Kysely
Kysymys:
Pitäisikö Laseretäisyys mittarit sallia Häyhä kilpailussa 2011
Vaihtoehto 1: Kyllä kaikilla rasteilla
ääntä: 4
Vaihtoehto 2: Kyllä mikäli käytettävissä on PV:n LEM
ääntä: 0
Vaihtoehto 3: Kyllä mutta vain osalla rasteista
ääntä: 14
Vaihtoehto 4: Kyllä osalla rasteista mikäli käytettävissä on PV:n LEM
ääntä: 11
Vaihtoehto 5: EI
ääntä: 8
Maailmalla laser etäisyys mittareita on laajalti ta käytössä. Suomessakin pääosa pidempään harrastaneista omistaa laseretäisyys mittarin. LEM on kuitenkin kilpailijan varusteena Häyhässä systemaattisesti kielletty, mikä on johtanut jaster pellin leveydestä optisesti mittaamiseen. Osa on jopa virittänyt BDC:t siten että siinä on oikean etäisyyden kohdalla jaster pellin mittoihin vastaavat milliradiaanit. Optisen mittauksen tarkuudelle on kuitenkin rajansa. Jaster peltiin mitatessa päälle 650m matkoilla arviossa täytyy olla jo kokemus pohjaista gestimaattia. Todellinen optinen mittaus tapahtuisi nähdäkseni jaster peltiä suurempiin kohteisiin. Jos mittaus täytyy tehdä vasta kun äijä on näkyvissä ollaan nähdäkseni myöhässä.
Oman näkemyksen mukaan optinen mittaus on hallittava, mutta vasta sen yhdistäminen kartan, ilmakuvan ja LEM:in käyttöön on kultaa.
Kysyn asiaa ensi vuoden Häyhän kannalta.
Varusteiden kannalta pitkäjänteisyys on suotavaa, koska harrastajilla ei ole rahaa käytettävissä rajattomasti (ym. jaadajaada). Eli aikaisemmin kielletty laser olisi hyvä ottaa vaiheittain käyttöön, jolloin sen puute ei aluksi olisi mitenkään maatajärisyttävä ja toisaalta investoinnin uskaltaisi tehdä (ei mitään "vuoden koeaikoja" vaan linjanveto että laseria saa käyttää tulevaisuudessakin vähintään saman verran).
Koska maalilaitteisto nojaa aika vahvasti jastereihin, laserin sallivilla rasteilla maalit voi pitää ensin piilossa ja sitten laserit kerätään pois ja ammunta alkaa. Jos jotain konkreettista esimerkkiä halutaan, niin esim. jaetaan aamulla porukka kahteen osastoon siten että parin jäsenet ovat eri osastoissa. Osastot viedään kahdelle eri ampumapaikalle ja annetaan 30min aikaa laatia tuliasemakortti. Myöhemmin päivällä, osana normaalia rastikiertoa, pistetään pari taas puoliksi eli ampumaan suoritus kaverin tekemällä tuliasemakortilla (ilman sitä kaveria, ja kortit oli mieluiten henkilökunnan hallussa tällä välin).
En pidä asiallisena rajata omia välineitä (lasereita taikka sen puoleen muitakaan) pois. Yksittäisen välineen, varsinkin kalliinpuoleisen, tuomaa etua voi/kuuluu kyllä kisasuunnittelulla rajata.
Suurella varauksella, varovainen kyllä vain osalle rasteja.
- laser ei ole autuaaksi tekevä laite
- laitteistoissa on eroja, pitääkö mitata luotettavasti 500m vai 1100m?
- suomalaisen tarkka-ammunnan kannalta edelleen 90% tarkka-ampujista joutuu tositilanteeseen kahden käden ja yhden piipun kanssa.
- jos laser oma laser on sallittu kisassa osalla rastia, millä varmistaa että se dektivoituu väliajaksi?
- homma pitää ajatella sotilastarkka-ammunnan taitojen kehittymisen kannalta, ei kilpailuteknisesti
Keskustelun avaus on hyvä homma, mutta näen tämän asian sellaisena, että pitää varsin hyvin miettiä enne suuria linjanvetoja. Niin ja mullahan on sitten itsellä Zeissn 8x45 LR binot jotka mittaa heittämällä 1km + matkoille ja silti olen varsin varovainen ottamaan kantaa osittaisenkin sallimisen puolesta.
MSa
täsmälleen samaa mieltä siitä että laseretäisyys mittari ei ole autuaaksi tekevä laite. Varsinkin siviiliversiot eivät usein anna lukemia ilman kovaa vastin pintaa.
On kuitekin asioita joita optisesti mittaamalla ei voi hoitaa.
-refraktio(lem etäisyyden ja optisesti mitatun etäisyyden vertaaminen)
- etäisyyden mittaaminen kun maalialueella ei ole tynnyreitä, liikennemerkkejä yms. Tarkka tuliasemakortti, ennen vihollisuhan ilmestymistä.---nopeampi tuleavaus ja mahdollisuus osua pienempiin maaleihin jos tehtyä korttia osaa käyttää.
-Lemin lisäksi hommahan voidaan hoitaa käsisuuntakehän, mittavaijerin ja kartan avulla.
Lemin käytön esto osalla rasteista voidaan nähdäkseni tehdä niin että kilpailija ilmoittaa lemin henkilökohtaisena varusteenaan ja niillä rasteilla joilla sitä ei saa käyttää rastin pitäjä kerää laitteet rastin ajaksi pois listan perusteella.
Toinen varteenotettava tapa on nähdäkseni toteuttaa homma kuten MVe teetti 2009, eli jollain rastilla pv:n laser käytössä. Laite on rastin laitteistoa eikä kuljen kisaajan mukana.
Äänestän ehdottomasti kyllä.
* Se vaan on taistelukentillä tätä päivää eli harjoitellaan oikeita asioita, LEMin käyttökin vaatii harjoitusta.
* Ei jakokalustoa? Mä olen useasti sanonut että jos olisin TA ja pilliin vihelletään niin jokunettikauppa.com ja VISAlla 500€ laseri mullehetinyt.
* Siirtää painopistettä tuulen lukemiseen niinkuin pitääkin eli taas harjoitellaan oikeita asioita
* Kilpavälinekustannuksena ei ole yhtään sen kummempi kuin esim. Zeiss Diascope + PV okulaari
* Ei kisakalustolla ole muutenkaan mitään tekemistä jakokaluston kanssa, 7mm VLD @ 910 m/s ei sekään IHAN ohjaa koulutuksellisesti KIV85 käyttöön
Fakta on että jos tosipaikassa on varustettu vain KIV85 tähtäimellä ja tähystäjän binoilla niin järkevä toimintaetäisyys on ihan jotain muuta kuin kisoissa. Omaa kokemusta kyseisen yhdistelmän käytöstä on. Kilpailukykyisellä optisella kalustolla ( 5-25x benderit, "PV- Diascope", Leupold TMR ) oppii mittaamaan kunnon viivaristikolla eli sekään ei valmenna jakokaluston käyttöön, jolla on opittava mittaamaan erilaisilla ristikosta löytyvillä "sattumamitoilla" kuten stadian numeroiden koukerot yms. ==> Nyt jo opetellaan ihan eri asioita kuin jakokaluston kanssa.
Mä ammun LEMin kanssa riistaa, pientä ja suurta, vaihteleville matkoille kesät talvet satoi tai paistoi, -25 *C - +30 *C . Lisäksi peltiä / pahvia / betonisäkkejä / mitä milloinkin, joskus pitkällekin. Argumentti "LEMin kanssa ampuminen on enää pelkkää liipasimen puristamista" on kyllä vain täydellisen tietämättömyyden takaamaa itsevarmuutta. Tuuli on joka tapauksessa se varsinainen haaste joka nähtiin taas H2010 kun ammuttiin tunnetuille etäisyyksille ja silti reikiä puuttui tauluista.
Siirtymäajan kilpailijoiden mahdollista LEMien puutetta voi tasoittaa tunnetuilla etäisyyksillä, järkevämmillä mitattavilla kohteilla ( esim vastapuolen jantteria kookkaampaa kalustoa/jäljitelmiä ) , rastisuunnittelulla, järjestäjän LEMillä.
PVllä on kyllä ta:lle jakokalustona Trg-42:ia, PV Zeiss 3-12x sekä PV-Zeiss Diascopeja (Hence the name :-). 7mm 180 VLD @900 m/s vastaa muuten 338 Lämäriä aika hyvin lentoradoiltaan ja tuuliominaisuuksiltaan. D-166 on toki eri sarjassa.
Itsellä ei taida olla sijoitustakaan enää kun ikää on ylh 40v joten jakokaluston laadulla on lähinnä teoreettista merkitystä. Jos PV haluaa että jakokalustolla treenataan ja kisataan niin sehän voi antaa kalustoa käyttöön. Muussa tapauksessa ostan ja ammun omalla rahalla just sillä kalustolla kuin sattuu huvittamaan. Toki lakien ja sääntöjen puitteissa.
Lasereista ei vahvaa näkemystä. Jos sallitaan niin Leican PLRF-10:jä alkaa näkymään. Hintaa about 3000e. Sääntömielessä ResULille voidaan tehdä sääntömuutosesitys joka saadaan luultavasti voimaan jo alkuvuodesta. Silti kisan järjestäjä voi halutessaan kieltää laserit kokonaan tai osittain kisoista.
Jos laseri sallitaan niin oppimismielessä "kolhoosilaser" on huono. Rasti voi mennä penkin alle huonon tai tuntemattoman lainalaitteen vuoksi.
Laserin salliva linja on mielestäni oikea kehityssuunta. Kuten on jo kisoissa nähty ei hyväkään mittari poista optisen mittauksen ja muiden menetelmien tarpeellisuutta tukemassa saatua tulosta. Laserin käyttö vähentäisi nyt ampumalla tapahtuvaa etäisyyden määrittämistä mikä ei mielestäni menetelmänä ole se mihinkä pyritään. Maali ei odota. Se on kuitenkin nyt kisoissa melko vallitsevaa tapa eli POP. Laserin käyttöä voidaan aina rajata tai vaikeuttaa tehtävän aikana. On erittäin helppoa tuomarin katsoa onko käytössäolevat välineet Laservapaita.
Esivalmistellun tuliasemakortin tekemisen ja käyttämiseen ammunnassa taitoa ei ole kolmessa edellisessä Häyhässä mitattu muistaakseni laisinkaan. 2008 se kuitenkin vielä tehtiin osana paluujotosta. Jos TA on puolustuksessa ja aikaa on valmistella toimintaa on kortin tekeminen välttämätöntä. Tällöin tulenjohdolta lainattu LEM tai oma on kovaa valuuttaa. Eräissä Suomen "kärkijoukoissa" TA toimivat osana tulenjohtoryhmää, joten LEM kalusto on varmasti kannossa.
ResuL:n SM-säännöissä kannattaa ottaa riittäviä vapauksia ja killan hallitus voi tehdä SM-kisojen sääntöihin tiukennuksia, jotka sitovat kilpailunjohtajaa. Tällöin saadaan selkeä siirtymisaika ja voidaan testata muutosten vaikutuksia.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Jos suhtautuu TRG-42 338LM ja Diascope "jakokalustona" niin 99%:lle TA:sta pettymys varusteita kuitatessa voi kyllä olla karvas :D
Kannattaa minusta varautua siihen että jakokalustoa edustaa dragu tai kiv85 ja binot 10 piirun viivavälillä. Kisat suunnitellaan sitten eri sabluunan mukaan ja katsotaan ehkä vähän tulevaisuuteenkin. Voihan sieltä valua PV:llekin jotain hyödyllistä vaikka varmaan tekevät enemmän top secret testejä kuin koko harrastajaporukka eläissään. :whistle:
Hyviä pointteja esitetty puolestakin. Kaikki kommenttien esittäjät taitavat olla kisaveteraaneja tavalla tai toisella.
