaan kiristetyn piipun välillä on aina alle 5 sadasosamilliä. Luku riippuu liitoskonstruktiosta mutta melkein sanoisin että yleensä vielä vähemmän. Tämä perustuu ihan laskennalliseen nyrkkikaavaan. Jos joku on perehtynyt asiaan mittaamalla niin kuuntelen mielenkiinnolla vastaväitteitä.
Minusta optilockit kiinnitettynä suomalaiseen aseeseen on hyvin yleistä että kiikarin sivusäätö ei satu keskelle. Näin ainakin omien kokemuksien perusteella.
Sulkuvälihän määäräytyy 6,5x55:ssa hylsyn olkapään ja kannan mukaan eikä se ole suinkaan "nolla" vaan luokkaa 0,1mm plussalla.
Näin ollen uuden minimimitoissa olevan hylsyn ja yhteensä muutaman satkun peltien meneminen pesään ei välttämättä tarkoita että sulkuväli on ylipitkä.
Voikos ammutun hylsyn mitoista päätellä mitään sulkuvälistä??
-J-
Sulkuvälin voi todeta luotettavasti ainoastaan go ja oh-no tulkilla. Toisin kuin väitetään, piipun kireydellä voi pelata sulkuväliä mutta edellyttää että on kunnolliset vehkeet mihin piipun saa kiinni ja millä vääntää kehystä. 6,5x55ssa on kaulan nokeaminen varsin yleistä kun CIP-lataukset on mitoitettu vanhojen "kalle kustaiden" mukaan että pysyisivät nekin nipussa nykypatruunoilla ammuttaessa. 550, 160 ja 165 ovat myös kokeilun arvoisia ajoaineita kyseiseen kaliiperiin. N150 on osoittautunut varsin ongelmalliseksi jostain syystä ja antaa kovia paineita. Kaliiperissa on ylimeno yleensä sen verran kaukana ettei rihlakosketus onnistu kun luodit on muuteoin ainoastaan muutaman millin hylsyssä sisällä.
Lainaus käyttäjältä: SO
Oletko SO mitannut sulkuväliä piipun eri kireysasteilla vai mihin perustat väitteen?
Jos ampuu itseladattuja patruunoita niin sulkuväli ei ole kovinkaan kriittinen mitta. Kunhan sulkuväli ei ole niin lyhyt että kokosupparilla saa supistettua hylsyn sellaiseksi että se mahtuu pesään. Vastaavasti toisessa päässä sulkuväli ei saisi olla niin pitkä että hylsy kuroutuu torrehaan kuvailemalla tavalla. Jos ollaan näiden mittojen välissä niin hylsyjen paisutuksen jälkeen kaikki sulkuvälit toimivat hienosti, ero on lähinnä hylsytilavuudessa. Jos sulkuvälin absoluuttinen arvo kiinnostaa niin kannattaa ampua sama hylsy mielellään pari kertaa. Sen jälkeen ammutun hylsyn sulkuväli on jo melko lähellä pesän sulkuväliä. Nyt ammutun hylsyn sulkuväliä voi verrata esim ampumattomaan hylsyyn. Hylsyn sulkuvälin voi mitata esim. tällä kaliperihohtaisella työkalulla:
http://www.sinclairintl.com/.aspx/pid=35265/Product/Sinclair_Bump_Gage_Insert
Lainaus käyttäjältä: SO
Näin olen kuullut kerrottavan. M-65 lukko kuitenkin taitaa kestää vähän enemmän kuin nuo vanhat sotaratsut..
Lainaus käyttäjältä: SO
Luulisin että paljon N150:stä hitaampaa ei kannata tarjoilla koska piippu on vain reilu 50cm pitkä. Ellei sitten halua putkivalkeaa poltella.. Painemerkkejä ei ole ollut, mutta kuten sanoin niin hylsyt pitäisi uusia ja alkaa vasta sitten kokeilemaan lisää kovemmilla panoksilla.
Lainaus käyttäjältä: SO
No näin minäkin ajattelin. Aika hurjalta tuntui noitakin ladatessa kun luoti ei todellakaan ollut kuin ~2mm hylsyssä tuolla latauspituudella.
