Kotimaahan on kuulemma siunaantunut uusi piipun tekijä; nimenkin kuulin muttei jäänyt mieleen. Onko tietoa/kokemusta......tehneekö Mäkisen vanhoilla koneilla? Ainakin Rajan Aseen Nuutinen kehui piippuja....kuulemma Jalonenkin käyttää.
http://www.peuralanasepaja.fi/ :?:
http://www.peuralanasepaja.fi/
Osoite: Keskustie 50, 63100 KUORTANE
Postiosoite: Lahdenkankaantie 599, 63230 LENTILÄ
Puhelin: 040-7050532
Sähköposti: a.peurala(a)luukku.com
Mulle tuli jo yksi 6.5mm piippuaihio DTA:n vaihtopiippurojektiin.
- piippu tehty lastuamalla
- viimeistellään käsin kolvaamalla (kuristumaan piipunsuulle) jos ei muuta sovita
- työnjälki ja viimeistely rihlauksessa kiitettävää (boroskoopilla tarkasteltuna),
Mäkisen loppupään tuotannossa oli enemmän tai vähemmän kalvaimen jälkiä rihlauksen harjoilla. Omassa edellisessä 6.5mm projektissa jälkiä oli aivan STANASTI ja piippu kuparoi. Tästä olin huolissani myös Peuralan tapauksessa. Huoli oli aiheeton - rihlauksessa oli muutamia kalvaimen jälkiä, mutta niiden vaikutus on vain kosmeettinen jos sitäkään.
==> Tässä vaiheessa, ennen koeammuntaa, voin suositella lämpimästi kotimaista lastupiippuaihiota haluaville.
EDIT: Koeammunnan perusteella on muuten STANAN tarkka piippu. Voin lämpimästi suositella.
Kuinka pitkä 6,5 mm piippu DTA:aan tulee?
Miten hintataso noissa kotimaisissa piippuaihioissa ollut verrattuna kotimaasta saataviin tehdaspiippuaihion verrattuna?
Lainaus käyttäjältä: Arnold
Kuinka pitkä 6,5 mm piippu DTA:aan tulee?
saman mittainen kuin mitä srs .338 piippu on vakiona, olisko ollu 24" eli sen 610mm luokkaa.
.338 piippu on 26" /660 mm.
Onkos kukaan pesittänyt Peuralalla piippuaan?
Nääs ois tarkoitus hommata T3:een 6.5x284 ja helpoiten sen saisi Peuralan kautta koko paketin.
Piiput kuulostavat olevan laatutavaraa mutta onko varsinaisesta pesityksestä kokemuksia?
Pesititkö MSa DTA-aihiosi Peuralalla?
Entä karra? pesititkö Peuralalla?
terve!
miten muuten pelittää 6,5x55 tuosta trg 42 338 lippaasta?
entä tietääkö joku miten sopisi sama lipas 6,5-284..?
Mulla on TRG-42 lipas modattu 30-06 sopivaksi. Kylläkin 300WM eikä 338LM lipas alkujaan mutta äkkiähän tuosta mittaa onko niissä muutakin eroa kuin lippaan huulten kulma. En usko että on.
Lainaus käyttäjältä: karra
Kyllä, Peurala teki piipun alusta loppuun omilla kätösillään.
Loistava piippu! Vaikken ole vielä radalle juuri kerinnyt.
Pikaisesti suoritin "sisäänammunnan" ja parit kokeilusarjat ja sitten saikin pakata kamat ja lähteä tuonne WinterSniperiin.
Sielä ammuin viikonlopun aikana n.140-150 kuulaa, piippu ollut mulla nyt n. kuukauden ja ihan hyvältä vaikuttaa.
Itse meinasin kans laittaa tuon 6,5-284:n tulin kuitenkin viime metreillä katumapäälle ja otinkin sen 6,5x55:n
Niin ja suurena plussana vielä Peuralan ukosta, että palvelu pelaa!
Sain piipun jopa kotiin asti sepän itsensä toimittamana. :D
Taidan kallistua Peuralan puoleen. Olin itsekkin Winter Sniperissä joten olen jopa saattanut nähdä jo aseen :)
Se, että ylimeno on tiukka niin ei haittaa. Omassani 6.5x284ssa joka tehtiin Husqvarnan aktioon, ylimeno 9g Scenarilla ottaa kiinni 77,50-60mm kohdalla joten se on aika lyhyt.
Kaikki tuota pidemmät ovat vain plussaa.
Eihän lyhyt ylimeno 6,5X284:ssa mitään haittaa kun se palaa kuitnekin tuhannella laukauksella riittävän pitkäksi :-)
Lainaus käyttäjältä: HJu
Eihän lyhyt ylimeno 6,5X284:ssa mitään haittaa kun se palaa kuitnekin tuhannella laukauksella riittävän pitkäksi :-)
meneekö siihen muka niin kauan?
oon ampunut nyt tuolla uudella piipalla 400 ja ylimeno on melkein piipunsuulla :mrgreen:
T.T.Y
Lainaus käyttäjältä: karra
Unohdin muuten mainita, että melko tiukka on pesä ainakin omassa piipussa.
8g scenar ladattuna 80mm ottaa niin lujasti ylimenoon?, että kammen avatessa luoti jää pesään, ongelma ratkesi kun tiputettiin latauspituus 79,25 - 79,40mm.
Samaa meininkiä täällä. Ase on tuliuusi Rem700 Peuralan tekemällä 6.5x47 piipulla. 9g Scenar ladattuna 69,50mm mittaan puree kiinni ylimenoon tukevasti, ja 1,5mm lyhyempi melkein yhtä lailla. Vihtavuoren taulukon raja-arvojen välissä oleva latinki kraateroi nallia pahasti ja lukonpään työstöjäljistä jää printti nallin pintaan... ammuttu hylsy poistuu silti ilman voimankäyttöä.
Voiko tuolle oikein muuta tehdä kuin alkaa hakea pienempää latausta? Kevyempi/lyhyempi luoti varmaan vaikuttaisi, mutta kun raskasta tekis mieli ampua ja tiukkanousuinen piippu on teetetty juuri siihen tarkoitukseen...
Piippu antaa sillä ylipaineisella latauksella viitteitä todella hyvästä käynnistä, ja siinä varmaan tiukalla ylimenolla on osuutensa. Peuralan työnjälki on myös huomattavan siistiä ja piippu on kaikinpuolin niin kuin sovittiin. Eikä ollut edes hinnan kiroissa.
Eihän siinä muuta ongelmaa ole kuin jos tehdaslatingit on myös kovapaineisia. Pakottaa lataamaan kaikki itse...
Lainaus käyttäjältä: Bersenal
Lainaus käyttäjältä: karra
Unohdin muuten mainita, että melko tiukka on pesä ainakin omassa piipussa.
8g scenar ladattuna 80mm ottaa niin lujasti ylimenoon?, että kammen avatessa luoti jää pesään, ongelma ratkesi kun tiputettiin latauspituus 79,25 - 79,40mm.
Samaa meininkiä täällä. Ase on tuliuusi Rem700 Peuralan tekemällä 6.5x47 piipulla. 9g Scenar ladattuna 69,50mm mittaan puree kiinni ylimenoon tukevasti, ja 1,5mm lyhyempi melkein yhtä lailla. Vihtavuoren taulukon raja-arvojen välissä oleva latinki kraateroi nallia pahasti ja lukonpään työstöjäljistä jää printti nallin pintaan... ammuttu hylsy poistuu silti ilman voimankäyttöä.
Voiko tuolle oikein muuta tehdä kuin alkaa hakea pienempää latausta? Kevyempi/lyhyempi luoti varmaan vaikuttaisi, mutta kun raskasta tekis mieli ampua ja tiukkanousuinen piippu on teetetty juuri siihen tarkoitukseen...
Piippu antaa sillä ylipaineisella latauksella viitteitä todella hyvästä käynnistä, ja siinä varmaan tiukalla ylimenolla on osuutensa. Peuralan työnjälki on myös huomattavan siistiä ja piippu on kaikinpuolin niin kuin sovittiin. Eikä ollut edes hinnan kiroissa.
Mä tappelin E Mäkisen lastuaman piipun kanssa aikanaan. "Aloituslatauksella" vauhdit oli maksimilatauksien tasolla. Syy selvis, oli mäkinen kattonu aiheelliseksi tehdä piippureiän pari satkua alle CIP minimin => paineita paineita paineita + kuparointia. Eli vaikuttais siltä että on tuossakin vähän ahdistava piippureikä eikä niinkään ylimeno, ellei sitten pesitys ole sellainen että siihen saa juntattua luodin tukevasti rihlaan, mikä osaltaan sekin toki nostaa paineita.
Lainaus käyttäjältä: MSa
...ellei sitten pesitys ole sellainen että siihen saa juntattua luodin tukevasti rihlaan, mikä osaltaan sekin toki nostaa paineita.
Vähän on sellanen tutina että rihlat on melko tyrkyllä. Eka kokeilu 71mm eli piiiitkällä (tyhjällä) patruunalla tuotti luotiin 3-4mm rihlankuvat. 68-millisellä ei enää rihlat piirrä selvästi mutta ahdistaa silti.
EDIT: Toi kokoonpano kävi Riihimäellä tulkattavana, eli kyllä sen pitäis CIP-rajoissa olla.
Käsittääkseni Riihimäellä ei ylimenon pituutta mitata mutta voin olla väärässä. Ainakaan normaaleilla sulkuvälitulkeilla sitä ei voi edes mitata.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Käsittääkseni Riihimäellä ei ylimenon pituutta mitata mutta voin olla väärässä. Ainakaan normaaleilla sulkuvälitulkeilla sitä ei voi edes mitata.