Mitäs mieltä ovat nuoremmat lajin pariin tulleet tarkka-ampujat? Juuri saatu kalusto vaivalla kasaan ja taas pitäisi kaivaa kuvetta ja hommata laseri... Kommenttia. Kuten sanoin, laserin käyttöä voidaan lisätä kisoissa järkevästi, mutta ensivaiheessa näkisin tämän tapahtuvan kollektiivilaitteella, jolloin kalustosta ei tule kynnyskysymystä.
Laserilla joko osaa mitata tai sitten ei osaa - Nappi on vekottimissa kaikissa jota pitää painaa ja se on suurinpiirtein siinä.
Yleistekniikasta: osaa ottaa tukea laserillekin mitatessa, osaa välttää mittaamasta matkalla oleviin oksiin, voi mitata esim puun latvaan, jonka juurella maali on jne. Noi on laiteriippumattomia asioita.
Ja vielä optiseen mittaukseen. Viime vkl TA1 Vekaralla Zeiss 1.5-6x42mm kalustolla mittakohteena jasterit. Ällistyttävän hyviä suorituksia kurssilaisilta kautta linjan optisella mittauksella. Pisimmän 615m maalin arviointihaarukka oli 640-585m. Sillä kalustolla erinomainen tulos.
Edelleenkin varovainen ehkä, vaikka käytänkin kaikkialla muualla radalla / jahdissa JRu:n tavoin laserbinoja.
MSa
Tulipa tuosta mieleen hauska kertomus, kun pari OPT:llä ollutta tylsistynyttä kaveria päätti mitata tutkalla, kuinka kovaa jenkkien taistelukopteri kulkee... :D
Nojoo, hyvää käyttöä laserille voisi olla esmes. tehtävissä, jossa laaditaan tuliasemakortti ja kortin valmistuttua alkaa janttereita nousta sieltä täältä puolustusammuntamaiseen tapaan. Laserilla olisi käyttöä lähinnä siis kortin tekovaiheessa. Kaipa sitä voisi jonkinlaisessa hyökkäysammunnassakin soveltaa. En kuitenkaan sallisi laserin käyttöä jokaisella rastilla. 50/50...
Jos edes jonkinlainen liityntäpinta kilpailuilla halutaan säilyttää SA:n toimintaan, niin ainoastaan joillain rasteilla PV:n LEM tai vast viranomaistasoinen laite käyttöön.
Perinteiset mittausmenetelmät ilman et.mittaria ovat kuitenkin vielä pitkään arkea kotimaassa suurimmalle osalle.
Lainaus käyttäjältä: MVe
Perinteiset mittausmenetelmät ilman et.mittaria ovat kuitenkin vielä pitkään arkea kotimaassa suurimmalle osalle.
...jos jakokamaan turvautuu. Puukkoakaan ei jaeta, koska kaikki tuovat oman. Perustamispaikalle käsketään ottamaan mukaan sopivaa alusvaatetusta, kantolaitetta jne. Missä menee raja? :think:
Kannatan laserin rajoitettua käyttöönottoa,
Lainaus käyttäjältä: LSa
Lainaus käyttäjältä: MVe
Perinteiset mittausmenetelmät ilman et.mittaria ovat kuitenkin vielä pitkään arkea kotimaassa suurimmalle osalle.
...jos jakokamaan turvautuu. Puukkoakaan ei jaeta, koska kaikki tuovat oman. Perustamispaikalle käsketään ottamaan mukaan sopivaa alusvaatetusta, kantolaitetta jne. Missä menee raja? :think:
Kannatan laserin rajoitettua käyttöönottoa,
MVe:n kanssa samoilla linjoilla.
Ja jos PV:n kalustoa ei ole käytettävissä, ainakin sama mittalaite kaikille.
Mielestäni muuten alkuperäisajatus kärsii- eli se että tarkoitus on mitata pääasiassa ampumasuoritusta kunkin parin aseilla.
Mittalaitteiden väliset erot (lue: hinta) vaikuttavat suoraan ammuntatulokseen.
Aina voidaan jossitella että on optiikoissa ja aseissakin eroa, mutta itse vedän rajan juurikin noiden aktiivisten ja passiivisten mittalaitteiden välille. Jos laserit sallitaan, periaatteessa voitaisiin ampua yhtä hyvin ilmoitetuille tunnetuille matkoille saman tien.
Juuri tästä syystä FinnSniperissä laserit on kielletty- ja jos mitataan niin kaikki mittaavat samalla laitteella. Viimeksi Simradilla.
Puukko ja kalsarit maksaa 10€, kunnollinen mittaava kiikari +2000€. Tuossa välissä kulkee mun mielestä selvä raja. :)
Lainaus käyttäjältä: JL
Puukko ja kalsarit maksaa 10€, kunnollinen mittaava kiikari +2000€. Tuossa välissä kulkee mun mielestä selvä raja. :)
+1^2. Monellako sijoitetulla TA:lla on varaa ennen sotahommia sijoittaa 500e-1000e laseriin laitteeseen? Oisko ennemmin tarpeen ostaa perheelle jotakin kun vielä kaupasta saa?
Me kaikki täällä puhutaan kilpailulasit päällä. Vaikka kisasta puhutaan, niin pitää Häyhästäkin muistaa seuraavat asiat:
1. Koulutustapahtuma
2. Koulutustarkastustapahtuma
3. Kilpailu
MSa
Laserilla mittaaminen on taitolaji, joka tulee olla tarkka-ampujallakin hallussa.
Iso osa kenttäarmeijan kalustoa on otto-puolen vermeitä. Tulenjohtajallakin voi olla käytössä ihan mitä vaan Jahti/Jakt -laserista tierakennuspuolen ammattikalustoon. :wink:
Lainaus käyttäjältä: JL
Mä luulen, että viime vuonna muutama kilpailija olisi sateessa palellessaan ollut valmis maksamaan kunnollisista kalsareista enemmän, kuin jostain laserista. :D
Taitaa aika monella Häyhään osallistuneella olla laser jo hankittuna. Lasereita on Suomessa myyty vuosikaudet, kyllä niitä perustamispaikalle tuodaan ihan kysymättäkin. Toi plus 2000 on yksi näkemys. Ainakin vierestä katsottuna Häyhän viimeisten ammuntojen matkoja tarkistusmittailtiin valvojan toimesta huomattavasti alemman hintaluokan vermeellä. Toki maalit olivat isoja jne., mutta...
Jos puhutaan koulutuksesta niin laserin käyttöä pitäisi melkeinpä jopa edellyttää joillain rasteilla, koska aihe kuuluu tarkka-ampujalle. Jumittuminen yhden ja tietyn laitteen käyttö (Pv:n jakokalusto) kuvaa vain heikosti mahdollista sodan ajan todellisuutta.
Mun mielestä laserien salliminen on huono idea. Ei siksi huono, että vekotin olisi tarpeeton tms, vaan siksi että kokonaisuus menee metsään. Jos hyvä laseri maksaisi pari satasta parin tonnin sijasta, olisi ostos harrastajan kannalta mielekäs. Jos kisa kestäisi päiviä yhden viikonlopun sijasta, saataisiin mukaan järkevästi mahtumaan sellainenkin rasti, joka voitaisiin räätälöidä laseria varten. Viikonlopun kisaan lasereita tarvitaan vain yksi, se jolla kilpailun johtaja ilmoittaa kilpailijoille ammuntaetäisyydet sunnuntaipäivänä. Muuten kisassa optinen etäisyydenmittaus ja kartanlukutaito saisivat riittää etäisyydenmittaukseen, sillä ne ovat joka tapauksessa tärkeämpiä taitoja kuin laseretäisyysmittarin käyttö.
T: mamannon
miksei sitä omaa laseria voisi salliakkin,kun esim.gps on myös sallittu,vaikkei pv sitä jaa pilliin vihellettäessä ja sen toimintakin kriisiaikana epävarmenpaa kuin oman laserin..siksi mielestäni mieluummin suunnistusta ilman gps kuin mitattausta ilman laseria...
Ja ei ole enää kallista laserin hankinta,erätukusta saa 1400m mittaavan laserin n.200e :)
Lainaus käyttäjältä: JRu
Lainaus käyttäjältä: HJu
Jos suhtautuu TRG-42 338LM ja Diascope "jakokalustona" niin 99%:lle TA:sta pettymys varusteita kuitatessa voi kyllä olla karvas :D
Kannattaa minusta varautua siihen että jakokalustoa edustaa dragu tai kiv85 ja binot 10 piirun viivavälillä. Kisat suunnitellaan sitten eri sabluunan mukaan ja katsotaan ehkä vähän tulevaisuuteenkin. Voihan sieltä valua PV:llekin jotain hyödyllistä vaikka varmaan tekevät enemmän top secret testejä kuin koko harrastajaporukka eläissään. :whistle:
Minusta omat laserit voisi sallia. Osalla ampumarasteista ne vaan kerätään sivuun ja käytetään perinteisiä menetelmiä. Minua välillä jurppii tuo "jakokalusto"-jutustelu koska kaikki muu vermes mitä kilpailuissa käytetään ei ole jakokamaa (tai saattaa joillekkin tuo Eberle olla :roll: ). Ja varmaan sotatoimiin otettaisiin ne omat lemit mukaan. Väittäisin että moni käyttäisi perheen ruokarahoista osan henk.koht suojaliivienkin hankintaan jos niitä enää on siinä vaiheessa saatavilla.
Kisajärjestäjän pitää vaan olla tarkkana ettei jollain kilpailijalla ole mukanaa joku 1064nm verkkokalvon polttava Neuvostovalmisteinen Simradin kopio. Mukava ylläri rastituomarille joka tähystää jasterin peltiä lasersuojaamattomalla 30x spotterilla ja velikiltalainen mittailee samaan peltiin...
En tiedä enkä käy asiasta väittämään etteikö laser-etäisyysmittareiden käyttö ole tärkeä osata mutta se, että sallittaisiin sm-kilpailuissa, kuulostaa kyllä todella oudolta.
Varsinkin kun oppikirjat ja ta- kurssit nimenomaan painottavat harjoitteluun optiikalla ja silmämääräisellä arvioinnilla.
Erästä tälläkin foorumilla kirjoittavaa ta-kouluttajaa lainatakseni: "mitäs sitten kun ne patterit loppuu ja Ärrä ei olekaan lähellä?"
On melko huolestuttavaa lukea foorumilta näkemyksistä, joilla Häyhä-kilpailua haluttaisiin laajentaa kaikenlaisella kalustolla ja esim pakollisilla pistooli/rk/ muu-sivu-ase-rasteilla.
Mihin se raja loppujen lopuksi vedetään? Mitä kaikkea sivukalustoa pitää hommata, että ylipäätään pääsee kisaamaan?
Mielestäni kaikenlaisen kaluston lisääminen on väärä tie, varsinkin kun on kyseessä sm-kilpailu. Se vain rajaa pois muuten potentiaalisia osallistujia ja harrastuksesta kiinnostuneita yksilöitä.
Kysymys: kumpaa asiaa itse arvostat enemmän? kykyä arvioida etäisyys silmällä vai kykyä mitata etäisyys mittarilla?
+1 PL:lle ja Pyssylle.
Tuo jakokalusto argumentti johon osa viittaa on melko ontuva. Osalla kisaajista on käytössään GPS:ssiä, BORS tyyppisiä laitteita, elektronisia ballistiikkalaskureita, tuulimittareita, jakokalustoa suuremman suurennoksen ja "paremman" ristikon omaavia ristikoita jne, kaliipereita ja aseita joita pv ei tunne.Mikään näistä ei ole jakokalustoa. Näen itse että LEM on vain väline näiden muiden joukossa. Hyödyllinen, mutta ei ratko kaikkea. Samaa voi sanoa GPS:stä joka simahtaa järjestelmänä, lähes varmasti jos isoon pilliin puhalletaan. Kuvaavaa on että USA:ssa on oma "Adopt a sniper" ohjelma, jolla yksityiset rahoittavat tarkka-ampujien tarpeita joita asevoimat ei ole hoitanut budjettivajeen takia. Harvempi on varmaan vakavissaan sitä mieltä että ta:lla ei ole mitään käyttöä LEMMille.