Ase menee tänään käymään tutulla sepällä tarkastettavana. Käytetään piippu irti ja katsotaan pintojen puhtaus sekä väännetään piippu uudestaan takaisin paikoilleen. Sen jälkeen uusi yritys, katsotaan mitä löytyy ja miten käy.
-J-
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Lainaus käyttäjältä: SO
Oletko SO mitannut sulkuväliä piipun eri kireysasteilla vai mihin perustat väitteen?
Olen mitannut ja tieto perustuu kokemukseen eikä kirjatietoon.
Lainaus käyttäjältä: JPa
OT. Millä luodilla noin käy CIP ylimenolla? Nimim. suunnitelmissa ampua LR tehdaspaukkua ja lisäksi itse ladata 9g Scenar/SMK/VLD:tä "likelle rihloja tai rihloihin" periaatteella.
Nimim. pitääkö tilata omat kalvaimetkin joilla saadaan ylimeno tehtyä erikseen.
Kerro vaan SO lisää sulkuvälistä vs. momentti. Mulle on 6,5mm varminttikanki matkalla Saksanmaalta ja ajatus on nimenomaan vaihtopiipuksi TRG-S kehykseen. Jos menee kovin vaikeaksi niin voi olla että jää vaihtamiset aika harvaan.
Lainaus käyttäjältä: SO
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Lainaus käyttäjältä: SO
Oletko SO mitannut sulkuväliä piipun eri kireysasteilla vai mihin perustat väitteen?
Olen mitannut ja tieto perustuu kokemukseen eikä kirjatietoon.
Kerrohan hieman mittaustuloksia... Tämä kiinnostaa varmaan minun lisäkseni muitakin. Minkälainen aktio, mikä kaliiperi ja kuinka paljon olet saanut vaikutettua sulkuväliin kiristämisellä?
Lainaus käyttäjältä: JRu
Lainaus käyttäjältä: JPa
OT. Millä luodilla noin käy CIP ylimenolla? Nimim. suunnitelmissa ampua LR tehdaspaukkua ja lisäksi itse ladata 9g Scenar/SMK/VLD:tä "likelle rihloja tai rihloihin" periaatteella.
7g ja 8g scenar oli ne mitä testailin, muista en osaa sanoa (vielä) mitään. Mutta myyjän mukaan kyseisellä piipulla pitäisi olla ammuttu max. 300lks, eli ylimenon pitäisi olla vielä ihan ok.
-J-
Eihän siinä sulkuvälissä mitään mystistä ole. Onhan se nyt ihan selvä että kun sulkuvälin min-max ero on 0,1mm niin siitä voi jokainen päätellä paljonko sulkuväliin vaikuttaa miten piipun vääntää kiinni. Vaihtopiipussa ei ole ongelmaa kun sovittaa molemmat piiput ja tekee merkit piippuun ja kehykseen.
Mietin jo hetken että 6,5mm ja magnum lukonkanta :think: kunnes muistin että sullahan on 30-06 :)
Lainaus käyttäjältä: SO
Mietin jo hetken että 6,5mm ja magnum lukonkanta :think: kunnes muistin että sullahan on 30-06 :)
Ei ole ihmeellistä mutta kiristyksen vaikutus on kuitenkin mielenkiintoinen yksityiskohta johon yllättävän usein törmää. Näkemykset asiasta vaihtelevat laajalla skaalalla. Terästä kun kuormitetaan alueella jossa ei tule pysyvää muodonmuutosta (tuskin kukaan kiristää piippua niin lujaan että aktio tai piippu myötää) niin suhteellinen venymä on suurimmillaan tuhannesosia. Tämä tarkoittaa sitä että jos liitoksen pituus on kymmeniä millejä niin kiristyksellä voidaan aikaansaada vain sadasosien venymä. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Siksipä kiinnostaa ovatko mittaustuloksesi satasia vai kymppejä...
lisänä tähän että jos vastinpinnoissa on törstiä tai ne eivät ole kohtisuorassa liitokseen nähden niin silloin käsikiristyksellä piippu kiristyy niiden nokkaan tai kanttaa toisesta laidasta. Kun momenttia hieman lisätään törstät tasoittuvat. Kierojen pintojen tapauksessa liitos käyttäytyy oletettua pehmeämmin ja venyy nopeammin. Jos valmistustoleranssit eivät ole ihan perseellään niin näiden tekijöiden suhteen puhutaan myös korkeintaan muutamasta satkusta.
