Onko uuden sukupolven kiikareissa linssit lasia vai muovia? Perinteisellä lasilla on ominainen taipumus valua hyvin hitaasti ajan saatossa. Näin ollen lasilinssien optiset ominaisuudet heikkenevät ajan kuluessa? Tämä ilmiö on ehkä nähtävissä laadukkaissa vanhoissa kiikareissa (esim. toisen maailmansodan ajalta). Niissä kuva on heikentenyt ja jostain syystä usein myös kellastunut. Miten mahtaa olla nykyaikaisten linssien laita tässä suhteessa?
Pikkupojat sanoivat kvg ja otin siitä oppia. Tässä muutamia otteita sieltä gööglesta:
Writing in the American Journal of Physics, physicist Edgar D. Zanotto states "...the predicted relaxation time for GeO2 at room temperature is 1032 years. Hence, the relaxation period (characteristic flow time) of cathedral glasses would be even longer."[28] (1032 years is many times longer than the estimated age of the Universe.)
If glass flows at a rate that allows changes to be seen with the naked eye after centuries, then the effect should be noticeable in antique telescopes. Any slight deformation in the antique telescopic lenses would lead to a dramatic decrease in optical performance, a phenomenon that is not observed.[21]
wikipedia
The calculation showed that if a plate of glass a meter tall and a centimeter thick was placed in an upright position at room temperature, the time required for the glass to flow down so as to thicken 10 angstrom units at the bottom (a change the size of only a few atoms) would theoretically be about the same as the age of the universe: close to ten billion years. Similar calculations, made more recently, lead to similar conclusions. But such computations are perhaps only fanciful. It is questionable that the equations used to calculate rates of flow are really applicable to the situation at hand.
http://www.cmog.org/dynamic.aspx?id=294
n any case, claims that glass panes in old windows have deformed due to glass flow have never been substantiated. Examples of Roman glassware and calculations based on measurements of glass visco-properties indicate that these claims cannot be true. The observed features are more easily explained as a result of the imperfect methods used to make glass window panes before the float glass process was invented.
http://www.phys.ncku.edu.tw/mirrors/physicsfaq/General/Glass/glass.html
Viscosity depends on the chemical composition of the glass. Even germanium oxide glass, which flows more easily than other types, would take 10^32 years (100,000,000,000,000,000,000,000,000,000,000) to sag. Zanotto calculates. Medieval stained glass contains impurities that could lower the viscosity and speed the flow, but even a significant reduction wouldn't alter the conclusion, he remarks, since the age of the universe is only 10^10 (100,000,000,00).
http://www.glassnotes.com/WindowPanes.html
Dr Stokes's calculations, which use the equations of fluid dynamics,
also show that a thickening at the bottom of a pane of glass would not
result in a thinning at its top, as might naively be expected. Rather,
the flow of glass would cause a reduction in the overall height of the
pane. Even a 5% thickening at the bottom of a window a metre high would
result in a shrinkage of the window's height by about a centimetre. In
other words, if the original myth were correct, old windows would have
gaping holes in them.
http://www.thefoa.org/tech/glass.htm
Lyhennettynä vaikuttaa siis siltä että yleisen näkemyksen mukaan lasi ei valu, tai ainakaan niin nopeasti että se olisi mitenkään mitattavissa siinä ajassa mitä maailmankaikkeus kestää. No edelleen mietittyttää tuo kellastuminen... Olisiko syynä sitten kosteuden vuoto optiikan sisään? Linssit lienevät edelleen lasia?
Maalaisjärki väittäisi, että valuuhan se. Kun menee vanhan mökin ikkunoista katsomaan läpi, niin lasi vääristää aavistuksen aaltomaisesti. Pitäisi johtua juuri siitä, että lasi valuu. Ainut vaihtoehtoinen selitys olisi, että lasi on tullut sen aikaisesta lasimanufaktuurista jo valmiiksi epätasapaksuna. Mitään rakoa ikkunaruudun ylälaitaan ei mielestäni ole pakko tulla, riittää, että yläreuna valuu vähän ohuemmaksi, kuin alareuna.