Muistelen kuulleeni että ylimenosta on tullut Riihimäeltä bumerangeja, mutta tämäkin saattaa olla väärin muistettu. Pituuden lisäks siinä vaikuttaa vielä halkaisija(t), ja se just tuntuu aika kisakireeltä.
Lainaus käyttäjältä: Bersenal
Muistelen kuulleeni että ylimenosta on tullut Riihimäeltä bumerangeja, mutta tämäkin saattaa olla väärin muistettu. Pituuden lisäks siinä vaikuttaa vielä halkaisija(t), ja se just tuntuu aika kisakireeltä.
Kun muistaa mun aikoinaan lanseeraaman sanonnan "nopeutta ei synny pyhällä hengellä, sitä syntyy paineella" niin ollaan asian ytimessä. Sitte vaan pitää selvittää miksi on paineita.
Tässä tapauksessa viittaa faktat tiukan sorttiseen piippureikään.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Käsittääkseni Riihimäellä ei ylimenon pituutta mitata mutta voin olla väärässä. Ainakaan normaaleilla sulkuvälitulkeilla sitä ei voi edes mitata.
No tulkkeja on monenlaisia, ja tulkattavia asioita. Ei ole nyt paperit käsillä, en jaksa etsiä (netistä), ja muistikuvat huonoja muutaman vuoden takaa, mutta sulkuvälin ja ylimenon lisäksi mm. ruutitilan kokoa tulkkaillaan. Osassa näistä on vain minimiarvo (GO vs. NO-GO), muistaakseni esim. ylimenossa. Ja ylimenolla tarkoitetaan nyt monenlaisten termien summaa vrt. esim. reamer printtien lukeminen.
Jos pesityksellä ei ole kauhiasti ammuttu, eikä halua pitkää luotia sulloa kovin syvälle hylsyyn, sepältä voinee kysellä onko hänellä ns. throating reameria (throat ~= ylimeno). "Lyhyen ylimenon" (jopa nolla) kalvaimella ja samoja pilotteja syövällä throating reamerilla saa tehtyä halutunlaisia pesiä. Siis jos yhdenlainen ylimeno (kulmat) passaa.
Kyllä ne Riihimäellä tulkkaa ylimenon pituudenkin. Viimeisin 6,5-284 piti leimata "villikissaksi" ei-CIPin mukaisen ylimenon pituuden takia.
Lähinnä tuohon MSa:n kommenttiin:
Kokeile ladata ne paukut ns. hyvän tavan mukaisesti, eli esim. luoti 0.5mm irti rihloista ja VV:n taulukon minimiarvolla. Mittaa tästä nopeus, ja vertaa taulukkoarvoihin (ottaen piipunpituus huomioon) niin pääset kartalle.
Jos kaikki (piippu, pesä jne.) pidetään minimeissä, kasautuvat pienet tekijät ja päästään keskivertoa kovempaan paineeseen. En tiedä miten aktiivisesti EPa lueskelee foorumia, hänellä on arvattaen tieto VV:n painepiipun pesityksestä...
Muistutus asian vierestä:
CIP:n tarkoituksena on lähinnä varmistaa ettei tule ruumiita jos sekä ase että patruunat ovat määritellyissä rajoissa. Monessa kaliiperissa esim. maksimimittainen patruuna ei edes mene minimimittaiseen pesään. Painepiipuille oli kai ohjeistettu "normipesää" tiukemmat rajat muttei niiden minimeissä tarvi olla (edelleen mutua, tarkistaa papereista jos jaksaa ja muistaa). Elikkäs uskoakseni patruunaerä voi olla CIP-hyväksytty mutta välttämättä se pultti omassa CIP:n mukaisessa aseessa ei edes sulkeudu ilman väkivaltaa -> järjenkäyttö sallittua
Lainaus käyttäjältä: jthyttin
Kokeile ladata ne paukut ns. hyvän tavan mukaisesti, eli esim. luoti 0.5mm irti rihloista ja VV:n taulukon minimiarvolla. Mittaa tästä nopeus, ja vertaa taulukkoarvoihin (ottaen piipunpituus huomioon) niin pääset kartalle.
Näin ajattelin tehdä. Jos asianlaita on niin että itse piipun suora osa on tiukka, niin saako siitä irtoamaan hyviä vauhteja ilman ylipainetta millään?
Lainaus käyttäjältä: Bersenal
Jos asianlaita on niin että itse piipun suora osa on tiukka, niin saako siitä irtoamaan hyviä vauhteja ilman ylipainetta millään?
Mutuna, en jaksa kaivaa viitteitä:
Luulen että kun pysytään järkevissä rajoissa, varsinainen piipun halkaisija (iso- tai pikkukaliiperi) ei sinällään ratkaisevasti vaikuta saavutettavissa oleviin paineisiin tai lähtöihin. Mm. Ackley puski aikanaan 8mm luoteja 30-06:sta kalvamalla pesän ja ylimenon uusiksi. Siis kokeilumielessä. Vaikkapa Weatherbyn pesityksissä on piiitkä ylimeno että piikkipainetta (ajoittuu luodin liikkeellelähdön ja alkumillien/senttien matkalle) saadaan alemmas. Eli luoti pääsee liikkeelle ilman vastusta, ja rihloille kovemmalla nopeudella ts. pienempi piikki silloinkin (myös palotila suurentunut hiukan).
Ilman muutoksia pesitykseen ongelmaksi muodostuu, että "pidentäessäsi ylimenoa" sullot luotia syvemmälle hylsyyn jolloin mm. ruudille varattu tilavuus pienenee. Siksipä pidennys kannattaa tehdäkin sillä throating reamerilla, edellyttäen että olet varma mitä luotia haluat ampua (=ei mene liian pitkäksi lyhyemmille luodeille). Sitten sepästä (tai muusta kalvaimen omistajasta) riippuu kuinka paljon ammutulle piipulle ton saa tehdä.
Ei sillä viimeisellä 2-5 prosentilla lähtönopeuden kannalta ole niin järkyttävää merkitystä, tärkeämpää että löydät latauksen joka käy riittävän kauan (puhdistusvälin verran) hyväksyttävästi ja ennustettavasti. Maltilliset lataukset myös säästävät piippua jossain määrin.
Eli katso nyt mitä nopeuksia saat ja sillä etiäpäin. Piipunpituuden suhteen voit käyttää vaikka vanhaa nyrkkisääntöä 3m/s per senttimetri piippua.
Lainaus käyttäjältä: Poikma
Kyllä ne Riihimäellä tulkkaa ylimenon pituudenkin. Viimeisin 6,5-284 piti leimata "villikissaksi" ei-CIPin mukaisen ylimenon pituuden takia.
Hyvä tietää. Aihetta sivuten 5.56 Nato-pesäisen aseen saa Cipitettyä 223 Remiksi vaikka ylimenoissa on merkittäviä eroja eli 5.56 väljempi. -> CIP-leima ei takaa että 223 Rem -pesä automaattisesti olisi kovin tiukka.
Onko niin että CIP-hylky tulee liian lyhyestä ylimenosta mutta ei "liian pitkästä" ylimenosta?
CIP määrittää minimimitat patruunapesälle ja maksimimitat patruunalle.
Eiköhän se patruunapesän maksimimittakin ole määritelty. Liian pitkästä sulkuvälistä kun kiväärinhylsyt alkaa katkeilemaan.
Lainaus käyttäjältä: jthyttin
No tulkkeja on monenlaisia, ja tulkattavia asioita. Ei ole nyt paperit käsillä, en jaksa etsiä (netistä), ja muistikuvat huonoja muutaman vuoden takaa, mutta sulkuvälin ja ylimenon lisäksi mm. ruutitilan kokoa tulkkaillaan. Osassa näistä on vain minimiarvo (GO vs. NO-GO), muistaakseni esim. ylimenossa. Ja ylimenolla tarkoitetaan nyt monenlaisten termien summaa vrt. esim. reamer printtien lukeminen.
Silmäilin tuossa hyllystä löytyvää paperinivaskaa. Osa on leimattu vuodelle -03 ja osa -01. Tässä jotenkuten tiivistettynä ja omin sanoin kuvattuna (=suurinpiirtein oikein mutta tarkista muualta ja tuoreemmista papereista) tarkastusproseduuria. Allaoleva koskee siis keskisytytteisiä kivääreitä.
1. ennen ampumista tarkistetaan että aseessa on vaaditut merkinnät, se vaikuttaa toimivan oikein + muita asioita
- sarjanumero, valmistajan merkki jne., vaaditunlainen kaliiperimerkintä
- valu/työstö/sovitusvirheet (ulko- ja sisäpuoli)
- selvästi näkyvät "suunnitteluvirheet" (inadequate construction of the firearms)
- varmistin täytyy löytyä ja toimia, iskupiikin/liipaisimen/latausmekanismin toiminta järkevää
- ruostetta tms. ei kuuluisi löytyä
- eräiden puutteiden kohdalla voidaan hyväksyä mutta 3x koelaukaukset
2. patruunapesän mitat (kuuluu oikeastaan ykköskohtaan mutta erotin omaksi kohdakseen)
- CIP-mittapiirroksesta seuraavien kuuluu olla vähintään minimi: P1, L3, H2, L1/P2, L2/H1, R(E), G1, G, F, Z
- seuraavan kuuluu olla enintään mittapiirroksen arvo: i
mittausproseduuri:
- tulkataan bore diameter vähintään minimiksi (plug gauges)
- tulkataan että ruutitila vähintään minimi (form plug gauge and conical plug gauges ... or equivalent)
- tulkataan chamber cone vähintään minimiksi (conical plug gauge)
- tulkataan sulkuväliksi 0.10mm (jos paine alle 3300/3800bar -> 0.15mm; jos max cartridge on isompi kuin min chamber -> sallittua sulkuväliä kasvatetaan ko. erotuksella)
3. ammutaan pääosin 30% ylipaineisia koestuspatruunoita 2kpl
4. mitataan asioita ja hylätään jos
- ulkoisesti muuttunut (visibly deteriorated)
- ampuminen ei enää onnistu
- erinäiset mekaaniset vahingonlaukaukset
- muutoksia patruunapesässä/piipussa/sulkukappaleessa
- sulkuväli yli max
- sulku/laukaisulaitteen epä(turvallinen) toiminta
testejä kaupallista patruunaa vastaavilla testipatruunoilla (mean pressure equal to Pmax), ei varmaankaan testata jos ylipainepatruunoilla ei ongelmia
- ei "ulostu" nätisti ammunnan jälkeen
- nallipetto
Paineaseen kuuluu olla minimimitoissa, seuraavat toleranssit sallitaan:
- F +0.02
- Z +0.03
- L3 +0.1
- P1 +0.03
- P2 +0.02
- H2 +0.02
- G1 +0.03
Mitalle G ei ole sovittu (?) toleranssia (no tolerance has been fixed for dimension G). Mitalle (kulmalle) i määritelty negatiivinen toleranssi ja eräissä tapauksissa positiivinenkin.