Lainaa
Juu toki näin. Ajattelin siltä kantilta että jos kierre olis vaikka hatusta millin nousulla, ei varmaan ole, mutta alle kertaluokan ero? ( ei ole 0,1 mm tai 10 mm ) --> 360 astetta muuttaa sulkuväliä 1 mm --> 36 astetta 0,1 mm. Kun on teräs terästä vasten ja piipussa & kehyksessä on hyvät suorat vastinpinnat niin luulisi että stoppaa aika herkästi kiristettäessä. Sitten jos siihen vielä väännetään 1/10 kierrosta siitä yli niin tarvii olla jo vähän jatkovartta?
Jos vetää käsikireyteen ( niinkuin kasajätkät, ja hyvin pelaa ) tai jollain öljynsuodattimen vaihtotyökalulla vähän päälle, niin ei varmaan sulkuväli montaa satkua vaihtele?
Mulla on Sako 75 aktiossa kolme piippua, joista kaksi on Jalosen työstämää ja yksi Sakon originaali. Piiput vaihdetaan käsikireydellä ilman työkaluja ja hyvin pelaa. Yksi vaihtopiipuista tuli Jaloselta sellaisella kireydellä, että piti laittaa takaisin löystettäväksi. Laitoin merkit kehykseen ja piippuun ennen lähettämistä eikä ne takaisin tullessan kohdalla olleet. Heittoa on n. 2 mm pii*29 mm kehällä. Siitä huolimatta sulkuväli on kohdallaan. Tilasin piipun käsikireydellä, joten en tiedä olisiko se voinut olla liian tiukka ennen löystämistä, mutta ei silläkään ammuttavuuteen ollut merkitystä. Ehdin ampua sillä satoja laukauksia ennen löystöä.
Piippu venyy ja aktio puristuu kasaan liitoksen pituuden matkalta (liitoksen pituus = piipun kierteen pituus + kierteen pääteura vastinpintaan asti). Piipun venyminen ei vaikuta sulkuväliin ollenkaan. Sen sijaan aktion puristuminen lyhentää sulkuväliä. Yleensä aktio on jäykempi kuin piippu joten esimerkiksi sipan mainitsema 8 asteen kiertymäero ei johta 2 sadasosan sulkuvälin muutokseen kuten kierteen nousu olettaisi vaan sulkuvälin muutos on sen verran pienempi mitä aktio on piipun kierreosaa jäykempi. Ja vaikka sulkuvälin muutos olisikin ollut sen 0,02 mm niin sitä tuskin olisi mitenkään käytössä huomannut. Olen huomannut että parin satkun sulkuväliero tulee helposti mm kokosupistuksessa hylsyjen välille kun niitä mittailee...
OT: oletko JPa huomannut minun lähettämän yv:n?
Ei tartte hommata omia kalvaimia eikä sulkuvälin määrittäminenkään ole ollenkaan vaikea asia vaan perustuu annettuihin arvoihin jotka taasen NOUDATETTUNA takaavat tietyn turvallisuuden/toleranssin ja sen että kaikki kaupan paukut menee pesään ja niistä voi kryynilöitä lennätellä riistan viillekkeisiin.
Tarkkuuspiippujen ja yleensäkin aseiden ja varsinkin asekohtaisesti räätälöityjen patruunoiden jälleenlataustoimissa tulee sitten erilaisia tiukempia vaatimuksia niin itse patruunapesän mitoituksen,ylimenokartion ja jopa latausvälineiden mitoituksen tahi valmistamisen mittojen kanssa joilla ei ole paljonkaan tekemistä normitorrakon perusvälyksien kanssa,kaliberimerkintäkin voi olla ja on erilainen vaikka perushylsy olisi esim 308win..se on toinen asia kokonaan.