Stanssataan johonkin kiikariin linssiin mildot-ristikko ja testataan 20 vuoden päästä, pitääkö asteikko edelleen kutinsa :lol:
Luulisi tähtitieteilijöiden havainneen ilmiön jo aikaa sitten. Myös lasipintaisissa pilvenpiirtäjissä tämä pitäisi huomioida jotta pinnoitteet eivät putoa alas hetikohta.
Linssien kellastuminen johtuu todennäköisesti linssien kalvopinnotteista jotka ovat alkaneet muuttumaan.
Koulussa opetettiin, että lasi on neste eli valuu aikojen kuluessa. Taitaa olla enempi mutua. Ote Wikipediasta.
Lasin erityisominaisuuksia
Lasi on
Lasin valumisnopeus riippuu lämpötilasta. Hyvin korkeissa lämpötiloissa voidaan havaita merkittävää taipumista. Lasin puhallus perustuu tähän. Sen sijaan huoneenlämmössä ikkunoiden valuminen ei ole havaittavissa hyvinkään pitkissä ajoissa. Joidenkin laskelmien mukaan merkittävään valumiseen kuluisi huoneenlämmössä aikaa monta kertaa koko universumin iän verran.
Jos kirkkojen ikkunalasi olisi valunut muutamassa sadassa vuodessa niin paljon, että ikkunoiden alaosat olisivat yläosia paksumpia, niin tuhansia vuosia vanhojen lasiesineiden tulisi jo olla valunut muodottomiksi möykyiksi. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Egyptin ja Rooman ajoilta on säilynyt useita lasiesineitä nykypäiviin saakka, eikä niissä ole havaittu lainkaan valumista.
Mitäköhän tälläkin tiedolla tekee ? Taitaa olla tylsää, tai jotenkin vaan ajan puutetta ? :ugeek:
Lainaus käyttäjältä: JKr
Mitä nyt yleensä millään tiedolla tekee? Sossusta tulee rahaa ja kun maitoa osaa ostaa kaupasta niin selviää elämän läpi.
Ilmeisestikkin vanhemmissa taloissa on käytetty erilaista tekniikkaa lasin valamiseen. Joskus ala-asteella opettaja kerto kyseltäessä, että ennen vanhaan lasiruudut puhallettiin ja sen jälkeen yhä kuumina leikattiin auki ja pistettiin ruudun muotoon jotenkin :D Tiedä sitten pitääkö vanhan maikan tiedot paikkansa.
Lainaus käyttäjältä: kahtto1
Stanssataan johonkin kiikariin linssiin mildot-ristikko ja testataan 20 vuoden päästä, pitääkö asteikko edelleen kutinsa :lol:
Käsittääkseni valmiin lasin valuminen on kuitenkin niin hidasta ettei sitä ikkunoista voi huomata. Vanhoissa taloissa lasien valmistustekniikka on ollut eri ja lasin paksumpi osuus on jo asennettaessa laitettu alareunaan.
Ja jos unohdetaan vaatimukset kunnon lähteille, niin wikipedia sanoo seuraavaa: Lainaa
Lasin valumisnopeus riippuu lämpötilasta. Hyvin korkeissa lämpötiloissa voidaan havaita merkittävää taipumista. Lasin puhallus perustuu tähän. Sen sijaan huoneenlämmössä ikkunoiden valuminen ei ole havaittavissa hyvinkään pitkissä ajoissa. Joidenkin laskelmien mukaan merkittävään valumiseen kuluisi huoneenlämmössä aikaa monta kertaa koko universumin iän verran.
Jos kirkkojen ikkunalasi olisi valunut muutamassa sadassa vuodessa niin paljon, että ikkunoiden alaosat olisivat yläosia paksumpia, niin tuhansia vuosia vanhojen lasiesineiden tulisi jo olla valunut muodottomiksi möykyiksi. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Egyptin ja Rooman ajoilta on säilynyt useita lasiesineitä nykypäiviin saakka, eikä niissä ole havaittu lainkaan valumista.
Lasi ei tosiaankaan valu. vaan vanhat lasiruudut on valmistettu eri menetelmällä kuin nykyään. Ennen sula/joustava lasimateriaali vedettiin lasilevyksi josta johtuu paksuusvaihtelut. Nykyään sula lasimassa valetaan sulan tinan päälle joten materiaalista tulee tasapaksuista.