No niin, taas on tiukkaa piippua testailtu:
9g Scenar + 32,4gn N150 eli VV:n latausoppaan minimi --> YLIPAINE (100m kasa 5lks = 22mm, vika perän takana)
8g Scenar + 34,4gn N150 eli VV:n latausoppaan minimi --> YLIPAINE (100m kasa 5lks = 12mm)
Lisäksi, kun paikalle sopivasti sattui kronon omistaja:
8g Scenar + 35gn N150: lähtönopeus välillä 785-838m/s, kun VV:n arvoista iteroimalla ja 24" piipunpituuden huomioimalla kohtuullinen startti voisi olla luokkaa 775m/s...
Painemerkit siinä määrin selviä ettei tarvitse arvailla.
Mitäs seuraavaks? Pitänee lähteä taulukkominimien alapuolelle seikkailemaan, mutta osaako kukaan sanoa miten syvälle ja missä kulkee turvallisen latauksen raja? Noiden muutamien mitattujen laukausten nopeusvaihtelu on myös aika huima, vaikka ruutiannokset on tarkkaan punnittu ja latauspituuksissa ei pitäis olla heittelyä. Mitattuja laukauksia en ampunut kasaan, tuon 12mm kasan hajonta on enimmäkseen pystysuunnassa.
Lainaus käyttäjältä: Bersenal
Mitäs seuraavaks?
Oletko 100% varma että käyttämäsi ruuti on sitä mitä pitää, säilytetty oikein, ja ruutivaakasi näyttää oikein?
Jos luoti on selvästi irti rihloista ja taulukkominimi ylipaineinen, kysyisin piipun valmistajalta ja pesityksen tekijältä (ei selvinnyt onko sama taho) onko tämmöistä ilmennyt aiemmin.
Samalla pyydän anteeksi että suosittelin lataamaan noita taulukkominimipaukkuja, menin allaolevan perusteella päättelemään että se olisi turvallista. Ts. jos puolivälilataus vain kraateroi "tehdasaseessa" -> minimilataus ei olisi ylipaineinen; hylsynkantakaan ei vaikuttanut "myötörajalle" päätyneeltä (ei jumita eikä tule ulosvetäjäm kolosta tms. jälkiä).
Lainaus käyttäjältä: Bersenal
Ase on tuliuusi Rem700 Peuralan tekemällä 6.5x47 piipulla.
...
Vihtavuoren taulukon raja-arvojen välissä oleva latinki kraateroi nallia pahasti ja lukonpään työstöjäljistä jää printti nallin pintaan... ammuttu hylsy poistuu silti ilman voimankäyttöä.
Onko sulkukoneistolle, esim. lukonpäälle, tehty jotain? Lähinnä tulee mieleen nallipiikin holkittaminen (ts. nallipiikistä tehdään pienempipäinen, joka vaatii että lukonpäässä oleva piikinreikäkin holkitetaan pienemmäksi).
Tässähän tuli esille kiva pieni yksityiskohta. CIP määrää kiväärikaliipereille koestuspaineeksi Pmax +25% mutta Suomen laista löytyy Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös ampuma-aseiden ja - tarvikkeiden tarkastuksesta 25.5.1983/486 jossa on kätevästi kerrottu että Pmax +30% vähintään.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830486
Lainaa
B. Koeammunta
21 §
Jokainen rihla-ase on koeammuttava koeammuntapatruunoilla, joiden Pmax on vähintään 30 % suurempi kuin C.I.P:n julkaisemissa taulukoissa kyseisen aseen käyttöpatruunoille sallittu Pmax.
Lainaus käyttäjältä: Bersenal
No niin, taas on tiukkaa piippua testailtu:
9g Scenar + 32,4gn N150 eli VV:n latausoppaan minimi --> YLIPAINE (100m kasa 5lks = 22mm, vika perän takana)
8g Scenar + 34,4gn N150 eli VV:n latausoppaan minimi --> YLIPAINE (100m kasa 5lks = 12mm)
Lisäksi, kun paikalle sopivasti sattui kronon omistaja:
8g Scenar + 35gn N150: lähtönopeus välillä 785-838m/s, kun VV:n arvoista iteroimalla ja 24" piipunpituuden huomioimalla kohtuullinen startti voisi olla luokkaa 775m/s...
Painemerkit siinä määrin selviä ettei tarvitse arvailla.
Mitäs seuraavaks? Pitänee lähteä taulukkominimien alapuolelle seikkailemaan, mutta osaako kukaan sanoa miten syvälle ja missä kulkee turvallisen latauksen raja? Noiden muutamien mitattujen laukausten nopeusvaihtelu on myös aika huima, vaikka ruutiannokset on tarkkaan punnittu ja latauspituuksissa ei pitäis olla heittelyä. Mitattuja laukauksia en ampunut kasaan, tuon 12mm kasan hajonta on enimmäkseen pystysuunnassa.
Sulla on täsmälleen samankaltaista dataa kuin mulla oli 6.5x284:lla aikanaan. Taulukoiden aloituslatauksella vauhteja tuli taulukkomaksimeja vastaavasti. Mulla oli tosiaan piippu Mäkisen loppuajan tuotantoa ja isokaliberi muistaakseni 2-3 satkua alle CIP minimin. Viikon verran sitä aina iltasella kolvasin ankaralla kädellä ,sitten alko tasottumaan ja käyttäytymään kuten muutkin.
Lainaus käyttäjältä: jthyttin
Oletko 100% varma että käyttämäsi ruuti on sitä mitä pitää, säilytetty oikein, ja ruutivaakasi näyttää oikein?
Ruudista olen varma, avasin kannun näitä kokeita varten. 308 samasta purkista otetulla ruudilla käyttäytyy normaalisti. Ruutivaaka näyttäis olevan ok, verrokkina tuo sama 308 jolle olen myös lataillut eikä oo ollut oireita mistään. Kalibroin aina aloittaessa ja vaa'an toiminta on johdonmukaista.
Lainaa
Jos luoti on selvästi irti rihloista ja taulukkominimi ylipaineinen, kysyisin piipun valmistajalta ja pesityksen tekijältä (ei selvinnyt onko sama taho) onko tämmöistä ilmennyt aiemmin.
Piipun valmistaja/pesittäjä kertoi juuri että isokaliiperi on pari satasta alle nimellismitan. Lisäksi ylimeno on niin minimissä että kuula alkaa ahdistaa jo ennen kuin rihlat alkaa piirtää selkeästi. Tämä ilmiö varmaan menee käsi kädessä pienen isokaliiperin kanssa.
Esim. 68mm latauspituudella (joka on raskaamman pään Scenareille niin lyhyt etten ole siihen mittaan kovia ladannut) ei tule rihlanjälkiä mutta toisinaan ulosvedossa luoti jää ylimenoon.
Lainaa
Onko sulkukoneistolle, esim. lukonpäälle, tehty jotain? Lähinnä tulee mieleen nallipiikin holkittaminen (ts. nallipiikistä tehdään pienempipäinen, joka vaatii että lukonpäässä oleva piikinreikäkin holkitetaan pienemmäksi).
Remington 700 tehtaan jäljiltä. En lähtis vielä tukemaan nallia kun noi lähdöt juoruaa että sitä hönkää tosiaan löytyy...
Lainaus käyttäjältä: MSa
Sulla on täsmälleen samankaltaista dataa kuin mulla oli 6.5x284:lla aikanaan. Taulukoiden aloituslatauksella vauhteja tuli taulukkomaksimeja vastaavasti. Mulla oli tosiaan piippu Mäkisen loppuajan tuotantoa ja isokaliberi muistaakseni 2-3 satkua alle CIP minimin. Viikon verran sitä aina iltasella kolvasin ankaralla kädellä ,sitten alko tasottumaan ja käyttäytymään kuten muutkin.
Mulla on lisämausteena toi ylimenon ahtaus. Se saattais olla selitys vauhtien heittelylle; toisinaan luoti peruuttaa hylsyyn ja toisinaan ei. Autotallissa suoritettujen laboratoriokokeiden perusteella tuo 69.50mm on juuri sellainen mitta jossa luoti melkein aina pysyy melkein kohdallaan pesittäessä ja ulosvedossa.
