Onko testattua tietoa onko luodin asetuksen suoruudella vaikutusta käyntiin pitkillä ja ylipitkillä matkoilla. Suoria latauksia on vaikea löytää jopa tehdaslatauksista. Teoriassa vaikutusta pitäisi olla.
Kuinka pitkä se pitkä matka on? 100 ja 150 metriltä tuli aikonaan testattua valkkaamalla sarjasta suorat ja vähemmän suorat ja myöhemmin holkin vaihdon myötä tuli enää suoria. Kasojen koko oli n. 1,5-kertainen vinoilla vastaaviin suoriin verrattuna. Asiaa mahdollisesti korreloi pitkä ylimenokartio ja pyöreäkylkinen luoti. Joka tapauksessa tämän seurauksena olen asiasta sen verran vakuuttunut, että halvemman pään luoditusholkkeja en enää hommaa, jo pelkästään mielenrauhankin vuoksi. Minusta vinolla luodinasetuksella on suunnilleen sama vaikutus kuin epäsymmetrisellä luodilla.
Joskus tätä tuli testattua .308 CIP-pesässä ja tulokset oli kohtalaisen yllättäviä, kovinkaan suurta vaikutusta ei saatu aikaiseksi ennen kuin luoti oli todella vinossa hylsyyn nähden. Muutaman satkun tai jopa kympin vipotus ei antanut yhtään sen huonompaa osuntaa 300 metrille kuin kaulasorvatulla ja kellotetulla patruunalla.
Jotenkin olen tullut siihen johtopäätökseen että silloin kun puhutaan CIP pesästä niin luodin aksiaalinen asettuminen ei ole niin satkun päälle koska pesän ominaisvälykset antaa hiukan pelivaraa luodin asettumiselle rihlojen avaukseen. Kerrankin oltiin radalla ja pohdittiin vinon luodituksen vaikutusta osuntaan. Siinä sitten ammuttiin kellotetuilla patruunoilla kolme viiden laukauksen kasaa 300 metrille ja sen jälkeen ammuttiin vastaavat kasat patruunoilla joiden luodit väännettiin käsin vinoon niin että pöydällä kun niitä pyöritteli niin vipotukset oli silmin havaittavissa. Yllätys oli suuri siinä suhteessa että kolmen laukauksen keskiarvo ei ollut kuin 10mm suurempi kuin kellotetuilla patruunoilla ammutut kasat, vastaavat heitot saatiin sorvattujen ja sorvaamattomien hylsyjen kanssa ilman luotien taivuttelua.
Jos taas puhutaan kasavälyksisestä pesästä jossa on kaulan välykset 0,03mm tuntumassa niin silloin alkaa pienetkin asiat vaikuttamaan osuntaan, varsinkin kaulan toispuoleisuudesta johtuva luodin vinoon asettuminen siitä syystä että silloin luodin taaempi tukipiste (kaula) ei ole samalla aksiaalisella linjalla piipunreiän kanssa ja luoti tunkeutuu väkisinkin vinossa rihloihin.
Silloin jos ammutaan tasaperäisiä luoteja niin yhtenä käynnin edellytyksenä voidaan pitää laadukasta luoditusta eli sitä että luoti tunkeutuu piippuun taatusti suoraan, jos näin ei käy niin silloin käynti on kateissa. Veneperäiset luodit ei ole läheskään yhtä kranttuja pienille vipotuksille luodinasetuksessa kuin tasaperäiset, syy tähän on lähinnä perän muodosta johtuvat vaikutukset väliballistisella alueella.
300 metriä pitemmälle en ole näitä asioita testannut koska siihen ei ole olut mahdollisuutta ja toinen on se että 300 metrin jälkeen alkaa tyynenäkin päivänä olla sen verran turbulenssia ilmassa että juuri ammutun testin tulokset saattaa kääntyä päälaelleen kun sama toistetaan tunnin kuluttua.