Oma kalusto on niin liki jakokalustoa kuin reserviläinen voi ostaa.
(Sako trg-42+ Zeiss 3-12x56 Finndot, Lapua b408.lla ladatut tehdastarkuuspatruunat, Zeiss30X60 diascope, ja hensoldt 8x32 sekä 7x50 kiikarit). Pääosalla kisaajista kisakalusto on jotakin muuta kuin jakokalusto. En koe että olisin missään kisassa ollut alakynnessä kaluston takia, mutta pitkä penni tuon KIV2000 jakokaluston hommaamiseen ja treenaamiseen on mennyt. Jos ajatellaan harrastajien hankintoja, niin top of the line LEM:in saa alle yhden torrakon hinnalla.
Maailma muuttuu. Oppaatkin vanhenee ja tekniikat kehittyy. Emme nähdäkseni voi juuttua pelkästään 90:luvun oppeihin. Mikäli tulkitsen kantoja oikein on vallalla lähes konsesus että käytetään kisoissa jos saa, mutta vain osalla rasteja. Annetaan vastausajan kulua loppuun ja katsotaan mikä on lopullinen kanta.
Tuosta laserin käytön harjoittelusta en voi olla toteamatta, että ammattilaislaserin käyttö vaatii vähän harjaannusta ja harrastajamallin käyttö tosi paljon ja hiukan shamanismia päälle.
Siksi lähinnä kannatan osalla rasteja vain ammattitason mittarin käyttöä. Kisakokemuksiin kuuluu menneiltä vuosilta tilanne, jossa pilvisellä säällä mittailleet saivat mittaustuloksia ja meidän kohdalle osui aurinkoinen sää, eikä mittaustuloksia. Tuskin laserin käytön kokemattomuus ainakaan oli syynä. :lol:
Kuinkahan moni kilpailijoista, joilla on oma laser on sijoitettu TA tehtävään kriisiaikana?
Veikkaisin, että ei montaa laseria tulisi mukana pilliin puhallettaessa. Siis vanhat taidot on syytä pitää kunniassa ja kouluttaa kursseilla ja pitää ne yhtenä osana kilpailuissa edelleen.
Monipuolisestihan sitä taitoa kai pitäisi mitata? :lol:
Ehkä oon tullut tässä vanhaksi, mutta näen kyllä hyvin pitkälle MVe:n tavoin asiat. Wanha Liitto jne. 8-)
Mun argumentit on edelleen aiemmin esitetyt:
- Ei muodosteta yhtäkkiä uutta kynnystä lajin pariin tulemiselle uusille harrastajille
- Optinen mittaus on edelleen tarkka-ampujan hallittavia perustaitoja - passiivinen mittaustapa kunniaan (amerikkalaisilla on teknoylivoima ja voivat sohia laserilla ilman pelkoa että tankin tornit kääntyy päin).
Jos ajattelisin vain omaa napaa ja potentiaalista kisamenestystä sanoisin ilman muuta että sallitaan vain laserit - tulee siten käyttöä 2500e Zeissin bino+laseri combolle.Eipä tartte raahata kahta laitetta mukana ja näkee kaiken veitsenterävänä... :wink:
Lainaus käyttäjältä: JaMu
Niin tai tulee se kaikki sähkölaitteet pimentävä EMP kun ydinpommi laukeaa? :think:
Olen sitä mieltä että LEM:iä on hyvä osata käyttää jos vaikka sellaisen sattuisi tuliasemakortin teon ajaksi lainaan tulenjohtajalta/vast. saamaan lainaan. Mutta sen puute ei saa estää toimintaa! Eli ihan hyvä plussa kalustossa, mutta ilmankin pitää pärjätä ja osata etäisyydet määrittää. Ja pelkäänpä pahoin että jos sen käyttö kisoissa sallitaan niin helposti jää sen optisen tms. mittaamisen harjoittelu aika monella vähemmälle. Toki varmasti tuloslistojen kärkipäästä löytyvät kilpailijat optisenkin mittauksen hallitsevat, mutta entäs ne uudet harrastajat jotka katsovat heistä mallia? Kun napin painaminen on kuitenkin niin paljon helpompaa kuin ristikolla mittaaminen.. Onko TA-kilpailuissa käymässä samoin kuin SRA-touhuissa, eli puhtaasti kilpailullisesti asiaa ajattelevat juoksee rastit läpi piikkareissa ja pyöräilyshortseissa ja vetää taulut nippuun viimeisen päälle virivirikisakoneilla, ja niillä jotka ajattelevat rasteja todellisen taistelutilanteen kuvauksena ja kuljettavat lippaat esim tst-liivissä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta pärjätä tuloksissa?? Eli TA-kisassa ei (jossain vaiheessa tulevaisuudessa) voisi enää pärjätä ilman sitä 2k€ LEMiä edes tuurilla. Vaikka sillä ei olisikaan mitään tekemistä "oikean", sotilaallisen tarkka-ammunnan kanssa?!
-J-
Ps. olen sodanajan sijoitukseltani TA-Au, enkä omista LEMiä. Enkä myöskään TRG:tä..
Lainaa
Kukaan ei liene eri mieltä. Mutta asiat perspektiivissä, optinen etäisyydenmääritys on nimenomaan varamenetelmä. Keskustelu on minusta täydellinen analogia GPS vs. kartta + kompassi keskusteluun.
Lainaa
Kilpailun johtaja voikin laatia rastin missä jako-LEMin sijaan käytössä on KIV85:n 1,5-6x Zeiss ja parin on määritettävä etäisyys annettuihin kohteisiin nimenomaan kyseistä optiikkaa käyttämällä. Jos ei hallitse optista etäisyydenmittausta niin se näkyy sitten pisteissä ja haluttu vaikutus kilpailijoiden keskuudessa saavutetaan -- ne pärjää joilla on TA- taitojen kaikki osa-alueet hallussa.
Lainaa
No jos kärkipään kilpailijat hallitsevat optisen mittauksen niin eikö heistä silloin pitäisikin katsoa mallia?
Lainaa
Ei, ainakin mun ajatuksenjuoksu on tässä nimenomaan päinvastainen! Tilaus LEMille tulee erityisesti tosielämästä, missä optinen etäisyydenmittaus on hyvin epävarma & hidas tapa määrittää etäisyyksiä luotettavasti yli 400-500 m matkoille.
En tiedä kuinka paljon ammutte kisojen ja harjoitusten ulkopuolella maastossa tuntemattomille 300m+ etäisyyksille mutta mulla on jonkunlaista kokemusta asiasta, ei tosin tasan ihmisenkokoisiin mutta muuten dynaamisiin maaleihin. Ne ei todellisuudessa ole koskaan
- vakio/tunnetun mittaisia
- rintamasuunta mittaajaan päin
- staattisia
vaan pikemminkin päinvastoin, vaihtelevankokoisia, vaihtelevissa asennoissa, vähintään ajoittain liikkeessä.
Jos EMP pimentää kaikki LEMejä myöten niin ollaan paljon pahemmassa kusessa kuin vain jonkun TA:n perspektiivistä.
Lainaus käyttäjältä: MVe
Eihän kaikille sijoitetuille ole jaettu edes TA-kiväärejä rauhanajan kertausharjoituksissa. :shock: Ja harjoituksiinhan ei voi viedä omaa tussaria.. :whistle:
EDIT: Ja mitä tulee siihen "tosi elämän" hommaan niin saatiinhan me Afgoissa
Lainaus käyttäjältä: JRu
Tilaus LEMille tulee erityisesti tosielämästä, missä optinen etäisyydenmittaus on hyvin epävarma & hidas tapa määrittää etäisyyksiä luotettavasti yli 400-500 m matkoille.
Maastosta riippuen voi olla niinkin että nimenomaan LEM onkin se epävarma ja hidas tapa- ja optinen mittaus ainoa luotettava ja tarkka.
Simradin keilan tehosta 80% on 1.8mrad kokoisella läntillä (muistista). Kun mitataan läheltä maanpintaa laakeaan maastoon, ei vikakaikuja voi välttää. Suomalaisessa maastossa tuppaa aina olemaan kasvustoa- puskia, pieniä puita jne.
MSa:n kanssa todettiin tämä 2009 Finnsniperissä, ja itse asiassa "simrad-rasti" tehtiinkin vähän sillä ajatuksella että vihulainen ei ole niin pöhlö ettei käyttäisi yhtään kasvuston suojaa kun sitä ympärillä kerran on.
Pellit olivat silti kaikki hyvin näkyvissä ilman
Tuliasemasta ei silmällä hoksaa tuollaisia virheitä kun maalit alkaa olemaan 700-800m ja päälle.
Yksi maali oli 1390m etäisyydellä, hyvin näkyvissä hiekkavallia vasten. Kaikki paitsi yksi, "kokenut pari", :wink: ampui aloituksessa maalia 250m liian lyhyellä etäisyydellä. Välimaastossa, metritolkulla alempana jasterin linjasta olleet koivujen latvat antoivat kaikille saman väärän lukeman. "Kokenut pari" tiesi että kaikki mittaustulokset on tarkistettava optiikalla kuitenkin- eikä mennyt jujuun.
Eli, laser ei
Jään siis edelleen ihmettelemään -mitä lasereiden sallimisella kilpailuissa loppupeleissä saavutettaisiin?
Toki voitaisiin sallia omien lasereiden käyttö vaikkapa yksittäisillä rasteilla, mutta miksi- kun kerran järjestäjä käytännössä aina halutessaan voi tarjota kaikille tasapuolisen mittausvälineen?
Kärjistäen -jos kilpailijoiden mittausvälineissä on isoja eroja, eikös tilanne olisi sama kun jos tunnetuille etäisyyksille ammuttaessa kaikille kilpaijoille ilmotettaisiin vähän eri etäisyydet? Mun mielestä muusta kalustosta syntyy jo muutenkin "tarpeeksi" eroa ($$$/€€€), miksi tietoisesti lisätä sitä?
Aina kun jotain sallitaan niin kalustokisa alkaa. Esim DragBag/Eberle + lyhyt ase + kantolaite sivuaseelle. Lisäkulu +1000 euroa. Verrattuna 15 euron BW-reppuun aika kova hinta 5-7kg lisäpainosta.
Tähtäimen 34mm runkoputki + picatinny aiheuttaa automaattisesti parin tonnin lisäkulut. Eikä ole edes jakokamaa :-)
Sen takia pitäisi myös laseri sallia,koska juuri tuo gps on sallittu,eikä alkaa tässä kohtaa rajoittaa,kun muutenkin isoja eroja kalustoissa ja varusteissa,ja kuitenkin se laseri toimii varmemmin kriisi aikana kuin gps...
Ja kyllä,itsellä laatu laseri,mutta en sitä silti käyttäisi kisassa :) Mutta toivon että muut käyttää ja tulee yllätyksiä ammuntaan :) Laserin voi nakata sivuun,jos sumua,sataa....
Oikeasti olisi tosi mielenkiintoista,jos olisi kerran vuodessa joku pv:n järjestämä kert.harj. kiv85,yms vermeet...rk tähystäjälle... siis kamojen kuittaus,pika kohdistus,rasteille...
Lainaus käyttäjältä: PYSSY
GPS:llä ja Laserilla ei ole tasan mitään tekemistä keskenään. Kaksi eri laitetta kahteen tyystin eri käyttötarkoitukseen.
Muutenkin logiikka hieman ontuu; "antaa tulla lisää eroa kun erot on muutenkin isoja".