Lainaus käyttäjältä: SO
Tässähän tuli esille kiva pieni yksityiskohta. CIP määrää kiväärikaliipereille koestuspaineeksi Pmax +25%
FYI: mun 2003 päivätyissä CIP-papereissa lukee ylläreferoimassani kohtaa "väh. 30%". Paprut ei ole täydelliset, mutta niitä on silti n. 2cm nivaska, eikä ole mitään liian kevyttä luettavaa. En siis metsästä esim. noita mainittuja poikkeuksia (voivat olla merkittäviäkin ts. koskea useimpia kaliipereita).
4.4 PROOF OF RIFLED WEAPONS [XVII-2-2]
1. Apart from exceptions specified by the C.I.P.,
fire-arms with rifled barrel are proved using proof rounds whose maximum pressure is at least 30% greater than the maximum pressure permitted for the commercially available ammunition scheduled for the firearm in question
Lainaus käyttäjältä: Bersenal
Lainaus käyttäjältä: MSa
Sulla on täsmälleen samankaltaista dataa kuin mulla oli 6.5x284:lla aikanaan. Taulukoiden aloituslatauksella vauhteja tuli taulukkomaksimeja vastaavasti. Mulla oli tosiaan piippu Mäkisen loppuajan tuotantoa ja isokaliberi muistaakseni 2-3 satkua alle CIP minimin. Viikon verran sitä aina iltasella kolvasin ankaralla kädellä ,sitten alko tasottumaan ja käyttäytymään kuten muutkin.
Mulla on lisämausteena toi ylimenon ahtaus. Se saattais olla selitys vauhtien heittelylle; toisinaan luoti peruuttaa hylsyyn ja toisinaan ei. Autotallissa suoritettujen laboratoriokokeiden perusteella tuo 69.50mm on juuri sellainen mitta jossa luoti melkein aina pysyy melkein kohdallaan pesittäessä ja ulosvedossa.
Voi olla että oon lukenu huonosti aiemmat / en ollenkaan.
Ylimeno / ylimenokartio. Miten se voi olla ahdas? Jos sitä on vähääkään tehty sinne päin niin sen pitäis enemmän tai vähemmän olla kartion muotoon kalvettu ramppi/suppilo luodille? Rampin jyrkkyys ja se kuinka kauas hylsyn suusta ramppi on tehty voi vaihdella.
Mutta älä lataa siten että luoti on kiinni ylimenokartiossa = rihlakosketuksessa. Varsinkaan siten, että se on juuri ja juuri hollilla - toleransseista riippuen välillä se on kiinni ja välillä ei => nopeusvaihteluita. Joko reilusti kiinni tai sitten reilusi irti. Ja tässä tapauksessa kandee ottaa irti kun selvittelee noita paineita. Rihlakosketushan joidenkin lähteiden mukaan voi nostaa max pesäpainetta luokkaa 400-600bar!
MSa
Kun ei uskalla niin lyhyeksi ladata ettei ottais kiinni... Tästä vois kokeneemmat myös antaa vinkkiä.
Taulukkolatauksissa Scenareiden latauspituudeksi on annettu 69.50mm. 67.5mm eli -2mm koskettaa vielä selvästi. Miten lyhyeen uskaltais mennä ja miten paljon alenee lataus esim pituuksille 66.5mm tai 65mm? Alkaa olla aika paljon veneperää hylsyssä...
"Tiukka ylimeno" = tiukka sylinterimäinen osuus (throat) ennen kartiokasta osuutta (leade) jonka kartiokkuus on tietysti standardin mukaan jotain 1.5 asteen molemmin puolin. Ja nostaa tosiaan paineita.
Lainaa
Throat dimensions.
In order to measure the effect of tight throat dimensions on chamber pressures, it was agreed that the test barrels would initially be made with throat diameters of .307" on the parallel part of the throat just ahead of the case mouth. (See the figure attached.) This represents the very tight throat found in many target rifle barrels configured to shoot military ball bullets, which historically have a small diameter. With pressure trials completed for the barrels in this condition, the throats were opened out to .3085" and the trials were repeated. The trials were repeated again with the throats further opened out to .310", which is the C.I.P. standard.
It was appreciated that increasing the throat diameter might also affect the bullet seating so that it no longer touched the lands. A chambered barrel stub was used as a loading gauge to test for overall length required to touch the lands. As the test barrel throats were altered, so the barrel stub was similarly altered. All the pressure trials were run with the bullets loaded out to touch the lands. In addition, however, one pressure trial was run with the throat diameter of .3085" and the bullets seated .009" off the lands.
Lähde: The Pressure Trials Consortium, Kolbe et al. , 1998.
Lainaus käyttäjältä: JRu
"Tiukka ylimeno" = tiukka sylinterimäinen osuus (throat) ennen kartiokasta osuutta (leade) jonka kartiokkuus on tietysti standardin mukaan jotain 1.5 asteen molemmin puolin. Ja nostaa tosiaan paineita.
Joo, huonosti kirjoitin ton homman. Toki on toi sylinterimäinen osa alussa.
Mutta jos piipussa on isokaliperi X niin ei se ylimeno voi olla 0.999X. Vai voiko?
Mikä on logiikka siinä että "normaalin tiukka" ylimeno nostaa painetta?
Ei toki voi olla piipunreikää ahtaampi. Mutta jos painetaso esim vihtahousun manuaalin minimilatauksille tai vaikka jonkun lähtöjäänkin kovapaineisen kaliberin tehdaspatruunalle on määritetty CIP std mukaisella kaulan halkaisijalla niin tiukkakaulainen voikin antaa sen jonkun sata baria lisää. Sitten kun on kombo piukka piipunreikä + piukka pesitys + piukka ylimeno ja homma tehty ns vimpan päälle (että pesä on tosiaan kalvaimen mitoissa eikä x määrää ylikokoon kartiokas, jonkun "kyläsepän" sorvin siirtopylkän poraistukkaan survotulla kalvaimella ajettuna ) niin ei ole yhtään poissuljettua etteikö rihlakosketuksella jo minimilatauksella saada paineet kattoon.
Ei varmaankaan liity tähän keissiin mutta jossain Lapuan latauskirjassa vuodelta miekka ja kilpi varoitettiin .222 REM kaliiperin kohdalla hylsyjen lyhentämisen merkityksestä.
Ko. kaliiperissa kartiokas osuus alkaa miltei heti hylsyn kaulan edestä. Jos hylsy liian pitkä, ylimenokartio "niippaa" luotia hylsyyn kiinni ja paineet nousevat. Tiedä häntä mutta tuntuu loogiselta.
Yleisimmät ongelmat liian pitkillä paukuilla (tai käyttötarkoitukseen liian ahtailla pesillä) näyttää olevan luodin jääminen ylimenoon ampumatonta patruunaa poistettaessa, kuten muutaman kerran kävi Häyhä 2011:ssä :whistle:
JRu, statilaiset eivät välttämättä ymmärrä tuota hienoa länssuamalaista "piukka"- sanaa :D
S&B 223 -hylsyt venyy täyssupistettaessa ensimmäistä kertaa helposti 0,4 mm yli CIP-maksimin. Pakko lyhentää jos ei halua räjäyttää asettaan.
Asiaan: Jos isokaliperi on alimittainen niin luoti joutuu puristumaan koko piipun läpi alimittaisena. Pikkukaliperin pieni alimittaisuus ei yksinään olisi ongelma paineiden kannalta.
Tässä tapauksessa ylimenon kalvaminen pidemmäksi ja siten väljemmäksi lienee helpoin temppu. Kannattaa ladata muutama dummy-patruuna toivotulla luodilla toivottuun käyttöpituuteen sepälle malliksi.
Ettei noi termit menis ihan sekaisin. Mitat seuraavasta dokkarista 6.5x47 kohdalta (viittaukset L3, L2 jne. puolelta CHAMBER MINI).
http://www.poliisihallitus.fi/poliisi/hallitus/home.nsf/files/TABIcal/$file/TABIcal.pdf
1.
Tiukkakaulaisuus liittyy siihen hylsyn kaulan osuuteen, mainitussa kaliiperissa vaaditaan näköjään juuresta 7.45mm (H1) ja suulta (L3 - L2 eli 47.26 - 39.19 = 8.07mm päässä juuresta) 7.42mm (H2). H2 tms. mitoitus jatkuu vielä 0.35mm (h) eteenpäin, kaventuen 45 asteen kulmalla (en jaksa pähkiä pitääkö kulman olla yli vai alle 45 astetta) mittaan 6.72mm (G1) joka on pari satkua yli minimi-isokaliiperin 6.70mm (Z) ja satkun yli luodin maksimihalkaisijan 6.71mm. Hylsyn maksimimitta on 47.00mm joten 47.26 + 0.35 = 47.61mm antaa sitä pelivaraa mm. venymisen/trimmailun suhteen. Tiukkakaulaisuudella pyritään pääasiassa hylsyjen käyttöiän jatkamiseen (hylsynsuu ei laajene turhaan ammuttaessa) ja varmaan omalta osaltaan muuttujien vähentämiseen. Kasa-ampujien "sorvikaulat" liittyvät tähän osaan pesityksessä, koska ilman sorvausta hylsy ei mahdu pesään. Ymmärrettävästi liian tiukka kaulaosuus, mitä se sitten tarkoittaakin, nostaa paineita.
2.