Sulkuvälilläkin voidaan johonkin rajaan asti pelata ja käyttää ylipitkäksi venähtäneitä hylsyjä vain samassa aseessa kunnes vaikkapa hylsy katkeaa kurouman kohdalta,mielestäni kaliberikin on muuttunut muuksi silloinkun sulku on "jäänyt" niin pitkäksi että hylsyn olkapää on muuttanut paikkaansa..on syntynyt omia aikojaan "uusi" kaliberi :dance:
Itse vain muutamaan asiakkaan aseeseen koepatruunoita börjemauseriin ladanneena olen ottanut lataukset painavimmille saaduille luodeille hylsyntäyttävimmästä päästä..N 160 esim..en ole tietoinen siitä että kyseinen kaliberi olisi erityisen herkkä nokeamaan hylsyjä tai nostamaan paineita tavattoman poikkeavasti?
Oikeat ja sopivat ajoaineet kuitenkin ovat tärkeitä jotta saadaan tarkka ja turvallinen patruuna ja siinä kannattaa kuunnella kokeneita harrastajia nimenomaisen kaliberin lataamisessa.
Yllämainituilla asioilla taasen ei pahemminkaan ole mitään tekemistä sen asian kanssa että Joku on ostanut pyssyn jossa piippu on kiristetty niin ettei se olekkaan samassa kohdassa missä on ollut aiemmin ennen piipun irrotusta jos on ollut sama piippukaan ja sanan säilää taittamalla nettisaitilla ei asia parane vaan perinteisesti mutkistuu entisestään.
Oikein ratkaisu on viedä torrakko ammattimiehen käsiin ja tarkastuttaa ne ammunnan turvallisuuden kannalta olennaiset asiat kuntoon,hommata uusia hylsyjä ja alkaa kokeilemaan ihan taulukkolatauksista esimerkiksi maximilataus -minimilataus välillä eri ruutilaaduilla...en viitsinyt edes katsoa latauskirjoistani mitä tarkalleen olen käyttänyt mutta N160 ja N 165 ruuti muistaakseni oli maitillaan vähänkään painavampiin luoteihin yllämainitussa kaliberissa.
Toivottavasti ropleemi selviää tutun sepän niljaisissa hyppysissä :dance:
Siihen asti :pray: HooVee :doh:
a) Jos tekee sulkuvälin minimiin että tulkki on nahea, piippua on mahdollista kiristää tiukemmalle niin että sulkuväli menee alimittaan. On se mahdollista tai ei.
b) Jos sulkuväli on aavistuksen pitkä niin että maksimitulkki juuri mahtuu, piippua on mahdollista kiristää tiukemmalle niin että sulkuväli menee aluelle. On se mahdollista tai ei.
c) ja eikähän se sitten ollut omalta osaltani tässä tämän foorumin käyttö. 6 vuotta täällä olikin asiakeskustelua ja sitä ennen www.nic.fi/~takilta/ osoitteessa. Kiitos ja anteeksi.
Lainaus käyttäjältä: SO
c) ja eikähän se sitten ollut omalta osaltani tässä tämän foorumin käyttö. 6 vuotta täällä olikin asiakeskustelua ja sitä ennen http://www.nic.fi/~takilta/ osoitteessa. Kiitos ja anteeksi.
Harmittavaa jos minun kommenteillani oli osuutta moiseen päätökseen
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Kertoisitko lisää tästä? Olen pitänyt Optilockia hyvänä jalkana, mutta onhan siinä kieltämättä enemmän liikkuvia (ja väärin asennettavia?) osia kuin tavallisessa jalassa. Itsekin olen huomannut että samassa paketissa ostetut renkaat eivät välttämättä ole täsmälleen samankorkuisia, mutta voiko heittoa olla myös sivusuunnassa?
-J-
Kyllä kyllä..