GPS- kielto olisi periaatteellisestikin vähän hassua koska metsässä ei kukaan ole kieltoa valvomassa.
Siksi esim FinnSniperissä GPS:n kieltoa ei ole harkittu.
Ja vaikka kilpailijoille tehtäisiin varustetarkistus ennen lähtöä, jäisi jäljelle kätkennän mahdollisuus. (vainoharhaista, mutta aina on joukossa tarpeeksi "kilpailuhenkisiä")
Lisäksi, GPS:n hankinta ei ole kustannuskysymys. Halvimmat MGRS -kapulat maksavat paremminkin kymppejä kuin satasia.
Toimivia navigointisoftia maastokartoilla saa jopa kännyköhin.
Itsellänikään ei ole mitään periaatteellista lasereita vastaan, kaapissa on itselläkin yksi +1km mittaava.
Kyllä rasteilla voi laseria käyttää, ihan kilpailunjohtajan/rastisuunnittelijoiden näkemysten mukaan.
En vaan näe mitä lisäarvoa
LEM käyttö oli mukana ajatuksena jo ensimmäisessä Häyhässä ja yksi syy sen kieltämiseen henkilökohtaisena varusteena oli se, että osa kilpailijoista olisi voinut kuitata matkaan ammattivehkeen mitä mahdollisuutta ei kaikilla luonnollisesti ole. Toinen syy oli, että siviili LEM olivat kalliita leluja. PV:n kolhoosilaitteen käyttäminen olisi ollut silloin jo hyvä ratkaisu, jolla olisi em. ongelmista päästy. Tähän ei osassa Häyhistä PV:stä johtuvista syistä kuitenkaan päästy.
Todellinen välinekilpajuoksu on kuitenkin käytö optisen mittauksen johdosta. Usean kilpailijan kalustovalintaa on ohjannut näiden ominaisuuksien optimointi. Viimeisin kehityksen tuote on S&B PMII 5-25x56 P4, joka alkaa olla jo vakiotuote kärkikahinoissa mukana haluavien parien osalta. Optisen mittauksen tarkkuuden optimoiminen tuo helposti yli 1 k€ lisäkustannuksen verrokkina esim. PMII 10x42 Mil-Dot. Jos optista mittausta halutaan vielä parantaa on hankintalistalla kunnon ristikollinen spotteri ja hintaa tulee lisää 2 k€ (pelkkä Zeiss:n mittausristikollinen okulaari n. 800 € ja saatavuus nyt uutena 0:lla). Tulevaisuus tuo varmasti myös paremmilla mittausristikoilla olevia ja kalliita tähtäimiä.....
Etäisyydenmittausvirheitä pyritään myös eliminoimaan suoralentoisilla kalibereilla. Monesti 308 win riittäisi jos tuuliolot ovat kohtuulliset ja etäisyydet hanskassa. Kun kuitenkin mittausvirheitä syntyy sallii 338 LM enemmän arviointivirhettä. Kaikki maksaa...
Nyt olemme Häyhässä menneet siihen, että ainoa käytännössä optinen mittaustapa on mitata vakiokokoisesta jasterista. Aikaisemmin oli tynnyreitä, tankkeja, liíkennemerkkejä yms. Optinen mittaus on siis suurta kusetusta (verrattuna todellisuuteen), jos se tehdään aina vakiokokoisesta ampujaan päin seisoskelevasta maalista. Kannatan optisen mittauksen vaatimista edelleen kisoissa (pitää osata), mutta antaisin muiden menetelmien olla pääasiallisena mittausmenetelmänä. Optista mittausta olisi hyvä kisoissa treenata alueella partioivista maalimiehistä niin realismi näkyisi kerralla. Jasterit voisi käyttää räätälillä, laittaa maalihiearkiaa näkyviin eli maalin etsintään enemmän haastetta. Tällöin käytettäisiin tehtäväaikaa optisen mittauksen sijaan enemmän tuulen lukemiseen ja oikeiden maalien etsimiseen. Nopeatempoisissa ammunnoissa ammuttaisiin somotuksen sijaan jastereita kerralla nurin ja voitaisiin käyttää pienempiä maaleja kauempanakin.
Kisan säännöt voisivat kieltää uutena yli 3,5 k€ (hankintavuoden hintatasossa sis. alv 23 %) maksavien LEM:n käytön. Suosittaisiin kohtuuhintaisia siviilikamoja niin ei tule kellekkään pahamieli jos toinen kilpailija on kuitannut tai lainannut työnantajaltaan ammattivehkeen. :D Pidetään LEM:n mittausetäisyydet alle 1 000 m niin kohtuullisissa olosuhteissa, jos homma on hanskassa, mittaus sujuu jo 500-700 € laitteilla tyydyttävästi. Optiset välineet ja kartta tukevat mittausta. Aika harva edes kerkiää nykyään karttaa ampuma-alueesta katsomaan kun on kiire mittailla jastereita.
Optisen mittauksen ja pitkälleampumisen tehokas harjoittelu vaatii käytännössä aina jonkintasoisen LEM:n hankinnan, jos ei itseltä niin kaverilta. Monelta laite jo löytyy ja ellei löydy niin suosittelen kyllä hankintaa. Metsästyksessä myös erinomainen peli.
Häyhä 2011 voisi olla ensimmäinen kisa, jossa kororummusta ei käännetä ampumaetäisyyttä 0,45 m levyisen maalin mukaan vaan käytetään LEM ja muita menetelmiä tukena kun kororummun asettelua määritetään :lol:
Mitäpä jos luovutaan kalustorajoitteista vallan ja siirrytään nykymeininkiin tosissaan.
Tuolla aavikkomaan alueellahan lymyileviä tarkka-ampujia on lamautettu pääosin tankkien tulella, joten jospa jo ensi vuonna... :lol: Kalustokehitystä sekin, ei tosin aivan halpaa, mutta mikäpä olisi.
Lainaus käyttäjältä: MVe
Perinteiset mittausmenetelmät ilman et.mittaria ovat kuitenkin vielä pitkään arkea kotimaassa suurimmalle osalle.
olen juurikin samaa mieltä. LEM ei tee autuaaksi yhtään sen enempää kuin asiansa osaava tähystäjä spotteriputkella. Kuten MVe kirjoittaa, niin monella tuskin tulee olemaan LEMiä käytössä tositilanteessa, saati sitten kunnon spotteriputkea. Tämän vuoksi mun linjaus on se, että harjoitellaan ja käytetään perusmenetelmiä. Tämä tuo etäisyyden arvioon rutiinia, jota voi tarvittaessa vahvistaa LEMn käytöllä mikäli sellainen on käytössä. Eli siis LEM voi olla osassa rasteja (joko viranomaismalli tai oma) mutta ei kaikilla. Voihan rastin suunnittelussa myös huomioida LEMin käytön, kuten FS2009 meille opetti. (muistaakseni LEMillä mitattiin 1000-1015m tuloksia, spotterilla 1390m ja silti ammuttiin ohi :doh: :doh: . Ja käytössä oli PVn Simrad)
Mun ohilaukauksista kisoissa 60% johtuu tuulen arviointivirheestä ja loput omasta kämmäyksestä (laukaisuvirhe jne). Väittäisin näin olevan myös valtaosalla. Joten keskitytään nyt oikeisiin asioihin ja opetellaan ne. Ikään kuin tehdään se kivijalka ensin. :whistle:
PMII 5-25X56 maksaa aika lailla saman kuin vastaavat (valo, parallaksinsäätö) 3-12X versiot Benderiltä, Zeissiltä, Hensulta tms. Koska puolet kisaajista on sellaisen ison 5-25X putken hankkinut niin kai se jotenkin liittyy siihen että siitä on kisan rasteilla keskimäärin enemmän hyötyä kuin 3-12X versiosta.
Kalipereista 338LM on suurin piirtein kallein mitä löytyy SM-kisaan sallituista ja näppiarviona noin 40% käytti sitä tänäkin vuonna koska se on hyvä näihin hommiin. Suorityskyky maksaa rahaa ja tässä tapauksessa painoakin.
Jos kustannukset tai kanssakisaajien kalustovalinnat sylettää niin se johtuu varmaankin siitä että kisaformaatti on nykyään se mikä se on. Ja siinä 338LM pultilla pärjää ja +20X on monesti kätevämpi kuin 12X. Pienemmän pään suurennoksia harvoin tarvitaan eikä niistä silloinkaan paljoa saa pisteitä. Tulinopeudet ovat sitä luokkaa että 338LM ei ole pahasti altavastaaja. SRA-kisassahan sillä ei paljoa tekisi :-)
Laser ei korvaa spotteria mutta ristikolla varustettu Bushnell mildot-ristikolla (350 USD) voisi ajaa "tulenjohtamisen" ja maalien tunnistamisen suhteen asian aivan hyvin eikä sitä varten tarvita välttämättä 2000 Euron Zeissiä tai 1500 Euron Leupoldin spotteria. Ei kaikilla tainnut näissä viime kisoissa edes olla spotteriputkea.
Muutaman vuoden sisään 300 euron laserilla mittaa 1500m saakka päiväsaikaan ihan ok. Silloin voidaan tämä keskustelu viimeistään lopettaa laserien yleiskiellosta Häyhä-kisoissa.
Näkisin asian niin että koska laserit tullaan sallimaan jossain vaiheessa kuitenkin niin se kannattaisi tehdä suunnitelmallisesti ja avoimesti. Jotta se tapahtuisi hallitusti niin TA-Killan hallitus voisi tehdä päätöksen että "Killan puolesta kilpailijoiden omat laserit tullaan sallimaan Häyhä-kilpailussa osalla rasteista vuodesta 201X lähtien". Omasta mielestä aikaisin mahdollinen aika on 2012 jolloin sääntömuutokset ja kalustohankinnat voisi kukin tehdä rauhassa. Voi sen myöhemminkin sallia mutta maltti voi loppua TA-Killan hallituksessakin jos nyt päätettäsiiin vasta 2015 laser-vuodeksi. Kisajärjestäjähän voi jatkossakin jollakin rastilla erikseen kieltää laserin käytön ilmoittamalla "Vihollisen Elso-vastatoimet estävät LEMin käytön tässä tehtävässä. LEMin käyttö johtaa partion tuhoutumiseen ja nollapisteisiin tältä rastilta." Sitten saa ottaa nolla pistettä rastilta jos siltä tuntuu.
Viimeistään aika hoitaa tämän asian mutta fiksumpaa olisi tehdä se hallitusti ja suunnitelman mukaan.
Pitäisikö LEMn sallimisessa katsoa asiaa myös vihollisen silmin. Paljonko nykyaikaisella taistelukentällä on kalustoa jolla havaitaan helposti LEMin käyttö?
http://www.militaryaerospace.com/index/display/article-display/323641/articles/military-aerospace-electronics/volume-19/issue-3/departments/electro-optics-watch/shortwave-infrared-laser-detection-and-tracking-on-the-battlefield.html
Täältä Leican PLR10 -laitteesta juttua testiä: http://www.snipershide.com/forum/ubbthreads.php?ubb=showflat&Number=1473866&page=all
JV-komppanialle olisi eduksi jos sillä olisi esim. 10 kpl halpoja LEMejä. Kun vastapuolen vaunuja alkaa tulla kohti niin LEMeillä aiheutetu tvalehälytykset laserantureihin yhdistettynä Apilas- ja ohjustuleen sekä tykistökeskityksiin sotkee hommaa jonkin verran. Jos vaunussa huutaa kaikki hälyt yhtä aikaa useasta suunnasta ja kyljestä/katosta puskee kuparisuihkua sisään niin ei siinä vastatoimia aivan hirveästi keretä tekemään.