G1 mitoitusta (throat) jatkuu väh. 4.5mm (s) verran, mutta ko. mittaa (s) ei ole määritelty turvallisuuden kannalta tarkistettavaksi. Tästä alkaa kartiokas osuus (leade, korkeintaan i eli 1.5 astetta) joka kestää vähintään 8.70 - 4.5 = 4.2mm (G - s) verran päätyen piipun pikkukaliiperiin eli väh. 6.50mm (F). Mittailin mikrometrillä jokusen 123gr Scenarin, mittaa tuli karvan alle 6.71mm asiaankuuluvalta kohdalta. Jos ollaan pysytelty CIP-rajoissa, luodin täyskaliiperiosuus alkaa siis ahdistaa "ylimenoon" (laaja määritelmä) aikaisintaan siinä viiden millin kohdalla hylsynsuulta (throatin muuttuessa leade:ksi). Satkun-parin välys throatin kohdalla kuulostaa onnettoman pieneltä, en tiedä mitä meinaa paineiden kannalta. Kovasti noihin tiukkoihin throateihin jotkut tuntuvat uskovan.
Ja aina kannattaa muistaa mittaustarkkuuden yms. rajoitukset.
Itselleni on ihan sama pureeko luoti kiinni rihloihin vai isokaliiperiin (isokaliiperi min. 6.70mm, luoti max. 6.71mm), en kuitenkaan sellaista halua. Varsinkaan sitä että luoti liikkuu eteen/taaksepäin hylsyssä! Tietyssä käytössä/käyttäjät taitaa tosin pitää jopa suotavana...
Ja kyllä se throat voi hyvin olla pienempi kuin piipun isokaliiperi, silloin leikataan vain rihloja joista osa jää jäljellekin. Eli kalvain tehty tiukalle piipulle ja minimaaliselle throatille, mutta käytetty väljempään piippuun.
Lisää analyysiä...
Vihtavuoren latausoppaassa latauspituus siis 69.50mm.
8g Scenar pituudessa 66.0mm -> rihlakosketus
9g Scenar pituudessa 66.0mm -> rihlakosketus
129gr Hornady SST pituudessa 65,7mm eli niippiurassa asti -> ei kosketusta, vähän toisenmallinen luoti kuin Scenarit
Scenareissa hento rihlapalkin jälki alkaa tuoreessa tussissa n. 2mm hylsyn suulta.
Pitäiskö jo antaa periksi ja laittaa Remu takaisin sepälle?
Päivitys: Raudat lähtee takasin sepälle mallipaukkujen kera, ja sepän aloitteesta. Ilmeisesti tuo ylimeno on vielä karvan verran pienempi kuin se tiukka isokaliberi eli ylimenon suoralla osalla on rihloituksesta haju jäljellä. Tähän kun yhdistetään Scenarien ilmeinen taipumus olla halkasijaltaan ennemmin vähän plussalla kuin miinuksella, niin ahistaahan se.
No niin, Peuralalta tuli piippu ja vielä juuri siihen aikaan, kun oli sovittu :clap:
Piippu tuli muotoon sorvattuna, vaimenninkierteellä varustettuna ja 6mm:n
reijällä varustettuna. Pituutta tuli 24".
Hintaa tuli ilman pesää ja piippukierrettä, 320€ + matkahuolto.
Toimitusaika oli kokolailla kolme viikkoa, ei paha :!:
Moro
No niin,nyt uusi kivääri valmis ja kohdistettu 100m..
Aseen sydämmenä tikka M65,kaliiperi alkujaan 270 ja nykyisin 6,5x55,tukki grs,piippu myös peuralalta,joka teki myös muutokset/kasasi aseen..piippu oma suunnitelma profiililtaan,ja riittävän pitkä..tasapaino erinomainen ja pakasta vedettynä ekat kasat tehdas paukulla 3x5ls/100m keskiarvona 25mm,ja kasat pyöreitä ja kaikki lähes saman kokoisia.. Nopeuksia ei mitattu vielä..
Hinta ja palvelu positiivista tuolla peuralan pajassa..
No niin nopeuksia on mitattu,ja saatiin se mitä hakusessa,eli tehdas 8 scenut poistuu keskiarvona 925m/s...
Lainaus käyttäjältä: karra
Hurjan vauhdikkaita piippuja kasvaa tuolla Kuortaneella....
Mullakin on Peuralan 6.5mm kanki, ja osunta hyvää. Tuohon "vauhdikas" piippu kommettiin on pakko tarttua. Taas kerran.
Nopeutta luodille tulee saadaan vain PAINEELLA, ei millään pyhällä hengellä. Enemmän nopeutta = enemmän paineita. Jos lähtönopeudet on suhteessa korkeat taulukon antamiin vastaavalla ruutipanoksella, niin kyseessä ei ole maagisella tavalla "nopea" piippu vaan kyseessä on "tiukka" piippu, joka nostaa paineita herkemmin ja siten nopeuksia. Piste.
Eli peuralan piiput voivat siten olla hieman tiukahkoja, jos antavat suhteessa vauhteja enemmän. Oma 6.5x47 käyttäytyy hyvin yhteneväisesti taulukoiden mukaan, joten itse en tuota allekirjoita n=1 otannalla.
MSa
Itselleni tuolla LaMag, Peuralan piipulla. Mielenkiinnolla odotan :) Jalosen kanssa juteltiin ja piti työn laatua LW:n tasoisena.
Lainaus käyttäjältä: Klpro
Itselleni tuolla LaMag, Peuralan piipulla. Mielenkiinnolla odotan :) Jalosen kanssa juteltiin ja piti työn laatua LW:n tasoisena.
Voin olla ainoa, mutta mulle ei positiivinen homma jos jotakin verrataan LW laatun. 8)
Lainaus käyttäjältä: MSa
Voin olla ainoa, mutta mulle ei positiivinen homma jos jotakin verrataan LW laatun. 8)
Miksi?
Lainaus käyttäjältä: Klpro
Lainaus käyttäjältä: MSa
Voin olla ainoa, mutta mulle ei positiivinen homma jos jotakin verrataan LW laatun. 8)
Miksi?
- näkemäni kihara kuvio nappirihlauksen jälkeen ylimenon jälkeisessä osassa. Boroskoopilla näkee selvästi millaisen nimismiehenkiharan nappirihlatussa piipussa saa ajan kanssa esille. En tiedä onko LW vai yleisesti nappirihlauksen ominaisuus.
- mulla LW pesittämä match kanki .223. Patruunapesä ja ylimeno satkuja epäkeskeinen. Näkee boroskoopilla ja valoksesta. LW:n mielestä ok. Verrattuna esim steyr aug LMG konekiväärin piippuun ja priin muuhun kovakromattuun sotapiippuun joissa ei mitään huomauttamista.
Siinä nyt aluksi pari. On toki tarkkoja LW kankiakin näkyny mutta mun piiput mieluiten taottuja tai lastuttuja.
Lainaus käyttäjältä: MSa
Boroskoopilla näkee selvästi millaisen nimismiehenkiharan nappirihlatussa piipussa saa ajan kanssa esille. - mulla LW pesittämä match kanki .223. Patruunapesä ja ylimeno satkuja epäkeskeinen. Näkee boroskoopilla ja valoksesta.
Siinä nyt aluksi pari.
No näin varmaan on. Mutta sinulla lienee tuo vaatimustaso ja kokemus toista luokkaa, kuin mitä esim. itsellä.
Mitä omat LW:t nyt 0,5-0,6 MOA käyvät, niin itselle riittää. Ihan jo siksi, että oman taitotason rajoilla mennään. Ja tuota osuntaa ei tule toistuvasti.
Olen joskus miettinyt tuota boroskooppitutkailua, ja tulin siihen tulokseen, että en uskalla mennä moista vehjettä lähellekään. Voi joutua taas ostamaan jotain :lol:
Lainaus käyttäjältä: MSa
- näkemäni kihara kuvio nappirihlauksen jälkeen ylimenon jälkeisessä osassa. Boroskoopilla näkee selvästi millaisen nimismiehenkiharan nappirihlatussa piipussa saa ajan kanssa esille. En tiedä onko LW vai yleisesti nappirihlauksen ominaisuus.
- mulla LW pesittämä match kanki .223. Patruunapesä ja ylimeno satkuja epäkeskeinen. Näkee boroskoopilla ja valoksesta. LW:n mielestä ok. Verrattuna esim steyr aug LMG konekiväärin piippuun ja priin muuhun kovakromattuun sotapiippuun joissa ei mitään huomauttamista.
Siinä nyt aluksi pari. On toki tarkkoja LW kankiakin näkyny mutta mun piiput mieluiten taottuja tai lastuttuja.
Olen aina ollut siinä uskossa että LW:n piiput on lastuttuja. Lisäksi, yleensähän tietääkseni nappirihlatut piiput on rihlapalkiltaan matalia, mitä LW ei ole. Näin siis omistamassani aseessa. Jos sitten asetehtaan mainospuhe käyttämistään LW:n piipuista piti paikkaansa. Piippu on tarkka, vieläpä huipputarkka siinä konstruktiossa missä se on, mutta vaaksanmitan päässä suupuolelta on kohta joka kerää kuparia aivan tolkuttomasti. Käynti katoaa muutaman kymmenen laukauksen jälkeen. Metsästysaseen kyseessä ollen ei niin suuri haitta, kun tuolla ei edes harjoitella radalla muuta kuin kohdistuslaukaukset.
Olen aina luullut että kyseessä on yksilövika, kun en juuri ole nähnyt mainintoja tai moitteita LW:n heikosta laadusta millään mittarilla mitattuna. Kehuja sitten paremminkin. Mutta näköjään muitakin ongelmapiippuja on.
Terve, toki LW otantani ei ole kovin laaja, mutta taotuista ja leikatuista piipuista on jotakin kokemusta ja sen perustella olen lastupiippufani.
LWn piiput ovat valmistajan kotisivujen mukaan nappirihlatuja. Näkemäni piiput ovat olleet napitettuja ja mainittu kihara rihlauksen pohjalla alkanut tulla esille piipun ikääntyessä.
Kuten sanoin, tarkkoja LW kankia on lähipiirissänikin, ei siis pahalla.