Jälkeenpäin ajateltuna..kun ei ollut tietoa kuinka paljon alkuoeräisen kysyjän piippun-niska oli oikeesti vinossa ja keskustelu oli eskaloitunut tähtitieteellisiin sfääreihin..juohtui mieleen että jos vinouden määrä oli vaikkapa 1/8 osa kierrosta niin sen määrän saa ainakin vastavalmistuneen ase/piippu yhdistelmän kierrettyä tiukemmalle.
Siinäpaikeilla jätän yleensä kiristysvaraa ja siinä haarukassa on se ns. jokin, normaaliin "mehtuu ja tarkkuuspyssyyn"..
Oma taiteen ja tähtitieteen lajinsa ovat sitten ne polvien välissä vaihdettavat ja kasa-ampujien sekä teoreetikkojen pyssyjen momentit joihin ei selkeätä vastausta saa keneltäkään eikä mistään eikä koskaan koska ne tiedot ovat synkeitä ja varjeltavia salaisuuksia :snooty: samoinkuin latauksien kehitteleminen.
Tavalliseen käyttöön mukaanlaskettuna metsästys,ratahirvi ynnämuut kohtuumatkojen urheiluammunta,ressuammunnat ynnämuut joissa käytetään aseita, mahtuvat samaan kategoriaan ja aseet jotka näyttävät aseilta eikä jouluhimmeleiltä tahi taideveistoksilta :think:
Aseet joilla tavoitellaa 1/100 osa millin tarkkuuksia eri matkoilla kuuluvat omalla tavallaan eri kuppikuntaa samoinkuin niiden salatiedettä muistuttavat lataukset ja kehon ulkopuoliset tuki ynnämuut laitteet härpäkkeet ja niiden säätämisen tiede :violin:
Kaikesta huolimatta kiristykseen käytettävä momentti on VAIN tekninen määre jolla saavutetaan sulkuväli ja sitä kautta riittävä turvallisuus sekä latauksen osalta on kyse sisä ja ulkoballistiikasta johon vaikuttavat samat karut lainalaisuuden kuin kaikkiin muihin heittokappaleisiin oli ne sitten saatettu matkaan lingolla tahi pyroteknisellä ajoaineella ja lopputuloksen tarkkuudessa ratkaisee ulkoisten muuttujien sekä sitä mittaavien apulaitteiden(viirit,tuunerit ym.)
lukemisen taito
SAmoin tarkka-ammunnan harjoitteluun pätenee aseiden osalta samat väljemmät toleranssit kuin metsästysaseisiin koska "tositoimien" olosuhteissa ei ammuta kymmentä taikka viittä laukausta samaan reikää terminaaliballistisen vaikutuksen maksimoimiseksi.
Tuumii :think: HooVee
Lainaus käyttäjältä: JPa
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Kertoisitko lisää tästä? Olen pitänyt Optilockia hyvänä jalkana, mutta onhan siinä kieltämättä enemmän liikkuvia (ja väärin asennettavia?) osia kuin tavallisessa jalassa. Itsekin olen huomannut että samassa paketissa ostetut renkaat eivät välttämättä ole täsmälleen samankorkuisia, mutta voiko heittoa olla myös sivusuunnassa?
-J-
OT
Optiloc on paras jalka mitä markkinoilta saa, minun ja varmaan monen muunkin mielestä. :drool:
Tähtäimessä on sitä varten sivusäätö että se saadaan kohdistettua ??? Jos ei mene heittämällä keskelle, niin voi kattoa peiliin ja miettiä onko vika naamassa, tähtäimessä, sulkuvälissä, vai peräti aseessa :lol:
Lainaus käyttäjältä: JKr
No tästähän tässä koko ketjussa on alunperin ollut kyse.. :think: Kyllä tähtäimen saa kohdistettua, mutta kun pitäisi olla sitä TA-toiminnassa tarvittavaa sivusäätövaraakin. Radallahan sillä ei niin suurta merkitystä ole, varsinkin kun käy ampumassa vain tyynenä ja aurinkoisena päivänä.. Mutta saan aseen tänään sepän tarkastuksesta, ja viikonloppuna voisi käydä taas radalla kokeilemassa. Siis jos ei ole liian huono ilma.. :whistle:
-J-
Lainaus käyttäjältä: JPa
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Kertoisitko lisää tästä? Olen pitänyt Optilockia hyvänä jalkana, mutta onhan siinä kieltämättä enemmän liikkuvia (ja väärin asennettavia?) osia kuin tavallisessa jalassa. Itsekin olen huomannut että samassa paketissa ostetut renkaat eivät välttämättä ole täsmälleen samankorkuisia, mutta voiko heittoa olla myös sivusuunnassa?