Sitten onhan niitä optiikan tunnistuslaitteita ainakin länsimaalaisilla samoin kuin luodin lentoratatutkia. Ja maatutkia ja lämpökameroita. Niitä ei vaan joka paikkaan riitä ja jos vastapuoli ei ole USA niin on aika suuri todennäköisyys että vastapuolella ei laitteita ole aivan joka ajoneuvossa.
laser on kuitenkin aktiivilaite siinä missä taskulamppu pimeällä että hölmöily voi kostautua. Normaalisti TA:n LEMin käyttö olisi luultavasti omien asemien mittailuja ennen mitään kosketusta. Sitten tuliasemakortin mukaan toimitaan vaikka LEM olisi lähtenyt Apilaspartion matkaan jo eilen.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Sitten onhan niitä optiikan tunnistuslaitteita ainakin länsimaalaisilla samoin kuin luodin lentoratatutkia. Ja maatutkia ja lämpökameroita. Niitä ei vaan joka paikkaan riitä ja jos vastapuoli ei ole USA niin on aika suuri todennäköisyys että vastapuolella ei laitteita ole aivan joka ajoneuvossa.
http://www.cilas.com/optics-detectors-sld500.htm
Lainaa
Tähän vaan semmoinen sivuhuomio / offtopic että onhan 338LM hyvä mutta 40% jengistä käyttää aina sitä mikä on kullakin hetkellä muodissa. Kun mä aloitin TA- kisatouhut niin oli hirveä Jalos- buumi käynnissä ja kaikilla ja niiden serkuilla oli 6,5x284 JJ-90. Sitten meni pari vuotta ja rivissä oli yhtäkkiä suurin osa TRG-42:sia 338LM. Nyt niiden määrä on alkanut hissukseen jopa vähentyä ja saa nähdä mikä on seuraava trendi... Veikkaus 6,5x47 AR-10 ? :whistle:
Lainaus käyttäjältä: JRu
Jep, voittajan valinta 2011 :D
Veikkaus että kevyet 6,5-7,62mm reijällä olevat ja hyvällä ergonomialla olevat perinteiset pulttilukkokiväärit tulevat lisääntymään jos kisaformaatti pysyy tämänvuotisena.
Vahva OT: Ne umpeenkuparoivat ylipaineista kärsivät 6.5x284 kannattaisi piiputtaa vaikkapa 284:ksi joka umpeenkuparoituu paljon hitaammin :-).
Puolimoottoreista 6.5 Grendeleitä ja 338 Lapua Maggeja pitää ehdottomasti saada lisää :-).
Avataan tämä kaliiperi keskustelu toisessa säikeessä.(tai jatkeaan vanhaa).
Jos jollekkin on jäänyt epäselväksi, niin häyhä 2011 rastit ovat jo juoninnassa minun ja PL:n toimesta. Voin todeta vain että kisa ei ole tämän vuoden kaltainen. Ei välttämättä parempi, mutta erillainen.
Mun mielestä ois hyvä kisalle tuli joku raamiohje ettei joka vuosi tarvitse kehitellä uusia "parannuksia" vaan että uudistukset tapahtuu rastipaikoilla suorituasten muodossa. Silloin on kisaajien helpompi keskittyä kisaamiseen eikä miettiä millaisilla kamoilla pitää lähteä ja mitä pitää milloinkin kantaa mukana. Eli perusasiat, yöpymiset, siirtymät, suunnistus sekä mahd. muut aktiviteetit olisi aina samana ajankohtana. Eli olisi tietty kisaformaatti.
Etäisesti aihetta sivuten.
Maailmalla olevat optiikanpaljastimet ja jne. valmistajien mainoksista huolimatta poimivat maastoon sijoitetut heijastimet (siitä hihasta juuri irroitetut, tai tienvarsilta löytyvät muoviset aurausviitat)) ja muut vastaavat heijastavat kohteet yhtä hyvin kuin optiikan, joten helpohkoja myös "häiritä".
Laservaroittimet toimivat kyllä, mutta erilaisten virheilmoitusten takia eivät ole vielä hirveän yleisesti käytössä maataisteluajoneuvoissa.
Laserin aktiivisena laitteena joskus voi havaita jopa pimeätoimintavälinein.
Lainaus käyttäjältä: SO
Olen hiukan eri mieltä...minusta kisan yllätyksellisyys on vahvuus koska silloin kisaajat joutuvat lähtemään "TA- perusvarustuksella" liikkeelle. Eihän sitä varmaan kansainvälisissä kovapanosammunnoissakaan voi hirveästi ennakoida mitä tuleman pitää. Kilpailun pitää vaan olla sellainen ettei esim. tukiasetta kanneta turhaan mukana.
Jos Häyhä mittaa näitä tiedustelutarkka-ampujan taitoja niin varustukseen pitäisi kuulua aftomat rinkka, trangia, yöpymis yms. kamat. Eli koulutettaisiin väkeä ottamaan muutakin kuin Camelbakin ja patruunat kantoon. :D
Toisaalta, lukkoon lyöty kisaformaatti helpottaisi järjestäjien tuskaa.
Menee hiukan off topic, mutta kisamallin standardisointi ei kaikilta osin ole nähdäkseni hyvä asia. Kyseessä on kuitenkin tarkka-ammunnan SM kilpailu, jossa pitäisi oppia/kisata/koulutustarkastaa käytännönläheisin ammunoin ja tehtävin. Kisassa voi nähdäkseni olla vuositasolla eri painotuksia, joka vaikuttaa käytännön järjestelyihin. Näin asia on viime vuosina ollutkin. Lisäksi paikka vaihtelee ja sen myötä järjestelyt. Kilpailu säännöissä ei ole missään mainittu että kisan pitäisi nimenomaan olla tiedustelutarkka-ammuntaa tms. Eri joukoissa ja kokoonpanoissa, ympäristöissä tarkka-ammunta on eri tyyppistä. On lähes mahdotonta mitata kaikkia muotoja samassa kisassa. Lisätietoa tulee vielä ennen kisaa.
Ote RESUL säännöistä
http://www.resul.fi/index.phtml?s=51
10. Yleisiä ohjeita
[size=150]Tarkka-ammuntakilpailut eivät saa muodostua joidenkin tiettyjen standarditeh-tävien toistoksi siten, että kilpailu menettää käytännönläheisen luonteensa.
[/size]
Epäurheilijamainen käytös voi johtaa kilpailijan sulkemiseen kilpailusta ulos, päätöksen tekee SM-kilpailuissa jury, muissa kilpailuissa kilpailunjohtaja.
Pienoiskiväärillä ammuttavat TA-kilpailut parantavat ampumataitoa ja TA-toiminnassa tarvittavaa olosuhdetekijöiden huomioimista.
11. Voimaantulo
Nämä säännöt on hyväksytty ResUL:n hallituksen kokouksessa 12.02.2004 ja ovat voimassa 16.02.2004 lähtien.
Jos ton mitä kirjoitin lukee ajatuksella ja ymmärtää sisällön niin siinä nimenomaan lukee että vuosittaiset uudistukset tapahtuu rastipaikoilla. EI SIIS standarditehtäviä vaan vakioitu kisaformaatti jolloin ei jokaisen kilpailunjohtajan tarvitse joka kerta miettiä uudelleen rastikiertoa, kilpailuohjeita, www-sivuja, yöpymisiä, ruokailuita jne oheistoimintoja joilla hyvänkin kisan pystyy helposti ryssimään. Mutta jos niihin kaipaa sitä yllätyksellisyyttä niin toki ne siinä tapauksessa kannatta aina arpoa oman maun mukaan.
Lainaa
Onko jossain sanottu että pitäisi olla?
kyllä kisojen infrastruktuuri tulisi olla vakioitu. Ja käsittääkseni se on alkanut viime vuosien kisajohtajien ja organisaatioden myötä myös siihen menemään.
Ja sitten kun kisapaikka vaihtuu niin koko paketti menee uusiksi. Nim. Been there - done that and have several t-shirts to prove it.
Hommaa sotkee eri alueiden realiteetit, määräykset ja kisajohdon näkemykset. PVn tuki, erityisesti majoitustilat, niiden sijainti sekä ajoneuvokaluston saatavuus ratkaisee paljon kisan aikataulujen suhteen. Tietenkin ampuma-alueet ja jasterit ovat aivan minimiedellytys.
Lainaus käyttäjältä: SO
Lainaa
Onko jossain sanottu että pitäisi olla?
Ahaa nyt selkis ! Häyhä 2008:sta lähtien kilpailun johto on tehnyt CD-rom paketin, jossa on kaikki taulukot, muistettavat asiat yms. kilpailun järjestämisjutut tallennettu. Nämä romput sitten periytyvät aina seuraavalle kilpailun järjestäjälle. Eilkkäs 2011 järjestäjällä pitäisi olla vuosien 2008, 2009, 2010 romput käsissään.
Ymmärrettävistä individualistisyistä jokainen haluaa (ja tietenkin kuuluu jotta homma kehittyy) tehdä omat modaukset kisaan ja sähköiseen materiaaliin. Kauhulla odotan excelwizard MSa:n romppusarjaa ilmanpainetietoineen ja biorytmeineen :D
Ei olisi haitaksi kerätä yhteen kisan historian tuomaa tietoa järjestämisestä ja helpottaa näin kisan järjestäjien työtä. Perus ammunta ja muita tehtävätyyppejä voisi olla vaikka 30 ja parhaita olisi ne joita on jo koeponnistettu kisoissa. Näistä voisi kilpailunjohto poimia alueelle sopivat "helmet" ja valintaan voisi vaikuttaa kisan vuotuinen ennalta sovittu teema esim. AKE, tulituki, tiedusteluTA, vesistö, jne... Jos jokavuosi tehdään uusia tehtävätyyppejä ne eivät kerkiä kehittymään ja lastentaudit jalostumaan pois. Kilpailijan kannalta oleellisempaa kuin hieno kehyskertomus ja tehtävän taustat on selkeä ja lyhyt ohjeistus, tieto mitä tehtävässä halutaan ja pisteytyksen selkeys. Harkittava uusi toimintatapa voisi olla tuomarin toimiminen ryhmänjohtaja, joka käskee tehtävän aikana toiminnan kehitymisen mukaisesti paria eli mitään ennakkoinfoa ei tule kuin tuliasema tässä tai kuljemme kohti tuota mäkeä jne....
Ohessa 2006 ja muistaakseni myös 2007 kisoissa pohjana ollut kilpailukuvaus:
HÄYHÄ-KISA, KILPAILUKUVAUS
YLEISTÄ
Häyhä, tarkka-ammunnan SM-kilpailu, sisältää kaikki keskeiset tarkka-ammunnan osaamisalueet. Tärkein osa-alue on pitkänmatkan tarkka-ammunta eli ammunta 200 -1100 metrin etäisyyksille. Kilpailu tapahtuu tarkka-ampujapareittain, jossa molemmat toimivat tarkka-ampujan sekä tähystäjän tehtävissä, ristiinkoulutuksen hengessä. Kilpailu on rakennettu mittaamaan parin kykyä toimia sotilaalliseen tarkka-ammunnan tehtävissä. Lähinnä tehtävät on suunniteltu vastaamaan tiedustelutarkka-ampujalta vaadittavia taitoja ja vaatimuksia.
Kilpailun kesto on noin 30-35 h. La-su yön kilpailijat majoittuvat maastossa omilla majoitusvälineillään. Majoitusvälineet eivät kulje kilpailijoiden mukana vaan ne toimitetaan yöpymispaikalle.
Tässä kuvauksessa määritetään kilpailun pääasiallinen rakenne, keskeiset vaatimukset tehtäville sekä ohjeet kilpailun läpiviemiseksi. Kilpailunjohtaja rakentaa kilpailun kuvauksen pohjalta.