Olisi mielenkiintoista päästä testaamaan kahdella yhtä hyväkäyntisellä ja kaliiberiltaan identtisellä aseella vaikkapa kilometriin käyntiä niin että toisella on vimpanpäälle kellotetut patruunat ja toisella on vipottavat. Molemmat ampuu samaan tuuleen eikä kumpikaan tiedä kummat patruunat ovat omassa aseessa, näin saataisiin ennakkoasenteesta johtuva tulosten huononeminen eliminoitua. Tälläkään menetelmällä ei saataisi mitään tyhjentävää vastausta mutta ainakin sen verran suuntaa antavaa tietoa siitä kannattaako testiä jatkaa vai ei. Tässä olisi testin paikka teille jotka pääsette ampumaan Niinisaloon pitkälle paanalle.
Lyhykäisesti sanottuna, jos pesä/patruunatoleranssit ovat kaikea muuta kuin kasamitoissa niin muutaman satkun tai kympin vipotukset luodin asetuksessa ei vaikuta merkittävästi osuntaan. Kasa-ammunta/metodit ovatsitten asia erikseen koska puhutaan eri toleransseista ja tekniikasta.
Nämä ovat pelkästään omia havaintoja ja olisin kovasti kiinnostunut muiden tekemistä testeistä, mutuja kuulee radalla riittävästi joten teoriat ei kiinosta.
Voisihan sitä koittaa testata Niinisalossa aamutyynessä, mutta vaikeinta on saada riittävä määrä täysin suoria pateja. Heittokello on armoton väline jos sillä alkaa valkkaamaan. RCBS stanu holkilla saa suurinpiirtein 5-10 % "riittävän" suoria ja loput on jotain muuta. Millä holkilla Sämpy teet 100 % suoria yksilöitä?
En millään koska 100% suoraa ei ole olemassa, mutta Forsterilla saa niin suoria, että kun suoralla pöytäpinnalla pistää pyörimään, niin silmällä ei vinoutta huomaa. Se on minun määritelmä suoralle.
Leellä ja Hornadylla tuli semmosta, että ne jopa kuuli, koska pyörimisääni(pyörimisnopeus) pöydällä oli vaihteleva. Ja näillä oli todella vaikutusta osuntaan.
Mulla taas on käytössä heittokello jolla saa armotonta tietoa luodin vipotuksista, kympin parin heitot ei vielä pöydällä pyörittäessä näy mutta kello kellolla ne näkyy niin kuin pitääkin.
Silloin vino luoditus vaikuttaa taatusti osuntaan jos luoti asettuu hylsynkaulaan niin että kaulakin menee toispuoleiseksi. Monesti paskoilla kaulasupistusholkeilla tai holkin väärällä asennuksella saadaan kaulat jo valmiiksi vinoon ja silloin on aivan sama millä holkilla luoditus tehdään.
Tällä hetkellä kun käytössä on 300WSM:lle Reddingin Comp. holkit ja Winsun kaulat on kaikki sorvaamalla oikastu niin edelleenkin tulee satunnaisesti 2-4 satkun heittoja luoditukseen. Niillä heitoilla ei oman kokemuksen mukaan ole mitään merkitystä osuntaan, ei ainakaan tällaisen keskivertoampujan taidoilla.
Siinä olen Sämpyn kanssa samaa mieltä että Leen ja vakiokuntoisen Hornadyn holkkien kanssa ei saa kunnollista luoditusta aikaiseksi kuin satunnaisesti. Paras luoditusholkki vaihtoehto on ns. liukuholkilla varustettu asetusholkki kuten RCBS Comp, Forster, Redding Comp. ym. vastaavat.