-J-
En ole tarkemmin perehtynyt missä vika on ollut mutta pahimmillaan sivuheittoa on ollut luokkaa 5 mil (osassa putkista säädöt aivan toiseen laitaan) kun kiikarin säädöt ovat keskellä. Joskus olen korjannut asian jalkoja työstämällä joskus en, riippuu tapauksesta. Tarkoitus ei ollut verrata suomalaista laatua ulkomaiseen vaan lähinnä kysymys oli siitä että olen ollut tekemisissä vain suomalaisten aktioiden kanssa ja niihin olen aina valinnut jaloiksi optilockit helpon kallistettavuuden vuoksi. Noin yleisesti optilockeissa mittatoleranssit eivät kyllä vaikuta kovin tiukoilta. Ainoat ulkomaan jalat joiden kanssa olen pelannut ovat burris signature jalat sako P94 pienarissa. Niiden jalkojen kanssa sivuheittoa oli muistaakseni kohtuu vähän ja loput oli helppo korjata jaloille ominaisilla epäkeskeisillä renkailla.
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Lainaus käyttäjältä: JPa
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Kertoisitko lisää tästä? Olen pitänyt Optilockia hyvänä jalkana, mutta onhan siinä kieltämättä enemmän liikkuvia (ja väärin asennettavia?) osia kuin tavallisessa jalassa. Itsekin olen huomannut että samassa paketissa ostetut renkaat eivät välttämättä ole täsmälleen samankorkuisia, mutta voiko heittoa olla myös sivusuunnassa?
-J-
En ole tarkemmin perehtynyt missä vika on ollut mutta pahimmillaan sivuheittoa on ollut luokkaa 5 mil (osassa putkista säädöt aivan toiseen laitaan) kun kiikarin säädöt ovat keskellä. Joskus olen korjannut asian jalkoja työstämällä joskus en, riippuu tapauksesta. kysymys oli siitä että olen ollut tekemisissä vain suomalaisten aktioiden kanssa ja niihin olen aina valinnut jaloiksi optilockit helpon kallistettavuuden vuoksi. Noin yleisesti optilockeissa mittatoleranssit eivät kyllä vaikuta kovin tiukoilta.
Mihin aseisiin (valmistaja/malli) asennettaessa sivuheittoa optilockeilla on ilmennyt?
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Minusta optilockit kiinnitettynä suomalaiseen aseeseen on hyvin yleistä että kiikarin sivusäätö ei satu keskelle. Näin ainakin omien kokemuksien perusteella.
Tätä kommenttia kannattaa tarkastella sellaisena kuin se on annettu, varsinkin kun mysteryman myöhemmin tarkensi että hänellä on kokemuksia lähinnä kotimaisista aseista joiden päällä on optilockit.
Oman kokemuksen mukaan kotimaisissa(kin) aseissa on koneisteltu "bolt racewayta" tai kiikarikiiloja tms. vinoon, tai sitten piippu on asennettu vinoon. Jätetään Sakon väkisin "suoriksi" vääntelemät piiput tällä kertaa pois tarkastelusta ;) JL peräsi merkkejä, mieleen tulee kivääreistä ainakin Sako, Tikka, Anschutz (halpamallit), Toz, Baikal, T&C, Savage, Remington, Ruger, Bushmaster, Stag, Armalite (=Eagle Arms, ko. lafkalla ei ole mitään tekemistä alkuperäisen Armaliten kanssa), RRA, DPMS, Sabre. Barnardista ei ole ollut valittamista...