Lainaus käyttäjältä: MSa
LWn piiput ovat valmistajan kotisivujen mukaan nappirihlatuja. Näkemäni piiput ovat olleet napitettuja ja mainittu kihara rihlauksen pohjalla alkanut tulla esille piipun ikääntyessä.
Kuten sanoin, tarkkoja LW kankia on lähipiirissänikin, ei siis pahalla.
En toki pahalla ottanutkaan. :wink:
Vilkaisin sen verran että väitteesi pitää paikkansa, kaikki LW:n piiput on nappirihlattuja.
Ilmeisesti työstömenetelmät on kehittyneet siitä mitä joskus muinoin sakon tehdessä mikrorihlattuja piippuja. Noille tietääkseni ominaista oli matalat rihlapalkit ja sitäkautta heikompi laukausmäärän kesto ennen tarkkuuden lopullista katoamista verrattuna vaikka lastupiippuun. Yleensäkin olen ollut siinä uskossa että nappirihlauksessa rihlapalkit on matalahkoja.
Jonkun boroskooppikuvan LW:n piipusta joskus jossakin internetin maailmassa nähnyt, ja piipun sisäpinnan laatu oli varsin sileän ja laadukaan oloinen.
Mikä tehnee nuo kiharat, joiden voi olettaa olevan myös oman tussarini kuparoivan kohdan syy? Kun siinäkin näkyy jonkinlaista aaltomaista pintaa. Tämä siis ihan silmällä piipunsuusta katsomalla.
Aiheeseen palatakseni, Peuralan tiukka 6,5x47 ulkoili tänään pitkästä aikaa. Matkaa oli vain 100m, mutta 0,5MOA alitukset näyttävät olevan ihan rutiinia tolle piipulle. 8g Scenar ja samanpainoinen Nosler CC antoivat yhtäläistä käyntiä, lataus N150 pikkiriikkisen alle VV:n taulukkominimin ja pituus vielä irti rihloista. Seuraavaksi kovempikuorista nallia jostain ja 300m rata...
Peuralan sivuilla lukee "Tulossa pian: 7mm, .338, .50. Onko kellään tarkempaa tietoa milloin .338 piippuja olisi mahdollisesti saatavilla?
-J-
7mm on ainakin tehnyt jo. Kannattaa soittaa ja tiedustella, en usko että sivut on ajantasalla.
Oma Peurala 338 pääsi sisäänammuntaan eilen ja koeammuntaan tänään. Erittäin laadukas vaikutelma ja osunnasta lupaavia tuloksia. Suosittelen.
Peuralalla on muuten nyt myös 260 Rem. kalvainkin. Ei vaan ole vielä päivittänyt nettisivun listaan.
Lainaus käyttäjältä: MSa
Terve, toki LW otantani ei ole kovin laaja, mutta taotuista ja leikatuista piipuista on jotakin kokemusta ja sen perustella olen lastupiippufani.
LWn piiput ovat valmistajan kotisivujen mukaan nappirihlatuja. Näkemäni piiput ovat olleet napitettuja ja mainittu kihara rihlauksen pohjalla alkanut tulla esille piipun ikääntyessä.
Kuten sanoin, tarkkoja LW kankia on lähipiirissänikin, ei siis pahalla.
Täältä löytyy myös yksi LW musta 1-12" 600mm piippu, jossa käynti on vähän kyseenalaista. M55 kehyksessä kaliberissa 22-250Rem, näyttää siltä että kerää suupuolelle melko reilusti kuparia vähällä laukaisumäärällä. Kasat saattaa venyä 50-60m paikkeille sataselta. Puhtaaksi hieromalla käy taas muutaman kymmenen laukausta 0,5moa sopivalla latauksella. Kyseessä siis metsästysaseen piippu, ja jo tekovaiheessa oli sepän kanssa puhetta että piippun laatua valitessa ei oteta sitä "match" laatua. Monessako eri laatuportaassa Lothat walther tekee piippuja? Tunnostais että ei kait ne "halvemman pään" aihotkaan saa ihan susia olla.
Tikka ase lähtee peuralaan helmikuun alussa, 260Rem kaliberin vaihtokin on käyny mielessä.. Tosin niille matkoille mille itse ammun lintuni, 22-250 pärjää erinomaisesti. (kaliberissa metrimäärät) :wink:
itsellekkin saapui peuralan 308 reikäinen.kanki on vain 28mm paksu,eikö se ole vähänlaisesti patruunapesän kohdalta?
27,5mm on kestänyt 338 Lapuassa ihan ok.
Mulle tuli kesällä noin 30 laukausta ammuttu Peuralan 308 , paksu 50 cm piippu 12" nousulla . T3:n lukko ja GRS -tukki . Lähinnä ratahirvikäyttöön halusin 308:n kun pahvihirvi alkoi yhtäkkiä kiinnostaa enemmänkin . Yleiskoneeni 300 WM alkoi tuntua vähän pöhköltä tuossa hommassa .
Olen ampunut ratahirveä tällä Peuralalla nyt 500 - 600 laukausta 6.5 g leikkurilla 950 m/s ja tarkka on kuin mikä tälläkin kuulalla , satanen on hyvänä päivänä sitä perinteistä yhtä reikää . Lataus on aikalailla tapissa , hylsyt Lapuaa . Forrestilla olen kolme tai neljä kertaa poistanut vaipat mutta en siksi että osuma olisi kadonnut kuparoitumisen vuoksi . Vaipaton piippu ampuu ihmeekseni heti aivan samaan kohtaan . 12 g Scenar käy myös oikein hyvin ainakin sataseen ja lähtee N135:lla varsin lujaa , muita kuulia en ole juuri kokeillutkaan vielä . Patruunat ovat normipituisia - Hylsyt trimmasin reippaasti lyhyemmiksi saman tien ja täyssupistan ne koko ajan , sen verran on ahdas että jos supistusholkki löystyy vähänkään tiukasta kosketuksesta hylsynpitimeen niin hylsy ei mahdu pesään . Radoilta ei ole löytynyt vielä yhtään ammuttua hylsyä mikä tänne mahtuisi , omia lukuunottamatta tietty . Piippu tuntuu VFG:n tulppien kanssa tusatessa käteenkin selvästi tiukemmalta kuin esim. T3 Tactical kolmesataseni .
Iittalassa kokeilin 300 m ihan tehdas 168 Raceheadilla ja pari viiden koekasaa olivat mulle ( 10 x Kapsilla ) tyypilliset 40-45 mm . 200 metrin kolmen laukauksen Racehead - kasa olikin sitten nelisen mlliä , tarkoitus oli vain varmistaa 200 m koro . :)
Minusta tuli ilman muuta Peuralan asiakas ,tästä "ratahirvikoneesta" on paljon muuhunkin .
hieno kuulla että tikka käy ja kukkuu,pöljä kun olen niin kävi mielessä rugerin piiputtaminen peuralalla tässä talven mittaan...josko tälle naisen luonteen omaavalle aseelle alkaisi kelpaamaan vähän huokeammatkin paukut (nyt syö vain lapua polar biathlonia hyväksyttyvävillä kasojen koolla jotka toistettavissa),toki pienarit aina vähän tuuri pelejä mistä pitävät mutta vahvasti uskon jotta laatu piipulla siitä tulee kaikki ruokaisempi.
Joko peuralalta saa rosteri piippuja, kun kuulin että ainakaan muutamia vuosia sitten ei ollut saatavissa.
Noista ketjun alkupään tiukkuusongelmista olisi hyvä saada päivitystä, mikä oli lopputulos. Mieleen tuli yksi aika simppeli selitysmahdollisuus. Eli pesä oli ehkä tiukka kaulan kohdalta suhteessa käytettyihin latauskomponentteihin. Luodinpaksuus plus hylsynsuun seinämävahvuus eivät ehkä enää mahdollista hylsynsuulle riittävää paisumavaraa pesässä, ja paineet nousee.
Itsellä on ollut tapana, mikäli mahdollista, valita ensin latauskomponentit, sitten tehdä dummy-mallipatruunat käytettävillä holkeilla ja antaa ne malliksi sepälle pesittämistä varten. Näin aion tehdä kun mahdollisesti jonkinajan päästä asioin Peuralalla teidän arvon herrojen myönteisten kannanottojen rohkaisemana.
ps. Peuralalle on muuten tulossa 300AAC Blackout kalvaimet ;-)
Piiput on liian tiukkoja,ei kestä laittaa kunnolla ruutia. Tuulenpito on silloin huono luodilla. Kannattaa ostaa ennen MRA-sypply piiput ja silloin ei ole ed. mainittuja ongelmia. Eikä harmita piippuun menneet rahat.
Peuralan piipuista saa aika ristiriitaisen käsityksen, kuparoi/ei kuparoi mutta käynti on ilmeisesti hyvällä tasolla?
Voi olla että piipun tilaaminen on edessä 223:een kun käynti ei ole tyydyttävällä tasolla vaika se "tehtaan minuutin" nippanappa alittaa. Nyt kun on seurannut eri valmistajien piippujen käyntejä ja kuparointeja niin eipä ne tunnettujen merkkien tarkkuuspiiputkaan aina ole sitä mitä on kuvitellut ostavansa. Tuntuisi olevan arpapeliä minkälaisen piipun saa, vaikka miten olisi "match" leimattu piippu ja amerikasta tilattu.
Mäkisen piipuista on kokemusta laidasta laitaan, jumalattoman hyvällä käynnillä oleva piippu joka ei kuparoinut nimeksikään ja vastaavasti kolmella eri rihlansyvyydellä oleva piippu jonka käynti ja kuparointi oli mitä oli. Onko Peuralan piiput tasalaatuisempia ja saako häneltä suoraan "match" tasoisen piipun tilaamalla?