TEHTÄVIEN PISTEYTYS
1. Naamiointi (1x) 0 - 100 pistettä / pari = 100p
2. Tuliasemakortti ja tuliasematoiminta (2x) 0 - 100 pistettä / pari = 200p
3. Ammunta A1 ja B1; 10-20 ls/ pari (3x) 0 - 100 pistettä / pari = 300p
4. Ammunta; A2; 10-12 ls / pari (2x) 0 - 100 pistettä / pari = 200p
5. Ammunta; A3 ja B3; 4 ls / pari (2x) 0 - 100 pistettä / pari = 200p
6. Ammunta; A4; 12-40 ls / pari (4x) 0 - 100 pistettä / pari = 400p
7. Ammunta; A5; max. 20 ls / pari (1x) 0 -100 pistettä / pari = 100p
8. Maastonkäyttö kokonaisuutena (2x) 0 - 100 pistettä / pari = 200p
9. Tähystys ja havainnointi (2x) 0 - 100 pistettä / pari = 200p
10. Yhteistoiminta (1x) 0 - 100 pistettä / pari = 100p
YHTEENSÄ/pari (max) = 2000 p
11. Varusteet, virhepisteitä puuttuvista varusteista -50 p/varuste/kilpailija = -200 p (max)
12. Muut virhepisteet
KILPAILUSUORITUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET JA TAVOITTEET
Kilpailu on tehty mittaamaan oleellisia tarkka-ampujan taitoja. Kilpailu käydään partion kesken, jonka kokonpano on tarkka-ampuja ja tähystäjä. Ristiinkoulutuksen hengessä molemmat toimivat molemmissa tehtävissä vuorotellen. Painopiste on ammunnassa. Paikkolaukaus sallitaan osassa rasteja, mikä paitsi lisää maksimi laukausmäärää myös korostaa tähystäjän merkitystä. Tehtävien arvostelussa toisista asioista saa pisteitä ja toisista menettää niitä. Yhdestä arvostelukokonaisuudesta ei voi saada miinuspisteitä, vaan heikoin tulos on nolla pistettä. Pisteytyksessä on suhteutettu pisteiden saanti ja menetys asian merkittävyyden mukaan. Tavoitteena on arvioida suoritukset sen mukaan kuinka hyvin ne noudattavat a) sodissa hyviksi havaittuja b) terveeseen järkeen perustuvia c) rauhanajan harjoituksissa toimiviksi osoittautuneita menetelmiä ja toimenpiteitä. Suoritukset arvioidaan sen pohjalta mikä soveltuu parhaiten annettuun tehtävään. Suoritukset, jotka eivät täytä kriteereitä eivät myöskään anna pisteitä.
Kilpailun tavoitteet:
1. Oppimistapahtuma osallistujille
2. Koulutustason mittaus
3. Tiedon keruu ja menetelmien vertailu
4. Tiedon ja kokemusten vaihto, toisiin harrastajiin tutustuminen
5. Kalustoesittely ja –testaus
6. SM-kilpailu
Mitattavat osa-alueet:
1. Ammunta
2. Maastonkäyttö
3. Tähystäminen
4. Tuliasematoiminta ja –kortti
5. Naamiointi ja sen mukauttaminen ympäristöön
6. Varusteet
7. Yhteistoiminta
8. Rakennetun alueen erityispiirteet (ampuminen pöydältä, etenemistavat, kova alusta yms.)
Kohdat 6,7&8 muiden rastien yhteydessä.
SAAPUMINEN TEHTÄVÄPAIKOILLE JA RASTIEN RAKENNE
Tehtäväkierto on kuvattu omassa taulukossa. Tehtäväpaikat on suunniteltava niin, että tehtävien suorittaminen on järkevää, mutta myös, että siirtyminen ei vie kuin tehtäväkierrossa kuvatut ajat. Turhan pitkät siirtymiset kaatavat aikataulukierron. Tehtäväkierrossa ruokailu on tiimille kiertojen välissä ja sen kesto on 60 min. Ruokailu tapahtuu majoitusalueella. Tällöin on ajateltu tehtävän lämminruoka ja muut eväät voi syödä tehtäviä odoteltaessa. Vesitankkausta on rajoitetusti odotusalueilla. Pyritään määrittämään yhteinen tukikohta-alue, jossa partiot odottavat tehtäviin siirtymistä. Alueella on toimihenkilö ohjaamassa tehtäviin siirtymistä ja aikataulutusta.
Tehtävien rakenne:
1. Odotusalue
Tehtäväkuvaus kirjallisena:
a) tehtävä (tilannekuvaus)
b) kilpailutekniset seikat
c) patruunoiden jako (patruunat tulee säilyttää ulkona ja varjossa ennen kilpailijoille jakoa)
2. Toimitsijan antama ohjeistus
- mahdollisuus kysyä
- Ammunnoissa kuulonsuojaus
3. Suoritus
- minimi määrä kommunikointia toimitsijan ja kilpailijoiden välillä
4. Palaute
- Ammunnoissa aseiden tarkistus ja ampumattomien patruunoiden keruu
- pisteet/osumat
- muu mahdollinen palaute
- siirtyminen tukikohta-alueelle odottamaan seuraavaa tehtävää
TEHTÄVÄKUVAUS
Kaikki tiimien saamat ohjeet ovat kirjallisia ja niissä annetaan tehtävän suorittamiseen tarvittava tarkentava tieto. Jokaiselle tehtävällä on taktinen merkitys ja tavoite.
Arvioitava asiakokonaisuus ja sen arvosteltavia yksityiskohtia sekä missä arviointi tapahtuu:
1. Naamioituminen 0...100 p
Testataan osallistujien käytännön taidot henkilökohtaiseen naamiointiin: Henkilö sulautuu pakollisessa kilpailuvarustuksessa (=taisteluvarustuksessa) mahdollisimman hyvin taustaan sävyjen puolesta sekä muoto rikkoutuu.
Naamiointi; muodon hävittäminen värien sopivuus kilpailumaastoon, kasvot, kädet, varusteet, ase. Pari parantaa tarvittaessa naamiointiaan tukikohta-alueella/odotusalueella ennen ammunta A3 alkua.
Optiikan heijastukset; kiinnitetään huomiota optiikan suojaamiseen auringon heijastuksilta käyttäen hunajakennoa, vastavalosuojia, verkkoja yms.
Arviointi tapahtuu omassa tehtävässä A3 tai B3 ammuntatehtävän jälkeen. Arviointi tapahtuu siten, että pari siirtyy suoraan ammuntatehtävästä naamioinnin arvosteluun. Paria katsotaan n.20 m päästä edestä ja sivulta parin ollessa maastoutuneena tuliasema-alueelle. Parit kuvataan digitaalikameralla naamioinnin arviointia varten. Parien pakolliset varusteet tarkistetaan sekä optiikan suojaus heijastuksilta.
Taktinen merkitys; Naamiointi on keskeinen tekijä kun tehtävässä on kyse vastatarkka-ammunnasta.
2. Tuliasemakortti sekä parin toiminta tuliasemassa 0...200 p
Testataan tuliasemakortin laatiminen ja tuliasematoiminta ml siirtymiset tuliasemaan ja tuliasemasta. Alueelta tähystetään sinne aseteltuja maaleja ja maaston kiintopisteitä yms oleellista. Tuliasemakortin tulee sisältää oleelliset tiedot. Keskeisimmät vaatimukset ovat, että kortista löytyvät suunnat 50 piirun tarkkuudella kohteista karttasuuntina ja siitä selviävät etäisyydet kohteisiin vähintään 50 m tarkkuudella. Kortin tulee olla luettavuudeltaan sellainen, että toinen tarkka-ampujapari pystyy toimimaan sen avulla samoihin maaleihin. Kortista on selvittävä tuliaseman tarkka paikka sekä siitä on löydyttävä maaston keskeiset piirteet. Kortista on selvittävä tekijän tiedot sekä tekoajankohta.
Tuliasemakortti tehdään lauantain aamuna ja sitä käytetään ammunnoissa A1 ja B1. Tuliasemakorttia voidaan hyödyntää myös muissa tehtävissä. Tuliasemakortti kerätään pois tehtäväkierto 1 lopussa. Tuliasemakortista saa max 150 p/pari. Tuliasemakortin tekoon tulee varata aikaa 60 min kun optista mittausta vaativia kiintopisteitä on enintään 6 kpl.
Muuta huomioitavaa;
Tilaa kortin tekemiseen tulee olla riittävästi, että koko porukka mahtuu suorittamaan tehtävän yhdellä kertaa. Tuliasemakortti tehdään ammuntojen A1 ja B1 ampumapaikkojen välissä. Kartan käyttö tulee tehdä mahdolliseksi sijoittamalla kaikki yli 800 m etäisyydellä olevat mittauspisteet siten, että etäisyydet on kartan avulla myös mitattavissa. Mikäli kartankäyttö ei yli 800 m ole mahdollista tulialueella voidaan myös ilmoittaa valmiiksi muutama etäisyys.
Optiikalla mittaamisen mahdollistamiseksi annetaan objektien tarkat mitat mikäli ne poikkeavat vakiomitoista.
Tuliasemakorttiin ei merkitä alueelta löydettyjä yksittäisiä maaleja vaan ainoastaan maalien sijaintialue. Korttiin voidaan merkitä toiminta ammuttuihin maaleihin, mutta sillä ei ole merkitystä korttien arvioinnissa.
Vihollinen ei ole vielä saapunut alueelle kun tuliasemakorttia tehdään eli voidaan liikkua vapaasti annetulla tuliasemakortin tekoalueella.
Tuliasemakortin teon yhteydessä tai muuna sopivana ajankohtana pidetään lyhyt laseretäisyysmittarilla (LEM) käyttökoulutus (valvotusti ja määrättyyn
suuntaan eli ei A1/B1 tulialueelle).
Tehdään mallituliasemakortti, jonka perusteella tuliasemakortit arvostellaan. Mitataan etäisyydet LEM:llä sekä käsisuuntakehällä suunnat arviointia varten.
Tuliasematoiminnassa arvioidaan tuliasemassa toimiminen yleisesti. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota parin yhteistoimintaan, kommunikoinnin sujuvuuteen maalien valinnassa ja korjausten teossa, turhan paljastavan liikkeen minimointiin yms. Arviointi tapahtuu ammuntojen A1 ja B1 yhteydessä ja siitä saa max 50 p.
3. 4. 5. 6. & 7. Ammunnat 0...1200 p
Testataan osallistujien osumatarkkuus keskipitkille ja pitkille ampumaetäisyyksille, kykyä ampua liikkuvaan maaliin, kykyä tulkita olosuhdetekijöitä ja yhteistyökyky tarvittaessa paikkolaukausta. Osuma oikeassa jasterissa tai taulussa antaa pisteitä. Mikäli ammunnassa on sallittu käyttää laseretäisyysmittaria (LEM) käytetään ainoastaan järjestäjän toimittamaa mittaria.
Pari ampuu kilpailun aikana enintään 86 laukausta, yhteen maaliin saa ampua korkeintaan kaksi kertaa tehtävän sen muutoin salliessa.
Ammunnat tulee järjestää huomioiden seuraavat asiat; Tuliasema-alueelta tulee nähdä kaikki maalit ilman turhia sivuttaissiirtymisiä. Tulialueen sektori pitää järkevänä, jotta TA parin toiminta-asento pysyy kohtuullisen muuttumattomana. Sektorin leveys ja syvyys on suhteutettava suoritusaikaan. Huomioitava on myös kasvillisuuden aiheuttamat peitteet ampumapaikan ja maalin välillä. Maalit on merkittävä selkeästi ja yksiselitteisesti, kun ammutaan useampaa maalia. Kirjaimilla, numeroilla tai kuvioilla, ei väreillä.
Maalien näkyminen ja merkinnän erottuminen on tarkistettava ampumapaikalta ammuntatasolta. Kaikki maalit pitää pystyä tunnistamaan 10X keskihintaluokan kiikaritähtäimellä. Yksittäisen maalin laatu on oltava ampujan tiedossa etukäteen. Ampumasuuntia mietittäessä on huomioitava laskevan auringon vaikutus tähystämiseen ja ammuntaan.