No joo, oli hyvä että selvisi suuruusluokka mistä puhutaan kun viipotus on kyseessä. Minulla ei tosiaan ole heittokelloa, enkä tiedä paljonko luodin pitää olla vinossa, että minä, joka olen aika pilkunviilaaja, sen näen. Eli se mitä en vinoksi näe, tuomitsen suoraksi. Sen olen huomannut, että väljästä pesästä on näiden kokopitkien liukuholkkien käytön yhteydessä hyötyä, koska väljässä pesässä ammuttu hylsy on timmimpi siihen holkkiin. Itseasiassa horopesäisessä 308:ssani ammuttuihin hylsyihin en saa joitain luoteja ikinä menemään nähtävästi vinoon. Minimimittaisessa 260:ssä pitää jo sitten käyttää käännäytystaktiikkaa, että pitkät luodit tulee oikein tulpattua paikoilleen.
Mites tuo hylsyn suoruus vaikuttaa heittokelloon? antaako mahdollisesti väärän kuvan luodin suoruudesta jos hylsy on pesässä tai supistusvaiheessa muotoutunut hieman kieroksi.
Itsellä on tuo peilin päällä pyörittäminen tuonut esille hylsyssä olevia epätasaisuuksia.
Olen kuitenkin tyytyväinen Forsterilla ladattujen patruunoiden suoruuteen
Silloin kun hylsy on ammuttu ja se on kaulasupistettu hyvällä holkilla niin hylsyn ominaisheitto on todella pieni/olematon ja saattaa olla että hylsyn materiaali/kimmoisuus tekee jo sen muutaman satkun luoditusta kelloittaessa.
Nihilisti kellottaa hylsyn kaulat ennen luoditusta ja luodituksen jälkeen. Jos kaula vinoutuu prosessissa niin syy on luodituksessa.
Se on kyllä totta että jos patruunapesä on kovin kiero niin hylsyä ei suoraksi saa edes täyssupistusholkilla. Toisaalta ei siitä olisi mitään hyötyäkään koska patruunapesä on edelleen kiero. Tuohon ei auta muu kuin uusi patruunapesä.
Tuuppas Koheltaja käymään kesällä täällä Oulun seudulla WSM laukussa niin testataan ne erot.....960m löytyy.
Lainaa
No katos perhana, heitellään kevään korvilla postia tarkemmin jos vaikka saataisiin aikataulut natsaamaan.
Lainaus käyttäjältä: HJu
No mutta taas tuli yksi työvaihe lisää, en ole tota ennen hokannutkaan :wink:
Ei varmaan aina kannata testailla mutta mielenrauhan vuoksi on hyvä tarkistaa onko vaikutusta. Kuuleman mukaan perusholkeilla voi vinosyöttöä tulla paljonkin ja kisaholkeilla sitten vähemmän. Millään ei saada 0-hajontaa koko ajan.
Ampuuko Jerkko Oulun seudulla noin pitkää matkaa? Täällä ois yks joutilas virallinen valvoja siihen teidän testiin.
Juu.... :oops: Kaverilla on tämmöinen onnellinen mahdollisuus "takapihalla"...
Kun se ei mikään wirallinen rata ole niin sen tarkempaa lokaatiota emme kaikille paljasta... :wink:
Tietyissä rajoissa meidän mukana voi käydä ampumassa, pienimuotoisiin testeihin pääsee helpommin jos mukana on jotain tavallisesta poikkevaa rautaa....niitä on mukava ihmetellä ja testailla..? Tämä ei sitten tarkoita ettei 308W:llä pääse sinne....kummajaiset ovat bonusta...(samalla vakoillaan toisten kisakalusto läpi... :lol: )
Yv:llä voi lähestyä jos oikein kovasti kiinnostaa, välitän kyselyn sitten eteenpäin rata-Kerberokselle...
Kai tämä menee vielä samaan aiheeseen niin tuota... Kaliperi on 6,5x55 ja luotina Sierran 85 graininen Varminter. Lataan kyseistä komboa ensimmäistä kertaa omilla vehkeillä, enkä saa luotia asettumaan millään suoraan. Luoti viipottaa todella selvästi, kun pyörittää patruunaa pöydällä. Heittoa on varmaan likemmäs milli. Prässi ja holkit on Reddingiä molemmat. Hylsyt on uusia Lapualaisia eikä asetussyvyydellä näytä olevan vaikutusta asiaan, kun kokeilin. Mistä tässä nyt noviisi osaa aloittaa vian etsinnän?