Mulla on .300WM TRG:ssä Peuralan piippu ja osunta on ainakin huikeaa eikä tuo normaalia tiukempi ole.
Todella tyytyväinen olen ollut kyllä tuohon, alkuun kuparoi mutta ei enää.
Vastaavaa kommenttia tuli foorumin ulkopuolelta "neuvonantajilta". Ensi viikolla radalle latausvehkeiden kanssa ja jos en saa Sporterin käyntiin tolkkua niin saattaa lähteä soitto Jaloselle/Peuralalle. Sporterin käynti on ollut pettymys, on kuitenkin T3 malliston tarkkuuskivääri ja käynti on keskiverto mettäpyssyn tasoa.
Sain aikanaa Sakolta vastaukset T3 sportterin "käyntiongelmiin" ettei ole tarkoitettu tarkkuusammuntaan, eikä yli 100m matkoille... Rata-ammuntaan tarkoitettu. Juur sen 5/moa/100m täytti, viimisenpäälle ladatulla. Mutta... No eipä ole Sakoja tai Tikkoja senkoomin ollut kaapissa.
Peuralaa on nytkin uusi kanki tulossa. Ei myy erikseen matchia tai anna mitään senkummempia takuita. Jokainen piipun pari ampunut tietää, että jokainen tötterö on yksilö, eikä voi etukäteen sanoa mitä siitä tulee.
Massatuotannossa toleransseilla voidaan lajitella, mutta ei sekään mitään vielä 100% takaa.
Kerran asioin, vaan eipä antanut Kinnunenkaan mitään takuita... Kaupat jäi tekemättä sen kanssa lopullisesti, senverran huono oli kokemus palvelusta.
Peuralan sekä Jalosen kanssa homma on aina rokannut, ekä ole laadussa ollut valittamista!
Jos kävisi sen 0.5moa niin olisin tyytyväinen, ja sitä käyntiä odotin mutta todellisuus on moan molemmilla puolilla. Jos ei tolkkua tule niin sitten siirretään Sporter muuhun käyttöön bulkkipaukuilla tai laitetaan piippu vaihtoon. Pieni ryppy otsassa nykyisen käynnin suhteen mutta tämmöstä tää on, huono tuuri jälleen kerran mutta mikäs teet kun "riihimäen toleranssi" täyttyy viidellä laukauksella. Ase ampuu sen mitä on luvattu, mutta aiemmin hankitun Varmintin käyntiin ei pääse ja se on pettymys. Tämmöstä tää on, mahdollisen piipun vaihdon jälkeen kohti uusia pettymyksiä 500€ köyhempänä :D
Saitko ammuntapöytäkirjan aseen mukana??? No en mäkään saanut...
Älä vielä luovuta, ammu 300 laukausta, kolvaa piippu metallivahalla (Unipol) ja vaikka messinkiharjalla jos et lyijytappi viitsi tehdä sekä korjaa piipun suun viiste.
Jos ei näillä onnistu, niin meni vain aikaa hukkaa, mutta saatoitit voittaa paljon.
Joskus joutunut toistaan saman kahdesti, ampumisineen.
Kaikki kikat on jo käytetty piipun osalta ja laukauksia on ammuttu noin 500. Seuraava vaihe on piipun vaihto jollain aikavälillä taloustilanteen mukaan.
Eipä ne printtaa taulua mukaan vaikka siihen olisi mahdollisuudet. Ehkä siksi että porukat huomaa ostovaiheessa että 2000€ ratakiväärin ja 800€ mettäpyssyn välillä ei ole muuta eroa kuin ergonomisempi tukki ja 1200€...
Kumma etteivät sarjatuotteiden tekijät hyödynnä Winchesterin tapaan "One of one thousand"-tyylistä valikointia myynnissä jos ja kun kuitenkin koeampuvat jokaisen tuotteen. Eihän se vaatisi muuta kuin leiman kylkeen ja kalliimman myyntihinnan.
Varmaan yrittävät korostaa, että kaikki tuotteet ovat yhtä hyviä ja laadukkaita, vaikka kentällä näyttääkin, että paskin varmintti on parempi kuin paras lite.
Kun aseet kasataan samalla linjalla samoista osista niin ei se ISO9001 laatu tai tarkkuus hirveästi muutu siitä onko piippu sorvattu ohueksi vai paksuksi. Tietty piipun lämpeneminem vaikuttaa eri tavoin ohueen ja paksuun piippuun.
Vaatimus vakiotehdasaseelta toistuvaan 0,5 MOA tasoon 5x5 laukaussarjoilla on mielestäni hieman epärealistinen. Voi joskus onnella onnistua mutta jos ei onnistu niin ei se nyt suuri yllätyskään ole.
Koheltaja: Minkälainen latauksenkehittelyrutiini sinulla on ja mitä latauskomponentteja käytät?
Mulla käynti ei ole koskaan perustunut yksittäisiin kasoihin, eikä edes yhteen 5x5lks lappuun. Näitä 5x5lks lappuja on ammuttu molemmilla aseilla useita ja hyvässä kelissä ammutut menee aina mittaukseen ja käynti perustuu niistä saatuihin tuloksiin. Realismia olisi hyväksyä luvattu moan käynti mutta kun tietää että kaliberi ja ampuja kykenee parempaan niin jotain on tehtävä, ja turhautuneena tulee avauduttua foorumille. Ellei muuten saa käyntiä parannettua niin piippu vaihtoon ja nykyisen voi myydä jollekkin jolle moan käynti riittää. Kuten vaikka mättökivääriin tai käyntinsä menettäneen mikrorihlatun piipun tilalle.
Latauskomponentit on laadukkaamasta päästä ja niitä on testattu useita eri kombinaatioita. Kaikki mahdollinen on vakioituja, niin hylsyt kuin työmenetelmät ja samoilla menetelmillä tehdään molempien aseiden patruunat.
Kyllä sieltä alkoi käyntiä löytymään kun kävi radalla latauslaitteiden kanssa, oli sitten eka piippu joka pitää eniten minimi lautauksista, ja jopa sen alle.
Siitä huolimatta, Peuralan 9" piippu on tilattu osittain siksi että mun käytössä 12" nousu osoittautui virheeksi. Aika paljon on ratavuoroja 300m radalle ja kelit on yleensä mitä on, jyrkempi nousu että saa parempaa BC:tä käyttöön.
Palataan aiheeseen kun saadaan Peuralan piippu savuttamaan.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Kun aseet kasataan samalla linjalla samoista osista niin ei se ISO9001 laatu tai tarkkuus hirveästi muutu siitä onko piippu sorvattu ohueksi vai paksuksi. Tietty piipun lämpeneminem vaikuttaa eri tavoin ohueen ja paksuun piippuun.
ISO 9001 on vain tae siitä että toimitaan jonkin standardin mukaan. Tuotteen laadun kanssa sillä ei ole oikeasti mitään tekemistä. Tuotteen tai palvelun laadun määrittelee tuottaja itse, se voi olla huonoakin mutta silti 9001:n mukaista.
Lainaus käyttäjältä: MikaS
ISO 9001 on vain tae siitä että toimitaan jonkin standardin mukaan. Tuotteen laadun kanssa sillä ei ole oikeasti mitään tekemistä. Tuotteen tai palvelun laadun määrittelee tuottaja itse, se voi olla huonoakin mutta silti 9001:n mukaista.
+1
Tismalleen näin...... ISO9001:ssa määritellään esim. ns. toimintakäsikirjaan miten missäkin yrityksen prosessissa toimitaan.
Näitä toimintoja sitten käydään auditoimassa määräajoin ja todennetaan että toimitaan tuon toimintakäsikirjan mukaan. Jos toiminta on riittävässä määrin toimintakäsikirjan mukaista, saa ISO9001 plakaatti jäädä seinälle. Eli tuolla ISO9001 "laatu-standardilla" ei oikeasti ole mitään tekemistä tuotteen tai palvelun laadun kanssa. Sanoisin että yksi iso rahastuskupla koko ISO9001...... ja näitähän nykyään riittää.
ISO9001 -knoppologia oli kyllä tiedossa.
Pointti oli se että jos takomakoneesta tulevan piipun sorvaa varmint-piipuksi tai Lite-piipuksi niin sen rihlauksen laatu on edelleen tasan sama koska niitä ei sen kummemmin valkata. Samaa laatua saat oli ase halvempi tai kalliimpi koska osat ja niiden valmistuslaatu ovat sitä samaa valittua laatutasoa kautta linjan.
Peurala 223 9" nousulla puuskittaisessa kelissä ja jokaisessa sarjassa erilainen suujarru nokalla, yhdessä vaimennin. Päivän ekan laukauksen karkulaista en ottanut mukaan mittauksiin. Latauksia ei ole vielä sen kummemmin haettu, niitä hinkataan syksyllä kun kelit paranee. Noin puolta moaa näyttää käyvän tällä hetkellä ja siitä se varmaankin paranee kun etsii latauksen kohdalleen ja pääsee ampumaan paremmassa kelissä.

(//%3C/s%3E%3CLINK_TEXT%20text=%22http://uppaa.fi/images/2016/07/25/20160%20...%20864.md.jpg%22%3Ehttp://uppaa.fi/images/2016/07/25/20160722_1129197e864.md.jpg%3C/LINK_TEXT%3E%3Ce%3E) (//http)
Menee vähän off-topic, mutta onko jollain tietoa sepästä joka pesittäisi 243 AI piipun, nettihaut ei ole oikein tuottanut tulosta ja tekijöiden tavoittaminen sähköpostilla ja puhelimella on aika tuskaa varsinkin näin kesällä.