Maalialueen on oltava selkeästi erottuva maastonkohta tai alue on merkittävä
maastoon. Ampumapaikkaa suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota, että myös tähystäjä pystyy toimimaan samasta asemasta. Makuuasemasta ammuttaessa tulee kiinnittää huomiota sen riittävään tasaisuuteen. Optimituliasemassa pari pystyy toimimaan alle 1 m etäisyydellä toisistaan. Muista asemista ammuttaessa on kiinnitettävä huomiota tukevaan alustaan ja huomioitava myös ampujien pituus, jotta ammunta esim. syvästä juoksuhaudasta onnistuu kaikilta kilpailijoilta. Mikäli käytetään etäisyyden mittauksen tarpeisiin "vakiokokoisia" kohteita tulee maalit sijoittaa niiden välittömään läheisyyteen. Mikäli käytössä ei ole etäisyyden määrittämiseksi laseretäisyysmittaria tulee maalit sijoittaa niin, että yli 800 m matkoilla voidaan karttaa hyödyntää etäisyyden mittauksessa. Maalit sijoitetaan tällöin tunnistettavien maastonkohtien läheisyyteen.
Ammunnoissa käytetään jotakin seuraavista ampuma-asennoista:
1. makuulta (pääasiallinen asento)
2. istualtaan, (maassa tai pöydän äärellä)
3. polvelta
4.seisaaltaan poterosta tai muulta tuelta
Ammuma-asentona ammunnoissa A1,B1,A2,A3,B3 ja A4 on ampuma-asento nro 1. Ammunnassa A5 voidaan käyttää ampuma-asentoja 1-4.
Ammunnan jälkeen tulee tuomarin käydä läpi kaadot tai mikäli käytetään muita maaleja kuin jastereita osumat parin kanssa. Mahdollisten kirjausvirheiden minimoimiseksi tulitoiminnan aikana kaatuviin maaleihin kirjaukset vahvistaa myös toinen tuomari.
Ammunta A1 ja B1
Ammunta pitkille matkoille 500-1100 m. Painopiste on ampua 600-1000 metriin jaster maalilaitteisiin. Tehtävässä käytetään ennalta laadittua tuliasemakorttia. Osumien (oikeisiin maaleihin) lisäksi arvostellaan tuliasematoiminta sekä aikaisemmin tehty tuliasemakortti.
Ammunta alkaa tehtävän ajan puitteissa valmistellusta asemasta. Alueelle on sijoitettu enintään 10:lle eri tasalle numeroituja jastereita. Maalit aina merkittävä kahdella numerolla. Näkyvissä tehtävän aikana on myös valemaaleja. A1:ssä on käytössä enintään ammuttavaa 5 maalia ja samoin B1:ssä. Maalien määrä on sidoksissa käytettävissä olevien jasterien määrään. Tarkka-ampuja ampuu ainoastaan tehtävään kuuluvat maalit. Väärän maalin ampuminen 0 pistettä. Yhteen maaliin tarkka-ampuja käyttää korkeintaan kaksi patruunaa. Osuma ensimmäisellä laukauksella: täydet pisteet, osuma toisella laukauksella antaa puolet pisteistä.
Ammunnan aikana ampuja ilmoittaa ensin mitä numeroa ampuu ja tuomari kuittaa kun tähystää samaa numeroa.
Ammunnat A1 ja B1 ovat pääpiirteiltään samanlaiset. Ne ammutaan kuitenkin eri tuliasemasta (etäisyys enintään 20 m toisistaan), mutta samalle maalialueelle. Molemmissa ammunnoissa ainoastaan tarkka-ampuja ampuu toisen parista toimiessa tähystäjänä. Ammunnoissa A1 ja B1 ampuu eri tarkka-ampuja.
Tehtävälle annetaan taktinen kuvaus, joka sopii tilanteeseen.
A1 ja B1 on kestoltaan enintään 30 min ja käytettävä max laukausmäärä molemmissa 10 lks (2 lks x 5 maalia) per ampuja.
Ammunta A2
Ammunta 300-1100 metriin laseretäisyysmittaria hyödyntäen. Tehtävä sisältää tilanteen mukaisen ammunnan maaleihin, jotka voivat myös liikkua.
Tehtävä jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäisen osan muodostaa ammunta liikkuvaan maaliin ja toinen osa ammunnan alueella havaittuihin maaleihin. Tehtävässä on sallittua käyttää LEM.
Ensimmäisessä osassa käytetään liikemaalirataa, jos mahdollista. Maalin ihanteellinen liikkumisnopeus on kävelyvauhtia. Käytännössä nopeuden määrää liikemaaliradan nopeus. Pari ampuu yhtä aikaa kahteen liikkuvaan jasteriin tai ihmiskuvatauluun. Tehtävästä ja maalin nopeudesta riippuen maali voi olla myös ajoneuvoa kuvaava taulu. Tehtävässä maalilaite ajetaan kerran tulialueen läpi kumpaakin suuntaan (harjoitusjuoksu) ja tämän jälkeen maali kulkee tulialueen läpi kertaalleen ja takaisin. Molempiin suuntiin ammutaan enintään kaksi laukausta/pari. Ammunta tapahtuu makuuasemasta.
Ammunnan toisessa osassa nostetaan tulialueelle enintään neljä jasteria. Maalit on sijoitettu 800-1100 m etäisyyksille. Toinen parista toimii ensin tarkka-ampujana ja toinen tähystäjänä. Molemmat ampuvat omiin numeroituihin maaleihinsa tehtäviä välillä vaihtaen. Maalia kohden on varattu yksi laukaus/maali sekä yksi paikkolaukaus/kilpailija. Osuma paikkolaukauksella antaa puolet maalin pisteistä.
Muuta huomioitavaa; Maalin nopeus tulee ilmoittaa tai antaa mahdollisuus mitata, max ampumaetäisyys on n. 500m. Voidaan käyttää pahvitauluja, jos on miehitetty näyttösuoja (tulos+paikkaus).
Liikemaaliammunnassa sallittu tulialue käsittää ainoastaan sen osan milloin maali on liikkeessä. Pysähtynyttä maalia ei saa ampua.
Mikäli liikemaalirataa ei ole käytettävissä ammutaan ainoastaan toisen osan LEM ammunta ja maalien määrään lisätään 2-4 jasteria. Paikkolaukausten määrä pidetään samana.
Tehtävässä taktisena teemana on puolustustaistelu.
Tehtävän suoritukseen varattu kokonaisaika on 20-30 min.
Käytettävä max laukausmäärä ammunnassa 5 lks (2 lks x liikemaali + 1 lks x 2 maalia + paikkolaukaus) per ampuja.
Ammunta A3 ja B3
Ammunta kuvaa vastatarkka-ammuntatehtävää. Ammutaan 200-400 m etäisyydellä selkeästi rajatulta tai merkityltä alueelta löydetty vihollisen naamioitunut tarkka-ampuja. Maalin etäisyyttä ei anneta vaan pari määrittää sen. Maalin ulkonäkö tulee olla kilpailijan tiedossa (esim. vihreä puolikas jaster-levy). Maalialueelle sijoitetaan kaksi jasteria per ammunta tai molemmat ampuvat samaa maalia vuorotellen. Ampumaetäisyys riippuu maastosta ja maalista. Ammunnassa molemmat toimivat yhtä aikaa tarkka-ampujana. Yhteistoiminta on sallittua, mutta yhteislaukausta ei vaadita.
Ammuntaan liittyy vihollisen tähystyksen alla toimiminen. Tähystyssektorit voidaan merkitä esim. naruilla, jotka pari tulee alittaa. Siirtyminen tuliasema-alueelle on pitkä ja tehtävä sisältää myös lyhyen irtautumisen vihollistähystyksen alla näkösuojaan, jos mahdollista.
Tarkka-ampujat toimivat taisteluvarustuksessa eli mukana on vähintään pakolliset varusteet.
Ammunnat A3 ja B3 eroavat toisistaan maalin sijainnin lisäksi myös siirtymisreitin osalta.
A3 ja B3 ovat kestoltaan enintään 30 min, josta liikkumiseen käytetään noin puolet. Käytettävä max laukausmäärä molemmissa ammunnoissa on 1 lks per ampuja.
Ammunta A4
Ammunta LEM apuna käyttäen pitkille matkoille 500-1100 m, painopisteet ollessa etäisyyksillä 600- 1000 m. Ammutaan jaster maalilaitteisiin.
Ammunnassa kuvataan maahanlasku tilannetta, jossa asemien valmistelun yhteydessä on saatu tulenjohtopartion LEM käyttöön tuliasemakortin tekemiseksi. Tehtävässä on rajattu tarkasti ampumasektorit sekä määritetty päämaalialue. Alueen koko esim. 200x300 metriä. Alueen olosuhteen määräävät käytettävissä olevan päämaalialueen järkevän koon.
Tehtävässä pari tekee pikatuliasemakortin pääampuma-alueesta. LEM on käytössä ainoastaan tuliasemakortin tekoajan. Tuliasemakortin tekemiseen varattu aika on 5-10 min tehtävän kokonaiskestosta riippuen.
Rajatulle alueelle maastosta nostetaan jasterit esiin. Molemmat toimivat vuorollaan TA ja tähystäjän tehtävissä ja ampuvat omia merkittyjä maaleja. Tehtävässä mitataan ammunnan lisäksi kykyä tehdä tuliasemakortti maastosta lyhyessä ajassa ilman optiseen mittaukseen soveltuvia mittausobjekteja sekä tuliasemakortin hyödyntämistä tulitoiminnassa. Muutoin ammunnan kulku kuten ammunnassa A1 ja B1.
Molemmat ampuvat 2-5 maalia käytössä olevien jasterien määrästä riippuen. Maalia kohden ammutaan enintään kaksi laukausta.
Mikäli A4 ammutaan useamman kuin yhden kerran eri rastikierrossa tulee maalien paikkaa muuttaa tai vähintään muutos on se, että parin kesken vaihdetaan maaleja. Jälkimmäisessä ei ole LEM käytettävissä vaan ammunnassa hyödynnetään aikaisemmin tehtyä pikatuliasemakorttia.
Ammuntaan on varattu aikaa 20-30 min ja käytettävä max laukausmäärä ammunnassa 10 lks (2 lks x 5 maalia) per ampuja.
Ammunta A5
Ammunta on ns. toiminnallinen puolustusammunta toimittaessa omassa ryhmityksessä. Ammutaan 200-600 m etäisyyksille. Ammunnan teemana on (mikäli mahdollista) toiminta rakennetulla alueella. Ammunnassa mitataan kykyä ampua nopeasti ja tarkasti fyysisesti rasittuneena ja kiireessä. Tehtävä sisältää liikkumisradan, jonka tulee palvella tehtävän suorittamista. Liikkumisradalla nostetaan pulssia ja suorituspainetta. Liikuttaessa ase on tyhjä. Etäisyystietoja ei anneta etukäteen.
Ammunta-asentona käytetään asentoja 1-4 riippuen radan rakenteesta. Ammunta-aika huomioidaan pisteytyksessä sekä osumat. Pääpaino pisteytyksessä on osumilla. Tehtävässä ammutaan jastereita tai pahvitauluja. Maalien määrän ja sallittu laukausmäärä on sidoksissa tehtävään. Yhteen maaliin ammutaan korkeintaan kaksi laukausta.
Suoritukseen varattu enintään 20 min ja käytettävä max laukausmäärä ammunnassa 10 lks (2 lks x 5 maalia) per ampuja.
8. Maastonkäyttö (liikkuminen) 0...200 p
Yleisesti maastokäyttö tehtävän tarkoitus on mitata parin yhteistoimintakykyä liikkumisen aikana, kykyä havainnoida ympäristöä sekä kykyä hyödyntää maastonpeitteitä liikkumisreitin ja tavan valinnassa. Maastonkäyttöä mitataan metsäolosuhteissa ammunnan A3 ja B3 yhteydessä.