Ylipäätään alkuperäinen lähtökohta tähtäinten (raudat tai optiikka) kohtuullisen suurille säätövaroille on sama kuin muissakin "teknisissä innovaatioissa" joita asetekniikassa tehtiin/tehdään; valmistuskustannusten minimointi. Tähtäimissä on säätöä että niillä voidaan kompensoida valmistusvaiheessa käytetyt toleranssit.
Jos haluaa pienemmät toleranssit, tekee (hyvistä osista jos ei itse koneistele) sitten itse tai kantaa rahansa jollekin saman ideologian edustajalle.
Nykyisten optilockien ongelma on kaksiosaisuus, joka sekin on valmistuksen ja logistiikan helpottamista. Voihan se olla kiva viritellä sinne väliin prikkoja jne. puolivillaisia ratkaisuja, mutta ko. ruuvi on löystynyt hiukan liian monella... (pun intended)
Kallistuksiin elegantimpi tapa on koneistaa eturenkaan alaosasta materiaalia pois. Tosin se on peruuttamaton tapa. Prikan voi aina poistaa.
Lainaus käyttäjältä: jthyttin
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Minusta optilockit kiinnitettynä suomalaiseen aseeseen on hyvin yleistä että kiikarin sivusäätö ei satu keskelle. Näin ainakin omien kokemuksien perusteella.
mysteryman myöhemmin tarkensi että hänellä on kokemuksia lähinnä kotimaisista aseista joiden päällä on optilockit.
Oman kokemuksen mukaan kotimaisissa(kin) aseissa on koneisteltu "bolt racewayta" tai kiikarikiiloja tms. vinoon, tai sitten piippu on asennettu vinoon. Jätetään Sakon väkisin "suoriksi" vääntelemät piiput tällä kertaa pois tarkastelusta ;) JL peräsi merkkejä, mieleen tulee kivääreistä ainakin Sako, Tikka, Anschutz (halpamallit), Toz, Baikal, T&C, Savage, Remington, Ruger, Bushmaster, Stag, Armalite (=Eagle Arms, ko. lafkalla ei ole mitään tekemistä alkuperäisen Armaliten kanssa), RRA, DPMS, Sabre. Barnardista ei ole ollut valittamista...
Eiku sillä vaan että Sakon perinteisen kiilan kohdallahan etummainen lohenpyrstökiila on viisto molemmilta kyljiltään ihan tarkoituksella.
Rekyylitapittoman Optilockin kohdallahan tämä tarkoittaa sitä että käyttäjä voi tehdä karkean
Rekyylitapillinen etujalka Sakon kiilassa on tietysti eri asia. Tapin paikka ja halkaisija määräävät sivukohdistuksen paikan- tai paremminkin määrää kiinteän kiikarin horisontaalisen kulman suhteessa aseen lukkokehykseen.
Lainaus käyttäjältä: JL
Mihin aseisiin (valmistaja/malli) asennettaessa sivuheittoa optilockeilla on ilmennyt?
Menee aika pahasti ootteeksi mutta...
Muistin sallimia varmoja esimerkkejä ainakin Tikka T3 parilla eri optilock jaloilla ja sako 75. Sakossa tosiaan sivua voi säätää etujalan paikalla mutta mielelläni työntäisin kartiokiilassa jalan pohjaan. Olikohan pohja-asennossa sivuheittoa jotain 10 moa:n paikkeilla. Nightforcessa on reippaasti sivusäätöä niin en ole asialle tehnyt toistaiseksi mitään.
Onhan renkaan jalusta asennettu (T3) niin että kiristysruuvit on olleet samalla puolella?
Tikkakosken tuotteissa on piippu omien kokemusten perusteella kiristetty julmetun lujaa kiinni, käsitykseni/kuulemani mukaan hieman järeämmällä hydraulisella työkalulla. Kyseisellä tavalla tehtiin sulkuvälin hienosäätö ja ylimääräinen sorvailu/sovitus jäi työvaiheesta pois. Jos piippu irroitetaan ja kiinnitetään niin että piippu ei asemoidu samaan paikkaan niin poikkeamia iskemässä saattaa esiintyä.