Onko hylsyjen suut varmasti viistetty tarpeeksi ja hylsynpidin puhdas? Itsellä ollut vastaavaa ongelmaa 53R ladatessa 8g spitzerillä ja D46, tuppaa menemään helposti hieman vinoon ja tämän seurauksena hylsyn kaula pullistuu toispuoleisesti.
Ongelma ratkennut D46 kanssa kiinnittämällä huomiota hylsyn viistämiseen.
Lainaus käyttäjältä: J-MK
+ Luodinasetusholkki, jossa on sisäholkki linjaamassa luodin ja hylsyn ennen luodin painamista hylsyyn.
+ Varmistaa että luodinasetuskara on ok, eli ottaa tasaisest luodista kiinni sopivasti ogiivin yläpuolelta
Tulipas itsekin tehtyä tutkimuksia heittokellolla miten suoraan luodit asettuu. Hornadyn holkeilla täyssupistettuihin hylsyihin scenarit oli järjestään 0.08-0.10mm vinossa. Kokeilumielessä tein niin että otin purkuvasaralla luodin pois ja asetin uudelleen hylsyyn. Nyt vipotus oli luokkaa 0.04-0.06mm. Kerran vielä luoti pois ja takas hylsyyn ja nyt vipotus oli enää 0.01-0.03mm. Kolmannen kerran luotia asetettaessa hylsyyn, vastus on selvästi pienempi, eli kaula on venynyt. En sit tiedä tuleeko siitä muita ongelmia.
Sent from my iPad using Tapatalk
Mitä vaikuttaa luodin tasapaino? Onko kukaan mitannut, onko luoti siis pituussunnassa tasapainossa?
Tuo sierra tnt on niin lyhyt, että useimmissa tehdaspesissä ruutikaasut pääsee puhaltamaan ohi vapaalennolla= ei hyvä... Pääsee gaggasta ja kuumaa palojäämää juur kuulan eteen, joka leipoo sen lujaa kiinni ylimenoon. V-max on parempi valinta, imho. Tarkemmaksikin osoitautunut.
Peilinpäällä pyörittäminen on aika hyvä konsti havaita asennusheitto.
Eilen latailin ja mittailin 50 patruunan erästä 10 satunnaista. Kaikien heitot alle 0.05mm, keskiarvo hieman alle 0.04mm.
Pesään ammuttu Lapuan hylsy, supistettu Lee Collet Neck Diellä ja luoditus Forster Ultra Microlla.
Vielä tekis mieli toi Leen prässi jättää vain nallinpoisto käyttöön ja hommata Forsterin Co-Ax puristin.
Lainaus käyttäjältä: Perkeleen_Luoma
Voin suositella[WINKING FACE]
JR
Siitäpä tulikin mieleen, mistä Co-Axeja saa? Joskus himoitsin tuota mutta luovutin kun ei löytynyt.
Täältä tilasin ku halvimmalla sai, nyt näyttää olevan loppu.
http://www.eranetti.fi/tuote/latauspuristin-co-ax-b3-press-forster-products/
JR
Asetusholkilla saa suoruuden paremmaksi, kun painaa luodin ensin n.2/3 ja
tämän jälkeen kääntää panosta 180 asetetta ja painaa sitten loppusyvyyteen.
Säteisheitto pienenee n. 50 % aikaisemmasta.
Hylsyn viisteet kannattaa tehdä kunnolla.
Luodin suoruus parani huomattavasti, kun vaihdoin lopulta holkit uusiin.
Nykyiset Redding Competition 6,5x55. Luodin heitto 0,00 - 0,04 mm.
Redding Type S Bushing Full Length Sizer Die 6.5x55mm Swedish Mauser.
Oheinen pulikka hakusessa. Mistä nykyään kannattaa tilata? Cabelasista ei näyttänyt löytyvän, muita ei juuri ole tullut käytettyäkään.