Topicin alkaessa 2011 on hinnaksi sanottu n 400€ sepän tekeleelle, vieläkö on hinnat tässä luokassa?
Piipun otin Jalosen kautta ja hinta hieman auki koska teetin samalla monta eri muuta juttua. Vuosi sitten arvuuttelin että vaihdanko L461:een piipun ja silloin kysyin Peuralta hintaa piipun vaihdolle joka oli 450€.
Pari ratakäyntiä takana ja käynti tuntuu pysyvän 0.5 moan tuntumassa kunnes 50lks kohdalla kuparointi alkaa kasvattaa kasoja. Katsotaan miten käynti kuparointi muuttuu laukausten kertyessä, latauksetkin on vielä hakusessa.
Lähes tyyni keli niin oli hyvä käydä testaamassa 223 T3 käyntiä 300 metrille. Patruuna NCC52gr ja N133 maksimin yläpäästä, TSC 11x ladattu ja kaulasorvattu hylsy sekä Fed205 nalli, latauspituus 0.3mm irti rihloista. Ylempi (32mm) on päivän eka sarja puhtaasta piipusta ja alempi (28mm) toka nippu, kyllä Peuralasta käyntiä löytyy ja kuparoinnista ei voi puhua. Seuraavat kasat pyöri 30-60mm/5lks/300m kun sattui tuuleton hetki ja ampujan suorituksessa ei ollut sanomista.
Verrokkina on tällä hetkellä toisessa 223:ssa samalla nousulla ja mitoilla Shilen CM, molemmissa käynti ja kuparoimattomuus on samaa luokkaa.

(//%3C/s%3Ehttp://i3.aijaa.com/t/00019/14242726.t.jpg%3Ce%3E) (//http)

(//%3C/s%3Ehttp://i8.aijaa.com/t/00866/14242725.t.jpg%3Ce%3E) (//http)

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://uploads.tapatalk-cdn.com/20160827/cfb725651fd9ffb216f77e90a6feac96.jpg%22%3E%3CLINK_TEXT%20text=%22http://uploads.tapatalk-cdn.com/2016082%20...%20feac96.jpg%22%3Ehttp://uploads.tapatalk-cdn.com/20160827/cfb725651fd9ffb216f77e90a6feac96.jpg%3C/LINK_TEXT%3E%3C/URL%3E%3Ce%3E)
JR
Koheltaja, Trumpilla on asiaa :)

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://i2.aijaa.com/b/00926/14242878.jpg?2016-08-27%2011:01:50%22%3E%3CLINK_TEXT%20text=%22http://i2.aijaa.com/b/00926/14242878.jp%20...%202011:01:50%22%3Ehttp://i2.aijaa.com/b/00926/14242878.jpg?2016-08-27%2011:01:50%3C/LINK_TEXT%3E%3C/URL%3E%3Ce%3E)
Onnistuin hävittämään sähköpostin jossa oli Peuralan ohjeet hänen uuden huilun "sisäänajolle". Onkos jollakin muulla asiakkaalla nämä ohjeet vielä tallessa? Sisäänampumisesta ollaan tietysti montaa mieltä, mutta kysyin asiaa häneltä kun minulla ei ole ennen ollut sepän tekemää piippua ja muistaakseni jotain ohjeita siinä tuli. 21" pitkä 260 Rem. piippu kyseessä.
Harmikseni uudeksi rakennettu ase ja piippu on maannut yli vuoden ampumattomana. Nyt kuitenkin sain korkattua pyssyn. Kyseessä siis remari 700 Peuralan 18" .308 piipulla.
Puhdistin piipun ensimmäisen ja toisen laukauksen jälkeen kuparinpoistoaineella. Kuparointi oli vähäistä. Sitten ammuin 10 laukausta jonka jälkeen puhdistus, silloin oli jonkin verran kuparia, mutta vähemmän kuin aikaisemmissa piipuissa.
Hyvää mieltä tuottaa että ase on juuri sellainen kuin halusinkin: suht näppärä, ei tappopainava ja ydinpomminkestävä. Sekä ensimmäiset 3 laukauksen kohdistus kasat olivat n. 10 mm 100 metrin etäisyydeltä. Tästä on toivottavasti hyvä jatkaa. Peuralalle kaikesta 5/5.
KRG lukon nuppi puuttuu, ei kellään olisi myydä tai antaa vinkkiä mistä kannattaa ostaa?

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22https://s9.postimg.org/t3mfl21rz/remari.jpg%22%3Ehttps://s9.postimg.org/t3mfl21rz/remari.jpg%3C/URL%3E%3Ce%3E)
Norja pojat ainakin myyvät KRG:tä, suomesta en tiedä yhtään kauppiasta joka myisi muita kuin tukkeja.
//https://vertebrae.no
Lainaus käyttäjältä: karikunn
Harmikseni uudeksi rakennettu ase ja piippu on maannut yli vuoden ampumattomana. Nyt kuitenkin sain korkattua pyssyn. Kyseessä siis remari 700 Peuralan 18" .308 piipulla.
Puhdistin piipun ensimmäisen ja toisen laukauksen jälkeen kuparinpoistoaineella. Kuparointi oli vähäistä. Sitten ammuin 10 laukausta jonka jälkeen puhdistus, silloin oli jonkin verran kuparia, mutta vähemmän kuin aikaisemmissa piipuissa.
Hyvää mieltä tuottaa että ase on juuri sellainen kuin halusinkin: suht näppärä, ei tappopainava ja ydinpomminkestävä. Sekä ensimmäiset 3 laukauksen kohdistus kasat olivat n. 10 mm 100 metrin etäisyydeltä. Tästä on toivottavasti hyvä jatkaa. Peuralalle kaikesta 5/5.
KRG lukon nuppi puuttuu, ei kellään olisi myydä tai antaa vinkkiä mistä kannattaa ostaa?

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22https://s9.postimg.org/t3mfl21rz/remari.jpg%22%3Ehttps://s9.postimg.org/t3mfl21rz/remari.jpg%3C/URL%3E%3Ce%3E)
Millä nousulla tuli piippu?
Koneista siihen kammen nuppiin uusi kuuppa, ei mitään hässäköitä.
Tuossa ois edullinen, jos siis toki haluaa tuon entisen nystyrän hävittää lopullisesti.
http://www.brownells.fi/epages/Suomi.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Suomi/Products/27216080000589/SubProducts/080000589
Iipeistäkin löytyy amerikan tavaraa edullisesti.
http://www.ebay.com/itm/Remington-700-TACTICAL-Benchrest-BOLT-KNOB-NEW-/111873866584?hash=item1a0c33bb58:g:eRoAAMXQfvlSeuVZ
Kuinka pitkä toi piippu on?
Yllä lukoo että 18"
Mulla alkoi sitten Peurala kuparoimaan 700lks kohdalla, nyt saa ratakäynnin (50-75lks) jälkeen kuparit liotella pariin kertaan ammonjakilla terästetyllä Tetra Gunilla, Bore Techin kuparinpoistajalla tai Foresterilla on ihan turha alkaa aikaansa haaskuttamaan. Ennen viime ratareissua kävin piipun läpi 5 micron timantilla ilman mitään vaikutusta kuparointiin. Kuparointi ei sinänsä ole riesa jos se ei vaikuta käyntiin, mutta kasat alkaa kasvamaan 20-30lks kohdalla. Ei hyvä juttu.
11" nousulla tuo Remari taisi tulla.
Alkoi muuten tuota KRG:n lukon nuppia katsellessa tehdä aika pahasti mieli tuota TRG-tyylistä tukkia. Pitääpäs miettiä... Ei kukaan muuuten tarvisi tuollaista Choaten alumiiniharkko McMillan kopiota? :)
Pitääpä seurata tuota kuparointia.
Lainaus käyttäjältä: karikunn
Alkoi muuten tuota KRG:n lukon nuppia katsellessa tehdä aika pahasti mieli tuota TRG-tyylistä tukkia.
KRG X-Ray:ta tukkia on hetken aikaa himoittu mutta tonnin hintalappu on toistaiseksi hillinnyt ostamista.
Eihän se ny niin kallis ole. ;)
https://vertebrae.no/x-ray-chassis.html
Lainaus käyttäjältä: Juuso.L
Eihän se ny niin kallis ole
Ja tuosta hinta Suomeen...
691,60€ + posti, eihän ne mitää 50% veroja aseen osista ota.
Laske siihen alvi ja tulli päälle niin ollaan lähempänä tonnia kuin seittemää hunttia.
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja
Laske siihen alvi ja tulli päälle niin ollaan lähempänä tonnia kuin seittemää hunttia.
Niimpä
558,23 + 60 rahti + 24% alv. + 2,7% tulli = 768,89€
Aika kaukana tonnista.
Tonni oli lähinnä heitto jonka katsoin vähän aikaa sitten ruotsista tilattuna. Samalla setupilla tulee tukki maksamaan Norjasta kaikkinensa aika tarkkaan 900€. Jos sen saisi sieltä jonkun takaluukussa tuotua niin sitten voisi harkita.
Täytyykin korjata tuota hintaa koska tuo rahti norjasta suomeen onkin halventunut, eli tukki (700 rem) kotiin kuljetettuna veroineen ja tulleineen 758,72€
Lainaus käyttäjältä: Juuso.L
558,23 + 60 rahti + 24% alv. + 2,7% tulli = 768,89€
Aika kaukana tonnista.
Laskenta menee näin (558,23+60)*1,027*1,24 = 787,30e. Ei nyt niin kovin kaukana tonnista jos rahdin hinta tai valuuttakurssi yleensä heilahtaa huonoon suuntaan.
Tuohon vielä isot kahvapaneelit, picatinny, spigot mountti ja pari lipasta.