Maastonkäyttöä rakennetulla alueella mittaavassa omassa tehtävässä edetään tilanteenmukainen rata annetun käskyn perusteella. Rata sisältää liikkumista rakennusten ulkopuolella, rakennusten läpi, teiden ylityksiä aikaraamin puitteissa. Tarkoitus on mitata normaalin jalkaväkitaistelijan toiminnan vaatimaa suojaisaa ja tähystämistä sisältävää liikkumista. Toimintaa hankaloittamassa voidaan käyttää miinoja yms. Radan varrelle voidaan asennetaan havainnoitavia vihollisen kuvia tai muuta tärkeää. Näillä varmistetaan, että pari havainnoi ympäristöä. Radan varrelle voidaan myös asettaa paikkoja, joissa on suuri vihollistähystyksen vaara.
Maastonkäytössä arvostellaan (perässä arvostelun painotus):
- tähystys 30%
- suojankäyttö ja toiminnan suojaaminen 40 %
- meteli 10 %
- yhteistoiminta 20 %
Arvostelu suoritetaan siten, että puutteet arvosteltavissa asioissa vähentävät parin maastonkäytön kokonaispistemäärää. Tehtävästä ei voi saada miinuspisteitä.
Jos ampuma-alueella ei ole rakennuksia niin etenemistehtävä suoritetaan maastossa.
Maastonkäyttöä rakennetulla alueella mittaavaan tehtävään varattu aika on enintään 20 min.
9. Tähystys- ja havainnointitehtäviä 0...200 p
Havainnointikykyä ja tähystystaitoa mitataan kahdessa tehtävässä. Ensimmäinen tehtävä mittaa havainnointikykyä ja tähystystaitoa. Kohteina on rajatulle alueelle maastoon asetettuja esineitä (esimerkiksi sotilasvarusteita) mitä tarkka-ampujan ja tähystäjän tulee pystyä havaitsemaan ja tunnistamaan. Tarkka-ampujan tulee myös pystyä havainnoimaan maaston muutoksia. Kyky korostuu erityisesti vastatarkka-ammunnassa. Toisessa tehtävässä pari tähystää annetun ajan maastoa silmämääräisesti. Pari siirtyy odotusalueelle ja maastoa muutetaan. Pari kertoo muutokset tuomarille suullisesti ja kirjaa ne myös ylös.
Tähystystehtävä 1:ssä tähystettävästä kohteesta piirretään luonnos ja muuttavan maaston tehtävässä kirjataan havainnot tiedustelukorttiin ja esitetään ne tuomarille myös sanallisesti.
Tähystystehtävät ja varattu aika
1. Esineiden löytäminen 20 min
2. Muuttuva maasto 20 min
10. Yhteistoiminta 0...100 p
Parin yhteistoimintakykyä mitataan tähystystehtävien 1 ja 2 yhteydessä sekä ammunta A1 ja B2 yhteydessä. Kiinnitetään arvioinnissa huomiota tiedon välittämiseen parin sisällä havaituista kohteista sekä ammunnan yhteydessä parin yhteistoimintaan kilpailupaineen alla.
11. Varusteet 0...-200 p
TA fysiikka tulee kestää taisteluvarustuksen kantaminen ja siinä toimiminen. TA:lta tulee myös olla riittävän tilava varusteiden kantojärjestelmä. Pakolliset varusteet tulee kulkea kokoajan parin mukana ja näin myös ammuntasuorituksen aikana. Varusteiden tulee myös pysyä tallessa ja käyttökunnossa. Puuttuvista pakollisista varusteista saa virhepisteitä.
Kilpailuvarustus: pakolliset varusteet + kilpailijoiden itse valitsemat varusteet.
Pakolliset varusteet ovat seuraavat/pari:
Pakolliset varusteet kpl
TA-Kivääri, kaliiperi vähintään 6.5 mm maksimi 8.6 mm 2
puhdistusvälineet (kyettävä poistamaan hylsy) 1
TST-vyö tai reppu tai asepussi tai muu varusteiden kuljetustapa 2
Patruunat,43 kpl osallistuja (ei kuljeteta mukana rastien ulkopuolella) 86
Tarkka-ampujan naamioasu 2
juomareppu 2-3 l tai vähintään 2x0,95 l juoma-astiat 2
vesi vähintään 0,95 l (voidaan mitata) 2
kuulosuojaimet 2
kartta (järjestäjä jakaa) 1
kompassi tai käsisuuntakehä 2
muistiinpanovälineet 2
tuliasemakortti 2
tulentekovälineet 2
taskulamppu 2
puukko/veitsi 2
EA-pakkaus 2
Suositeltavat varusteet
pistooli ja varalipas (sivuase pakollinen jos TA-kivääri on asepussissa)
katselukiikari
laskin
lentoratataulukko tai muu vastaava
hiekkapussi
TA-tasomittari-paikantamislevy
tuulimittari
sadeviitta tai muu vastaava
ruokaa
Molemmilla parin jäsenillä on oma ase ja patruunat. Kilpailijan on ammuttava henkilökohtaisella aseellaan, parin asetta ei saa käyttää. Ei saa käyttää sytytys-, räjähtäviä-, panssari-, eikä valojuovapatruunoita. Mikäli kilpailija kuljettaa TA-kivääriä asepussissa ('dragbag') vaaditaan myös pistooli tai revolveri jotain sotilaskaliiperia tai järeämpi.
11. Muut virhepisteet
Kilpailun aikana jaetaan kokonaispistemäärää vähentäviä miinuspisteitä mm seuraavista:
- varusteiden hukkaaminen, omat kätköt 100 p
- sääntöjen vastainen muu toiminta joka ei aiheuta diskausta kilpailusta 100-300 p
- muut kilpailukohtaiset pistesakot 0-100 p
- epäurheilijamainen käytös (pari menettää tehtävästä saatavat pisteet) 100-400 p
- suorittamaton kilpailutehtävä 400 p
Muut koulutukselliset tehtävät
Tehtäväkierron kaksi yhteydessä voidaan aikataulun salliessa järjestää koulutuksellinen oheistehtävä. Tehtävä ei vaikuta pisteisiin, mutta se voi tuottaa parille lisätietoa varusteiden toimivuudesta yms. Tällainen tehtävä voi olla esim. lämpökameralla tehtävä parin tähystäminen.
AIKATAULU
Perjantai;
Kilpailijoiden vastaanotto, patruunoiden keräys keräys, majoitus
Ratojen ja tehtävien valmistelu
Lauantai;
klo.07.00-07.30 Siirtyminen kilpailualueelle järjestäjän kuljetuksella
klo.07.30-09.00 Aloitus ja T-as kortti/LEM koulutus
klo.09.00-15.00 Tehtäväkierto 1
klo.15.00-16.00 Henkilökohtainen huolto
klo.16.00-20.00 Tehtäväkierto 2
1. Tehtäväkierto, 30 min
Vaihtoehto 1;
Ammunnat A1, B1, A2, A3, B3 ja Naamiointi ja varusteet.
Vaihtoehto 2;
Ammunnat A1, B1, A4, A3, B3 ja naamiointi ja varusteet.
Lounas tauko
2. Tehtäväkierto, 20 min
Vaihtoehto 1;
Ammunta A2, tähystystehtävä 1 ja 2, maastonkäyttötehtävä, muu koulutuksellinen tehtävä
Vaihtoehto 2;
Ammunta A4, tähystystehtävä1 ja 2, maastonkäyttötehtävä, muu koulutuksellinen tehtävä
Huomioitavaa parien tehtäväkiertoa suunniteltaessa; Ammuntoja A1 ja B1 ei ammuta peräkkäin vaan ne pyritään sijoittamaan tehtäväkierron alku ja loppupäähän. Ammunnat A3 ja B3 on fyysisesti rasittavia rasteja niitä ei sijoiteta peräkkäisiksi tehtäviksi.
Mikäli parien määrä pakottaa lyhentämään tehtävän maksimisuoritusaikaa voidaan myös ammunta A4 jakaa kahteen osaan, jolloin ainoastaan toinen ampuu tehtävässä ja toinen toimii tähystäjänä.
Sunnuntai
klo.07.00-11.00 Ammunta A4 tai A2 (ei sama kuin La ammunta), sitten A5
klo.12.00-14.00 Ylimääräisten ratojen purku
klo.13.00 tulokset
klo.15.00 palkintojenjako
Kilpailun päätyttyä kilpailijoille on järjestetty sauna yms... huolto.
Oheinen kaksivaiheinen tehtäväkierto on mahdollista toteuttaa siten, että ensimmäinen kierron tehtävän maksimi kesto on 30 min ja toisen kierron 20 min. Tällöin parien määrä on optimimallissa enintään 12. Parien määrä voi olla kahden kierron mallissa enintään 16 ja tällöin pitää tehtävän enimmäiskestoa lyhentää 25 min ja 15 min.
Mikäli halutaan ottaa mukaan 17-20 paria kyseen tulee ainoastaan yksi tehtäväkierto, jossa tehtävän enimmäiskesto on 25 min ja tehtävien määrä enintään 10. Ruokatauko pysäyttää kierron haluttuna ajankohtana.
Tällöin tehtäväkierto;
La
Ammunnat A1, B1, A2, A3, B3, Tähystystehtävä 1 ja 2, maastonkäyttötehtävä, Naamiointi ja varusteet ja muu koulutuksellinen tehtävä.
Su
Ammunnat A4 ja A5
Mikäli joudutaan karsimaan tehtäviä niin prioriteetti on
1.Ammunnat
2.Tähystys
3.Maastonkäyttö
4.Muut
Ammunnan ja muiden tehtävien pisteiden suhde tulee kuitenkin säilyä välillä 50% / 50% →60% / 40%.
HARRASTAJASARJA (lopulliseen kisaohjelmaan sovitettava)
Sotilassarjan perään järjestetään harrastajasarja, joka tukeutuu sotilassarjan ratoihin sotilassarjan kilpailun jälkeen.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Hommaa sotkee eri alueiden realiteetit, määräykset ja kisajohdon näkemykset. PVn tuki, erityisesti majoitustilat, niiden sijainti sekä ajoneuvokaluston saatavuus ratkaisee paljon kisan aikataulujen suhteen. Tietenkin ampuma-alueet ja jasterit ovat aivan minimiedellytys.
Lainaus käyttäjältä: mika
No tämä on just sitä mikä on käynyt mielessä...jos nyt ens kesänä kolmatta kertaa Pukkiharstolle tulen (2008 jäi väliin) niin aika hyvin alkaa olla paikat tuttuja tiettyjen etäisyyksien suhteen. Eli ei niinkään järjestelyjen tai infran osalta ole ollut mulla koskaan marmatusta, oli se Vekara, Soti tai Niini, mutta jos aina ammutaan samoissa paikoissa (samat staget...) niin alkaa tuntua pikkasen toistolta. Niinisalossa tuntuisi riittävän lääniä pyöräyttää ammunnat vaikka joka vuosi "toisinpäin" ja "toiseen suuntaan" tai poikittain...(sinne... :o ). No ei em asioilla kuitenkaan kisaa voiteta mutta esim tänä vuonna A4 oli kiva ihan siitäkin syystä että paikka oli ihan eri kuin 2009 kisassa.
Jaha, millois kisaajatkin alkaa saada fancyt t-paidat...evidence :?:
OT: vuonna 2011 ainakin kisataan uudessa paikassa. Häyhä 2011 tullaan järjestämään PorPR tukemana Säkylässä.
No niin demokratia on puhunut ja äänestys päättynyt. Pääosa on lemin käytön kannalla osalla rasteista muodossa tai toisessa. Otamme asian huomioon häyhä 2011 suunnittelussa.