Joskus on sipaistu piipun otsapinnasta sorvilla hienon hieno latu pois niin piippu on saatu kiinni pienemmällä voimalla ja sulkuväli kohdalleen ilman julmaa kiristystä, samalla on todettu että reiät ilmestyy suht sinne minne pitää, ilman suurenpia ruuvauksia kiikarista.
Kaliberin väliset erot voi myös tehdä aika suuria poikkeamia koro/sivu suunnassa johtuen kaliberin välisistä piippuaikojen erilaisuuksista, eli piipun sovitukset ei ole aina syyllinen osunnan muutoksiin piipun/kaliberin vaihdon yhteydessä.
No niin, alkuperäinen ongelma on korjattu. Tai korjattu ja korjattu kun mitään varsinaista vikaa ei löytynyt, mutta ongelma on kuitenkin poistunut.
Seppä käytti piipun irti ja tarkisti vastinpinnat. Olivat hänen mukaan puhtaat ja rasvatut, eli siellä ei ollut mitään silmin havaittaavaa vikaa. Seppä kuitenkin sai väännettyä piipun hieman tiukempaan kuulemma ihan normaalivoimalla, ja nyt piippu on avotähtäimen reikiä katsoessa suorassa. Tämän jälkeen asensin kiikarin alusta alkaen uudelleen, ja nyt sivusäätö on kutakuinkin keskellä -> sivusäätöä löytyy yli kierros kumpaankin suuntaan. Myöskään kiikarin siirtäminen toiseen samanlaiseen aseeseen ei enää aiheuta aiemmin ollutta suuren säätämisen tarvetta, muutama napsu riittää. Eli ongelma poistui, mutta en osaa sanoa että mikä sen alunperin aiheutti. :think: Olen tyytyväinen, kai.
-J-
Ps. hylsytkään ei nokeennu enää kun laittaa "riittävästi" ruutia.. :whistle:
Ja lisäyksenä "asiaan"..saitteja välillä lueskellessani olen saanut ymmärtää että kyseinen kaliberi olisi herkempi muita nokeamaan hylsyjä vähän kaikilla ruutilaaduilla vähän kaikissa torrakoissa..
Riittävä määrä ajoainetta=riittävästi pölinää pöntössä ja se ettei hylsyjä supisteta kuin kaulasta millin tai enintään pari,korjannee ongelman.. :pray:
Itselleni börjekaliberi ei ollut tuttu kuin satunnaisista asiakkaiden koepaukuista ja sulkuväliasiat taas ovat perustietämystä ilman suuremnpaa mystiikkaa.. :wink:
Koneenrakennuksesta tuttu menettely pätee tässäkin asiassa...jos minkä on avannut tahi purkanut :violin: niin on kohtuullista laittaa palikat samallatavalla paikoilleen kuin on varhemmin olleet.
Hyviä osumia uuden "elämän" saaneella torrakolla :clap: :dance: toivottaa ..
TeeHoo :whistle:
Lainaus käyttäjältä: JPa
Seppä käytti piipun irti ja tarkisti vastinpinnat. Olivat hänen mukaan puhtaat ja rasvatut, eli siellä ei ollut mitään silmin havaittaavaa vikaa. Seppä kuitenkin sai väännettyä piipun hieman tiukempaan kuulemma ihan normaalivoimalla, ja nyt piippu on avotähtäimen reikiä katsoessa suorassa. Tämän jälkeen asensin kiikarin alusta alkaen uudelleen, ja nyt sivusäätö on kutakuinkin keskellä -> sivusäätöä löytyy yli kierros kumpaankin suuntaan. Myöskään kiikarin siirtäminen toiseen samanlaiseen aseeseen ei enää aiheuta aiemmin ollutta suuren säätämisen tarvetta, muutama napsu riittää. Eli ongelma poistui, mutta en osaa sanoa että mikä sen alunperin aiheutti. :think: Olen tyytyväinen, kai.
-J-
Ps. hylsytkään ei nokeennu enää kun laittaa "riittävästi" ruutia.. :whistle:
+1